Reseptori

Arkkiatri Risto Pelkonen ja onnellisen elämän resepti

  • 24 min
  • toistaiseksi

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Ja minkä on jopa tieteellisesti todistettu tekevän ihmiset tyytyväisemmiksi elämään ja itseensä? Oikea vastaus on: lähimmäisen auttaminen ja yhteisen hyvän eteen työskentely. Moni ravaa rahan, julkisuuden tai kauneuden perässä, mutta ei se onnellisuus niistä löydy. Välillä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mikä on tärkeysjärjestys ja mihin elämäni käytän. Itsenäisyyspäivänä pohditaan elämän suorittamista ja sen elämistä Arkkiatri Risto Pelkosen työhuoneen nahkasohvalla. Leena Mattila haki elämänviisautta lääkärikunnan vanhimmalta, Arkkiatrilta. Toimittajana

Lähetykset

  • ti 6.12.2011 17.52 • Yle Radio 1

Jaksot

  • MMN-ärsykevaste ennustaa koomapotilaan heräämisen sekä aivohalvauksesta toipumisen. Lisäksi tämä poikkeusärsykevaste kertoo skitsofreenikon aivotoiminnan muutoksista, ja sitä voidaan käyttää Asperger syndrooman, autismin ja Alzheimerin taudin tutkimisessa. MMN-aivoaaltoon perustuva tutkimus on levinnyt sekä ympäri maailmaa että uusiin sairauksiin ja potilassovellutuksiin. Emeritus akatemiaprofessori Risto Näätänen kertoo 70-luvun lopulla löytämästään MMN-aivoaallosta. Leena Mattila tapasi Risto Näätäsen Helsingin yliopiston psykologian laitoksella, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

  • Sairaaloissa voi sairastua ja niissä sattuu tapaturmia, ihan kuin muuallakin maailmassa. Diagnoosi voi myöhästyä ja lääkkeiden annostelussa voi tulla virheitä, kuinka siis selvitään terveenä ulos hoitopaikoista? Systemaattinen potilasturvallisuustyö pyrkii pienentämään potilaan riskejä, sanoo ohjelmajohtaja Anneli Milén. Ongelmatilanteet selvitetään perusteellisesti ja niistä otetaan opiksi. Kun riskitilanteet tiedetään, niitä voidaan välttää järjestelmällisesti. Leena Mattila vieraili Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella

  • Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Ja minkä on jopa tieteellisesti todistettu tekevän ihmiset tyytyväisemmiksi elämään ja itseensä? Oikea vastaus on: lähimmäisen auttaminen ja yhteisen hyvän eteen työskentely. Moni ravaa rahan, julkisuuden tai kauneuden perässä, mutta ei se onnellisuus niistä löydy. Välillä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mikä on tärkeysjärjestys ja mihin elämäni käytän. Itsenäisyyspäivänä pohditaan elämän suorittamista ja sen elämistä Arkkiatri Risto Pelkosen työhuoneen nahkasohvalla. Leena Mattila haki elämänviisautta lääkärikunnan vanhimmalta, Arkkiatrilta. Toimittajana

  • Toimittajana

  • Aikuiset ihmiset yrittävät ostaa pikkulikoilta ja -pojilta hetken hurmiota keskellä päivää kaduilla ja ostareissa ympäri Suomea. Ei ihme, jos nuorilla on elämä sekaisin, kun pornosta seonneet aikuiset tyrkyttävät itsensä myymistä teineille tienaamiskeinoksi. Kenenkään ei pidä unohtaa, että alaikäiset ovat laitonta riistaa myös nykyajan namusedille. Seksin vonkaaminen ja rahan tarjoaminen nuorille on lainvastaista. Lasten ahdistelu on rikos ja alaikäisiä himoitsevat aikuiset kuuluvat lukkojen taakse. Pari- ja seksuaaliterapeutti, gynekologi Pirkko Brusila ja toimittaja Leena Mattila puhuvat seksistä, pornosta ja alaikäisten ahistelusta

  • Ylipainoinen ihminen voi syyttää painavaa luustoa, geenejä tai mikrobeja, mutta paljonko syytteissä on perää? Ihmisen painoon vaikuttaa tuhat ja yksi tekijää, joista osasta ei vielä paljoa tiedetä. Geenit eivät kuitenkaan määrää lihavuutta, ne vain altistavat lihomiselle. Kaiken takana on yleensä se, että nykyihminen ei käytä lihasvoimaa juuri missään. Lihakset voisivat polttaa kaloreita, jos niitä käytettäisiin. Professori Aila Rissanen ja toimittaja Leena Mattila jatkavat luiden, lihasten ja läskin parissa HYKS Lihavuustutkimusyksikössä.

  • Vaikka millä laihdutuskuureilla saa painonsa pudotettua, mutta lähes kaikki saavat kilonsa takaisin korkojen kanssa. Laihdutuskuurit eivät pidä painoa kurissa. Nopeassa laihtumisessa ihmisruumis polttaa myös lihasta ja luuta, mikä varmistaa taas seuraavan lihomisen. Pitkäaikaiset tulokset vaativat pitkäaikaisen prosessin ja elämäntapojen muutoksen, toteaa professori Aila Rissanen. Pysyvä painonhallinta ei ole hätähousujen hommaa, se vaatii aikaa ja hidasta painon pudotusta. Leena Mattila haki painonhallintakonsteja HYKS Lihavuustutkimusyksoköstä.

  • Reseptori - uudistetut kasvukäyrät kertovat enemmän. Lasten kasvukäyrät eivät kyttää pelkkää pituutta ja painoa, niillä haetaan ja seulotaan ongelmia kasvupoikkeamien takana. Kasvukäyrien ja niistä poikkeamien avulla monet pitkäaikaissairaudet löytyvät hyvin varhain. Nykyään lasten kasvu on kuitenkin rivakampaa kuin edellisten taulukoiden tekoaikaan, joten mitat pistettiin ajan tasalle. Kasvukäyrien ja -seulojen tarkistus parantaa myös niiden seulontatarkkuutta. Reseptorissa selvitetään, mitä varten kasvukäyrät on kehitetty, ja mitä tietoja niistä irtoaa. Lastenlääkäri Jarmo Salo ja Leena Mattila tutkivat kasvukäyriä ja -seuloja Neuvolapäivillä.

  • Eteisvärinä nostaa verihyytymien syntyriskiä. Hyytymät sydämen eteisessä lisäävät aivohalvausriskiä, joten jotain tarttis taas tehdä. Yksi keino aivohalvausriskin pienentämiseksi on veren hyytymisenestolääkitys eli verenohennuslääkkeet. Vanha tuttu varfariini eli Marevan on saanut rinnalleen vaihtoehdon dabigatraanin. Professori Lauri Toivonen HYKS:in sydäntautien klinikalta ja Leena Mattila Ylen tiedetoimituksesta keskustelevat eteisvärinän tuomista riskeistä ja verenohennuksesta.

  • Värisevä sydän ei ole romanttinen vaan riskaabeli juttu. Sydämen värisevästä eteisestä saattaa paukahtaa verihyytymä aivovaltimoon ja siitä aivosuonia tukkimaan. Flimmeripotilaan vakavan aivohalvauksen riski voi nousta seitsenkertaiseksi muihin verrattuna. Eteisvärinää voi kuitenkin hoitaa ja pienentää riskiään. Aivohalvauksen iskiessä pitää aina viipymättä soittaa hätänumeroo 112, sanoo ylilääkäri Mikko Syvänne Suomen Sydänliitosta. Aivoveritulpan hoidolla on aina kiire, oireiden alusta aikaa on kolme tuntia. Leena Mattila on flimmerin eli eteisvärinän kimpussa.

  • Suomen Molekyylilääketieteen Instituutissa etsitään ja löydetään perinnöllisiä sairauksia. Migreeni kulkee suvuissa, mutta edes tusina löydettyjä migreenigeenejä ei riitä aiheuttamaan migreeniä ihmiselle. Monitekijäisten tautien puhkemiseen tarvitaan aina myös liuta ympäristötekijöita ja muita toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä. Monitekijäisten neurologisten sairauksien perinnöllisyyttä ja laukaisevia ympäristötekijöita tutkii myös professori Aarno Palotie ryhmineen Sanger Instituutissa Englannissa ja Helsingin yliopistossa. Leena Mattila poikkesi Biomedicum kakkosessa.

  • Alttius ahdistuneisuuteen jaetaan geeneissä. Perintötekijät eivät kuitenkaan määrää ketään ahdistuneeksi, geenien lisäksi tarvitaan ympäristötekijöitä, jotka saavat perityn riskin esiin. Liika stressi ja elämän vaikeudet voivat aiheuttaa ahdistuneisuushäiriön, niille joilla on peritty alttius. Toisaalta kaikki ihmiset ahdistuvat ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa, mutta useimmilla olo helpottaa, kun tilanne menee ohi. Dosentti Iiris Hovatta ja toimittaja Leena Mattila kaivelevat ahistuksen juuria geeneistä tai ainakin alttiutta ahdistumisherkkyyteen.

Näytä lisää

Ei tulossa olevia jaksoja

Muualla Yle.fi:ssä