Tiedeykkönen

Kuinka vaarallista sähkötupakka todella on?

  • 44 min
  • toistaiseksi

Sähkötupakan terveysvaikutuksista kiistellään. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL varoittaa suomalaisia, ettei sähkötupakan vaikutuksista ole vielä riittävää tutkimusta. Onko sähkötupakan haitallisuudesta todisteita? Studiossa on ylilääkäri Antero Heloma. Tiedevartissa Jenni Stammeierin esittelee näkökulmia siihen, minkälaisia vaikutuksia lumipyryillä ja rajuilla myrskyillä on metsissä. Uutta tieteestä paljastaa yllättävää tietoa elokuvien ystäville. Entäpä raskaana olevat naiset - mitä hyötyä heille on koiran omistamisesta? Juontajana Joonas Turunen.

Lähetykset

  • pe 17.2.2012 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Mitä yhteistä on lentokoneen korkeuden säädöllä ja veren sokerin säätelyllä? Entä sähkönjakelulla ja elimistön kalsiumtasapainolla? Paljonkin mutta erojakin löytyy. Kun näitä erilaisia systeemejä tutkitaan niin saadaan tietoa siitä, kuinka biopolttoaineita voitaisiin tuottaa tehokkaammin ja sairaudet parantaa. Tietokoneet ovat näyttäneet voimansa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja nyt tietokoneet kohtaavat elollisen maailman. Fiksu viestinviejä koneen ja eliön välillä on valo, jos solun perimää muokataan tunnistamaan tunnistamaan erilaisia valon aallonpituuksia. Kyse on optogenetiikasta. Mutta täytyyhän solu saada kommunikoimaan takaisinpäin, kertomaan miten menee, kuinka se tehdään?
    Tällaista tutkimusta tehdään Sveitsin valtiollisessa korkeakoulussa, ETH:ssa. Teija Peltoniemi tapasi kontrolliteorian ja systeemibiologian laboratoriossa professori Mustafa Khammashin ja tekniikan kandidaatti Oskari Vinkon.

  • Manchesterilla ja Tampereella on hieno teollinen historia. Manchester oli teollisen vallankumouksen kehto, joka oli esikuva kun teollistuminen alkoi eri puolilla maailmaa. Tampere puolestaan oli Suomen Manchester. Finlaysonin tekstiilitehdas oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin tehdas, ja tekstiiliteollisuuden myötä kaupunkiin syntyi mm. merkittävää konepajateollisuutta.

    Millaista osaamista kaupunkeihin syntyi teollisuuden vanavedessä? Millainen rooli tieteellä oli? Kun teollisuutta ei juuri enää ole, millä eväillä Manchester ja Tampere menestyvät? Mitä loistavasta teollisesta historiasta on jäänyt käteen?

    Haastateltavina Manchesterin tiede- ja teollisuusmuseon kuraattori Alice Cliff, Manchesterin yliopiston historian professori James Sumner ja Tampereen yliopiston historian professori Pertti Haapala.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: V. O. Kanninen/Ylen arkisto

  • Neutronitähdet ovat valtavan tiivistä ainetta. Suomalainen tutkijakaksikko, Aleksi Vuorinen ja Aleksi Kurkela, ovat kehittäneet neutronitähden tilanyhtälöä. Jos kaksi neutronitähteä törmää toisiinsa, tutkijakaksikon tuloksista on hyötyä ja heillä on nyt tarjota ennuste, miltä tähtien yhteensulautumisen pitäisi näyttää. Törmäys tuottaa gravitaatioaallon, jonka kenties gravitaatioaalto-observatorio LIGO Yhdysvalloissa pystyisi havaitsemaan.

    Aine on jakautuneena avaruuden valtavaan tyhjyyteen verkostomaisina rakenteina. Verkostossa painovoima vetää ainetta keskittymiksi. Linnunrata kulkee vääjäämättä merkillistä, Suureksi attraktoriksi kutsuttua painovoimakeskittymää kohti.

    Haastateltavina ovat akatemiatutkija Aleksi Vuorinen ja astrofysiikan apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Missä piilee tularemian eli jänisruton varsinainen isäntäeliö? Jänis ei kelpaa, koska jänis kuolee tularemiaan. Taudin isäntäeliön pitää kestää tartunta hengissä, muuten se ei kelpaa tautimikrobin säilymöksi eli reservuaariksi. Tautinen Tiedeykkönen kaivelee eläinperäisten infektiotautien eli zoonoosien lähteitä. Professori Olli Vapalahden listalla ovat jäniksille turmiollinen jänisrutto, verenvuotokuumeiden leppeämpi suomalaisserkku, myyräkuumettä aiheuttava Puumala-virus sekä eksoottiset, mutta ikävät tulokkaat zikavirus ja vähän vanhempi tulokas, niveliä rassaava Pogostan-tauti. Leena Mattila tapasi professori Olli Vapalahden Meilahdessa. Kuva: YLE/Jouni Nurmilo

  • Surullisessa musiikissa on yleensä vaikeita teemoja käsittelevät sanoitukset, mollisointuja, hidas tempo ja laskeva sävelkulku. Instrumentaalimusiikillakin voidaan välittää tunteita, sillä ääni voi olla sanatonta viestintää siinä missä ilmeet ja eleet.

    Toisaalta myös iloinen kappale voidaan kokea surulliseksi, jos biisi liittyy henkilökohtaiseen traumaan.

    Vaikka suru koetaan negatiiviseksi tunteeksi, jota vältellään, surullista musiikkia kuunnellan paljon. Ohjelmassa selvitetään, millaisia tunnekokemuksia surullinen musiikki aiheuttaa ja miksi ja milloin sitä halutaan kuunnella.

    Haastattelussa:
    Musiikintutkija Henna-Riikka Peltola
    Sibelius-akatemian professori Kari Kurkela

    Lukijana Jenni Honkanen
    Toimittajana Leo Kosola
    Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

  • Öljyn tilalle tarvitaan kestävästi tuotettuja polttoaineita. Biopolttoaineiden kehitellään entistä tiiviimmin synteettisen biologian avulla. VTT:llä osataan biotekniikka ja nyt vauhtia otetaan uudesta tavasta tehdä biologiaa. Tutkimusprofessori Merja Penttilä ja synteettisen biologian ryhmän vetäjä Jussi Jäntti kertovat, kuinka teollinen biotekniikka toimii? Entä mikä merkitys on tutkimuksella, jossa synteettisen biologian keinoin saatiin aikaan pienin bakteeri?
    Kiinnostava uusi tutkimuksen alue on pieneliöiden sähkösynteesi. Onnistuuko ilmakehän hiilidioksidin muuntaminen sähkön kautta polttoaineiksi tai hyödyllisiksi kemikaaleiksi? Bakteerit siis muuntaisivat elektroneja kemialliseksi energiaksi, jota voisi jopa tankata autoonsa. Tästä muun muassa Pauli Kallio Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Arne Ljungqvist osallistui vuonna 1952 Helsingin olympiakisoihin korkeushyppääjänä. Myöhemmin hänestä tuli antidopingtyön pioneeri, joka on taistellut dopingia vastaan Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa, Maailman antidopingtoimistossa ja Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Millaiselta Arne Ljungqvistin näkökulmasta näyttää dopingin historia Helsingistä Rioon? Onko taistelu dopingia vastaan tuomittu häviämään? Ohjelmassa on mukana myös urheiluetiikan asiantuntija professori Mike McNamee, joka kertoo näkemyksensä siitä, miten urheilun eettisiä ongelmia voidaan ratkaista.
    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: EPA/Andrew Gombert

  • Paul Dirac (1902-1984) oli brittiläinen fyysikko, joka palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1933. Hän löysi matemaattisen päättelyn tuloksena teorian, joka kuvasi antiaineen, positronin eli elektronin antihiukkasen. Positronit löydettiinkin sitten pian kosmisesta säteilystä. Aiemmin ei tiedetty antiainetta olevan olemassakaan.
    Dirac oli erikoinen persoona, matemaattisesti hyvin lahjakas mutta luonteeltaan eristäytynyt, harvapuheinen ja mahdollisesti autistinen. Diracin persoonasta ja töistä on haastateltavana professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Brittiarkkitehti Ian Simpson ei arvannut, että hänen Manchesteriin suunnittelemansa pilvenpiirtäjä reagoisi myrskyihin hyytävästi humisemalla. Niinkin voimakkaasti, että paikalliset menettäisivät yöunensa. Ironista on, että Simpson tietää vallan hyvin äänen voimakkuuden, sillä hän asuu suunnittelemansa talon kahdessa ylimmässä kerroksessa.

    Jokainen pilvenpiirtäjä on erikoisrakennus, ja tällaisia yllätyksiä voi sattua. Ohjelma käsittelee alati suositumman ja yhä korkeamman rakentamisen haasteita.

    Puhetta tornitalojen suunnittelusta, tuulen ja auringon huomioimisesta, perinteisistä pilvenpiirtäjän rakennusmateriaaleista ja puun käytön mahdollisuuksista korkealle rakentamiselle. Lisäksi Koneen teknologiajohtaja kertoo, minkälaisia erikoishissejä vaaditaan kilometrin korkuiseen pilvenpiirtäjään. Sellaista ollaan paraikaa rakentamassa Saudi-Arabian Jeddaan.

    Haastateltavina:
    Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen
    Aalto-yliopiston talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen
    Koneen teknologiajohtaja Santeri Suoranta

    Ohjelman on toimittanut Leo Kosola.

    Kuvan Manhattanilta on ottanut Maëlick / Flickr (CC BY-SA 2.0).

  • Tuusulanjärven ja Meidän festivaalin maisemissa Ainolan puutarhaa esittelee museon johtaja Hanne Selkokari. Sibeliusten puutarhasta kapellimestarin työhön johdattavat Sisko Loikkanen ja Atso Almila. Atso Almila Sibelius-Akatemiasta kertoo, miten kapellimestari valmistautuu ennen konserttia. Orkesterinjohtamista on myös tutkittu. Minkälainen johtajan pitää olla ja miten toimitaan Berliini Filharmonikoissa ? Teija Peltoniemi tapasi lehtori Patrick Furun Sibelius-Akatemiasta. Aloitetaan Ainolasta. Haapojen havinassa Hanne Selkokari kertoo puutarhan äänten ja luonnnon merkityksestä Jean Sibeliukselle. Ohjelman kokoaa Leena Mattila.

  • 1400-luvulla valmistunut Kalannin alttarikaappi on Kansallismuseon merkittävimpiä taideteoksia.  Alttarikaapin tekijänä pidetään hampurilaista mestari Franckea.  Teos oli pitkään Lounais-Suomessa Kalannin kirkossa, mistä se ostettiin Kansallismuseoon 1800-luvun lopulla. Alttarikaappi kertoo kahden pyhimyksen - Neitsyt Marian ja Pyhän Barbaran - tarinat. Teos tunnetaan myös Pyhän Barbaran alttarikaappina.

    Kalannin alttarikaapin kautta avautuu näkymä myöhäiskeskiajan maailmaan. Mitä Kalannin alttarikaappi kertoo myöhäiskeskiajan katolisesta maailmasta ja myöhäiskeskiajan ihmisen maailmankuvasta? Mitä alttarikaapista voi nähdä myöhäiskeskiajan asenteista juutalaisia kohtaan? Ovatko Barbaraa kuvaavat maalaukset seksuaalisia? Haastateltavana tutkija Elina Räsänen. Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Museovirasto.

  • Keskiajalla katolinen kirkko määritti ruokakulttuuria vahvasti. Paastoa oli vuodessa parhaimmillaan 140 päivää ja tuolloin eläinperäinen ravinto oli kiellettyä, mutta kalaruoka sallittua. Määräyksiä tosin kierrettiin laskemalla esimerkiksi joutsen ja majava kaloiksi, koska ne elävät ainakin osittain vedessä. Tiedeykkönen selvittää, että miten rahvas ja Turun linnan aateliset söivät. Ohjelmassa myös kokataan keskiaikaiset kyljykset luonnonyrteillä maustettuna. Toimittaja on Jari Vaara.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä