Tiedeykkönen

Verkkovinkit: Miten musiikin kuuntelu vaikuttaa persoonaan?

  • 2 min
  • toistaiseksi

Verkkovinkeissä paljastetaan tänään mm. minkälaisia klassisenmusiikin ystävät ovat luonteeltaan. Verkkovinkkaajana toimii Jukka-Pekka Heiskanen ja toimittaja on Seija Aunila.

Lähetykset

  • ti 28.2.2012 12.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Anna Hynninen Turun yliopistosta tutki perinnekeruutekstejä folkloristiikan alan väitöskirjassaan "Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa". Tekstit olivat aktiivikirjoittaja Toini Pelkosen omaelämäkerrallisia tekstejä, joita tämä oli lähettänyt useisiin muistelukeruisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi myös kertojan motiivit keruisiin osallistumiseen, joita Toini Pelkosen tapauksessa olivat mm. hänen tuntemansa velvollisuus kertoa omasta perinteestään, karjalaisuudesta, sekä itsetunnon vahvistus, oman elämän merkityksellistäminen ja liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kertomuksessa näkyi vahvasti 1900-luvun suomalaisen naisen historia ja muutokset yhteiskunnassa.
    Haastateltavina ovat tohtori Anna Hynninen sekä arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

  • Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen itsenäistymisestä. Keskeinen hahmo itsenäistymisprosessissa oli Pehr Evind Svinhufvud, joka kansan parissa tunnettiin nimellä Ukko-Pekka. Tässä ohjelmassa kerrotaan miten tästä kaksivuotiaana isättömäksi jääneestä pojasta, jonka isoisä kavalsi Mikkelin läänin rahoja omaan taskuunsa, kasvoi merkkihahmo Suomen historiaan. Tämä on välillä ollut aivan hiuskarvan varassa, sillä Svinhufvudin henki oli vaarassa moneen kertaan.

    Haastateltavana on historiantutkija, professori Martti Häikiö, jolta on juuri ilmestynyt Svinhufvudin elämänkerta Suomen leijona.

    Toimittajana on Seppo Heikkinen

  • Miten nuoruuden mustavalkoisuus jalostuu elämänkokemuksen myötä? Mitä on aikuisen ajattelun kehitys? Tätä tutkii erikoistutkija Eeva Kallio Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Yleensä ihminen ei jää aikuistuttuaan jumittamaan ajattelussaan, vaan kehitymme ja voimme toki myös taantua. Mistä on kysymys ajattelun kehityksessä?

    Tunteet kuuluvat elämään, olivat ne sitten negatiivisia vai positiivisia. Arkielämä tuo tilanteita, jossa tunteita syntyy. Mikä rooli on tunteen synnyssä tulkinnalla? Miten ikäviä tunteita voi oppia säätelemään? Tästä tietää Tunne tunteesi –kirjan kirjoittaja psykologi, ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita. Voiko tunteisiin, vaikkapa vihaan, suhtautua uteliaasti ja päästä neutraaliin tilaan? Tunteiden välttely johtaa elämän kaventumiseen ja jopa masentumiseen. Tunteet kertovat että olemme elossa. Kuvassa psykologi Katja Myllyviita, valokuva Heidihanna Karhu.

    Tiedeykkösen toimittaa Teija Peltoniemi.

  • Fysiikan piirissä on jo aikaa sitten herännyt ajatus, että maailmankaikkeus on saattanut - ainakin jossakin historiansa vaiheessa - olla holografinen, siis kuin hologrammi. Asia nousi esille, kun tammikuussa tutkijaryhmä kertoi saaneensa havaintoihin perustuvia viitteitä holografisesta maailmankaikkeudesta.

    Kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta selvittää, mistä holografinen idea tuli maailmankaikkeuden käsittelyyn. Tarina johtaa mustien aukkojen mallinnukseen ja siihen ihmeelliseen tosiasiaan, että kaksi erilaista maailmankaikkeuden kuvailua johtaa yllättäen samanlaiseen lopputulokseen, joita ei voida erottaa toisistaan. Toinen kuvailu on ikäänkuin toisen hologrammi. Asia askarruttaa alan tutkijoita.

    Maaliskuun alussa Venus näkyy vielä kirkkaana illan suussa. Orion näkyy yhä, mutta painuu vähitellen taivaanrannan taakse ja uljas Leijona hiipii tilalle vaanimaan yötaivaalle. Viereisessä Kravun tähtikuviossa on hieno kaukoputkikohde, avoin tähtijoukko Praesepe. Tiedeykkösen lopuksi professori Markku Poutanen kertoo tarkemmin maaliskuun tähtitaivaan kiinnostavat kohteet.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: ESA/Hubble

  • Kenelle kodeiini on hengenvaarallista ja miksi varfariinin teho vaihtelee ihmisestä toiseen? Miksi lääkkeet eivät tehoa samalla lailla kaikiin ihmisiin? Joskus vain toinen potilaista hyötyy lääkkeestä, vaikka kahdella ihmisellä on sama tauti ja sama lääkitys. Toisella vaiva ei parane, mutta hän kärsii silti haittavaikutukset. Saman lääkkeen vaikutuseroja voi osin selittää ihmisten erilainen perimä. Geenit voivat estää tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta. Joissain tapauksissa ihmisten väliset erot ovat todella merkittäviä, yksi tarvitsee moninkertaisen annoksen ja toiselle vähäkin on liikaa. Leena Mattila ja professori Mikko Niemi ja farmakogenetiikkaa.

  • Elämme digitaalisessa maailmassa ja riippuvuutemme siitä kasvaa. Samalla kuulemme yhä useammin kyberhyökkäyksistä, palvelunestohyökkäyksistä, tietomurroista, kyberturvallisuudesta ja niin edes päin. Vaikka asia on tärkeä, ei näitä termejä ymmärretä kovin hyvin.

    Tiedeykkösessä puhutaan tällä kertaa kyberturvallisuudesta. Mitä sillä tarkoitetaan? Millaisia uusia uhkia tämän päivän digitaalinen maailma tuo mukanaan ja onko kybermaailma todella pelkkiä vaaroja vai myös mahdollisuuksia?

    Haastateltavana on kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi Suomessa on jätetty eduskunnalle. Kysymys jakaa varsinkin lääkärikuntaa, joista suurin osa on sitä vastaan, mutta myös kansalaisia, vaikka suurin osa heistä on sen puolella. Yhden mielestä kyseessä on harkittu murha, toisen mielestä se on avain hyvään kuolemaan. Asia on vaikea, onhan kyseessä peruuttamaton teko, vaikka toisaalta se voisikin mahdollistaa kärsivän potilaan tuskattoman kuoleman. Etiikka, moraali, ihmisoikeudet, uskonto, filosofia – kaikki ne tuovat omat kulmansa eutanasiakeskusteluun ja -pohdintoihin.
    Ajatuksia ja näkemyksiä eutanasiapohdintaan tuovat lääketieteen etiikan dosentti, lääkäri Pekka Louhiala, kansainvälisen oikeuden tohtorikoulutettava Ukri Soirila sekä teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Virpi Mäkinen. Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Yle/Brand X Pictures

  • Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin.
    VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan?

    Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

  • Kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot ryytyvät, jos bakteereja karaistaan vielä paremmin antibiootteja kestäviksi. Kaikissa näissä tarvitaan antibiootteja tulehdusten varalta. Nyt bakteerit totutetaan antibiootteihin, kun turhia kuureja syödään jatkuvasti. Matkailija kerää mukaansa superbakteereita, jos ottaa antibiootteja riskialueilla. Kuuri tappaa lälläribakteerit ja tekee tilaa lääkkeitä kestäville superbakteereille. Antibiootteja nappaava matkailija valikoi riskialueelta tuliaisiksi kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-superbakteerit. Ja resistenssiongelma pahenee. Studiossa Leena Mattila sekä professorit Anu Kantele ja Pentti Huovinen.

  • Tiedeykkönen seikkailee tieteiden, taiteiden ja luovuuden välimaastossa. Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Tai voiko taiteen keinoin popularisoida tieteellisiä ilmiöitä? Näitä kysymyksiä lähestytään sekä tieteen että taiteen näkökulmista.

    Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

    Lähetyksen loppupuolella Tiedeykkönen vierailee Helsingin taidehallissa Taiteilijaduo Grönlund-Nisusen Gray Area taidenäyttelyssä, joka liikkuu mielenkiintoisesti tieteen ja taiteen rajalla. Haastateltavana taiteilija Petteri Nisunen.

    Toimittajana Seppo Heikkinen.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä