Puheen Iltapäivä

Leijaharrastus vie mukanaan

  • 35 min
  • toistaiseksi

Suomessa leijoja lennättää pieni, mutta aktiivinen harrastajajoukko. Yksi heistä on helsinkiläinen Marja Hjelt. Yksi asia joka häntä leijoissa kiehtoo on se, että leijoilla voi koristaa sinisen taivaan. Toinen seikka on se, että leijaharrastus on monipuolista. Sen kautta tulee ulkoiltua, harjoitettua kättentaitoja leijoja suunnitellessa ja tehdessä sekä hyvässä tapauksessa nähdä maailmaa leijafestivaalien kautta. Hjeltin kanssa leijaa lennättää Kati Keinonen.

Lähetykset

  • ti 5.6.2012 16.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • - Isillä ja tytöillä ei ole paljon yhteisiä leikkejä. Letittäminen on todella hyvä keino siihen, toteaa letittävä isä Matti Airola.

    Matti Airola on kirjoittanut isille, ja muillekin, " Isin ja tyttöjen lettikirjan". Hän kannustaa kaikkia isiä letittämään, koska se oli ainakin hänen omien tyttäriensä mielestä niin hieno juttu.

    - He muistivat kaikilla kaupan kassoilla mainostaa, että juuri isi teki letin.

    - On kiva, jos juttelee samalla tyttöjen kanssa. Siinä on oikeasti läsnä heidän kanssaan.

    Isot sormet ja tyttöjen hennot hiukset eivät ehkä kuulosta parhaalta yhdistelmältä, mutta Airola luo uskoa siihen, että sorminäppäryys kehittyy tekemällä.

    - Ja letittäminen on siitä kiva, että sitä voi tehdä missä ja milloin vain.

    Matti Airola kävi letittämässä Tiina Lundbergin hiukset Puheen Iltapäivässä.

  • Köysiä, vaijereita, liukuesteitä, tukkeja ja puutikkaita. Ja kaikki nämä 4-10 metrin korkeudessa. Kuulostaako lapselliselta?

    Sitä se ei kuitenkaan ole. Itse asiassa korkeimpiin seikkailureitteihin on pituusraja, joten sinne ei edes perheen pienimmät pääse. Mutta mitä aikuiset puistosta hakevat?

    -Samaa mitä lapsetkin. Moni aikuinen on todella innoissaan päästessään kiipeämään. Täällä myös moni voittaa pelkojaan, kertoo Helsingin Zippy seikkailupuiston puistovastaava Anna Bengts.

    Ranskassa ja Saksassa köysiseikkailupuistot ovat olleet suosittuja jo monta vuotta, mutta Suomessa puistot vasta tekevät tuloaan.

    Millainen elämys seikkailupuisto aikuiselle on? Mikä merkitys luonnolla on hyvinvoinnille? Entä millainen motoriikka aikuisilla on?

    Suvi Puukangas vieraili seikkailupuistossa.

  • Tarvitseeko tämän päivän ihminen seurakuntaa? Samaan aikana kun luterilaisesta kirkosta väki eroaa, Suur-Helsingin seurakunta joutuu laajentamaan toimintaansa väen paljouden takia.

    Suur-Helsingin seurakunta eli Suhe on perinteisistä kirkoista riippumaton kristillinen yhteisö, joka luetaan usein vapaan kristillisyyden piiriin. Viime aikoina moni media on ollut kiinnostunut siitä, mikä vetää hyvin pukeutuvaa nuorta aikuisväestöä Kallion Pengerkujalle.

    Nyt trendikirkoksi ja Jeesus-hipstereiksi leimattu seurakunta laajentaa kasvusta ja kysynnästä johtuen toimintaansa. Suhe aloittaa sunnuntaitilaisuudet 6.9.2015 nyt myös Tikkurilassa, Vantaalla, ravintola Tulisuudelman tiloissa.

    Miksi seurakunta menee kapakkaan? Entä mihin tämän päivän ihminen tarvitsee seurakuntaa?

    Suvi Puukankaan haastateltavina ovat Suhe Tikkurilan vastaava pastori Marko Martiskainen ja vapaaehtoistyön koordinaattori Pietu Korpelainen.

  • - Tätä ei ole kukaan koskaan missään tehnyt. Pohjoimaiset kollegamme katsovat mielenkiinnolla, mitä tulee tapahtumaan, Ylen julkaisupäällikkö Risto Kuulasmaa kertoo Yle FOLK -palvelusta.

    Yle FOLK on Ylen uusi palvelu joka starttaa lokakuun alussa. Alusta joka tarjoaa kaikille suomalaisille mahdollisuuden osallistua omilla mediaprojekteillaan. Tavoitteena on rakentaa alusta, joka kuratoi internetin kohinasta parhaat sisällöt ja tekijät suuren yleisön tietoisuuteen verkossa, televisiossa ja radiossa.

    - Tämä eroaa You Tubesta siinä, että otamme selkeän isännän roolin. Kaikki sisältö tulee olemaan linjassa Ylen arvojen mukaan. Ja me maksamme paremmin, Risto Kuulasmaa viittaa kenen tahansa haettavissa olevaan projektirahaan.

    Hakemuksia on tullut tähän mennessä jo sadoittan ja Kuulasmaa kertoo niiden olevan ihailtavan erilaisia.

    - Hakemuksissa oli tunnettujen tubettajien spin-offeja. Yksi kaveri oli käynyt Sierra Leonessa kuvaamassa sikäläistä sisällissotaa dokkarihengellä. Pari kansalaisjournalistia ollaan bongattu.

    Justimuksen Sami Harmaalalle videoiden tekeminen ja tubettaminen on tuttua hommaa. Hänen korvaansa Yle FOLK kuulostaa ideana loistavalta.

    - Suomesta löytyy niin paljon taidokkaita ihmisiä, jotka haluavat löytää sen kanavan päästä esille.

    Risto Kuulasmaa ja Sami Harmaala kävivät Puheen Iltapäivässä Tiina Lundbergin vieraina.

  • - Italia on mieletön inspiraation lähde minkä tahansa genren kirjailijalle. Historia, ruoka tai jo pelkkä politiikka - aiheita ei tarvitse kaukaa hakea, kertoo dekkarikirjailija Vera Vala.

    Vera Vala kertoo varastavansa häikäilemättömästi hahmoja ja tapahtumiakin oikeasta elämästä. Hän päätti jo kauan sitten, että haluaa käyttää hyödyksi sen, ettei kukaan italiassa pysty lukemaan hänen suomeksi kirjoittamiaan kirjoja.

    - En haluaisi kääntää dekkareitani italiaksi, koska siellä on tunnistettavia hahmoja, poliitikkoja ja rikollisia. Kirjoitan vapaammin, kun ei tarvitse pelätä, että kukaan tulee kadulla kritisoimaan.

    Vala kertoo kirjoittavansa suurimman osan kirjasta päässään. Hän menee läheiseen puistoon kävelemään, ja hahmot alkavat elää omaa elämäänsä.

    - Näen kirjat elokuvatyylisinä kohtauksia toisensa perään. Varsinainen kirjoitustyö tapahtuu sitten, kun juoni on jo valmiina päässä, ja teksti vain pulppuaa paperille vuolaana virtana.

    Vera Vala kävi Puheen Iltapäivässä Tiina Lundbergin vieraana.

  • Suomessa on perinteisesti jokaisessa kaupungissa ja kylässä ollut tori, mutta harva niistä enää nykyään kannattaa.

    Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Ari Kallas sanoo, että suomalaista torielämää täytyy kehittää. Ideoita miehellä olisi vaikka kuinka, mutta tarvitaan myös yhteistä tahtoa ja vastuuta kehittää torikauppaa eläväksi.

    - Kiertävä tori veisi erikoiskaupan ja -palvelut myös lähiöihin ja haja-asutusalueille, Kallas kuvailee.
    Torikauppa lisäisi myös kilpailua suurten kauppaketjujen kanssa. Kuluttajalle toimiva torielämä voisi näkyä jopa hintojen laskuna.

    Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

  • Kissantappoja, ulostetta ja performanssitanssia ruumiiden kanssa. Monet taiteilijat haluavat radikaaleilla teoksillaan ottaa kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, mutta milloin ylitetään hyvän maun raja?

    - Kapitalistinen ja ultrarationaalinen yhteiskunta, jossa ihmisiä mitataan numeroina, on tuottanut taiteen kentällä vastareaktion, jossa tutkitaan kriittisesti valtarakenteita ja arvoperusteita, toteaa Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen professori Anita Seppä.

    Mihin modernia taidetta tarvitaan? Ovatko kaikki keinot sallittuja taiteessa, kun halutaan ottaa kantaa? Pitäisikö taiteilijoille asettaa rajoja?

    Professori Anita Seppä kertoo, mikä on taiteen tehtävä yhteiskunnassa. Toimittajana Susani Mahadura.

    jj: Näin Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen professori Anita Seppä

  • Lämmin elokuu tarjoaa mukavat olosuhteet aloittaa työmatkapyöräily. Puheen Iltapäivässä Suomen Ladun viestintäpäällikkö Panu Könönen tarjoili vinkkejä, miten lähteä liikkeelle työmatkapyöräilyssä.

    Toimittajana itsekin aktiivinen työmatkapyöräilijä Tiina Lundberg.

  • Uutisten välittämä kauhukuva ulkomaisista lähiöistä huolestuttaa. Mielikuvat ghetoista ja väkivallasta leviävät ja samalla toive siitä, että tänne ei samanlaisia ongelmia kasaantuisi. Suomessa rakennettiin sodan jälkeen valtavasti asuntoja, kun ihmiset tarvitsivat koteja. Nyt peruskorjauksen tarve on 1960-70-lukujen betonielementtitaloissa - niissä yleisimmissä suomalaisissa kodeissa. Nämä peruskorjaukset tulevat olemaan suurin muutos lähiöiden historiassa sitten niiden rakentamisen.

    Toimittaja, OurHouse-lähiöfestivaalin tuottaja Katja Lindroos sanoo, että nyt on viimeinen hetki vaikuttaa lähiöiden tulevaisuuteen. Ja koska kyse on suuresta korjauslaskusta, asian pitäisi kiinnostaa päättäjiä, yrittäjiä, kaikkia.

    "En usko, että lähiöitä kohtaan syntyy kollektiivista hurmosta, mutta näen että tarvitaan erilaisia tahoja yhteistyöhön", kuvailee Lindroos.

    "Jos emme saa aikaan yhteistä tahtoa ja toimintaa lähiöiden kehittämiseen, pelkään, että meillä on tulevaisuudessa eriarvoisia lähiöitä, joiden asukkaat kokevat etteivät pääse osalliseksi tähän yhteiskuntaan."

    "Ihmisten on koettava sisältäpäin, että heillä on annettavaa omalle lähiöllensa. Siitä lähtee kaikki hyvä", tiivistää Katja Lindroos.

    Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

  • Toimittaja Jouko Heikura työskenteli 15 vuotta kirjeenvaihtajana neljässä eri maassa. Hän oli Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien kirjeenvaihtajana Tukholmassa, Lontoossa, Budapestissa ja New Yorkissa.

    - Kirjeenvaihtajan työ on hyvin itsenäistä johon liittyy suuri vapaus. Työ on myös läpinäkyvää - kaikki mitä teet tai et tee ovat julkista, kertoo Heikura.

    Hän kertoo Ruotsin olleen vaikein paikka olla kirjeenvaihtaja, koska se on niin samankaltainen Suomen kanssa.

    - Jokainen ilmiöjuttu tai reppari oli työn takana. Kun taas Britannia tai Yhdysvallat ovat toimittajalle runsauden sarvia mielenkiintoisine ilmiöineen, naurahtaa Heikura.

    Ajatus kirjeenvaihtajan ammatista sai Heikuralla alkunsa jo pikkupoikana.

    - Luin Tintti-kirjoja ja niiden innoittamana halusin toimittajaksi joka seikkailee ja kiertää maailmaa. Minulta jäi kuitenkin huomaamatta sellainen pieni yksityiskohta, että Tintti ei kirjoita koskaan juttuja. Todellisuudessa kirjeenvaihtajan ammatti on enemmän työpöydän ääressä istuskelua ja naputtelua kuin seikkailua, kertoo Heikura.

    Hän toivoo, että suomalaiset tiedotusvälineet eivät tapa kirjeenvaihtajan ammattia vaikka netti sitä yrittääkin tehdä.

    - Sillä on oma arvonsa, että meillä on omat silmät ja korvat tarkastelemassa maailman menoa. Se auttaa kertomaan asiat suomalaisesta näkökulmasta, ja ymmärtämään miten eri ilmiöt liittyvät Suomeen, toteaa Heikura.

    Hän itse laittoi kirjeenvaihtajan kynän penaaliin 2000-luvun alussa ja siirtyi kirjailijaksi. Kirjailijana Heikura on kirjoittanut nyt jo kolme fiktiivistä kirjaa Rakel Ahosta, joka yllättäen työskentelee kirjeenvaihtajana maailmalla.

    Toimittajana Tiina Lundberg.

  • Alistettuja naisia vai itsevarmoja tyylilyylejä? Kun puhutaan musliminaisista, puhutaan usein heidän alistetusta asemasta, heikkoudesta ja sorrosta, mutta mitä ajattelevat musliminaiset itse?

    -Se, että meistä näkyy vähemmän paljasta pintaa ei tee meistä vähemmän naisellisia, toteaa nuori musliminainen Sadiyah

    Suomesta löytyy varsin vähän tietoa musliminaisten tyyliin, kauneudenhoitoon ja vaatetukseen liittyen. Internetistä löytyy kuitenkin lukematon määrä englanninkielisiä muotiblogeja, joissa musliminaiset tarjoavat tyylivinkkejä toisilleen esimerkiksi huivin sidontatyyleistä.

    -Suomen musliminaiset eivät uskalla kirjoittaa muotiblogeja, sillä eivät jaksa kohdata vihapuheiden ryöppyä, toteaa Sadiyo.

    Millaisia naisihanteita on musliminaisilla? Millaisia trendejä löytyy islamilaisesta muotimaailmasta? Millainen on hipsteri musliminainen?

    Susani Mahadura tapasi kaksi tyylitietoista musliminaista Sadiahin ja Sadiyon, joiden kanssa keskusteltiin naiskauneudesta.

Näytä lisää

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä