Puheen Iltapäivä

Leijaharrastus vie mukanaan

  • 35 min
  • toistaiseksi

Suomessa leijoja lennättää pieni, mutta aktiivinen harrastajajoukko. Yksi heistä on helsinkiläinen Marja Hjelt. Yksi asia joka häntä leijoissa kiehtoo on se, että leijoilla voi koristaa sinisen taivaan. Toinen seikka on se, että leijaharrastus on monipuolista. Sen kautta tulee ulkoiltua, harjoitettua kättentaitoja leijoja suunnitellessa ja tehdessä sekä hyvässä tapauksessa nähdä maailmaa leijafestivaalien kautta. Hjeltin kanssa leijaa lennättää Kati Keinonen.

Lähetykset

  • ti 5.6.2012 16.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • 17.15 Lotta Stenroos - Kirjeitä Amerikasta.

  • -Tämä kertoo, naisten asemasta musiikissa Suomessa!

    LCMDF elektropop yhtyeen Emma Kemppainen nousi kesäkuussa otsikoihin kritisoimalla voimakkaasti, ettei naisartisteja juurikaan nähdä Suomen rap-, hiphop- ja dancemusiikkiin erikoistuvilla festivaaleilla.

    -Mä en usko sellaiseen ideaan, että miehet olisivat jotenkin lahjakkaampia kuin naiset. Toivoisin, että naisten lahjakkuus nostettaisiin esiin festivaaleilla.

    Monet naisartistit ovat kiittäneet Emmaa rohkeasta kommentoinnista. Monet naiset eivät ole aiemmin uskaltaneet sanoa ääneen, että epätasa-arvoa esiintyy Suomen musiikkibisneksessä.

    -Mua hämmentää, ettei naisten asemasta musiikissa olla keskusteltu aiemmin. Briteissä, Jenkeissä ja jopa Ruotsissa kissa on nostettu pöydälle jo ajat sitten.

    Epätasa-arvo Suomen musiikkibisneksessä näkyy Kemppaisen mukaan muun muassa niin, että tämän vuoden Teosto-palkinnon ehdokkaina oli kuusi miestä.

    -Samaan aikaan Mirel Wagner voittaa Nordic Music Prize:n. Iisa, Manna ja Sanni julkaisevat mahtavia kriitikoiden ylistämiä levyjä. Yksikään näistä naisista ei ollut ehdolla Teosto-palkinnon saajaksi. Se kertoo sen, että naiset helposti unohdetaan.

    Toimittajamme Susani Mahadura tapasi artisti Emma Kemppaisen.

  • -Rapuja on syöty kautta aikojen, jos ei parempaa ravintoa ollut saatavilla. Se oli alunperin köyhien ja orjien ruokaa. 1800-luvulla ravun syönnistä tuli muoti-ilmiö, kun ravuista tuli Napoleonin suosikkiruoka. Ja tapa levisi muiden hovien kautta lopulta Suomeen, kertoo toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen.

    Rapuja syötiin jo antiikin aikoina, mutta ei niinkään herkkuna, vaan niiden uskottiin helpottavan mm. ikävän näivetystaudin oireita. Ravut ovat historian saatossa olleet myös orjien ruokaa tai munkkiluostarin asukkaiden korvikkeita lihalle.
    Millainen matka ravuilla on ollut tämän päivän herkuttelijoiden pöytään?
    Entä mitä suomalaisille ravuille tänä päivänä ylipäätään kuuluu?

    Puheen Iltapäivän vieraana Pirkanmaan kalatalouskeskuksen Kalatalon toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen. Toimittaja on Salla Vuolteenaho.

  • Ihmisten kasvokkain käymä kanssakäyminen on jatkuvasti vähenemässä sosiaalisen median ja muun digitaalisessa ympäristössä käytävän keskustelun yleistyessä jatkuvasti. Kuulostaa saivartelulta, mutta on tieteellisissä tutkimuksissakin todistettu että mm. lasten sosiaaliset taidot vähenevät ja toisen ihmisen tilanteen ymmärtäminen heikkenee sitä mukaa, mitä enemmän he käyttävät aikaa sosiaalisessa mediassa ja muualla digitaalisessa maailmassa.

    Pientä muutosta tähän kehitykseen pyrkii tekemään Ajatusrinki, joka tarjoaa paikan keskustella ryhmässä elämän isoista kysymyksistä taidelähtöisin filosofian keinoin. Keskusteluissa puitujen kysymysten kirjo on hyvin laaja ja käsittää hyvinkin suuria aiheita. Mitä vastauksia ryhmät ovat kehitelleet esim. kysymyksiin "Mitä rakkaus on?" ja "Onko totuutta olemassa?", miten toisilleen vieraiden ihmisten ryhmädynamiikka muodostuu keskusteluissa ja miksi kasvokkain käytävä keskustelu on ihmiseläimelle elintärkeää?

    Mm. näiden asioiden äärellä Jere Pehkonen tapasi Ajatusringin ohjaajan Elise Liikalan.

  • Cosplay- eli roolipukuharrastajat kokoontuvat lauantaiyönä 25.7. NärCon-festivaaleille Linköpingiin kilpailemaan pohjoismaisesta mestaruudesta. Ylen lähetykset selostavat cosplayta harrastava Sofia Flinck, YleX:n juontaja Saara Sarvas ja Misteuroviisujuontajanakin kunnostautunut Cristal Snow. Puheen Iltapäivässä Salla Vuolteenahon vieraana kävi Saara Sarva. Mitä cosplay on?

  • Intialainen elokuva yhdistetään yleensä aina Bollywoodiin. Kaikki intialainen elokuvatuotanto ei kuitenkaan ole pelkkää tanssi- ja lauluspektaakkelia. Suomalainen kuvaaja Oskari Pölhö päätyi Intiaan kuvaamaan indie-elokuvia.

    -Tosi monet mun intialaiset ystävät kannusti mua tulemaan Intiaan sillä verukkeella, että koska mä oon valkoinen, mä varmasti saan töitä. Sain tavata paljon tuottajia sillä verukkeella, että mä olin eurooppalainen, sanoo Oskari.

    Vahva kansallismielisyys nostaa kuitenkin päätään Intiassa. Elokuva-ala pyritään pitämään kiinni, ettei se täyttyisi ulkomaalaisista.

    -Tuotantoyhtiöt ovat kitkeriä tästä, koska ne eivät voi palkata haluamaansa työvoimaa, toteaa Oskari Pölhö.

    Intialaisen indie-tuotannon suurin agenda on erottua Bollywoodista. Oskarin mukaan nuoret kouluttautuneet ihmiset ovat kyllästyneitä Bollywood elokuviin, jotka ovat todella yksipuolisia.

    -Intialaiset indie-tuotannot käsittelevät isoja aiheita kuten naisten asemaa, sanoo Oskari.

    Miten suomalainen kuvaaja otettiin vastaan maassa, joka tuottaa maailman suurinta elokuvabisnestä? Miten indie-elokuvat poikkeavat Bollywood elokuvista? Millaisia elokuvia kaipaavat intialaiset hipsterit? Susani Mahadura tapasi kuvaaja Oskari Pölhön, joka kertoi, miten päätyi Intiaan kuvaamaan indie-elokuvia ja millaista oli työskennellä intialaisten supertähtien kanssa.

  • Lainelautailu eli surffaus tuo mielikuviin pitkät valkeat hiekkarannat, palmut, lämpimän auringon sekä pitkissä tukissaan aaltojen keskellä taiteilevat surffaajat. Nämä mielikuvat eivät ihan heti osu Suomen luonnonvesien rannoille sen enempää kuin surffattavat aallotkaan.

    Aiemmin Suomessa surffausta on voinut harrastaa luonnonvesissä lähinnä alkutalven myrskyjen aikaan, jolloin tuuli puhaltaa yli 20m/s ja vesi on lämpötilaltaan lähempänä nollaa kuin kymmentä. Muutosta härmälän surffioloihin koettaa saada Atso Andersen, joka toimii projektikoordinaattorina Artwave -aaltolaitteen suunnittelussa. Laite pystyy luomaan luonnonvesiin jopa kahden metrin korkuisia aaltoja jotka mahdollistavat parhaimmassa tapauksessa ympärivuotisen surffauksen Suomessa, sekä ylipäätään surffauksen eri maailmankolkissa jossa se aiemmin on ollut mahdotonta.

    Kuinka hullu pitää olla jotta lähtee toteuttamaan tällaista projektia? Mitä vaikeuksia tielle on sattunut ja miten laite mahdollisesti muuttaa koko surffaavaa maailmaa? Siitä otti selvää Jere Pehkonen joka tapasi Atso Andersenin Helsingin Kalasatamassa, jossa laitteen piti käynnistyä tänä kesänä.

  • 17.15 Lotta Stenroos - Kirjeitä Amerikasta.

Näytä lisää

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä