Puheen Iltapäivä

Leijaharrastus vie mukanaan

  • 35 min
  • toistaiseksi

Suomessa leijoja lennättää pieni, mutta aktiivinen harrastajajoukko. Yksi heistä on helsinkiläinen Marja Hjelt. Yksi asia joka häntä leijoissa kiehtoo on se, että leijoilla voi koristaa sinisen taivaan. Toinen seikka on se, että leijaharrastus on monipuolista. Sen kautta tulee ulkoiltua, harjoitettua kättentaitoja leijoja suunnitellessa ja tehdessä sekä hyvässä tapauksessa nähdä maailmaa leijafestivaalien kautta. Hjeltin kanssa leijaa lennättää Kati Keinonen.

Lähetykset

  • ti 5.6.2012 16.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Puheen Iltapäivässä puhuttiin liftauksesta. Jere Pehkosen vieraina olivat HitchPro ry:n puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa sekä varapuheenjohtaja Aleksi Wallenius. He ovat myös Hitchball 4000 -liftauskilpailun perustajat.

  • Viikon aluksi vertaillaan suomalaista kerrostalorakentamista vuosin 1975-2000. Selvitetään myös, mitä tapahtuu parin viikon kuluttua käytävässä Hitchball 4000 -kisassa.

  • Vuosikerta ratkaisee myös taloissa. Joissain pettää julkisivu, toisissa sisäseinät tai esimerkiksi ilmanvaihto. Ammattilaiset tuntevat rakentamisen laadun erot riippuen siitä, milloin talo on rakennettu. Myös korjaustarpeet vaihtelevat sen mukaan
    .
    Neljännesvuosisadan aikana, vuosina 1975-2000 maassamme valmistui yli 460 000 kerrostaloasuntoa. Rakentamisen trendit muuttuivat myös ajan myötä.
    70-luvun lopulla lähiöiden monotonisuutta karkotettiin tiilellä. Vuoteen -86 asti alle nelikerroksisiin taloihin ei saanut rakentaa hissiä kuin erikoisluvalla. 60-luvulla rakennettiin Espooseen ensimmäiset saunat yksittäisiin huoneistoihin.

    - Saunojen rakentaminen huoneistoihin kertoi asumistottumusten, odotusten ja elintapojen muutoksesta. Se oli silloin buumi. Nykyään saunat ovat kallein varastotila, arkkitehti Petri Neuvonen sanoo.

    Mikä oli hyvää 70-luvulla, mikä kauhistuttaa 80-luvulla rakennetuissa taloissa?

    Arkkitehti Petri Neuvonen on Salla Vuolteenahon vieraana.

  • Mitähän somalit mahtavat ajatella suomalaisista? Kokevatko Suomen somalit itsensä suomalaisiksi?
    Taiteilijaelämästään kertoo kuvittaja Laura Laine

  • "Joogassa painotus on asanoissa ja flow'ssa, mutta kehonpainoharjoittelussa voidaan keskittyä enemmän voimaharjoitteluun", kertoo Personal trainer, kouluttaja Jarno Härkönen.

    Joogabuumista on puhuttu Suomessakin jo vuosia. Nyt sulavaliikkeisen joogan lisäksi suosioon on noussut kehonpainoharjoittelu, jossa käytetään enemmän voimaa, mutta liikkeiden vastuksena on vain oman kehon paino.

    Joogan lisäksi nyt myös kehonpainoharjoittelua ohjaava Jarno Härkönen kertoo, että monet liikesarjat lajien välillä ovat täysin identtisiä. Kehonpainoharjoittelussa voidaankin nähdä tuttuja liikkeitä niin breakdancesta kuin nykytanssista.

    Vaikka kehonpainoharjoittelussa keskitytäänkin enemmän voimaan, Jarno Härkönen haluaisi tuoda siihen joogasta tuttua rauhallisuutta ja keskittymistä. Liikkeitä ole järkevää riuhtoa täysillä.

    "Pitää kuunnella omaa kehoa, antaako se merkkejä siitä, että teet jotain väärin. Jos joku sattuu, silloin ei tehdä."

    Joogan uusista tuulista ja kehonpainoharjoittelusta kertoo Jarno Härkönen. Toimittajana Tiina Lundberg.

  • Mitä sinä tiedät somalialaisesta kulttuurista? Entä montako Suomen somalia tunnet? Miksi mistään ei löydy somalialaista ravintolaa?

    Suomessa elää 16 000 suomalaista, jotka puhuvat äidinkielenään somalia. Katukuvasta he ovat tuttu näky monilla paikkakunnilla, mutta juuri sen enempää valtaväestö ei heitä tunne, vaikka  ensimmäiset somalialaiset saapuivat turvapaikan hakijoina Suomeen jo vuonna 1988.

    Mutta onko kantasuomalaisilla ja Suomen somaleilla mitään yhteistä?

    Suomen somalit -kirjan kirjoittaneet Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén väittävät, että ainakin sarkastinen huumori ja suoruus yhdistävät somali- ja suomalaisperheitä.

    Kirjan tärkein löytö on kirjoittajien mukaan se, että Suomessa syntyneet Suomen somalit eivät koe olevansa suomalaisia.

    - Suomen somalien suomalaisuus korostuu vasta ulkomailla, ei Suomessa, Eva Nilsson, sanoo.

    Miksi Suomen somalit ovat  huonosti tunnettu jengi Suomessa? Entä mitäköhän Suomen somalit miettivät kantasuomalaisista?

    Salla Vuolteenahon vieraina ovat Suomen somalit -kirjan kirjoittajat Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén.

Näytä lisää

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä