Tiedeykkönen

Iso paha täplärapu (koko ohjelma)

  • 44 min
  • toistaiseksi

Suomen vesistöjen ruton runtelemia rapukantoja on pyritty elvyttämään istuttamalla järviin täplärapuja. Etelä-Suomessa istutukset ovat olleet luvallisia, sen sijaan Keski-Suomessa monet ravustajat ovat istuttaneet täplärapuja myös sellaisille aluille johon ne eivät luonnostaan kuulu. Perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan väitöksen mukaan istutettu täplärapu aiheuttaa ongelmia paitsi järvien monimuotoisuudelle, myös ravuille itselleen. Rapurutto leviää turhan usein myös istutettujen rapujen välityksellä. Haastattelussa

Lähetykset

  • pe 7.9.2012 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Pimeää ainetta on paljon enemmän kuin näkemäämme valaisevaa ainetta. Itse asiassa näkemämme aine on vain murto-osa kaikesta aineesta. Joka hetki lävitsemme kulkee suunnaton määrä pimeän aineen hiukkasia, huomaamattamme.

    Tutkijoilla on hyviä ehdokkaita pimeän aineen hiukkasiksi. Haastateltavina ovat yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori ja nobelisti Frank Wilczek MIT:sta, Yhdysvalloista.

    Ohjelman lopuksi annetaan vielä vinkkejä kesäilmiöiden tarkkailuun. Professori Markku Poutanen kertoo haloilmiöistä, kangastuksista ja sateenkaarista.

    Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Hirvikolareissa loukkaantuu vuosittain toistasataa ihmistä. Ennaltaehkäisykeinot ovat kalliita, mutta kolaritkin maksavat yhteiskunnalle lähes sata miljoonaa euroa (2014).

    Kumpaakin kolarin osapuolta voidaan auttaa. Ihmisen avuksi kehitetään yhä paremmin havainnoivaa autoa, jonka on tulevaisuudessa tarkoitus tehdä salamannopea ratkaisu vaaratilanteessa. Eläimille rakennetaan siltoja ja alikulkuja, jotta ne voivat liikkua ajoneuvojen kanssa eri tasossa.

    Mutta miksi eläimet ylipäänsä menevät tielle ja joutuvat yliajetuiksi? Mitkä tekijät vaikuttavat kolaririskiin?

    Haastateltavina ovat eläinkolareista ja niiden ennaltaehkäisystä tohtoriksi väitellyt Milla Niemi, hirvikolaririskiin vaikuttavista ympäristötekijöistä pro gradun tehnyt Antti Nykänen, rikoskomisario Markku Tuominen sekä VTT:n tutkijat Pasi Pyykönen ja Matti Kutila.

    Kuva peurasta: Antero Tenhunen/Yle

    Toimittajana Leo Kosola.

  • Ilkka Hanski tutki elämänsä aikan muutakin kuin täpläverkkoperhosia, kertoo suotutkija Harri Vasander. Opiskelijana hän tutki päästäisiä, hiilen sitoutumista turpeeseen ja lämpenemisen vaikutusta hiilen sidontaa. Välillä hän loikkasi kasvien pariin ja analysoi uudella menetelmällä vanhan väitöskirjan materiaalin.
    Hanski väitteli Oxfordissa lantakuoriaisista. Allergiatutkija Tari Haahtela kertoo, miksi he innostuivat Ilkka Hanskin kanssa tutkimaan biodiversiteetin vaikutusta allergian ja atopian yleisyyteen. Ja miten luonnon monimuotoisuus, runsas kasvillisuus, eläimet ja mikrobit suojavat lasta allergian kehittymiseltä. Toimittaja on Leena Mattila. (Kuva HY Linda Tammisto)

  • Suomi saa ensi vuonna todennäköisesti kaksi pandaa, kun Ähtärin eläinpuistoon saapuu pandapariskunta Kiinan metsähallinnon ylläpitämästä suojelutarhasta.

    Sympaattiset pandat ovat paljon muutakin kuin eläintarhojen vetonauloja. Panda on myös Kiinan kansantasavallan symboli, jota Kiina on käyttänyt ja käyttää välineenä ulkopolitiikassaan ja diplomatiassaan.

    Suomen pandahankkeessa uhanalaisen lajin suojelu on tärkeässä roolissa, mutta pandojen tulo ei olisi mahdollista ilman Suomen ja Kiinan hyviä suhteita. Miten Kiina harjoittaa pandadiplomatiaa? Miten ja miksi pandat tulevat Suomeen?

    Haastateltavina pandojen suojelun asiantuntija professori Jukka Salo, Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa ja Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: EPA/Jeon Heon-Kyun

  • Ihmiskunnan energiatuotanto ei voi tulevaisuudessa perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Suoraan auringonvalosta saatavat biopolttoaineet ovat todella kestävä energiamuoto.

    Suorat biopolttoaineet saadaan aikaan auringon valosta, vedestä ja hiilidioksidista eikä biomassaa tarvita ollenkaan. Tehokkuus on suurempi toisin kuin valmistettaessa biopolttoaineita vaikkapa puusta ja palmuöljystä.

    Nämä polttoaineet perustuvat fotosynteesiin, happea vapauttavaa reaktiosarjaan, joka tuottaa lähes kaiken elämän maapallolla.

    Tällaista tutkimusta tehdään Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian yksikössä. Haastateltavana akatemiaprofessori Eva-Mari Aro, joka on tutkinut yli 40 vuotta fotosynteesiä; tutkija Pauli Kallio käyttää polttoaineiden tutkimuksessa synteettisen biologiaa. VTT:n synteettisen biologian tutkimusryhmän vetäjä Jussi Jäntti tekee yhteistyötä turkulaisten kanssa. Teija Peltoniemi tapasi myös tutkimuskoordinaattori Marjaana Suorsan.

  • Miten parannat aivojen toimintaa tai mummon muistia? Ihmisaivot saadaan palautettua oppivaisuuden tilaan ja muovautuviksi muun muassa SSRI-masennuslääkkeillä ja virikkeisellä ympäristöllä ja elämäntavalla. Pelkkä muovautuvuus ei riitä, siihen pitää aina liittää harjoittelu tai kuntoutus, jos hermoverkkoja meinataan muokata.

    Aivoja voi muokata myös musiikilla ja laulamalla. Musiikkia käytetään jo muistisairaiden ja aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa.

    Tiedeykkösessä tavataan professori Eero Castrén ja dosentti Teppo Särkämö Leena Mattilan seurassa.

  • Toukokuun tähtitaivaalla on planeettoja, kirkkaimpana Jupiter. Myös tähdet näkyvät vielä ainakin eteläisessä Suomessa. Toukokuun 9. päivänä Merkurius vaeltaa Auringon editse.
    Aalto-yliopiston Design Factoryssa opiskelijat perehdytetään tuotekehityksen saloihin koko lukuvuoden mittaisella kurssilla. Tänä vuonna on tuotekehitetty kierrätystä lentokoneessa, uudenlaista rahapeliä, biokaasupolttoainesäiliön sijoittamista traktoriin, uutisoivaa webbisivustoa maahanmuuttajille ja Espoon Suurpellon brändiä asukkaiden yhteisellä kohtaamistilalla.

    Haastateltavina ovat professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta, professori Kalevi Ekman Design Factorysta ja Aalto-yliopiston opiskelijat Mauno Kemppainen, Nelli Myllylä, Mikko Halonen, Sonja Salo, Jaakko Laukkanen ja Lauri Lukka. Toimittajana Sisko Loikkanen.
    .

  • Hammasfossiilit paljastavat muinaiset ilmastonmuutokset Itä-Afrikassa. Hampaiden muodosta näkyy, millaista kasvillisuutta oli tarjolla kasvinsyöjille, ja kasvillisuudesta voi päätellä silloiset lämpö- ja kosteusolot. Luurangot puolestaan kertovat lajin evoluutiosta ja kehityksestä eläinten nykyiseen kokoon ja näköön. Kun sapelihammastiikeri kuoli sukupuuttoon, isojen kissapetojen ekologinen lokero jäi tyhjäksi Euroopassa. Vahvistusta kissapetojen rintamalle tarjoaa kotoinen ilves, joka on alkanut kehittyä rotevammaksi. Entinen jäniksen metsästäjä on siirtymässä kauriinmetsästäjäksi. Tiedeykkösessä tavataan evoluutiopaleontologian professori MIkael Fortelius ja paleobiologian dosentti Suvi Viranta-Kovanen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

  • Iltapäivällä 26.4.1937 kenraali Francon johtamia sotilaskapinallisia tukevat saksalaiset ja italialaiset lentokoneet aloittivat Baskimaalla sijaitsevan Guernican kylän pommittamisen. Kohteena olivat suojaamattomat siviilit. Julmuudessaan pommitus kertoo Espanjan sisällissodan väkivallan luonteesta. Pommitus on lähtökohtana mm. Pablo Picasson kuuluisassa Guernica-maalauksessa. Sisällissodan ja Francon diktatuurin väkivallan aiheuttamat haavat eivät ole vielä parantuneet Espanjassa. Haastateltavina Espanjan ja Suomen sisällissotia tutkinut oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sekä Elina Liikanen, joka on tutkinut miten sisällissotaa ja diktatuuria on käsitelty espanjalaisessa nykykirjallisuudessa. Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: EPA Markus Stuecklin.

  • Luu, helmiäinen, silkkikuitu, hyönteisten kuoret ja kalmarin nokka – siinä luonnon loistavia materiaaleja, joita ihminen koettaa jäljitellä. Jäljessä olemme, vaikka tutkimus etenee. Uutta otetta saadaan synteettisestä biologiasta, uudenlaisesta bioteknologiasta. Sen avulla voidaan mallintaa ja kokeilla erilaisilla DNA-palasilla, mitä halutaan saada aikaan.

    Tällaista tutkimusta tehdään Aaltoyliopiston Biomolekyylimateriaalien tutkimusryhmässä. Professori Markus Linder ja tutkija Suvi Arola haluavat korvata öljypohjaiset materiaalit biomateriaaleilla. Myös VTT:n teollisen bioteknologian tutkimusprofessori Merja Penttilä tekee töitä biomateriaalien tuottamiseksi.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi aloitti tutustumisen asiaan laboratoriossa Suvi Arolan kanssa.

  • Kvanttitietokoneen kehittäminen kiihdyttää kvantti-ilmiöiden tutkimista. Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa tutkijat paljastavat kvantti-ilmiöiden salat hyvin alhaisessa lämpötilassa. Keinotekoisen atomin avulla on saatu esiin niin sanottu pimeä tila, "dark state".

    Microsoft rahoittaa tutkimusta, jossa kvanttitietokoneen kubittia rakennetaan majoranahiukkasista. Lomittuminen on merkillinen ilmiö, jossa hiukkanen tuntee toisen hiukkasen vaikka tuhansien kilometrien päästä.

    Haastateltavina ovat professori Pertti Hakonen, tutkimusryhmän johtaja Sorin Paraoanu, väitöstutkijat Antti Vepsäläinen ja Sergei Danilin ja professori Mikä Sillanpää Aalto-yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Historioitsija Yuval Noah Hararin mukaan ihminen on geeniteknologian ja tekoälyn myötä astumassa uuteen evoluution vaiheeseen. Samalla kun ihminen lähestyy kuolemattomuutta, on edistyksen tarkoitusta etsittävä historiasta uusin keinoin.

    Tiedeykkösen haastattelussa on Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Harari sekä yli-intendentti Petri Halinen, joka kertoo Suomen esi- ja varhaishistoriaa esittelevästä Muinaisuutemme jäljet -teoksesta.

    Keitä olivat ensimmäiset suomalaiset ja miltä näytti Suomen alueella 11 000 vuotta sitten?

    Juontajana Joonas Turunen.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Sarjan viimeisessä osassa on kotiinlähdön aika, mutta sitä ennen hankimme vielä tuliaisia kotiin ja mietimme poikkeaisimmeko vielä jonnekin muualle kotimatkalla.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Sarjan neljännessä osassa etsimme majapaikkaa Turussa ja sukellamme myös kaupungin yöelämään.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa valmistaudutaan matkaan etukäteen ja mietitään rahanvaihtoa, sopivaa vaatetusta ja suotuisaa matkustamisajankohtaa.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Tässä sarjan kolmannessa osassa saavumme Turkuun ja tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuuriin.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Tässä sarjan toisessa osassa lähdemme matkaamaan kohtia Turkua ja puhumme siitä millaista matkanteko keskiajan Itämaassa oikein olikaan.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Muualla Yle.fi:ssä