Tiedeykkönen

Iso paha täplärapu (koko ohjelma)

  • 44 min
  • toistaiseksi

Suomen vesistöjen ruton runtelemia rapukantoja on pyritty elvyttämään istuttamalla järviin täplärapuja. Etelä-Suomessa istutukset ovat olleet luvallisia, sen sijaan Keski-Suomessa monet ravustajat ovat istuttaneet täplärapuja myös sellaisille aluille johon ne eivät luonnostaan kuulu. Perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan väitöksen mukaan istutettu täplärapu aiheuttaa ongelmia paitsi järvien monimuotoisuudelle, myös ravuille itselleen. Rapurutto leviää turhan usein myös istutettujen rapujen välityksellä. Haastattelussa

Lähetykset

  • pe 7.9.2012 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • 1400-luvulla valmistunut Kalannin alttarikaappi on Kansallismuseon merkittävimpiä taideteoksia.  Alttarikaapin tekijänä pidetään hampurilaista mestari Franckea.  Teos oli pitkään Lounais-Suomessa Kalannin kirkossa, mistä se ostettiin Kansallismuseoon 1800-luvun lopulla. Alttarikaappi kertoo kahden pyhimyksen - Neitsyt Marian ja Pyhän Barbaran - tarinat. Teos tunnetaan myös Pyhän Barbaran alttarikaappina.

    Kalannin alttarikaapin kautta avautuu näkymä myöhäiskeskiajan maailmaan. Mitä Kalannin alttarikaappi kertoo myöhäiskeskiajan katolisesta maailmasta ja myöhäiskeskiajan ihmisen maailmankuvasta? Mitä alttarikaapista voi nähdä myöhäiskeskiajan asenteista juutalaisia kohtaan? Ovatko Barbaraa kuvaavat maalaukset seksuaalisia? Haastateltavana tutkija Elina Räsänen. Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Museovirasto.

  • Keskiajalla katolinen kirkko määritti ruokakulttuuria vahvasti. Paastoa oli vuodessa parhaimmillaan 140 päivää ja tuolloin eläinperäinen ravinto oli kiellettyä, mutta kalaruoka sallittua. Määräyksiä tosin kierrettiin laskemalla esimerkiksi joutsen ja majava kaloiksi, koska ne elävät ainakin osittain vedessä. Tiedeykkönen selvittää, että miten rahvas ja Turun linnan aateliset söivät. Ohjelmassa myös kokataan keskiaikaiset kyljykset luonnonyrteillä maustettuna. Toimittaja on Jari Vaara.

  • Rutto on jyrsijöiden tauti, joka tuli Eurooppaan epidemioina rotan kirppujen mukana. Rutto ei kuitenkaan voinut asettua tänne pysysvästi, koska Euroopassa ei ollut sille sopivaa jyrsijää isäntaeläimeksi. Toisin oli malarian laita, sille sopivia hyttysiä löytyi Suomesta asti.
    Lepra on ihmiskunnan vanha seuralainen, sitä sairastivat keskiajalla myös kuninkaat. Amerikoista tuotu kuppa oli aluksi keskiajan Euroopassa hovitauti, jota sotaretket levittivät pitkin maita ja mantereita. Molemmat ovat edelleen ihmiskunna vaivoina. Keskiajan taudeista ja hoidoista keskustelevat lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen ja Leena Mattila.

  • Keskiajan käsitys tähdistä ja planeetoista oli kotoisin antiikista, niinpä tähtien uskottiin olevan kristallisilla pallonkuorilla. Antiikin käsitys kulkeutui keskiajalle kirjallisuuden kautta, kun antiikinaikaisia teoksia käännettiin latinaksi. Aleksandrialaisen tähtitieteilijän Klaudios Ptolemaioksen kuuluisa tähtitieteellinen teos Almagest 100-luvulta käännettiin latinaksi 1100-luvulla.

    Keskiajalla Aristoteleen alkuaineoppi oli yhä pätevä ja alkuaineiksi katsottiin maa, vesi, ilma ja tuli.

    Myös arabialaiset tähtitieteilijät veivät havainnoillaan tähtitiedettä eteenpäin. Kaukoputki keksittiin vasta 1600-luvun alussa, joten keskiajalla taivasta ei vielä tutkailtu suurentavan linssin läpi.

    Keskiajan tähtitieteestä on haastateltavana professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Armeijan Vallisaareen on raivattu polkuja yleisölle. Vanhat vallitukset ja kuivat kedot on kaivettu esiin pusikoista. Vallisaaressa on seudun saarten monimuotoisin luonto ja maasto vaihtelee avokallion ja niittyjen kautta reheviin lehtoihin. Erilaisissa luontotyypeissä elää runsas linnusto, useita lepakolajeja, mäyriä sekä perhosia jne. Tsaarin armeijan kuormissa Vallisaareen saapui kasvitulokkaita Venäjältä. Armeijan hevosille tuotiin heinää, ja kuormissa tuli kaukaisten kasvien siemeniä. Kuormien mukana Vallisaareen saapui myös lentokyvytön kärsäkäs Siperiasta. Leena Mattilan oppaana on suojelubiologi Hanna-Leena Keskinen Metsähallistuksesta.

  • Tiedeykkösessä seurataan vuoden 2015 iGEM-joukkueen matkaa. iGEM on kansainvälinen kilpailu, jonka tarkoituksena on edistää synteettisen biologian käyttöä nimenomaan positiivisella tavalla. Aalto-Helsinki –joukkueessa ratkottiin energiaongelmia. 10-jäseninen opiskelijatiimi yritti saada bakteeri E. Colin tuottamaan propaania vaikkapa kasvinjätteistä. Joukkueen ponnistuksista kertovat biotekniikan opiskelija Petra Tuomiranta ja molekyylibiotiedettä opiskeleva Juuso Rusanen.

    Mukana myös iGEM-kilpailijoita alusta asti ohjannut professori Markus Linder Aallosta sekä ensimmäisessä, vuoden 2014 tiimissä ollut Oskari Vinko. Itse kilpailu ja moderni synteettinen biologia ovat puolestaan tutkimuksen alla Helsingin yliopiston filosofian laitoksella; filosofit Rami Koskinen ja Leena Tulkki pohtivat uutta alaa, joka yhdistää biotekniikkaa ja insinööritieteitä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Hyttysten levittämä zikavirus voi tarttua odottavasta äidistä sikiöön ja aiheuttaa tälle pienipäisyyttä.
    Tiedeykkösen vieraana on professori Olli Vapalahti, joka tutkimusryhmineen osoitti zikaviruksen ja vauvojen pienipäisyyden, mikrokefalian, välisen yhteyden. Raskauden aikainen zikavirusinfektio voi aiheuttaa vauvojen pienipäisyyttä ja muita neurologisia ongelmia. Aikuiset pääsevät tartunnasta yleensä vähällä, mutta osalle aikuisistakin virusinfektio aiheuttaa neurologiasia oireita. Paljon on vielä tutkittavaa ja siitäkin kuullaan Tiedeykkösessä. Toimittaja on Leena Mattila

  • Otsikko viittaa tarinaan, jossa amerikkalainen kauppaketju keräsi tietoa asiakkaidensa ostoskäyttäytymisestä, ja sai isoista tietomassoista selville, ketkä heidän vakioasiakkaistaan ovat raskaana. Onnittelukirjeitä ja tarjouksia lähetettiin oletettavasti raskaana oleville naisille. Joissakin tapauksissa kauppaketju tiesi läheisiä enemmän.

    Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten mainonnan yksilöiminen toimii. Keräämällä tietoa, voidaan räätälöidä mainoksia, jotka aidosti kiinnostavat ihmisiä.

    Erityisesti verkossa käyttäytymisestämme kerätään koko ajan tietoa, myös varmuuden vuoksi. Isot mainosyhtiöt, kuten Google, tarvitsevat tätä tietoa mainosten kohdentamiseen.

    Ohjelmassa selvitetään, millainen datan kerääminen ja käyttäminen on tänä päivänä mahdollisia. Kerätäänkö yksityisviestejä tai kuunnellaanko puhelimen mikrofonilla keskusteluja? Äänessä yliopistojen tietotekniikan asiantuntijoita, digimarkkinoinnin ammattilaisia ja ahdistavaa nettimainontaa kohdanneita ihmisiä.

    Ohjelman on toimittanut Leo Kosola.

    Haastateltavat: Tietotekniikan professori Tuomas Aura Aalto-yliopistosta, Helsingin Tietoteknisen tutkimuskeskuksen (HIIT) johtaja Petri Myllymäki, Digimarkkinointiyrittäjä Sampsa Vainio,
    Toimittaja Meri Valkama, Ville Kallinen ja Physical cookie -projektin vetäjä Juha-Matti Raunio mainostoimisto TBWA Helsingistä.

    Mustavalkokuva: Antero Tenhunen / Yle, kursori: Lordalpha1 / Wikimedia Commons

  • Mistä niitä psykopaatteja tulee je kenestä tulee psykopaatti? Psykopaatti voi päätyä vankilaan, mutta myös yritysjohtoon. Valkokauluspsykopaatteja löytyy sekä yrityssaneeraajista että talousrikollisista. Mutta mikä muovaa geneettisesti alttiista 3-vuotiaasta psykopaatin ja mikä lasta suojaa?

    Psykopatia ei ole joko tai asia, vaan jatkumo. Kivikaudella kylmähermoiset ja rämäpäiset tyypit metsästivät mammutteja. Nyt kylmähermoisuua ja pelottomuus toimivat hyvin yritysjohtajalla ja palomiehella. Ongelmia tulee vasta, jos näitä piirteitä on paljon. Oikeuspsykiatrit Nina Lindberg ja Alo Jürisoo Leena Mattilan haastattelussa.

  • Millainen rooli historialla voi olla konfliktien ratkaisemisessa? Voiko juutalaisille ja palestiinalaisille kirjoittaa yhteistä historiaa? Millaisia selityksiä Venäjän nykyiselle uhmakkuudelle löytyy historiasta? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin toukokuussa Helsingissä pidetyssä Historioitsijat ilman rajoja -järjestön konferenssissa, jonka teemana oli historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa. Haastateltavina Irlannin entinen ulkoministeri Eamon Gilmore, tutkijatohtori Suvi Kansikas, professori Hannu Juusola ja professori Jussi Hanhimäki. Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: EPA/Alaa Badarneh

  • Moderni aivotutkimus laajentaa ihmiskäsitystä. Ihminen on monitahoinen kokonaisuus. Aivokerroksemme muistuttavat muiden eläinten aivoja. Tiukan paikan tullen niin sanotut liskoaivot saavat vallan – kun on pakko toimia. Aivotutkimuksen antia ovat peilautumisjärjestelmä, hermoverkosto, jonka avulla ihminen tajuaa, mitä toisen ihmisen päässä tapahtuu, sekä aivojen lepotilan säätelyjärjestelmä.
    Psykoterapian näkökulmasta aivotutkimusta tarkastelee psykologi Jyri Tamminen. Innoittajana keskustelulle toimii psykiatri Johannes Lehtosen kirja Tietoisuuden ruumiillisuudesta. Lopussa asiaa myös ihmisen pieneliöstöstä, joka kansoittaa ihoa ja limakalvoja. Haastateltavana professori Ellen Silbergeld John Hopkins –yliopistosta Yhdysvalloista.

  • Pimeää ainetta on paljon enemmän kuin näkemäämme valaisevaa ainetta. Itse asiassa näkemämme aine on vain murto-osa kaikesta aineesta. Joka hetki lävitsemme kulkee suunnaton määrä pimeän aineen hiukkasia, huomaamattamme.

    Tutkijoilla on hyviä ehdokkaita pimeän aineen hiukkasiksi. Haastateltavina ovat yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori ja nobelisti Frank Wilczek MIT:sta, Yhdysvalloista.

    Ohjelman lopuksi annetaan vielä vinkkejä kesäilmiöiden tarkkailuun. Professori Markku Poutanen kertoo haloilmiöistä, kangastuksista ja sateenkaarista.

    Toimittajana Sisko Loikkanen.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä