Tiedeykkönen

Iso paha täplärapu (koko ohjelma)

  • 44 min
  • toistaiseksi

Suomen vesistöjen ruton runtelemia rapukantoja on pyritty elvyttämään istuttamalla järviin täplärapuja. Etelä-Suomessa istutukset ovat olleet luvallisia, sen sijaan Keski-Suomessa monet ravustajat ovat istuttaneet täplärapuja myös sellaisille aluille johon ne eivät luonnostaan kuulu. Perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan väitöksen mukaan istutettu täplärapu aiheuttaa ongelmia paitsi järvien monimuotoisuudelle, myös ravuille itselleen. Rapurutto leviää turhan usein myös istutettujen rapujen välityksellä. Haastattelussa

Lähetykset

  • pe 7.9.2012 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila pelkää, että yliopistojen tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset iskevät erityisesti nuoriin tutkijoihin. Heidän työmahdollisuutensa tulevat vähenemään. Hämeen-Anttila ilmoitti äskettäin jättävänsä Suomen ja siirtyvänsä Skotlantiin yhtenä syynä se, että leikkaukset kurittavat liikaa suomalaista yliopistomaailmaa. Millainen siis on suomalaisen tieteen nykytila? Lisäksi pohditaan kielen suhdetta valtaan ja jatketaan seikkailua keskiajan Suomessa.

    Haastateltavina ovat professori Jaakko Hämeen-Anttila, tutkija Johanna Vuorelma ja lehtori Anni Kangas sekä arkeologi Ilari Aalto.

    Ohjelman juontaa Pasi Toiviainen ja toimittajina ovat Emilia Cronvall ja Seppo Heikkinen.
    Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

  • Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola kertoo yliopiston menestyksestä Shanghain listalla ja pohtii tulevia säästötoimia. Aalto-yliopistossa taas on menossa Sotasampo-hanke, jonka ansiosta voi pian saada tietoa, valokuvia ja muuta materiaalia esimerkiksi isoisän sotaretkestä. Haastateltevana on professori Eero Hyvönen Aalto yliopistosta.
    Ohjelman lopuksi puhutaan avaruudesta tulleista sähäköistä neutriinohiukkasista, joita on havaittu Etelämantereella. Haastateltavana on professori Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta.
    Toimittajina ovat Sisko Loikkanen ja Seppo Heikkinen.

  • Tyynellämerellä on parhaillaan kehittymässä niin poikkeuksellisen voimakas El Niño -sääilmiö, että tutkijat keksivät sille kilpaa erilaisia varoittavia nimityksiä kuten Hirviö- El Niño ja Godzilla- El Niño. Mutta mitä ilmiö tarkoittaa maailman säiden kehitykselle ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen? Lisäksi ohjelmassa puhutaan uhanlaisten kasvien taltioimisesta erilaisiin puutarhoihin ja siemenpankkeihin sekä kuullaan toinen osa sarjasta, jossa matkustetaan keskiajan Suomeen.

    Haastateltavina ovat ilmastoasiantuntija Mikko Alestalo, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikön johtaja Marko Hyvärinen ja Kumpulan puutarhan siemenpankin hoitaja Mari Miranto sekä arkeologi Ilari Aalto.

    Ohjelman juontaa Pasi Toiviainen ja toimittajina ovat Emilia Cronvall ja Seppo Heikkinen.

  • Hyvissä kirjakaupoissa henkii maan sivistys ja kulttuuri. Monet hakeutuvat kirjakaupoihin niiden kirjallisen tunnelman vuoksi ja etsimään uusia, kiinnostavia lukuelämyksiä. Useille kirjakauppa on myös kuin olohuone.

    Onko kirjojen kauppaaminen kumminkin kannattamatonta, kun kirjakaupat vähenevät ja niitä lopetetaan? Yhdysvalloissa kirjakauppaketjujakin on kuollut.

    Kirjakaupoista keskustelevat professorit Rene Gothoni ja Kalle Michelsen sekä kirjoja kustantava ja kääntävä Kimmo Pietiläinen. He kaikki viihtyvät kirjojen äärellä.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Tuoreen tutkimuksen mukaan tiiviisti rakennetuissa keskustoissa asuvat tuottavat suuremman hiilijalanjäljen kuin väljemmillä laita-alueilla asuvat. Tämä on kuitenkin vastoin sitä vakiintunutta käsitystä, että yhdyskuntien tiivistäminen on ekologista. Mikä siis onkaan totuus? Lisäksi ohjelmassa asiaa uudenlaisista bioaktiiviseen lasiin perustuvista kalloluun proteeseista sekä Suomen keskiajalle suuntaavan aikamatkailusarjan aloitusjakso.

    Haastateltavina ovat tutkija Juudit Ottelin sekä kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila, biomateriaalitekniikan professori Pekka Vallittu ja arkeologi Ilari Aalto.

    Ohjelman juontaa Pasi Toiviainen ja toimittajina ovat Jari Vaara ja Seppo Heikkinen.
    Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

  • Intuitiota verrataan joskus vaistoon ja johdatukseen. Useilla ihmisillä oma intuitio johdattelee elämässä eteenpäin. Mutta myös kuoleman voi ehkä vaistota. Intuitiosta keskustelevat professorit Kalle Michelsen ja Rene Gothoni ja tietokirjojen kääntäjä ja kustantaja Kimmo Pietiläinen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Eroavatko ihmisen kuhertelu ja pariutumispuuhat oleellisesti muista eläimistä? Lajien välisiä yhtäläisyyksiä ainakin löytyy. Moni naistenkaataja käyttää kirjosiepon hurmaavaa huijari-tyyliä ja idoliaan palvovat teinitytöt käyttäytyvät kuin teerikanat soitimella. Selitetäänkö touhu biologialla vai kulttuurilla?
    Toimittaja Leena Mattilan. Asiantuntijat: sosiologi Heikki Sarmaja ja biologi Petri Nummi.
    Ohjelma on Tiedekahvila ja se on ensimmäisen kerran lähetetty vuonna 2003.

  • Itämeren heinäkuun Tiedeykkönen: Vieraslajit vaivoinamme.

    Laivojen painovesitankkeja tyhjennettäessä Itämereen on lorautettu laivalasteittain valtamerten vettä ja sen mukana useita uppo-outoja eliöitä. Osa valtamerten elikoista kuolee murtovedessä sujuvasti suolan puutteeseen ja näistä reisoista on päästy pelkällä säikähdyksellä.

    Joukossa on kuitenkin ollut sitkeitä sissejä, jotka kestävät vähäsuolaista ja kylmää vettä, ja osa niistä lisääntyy nyt vaivaksi asti. Ärhäkät vieraslajit uhkaavat jo Itämeren alkuperäislajeja. Itämerestä löytyy monen sortin vieraslajena, on merirokkoa ja vesiruttoa sekä kaloja, rapuja ja äyriäisiä. Leena Mattila tapasi vier

  • Tiedekesä. Mistä pienet pojat ja tytöt on tehty?
    Entisaikain radikaalit kuvittelivat, että tytöistä tulee tyttöjä ja pojista poikia, koska heidät kasvatetaan sukupuoliensa mukaisiksi. Enää tähän ei uskota.
    Tytöt ja pojat kehittyvät sekä fyysisesti että psyykkisesti eri tahtiin ja eri suuntiin kasvatti heitä kuinka hyvänsä. Kädellisessä nimeltä ihminen on edelleen pohjalla iso apina, joka kehittyy lajityypilliseen tapaansa. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet seuraavat toisiaan niin kuin pitääkin kulttuurien ja kasvatuksen eroista riippumatta.
    Tiedekesässä keskustelijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja fysiologian professori Kai

  • Lapsella on päässään erilaisia perinnöllisiä taipumuksia, ja synnynnäinen temperamentti jo heti syntyessään. Näistä ympäristö ja kasvatus muokkaavat eri kulttuureissa erilaisen yksilön. Kasvatuksen ja geenien lisäksi ihmisen omat tekemiset muokkaavat aivoja.

    Eri temperamenteilla varustetut lapset sopivat eri tavoin samaan ympäristöön. Toisaalta erilaiset temperamentit sopivat paremmin yhteen ja huonommin toiseen kulttuuriin, esimerkiksi ujous on Kiinassa hyve mutta jenkkilässä ongelma, joten ympäristö ratkaisee leimaako neutraali ominaisuus lapsen vai ei.

    Ohjelma on uusinta vuodelta 2004.

  • Houkutuksia ja kiusauksia on ollut iät ajat. Turhaakin turhempi Las Vegas huumeineen ja pelikasinoineen on monelle viihteen ja seikkailun täyttymys. Huumeet ja pelihimo koituvat kuitenkin lopulta monen kohtaloksi. Onneksi ihminen voi oppia hallitsemaan himojaan ja kiusauksiaan.

    Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, tieteen ja teknologian tutkimuksen professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja tiedekirjojen kääntäjä ja kustantaja Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittaja on Sisko Loikkanen.

  • Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman meriekologian professori Alf Norkko sukeltaa tutkijoidensa kanssa Suomenlahdessa. He tutkivat Itämeren tilaa ja yrittävät hahmottaa sen tulevaisuutta, sillä ilmaston muuttuessa meri on suurten muutosten edessä. Itämeri on lämpenemässä, happamoitumassa ja makeutumassa. Lisääntyvien sateiden ja siten meriveden makeutumisen takia Itämeri ei tämän vuosisadan lopulla oikeastaan enää olekaan meri. Se on pikemminkin Itäjärvi. Toimittaja Pasi Toiviainen

Näytä lisää

Klipit

  • Koneen historia. Kone Oy täytti 100 vuotta vuonna 2010. Professori Kalle Michelsen on kirjoittanut yrityksen satavuotisesta historiasta kirjan, jossa yrityksen historiaa peilataan yhteiskunnan muutoksien pohjalta. Kalle Michelseniä haastattelee Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä