Tiedeykkönen

Hulluuden historian jäljillä (koko ohjelma)

  • 44 min
  • toistaiseksi

Valtion tiedonjulkistamispalkinto myönnettiin tällä viikolla Hulluuden historia -nimiselle sarjalle, joka näytettiin viime vuodenvaihteessa YLE Teema -kanavalla ja kuultiin myös YLE Radio 1:ssä Sarjan ohjasivat ja toimittivat Riika Nikkarinen ja Tommi Hakko, jotka ovat saapuneet vieraaksi tänne studioon.

Lähetykset

  • pe 14.9.2012 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Toukokuun tähtitaivaalla on planeettoja, kirkkaimpana Jupiter. Myös tähdet näkyvät vielä ainakin eteläisessä Suomessa. Toukokuun 9. päivänä Merkurius vaeltaa Auringon editse.
    Aalto-yliopiston Design Factoryssa opiskelijat perehdytetään tuotekehityksen saloihin koko lukuvuoden mittaisella kurssilla. Tänä vuonna on tuotekehitetty kierrätystä lentokoneessa, uudenlaista rahapeliä, biokaasupolttoainesäiliön sijoittamista traktoriin, uutisoivaa webbisivustoa maahanmuuttajille ja Espoon Suurpellon brändiä asukkaiden yhteisellä kohtaamistilalla.
    Haastateltavina ovat professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta, professori Kalevi Ekman Design Factorysta ja Aalto-yliopiston opiskelijat Mauno Kemppainen, Nelli Myllylä, Mikko Halonen, Sonja Salo, Jaakko Laukkanen ja Lauri Lukka. Toimittajana Sisko Loikkanen.
    .

  • Hammasfossiilit paljastavat muinaiset ilmastonmuutokset Itä-Afrikassa. Hampaiden muodosta näkyy, millaista kasvillisuutta oli tarjolla kasvinsyöjille, ja kasvillisuudesta voi päätellä silloiset lämpö- ja kosteusolot. Luurangot puolestaan kertovat lajin evoluutiosta ja kehityksestä eläinten nykyiseen kokoon ja näköön. Kun sapelihammastiikeri kuoli sukupuuttoon, isojen kissapetojen ekologinen lokero jäi tyhjäksi Euroopassa. Vahvistusta kissapetojen rintamalle tarjoaa kotoinen ilves, joka on alkanut kehittyä rotevammaksi. Entinen jäniksen metsästäjä on siirtymässä kauriinmetsästäjäksi. Tiedeykkösessä tavataan evoluutiopaleontologian professori MIkael Fortelius ja paleobiologian dosentti Suvi Viranta-Kovanen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

  • Iltapäivällä 26.4.1937 kenraali Francon johtamia sotilaskapinallisia tukevat saksalaiset ja italialaiset lentokoneet aloittivat Baskimaalla sijaitsevan Guernican kylän pommittamisen. Kohteena olivat suojaamattomat siviilit. Julmuudessaan pommitus kertoo Espanjan sisällissodan väkivallan luonteesta. Pommitus on lähtökohtana mm. Pablo Picasson kuuluisassa Guernica-maalauksessa. Sisällissodan ja Francon diktatuurin väkivallan aiheuttamat haavat eivät ole vielä parantuneet Espanjassa. Haastateltavina Espanjan ja Suomen sisällissotia tutkinut oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sekä Elina Liikanen, joka on tutkinut miten sisällissotaa ja diktatuuria on käsitelty espanjalaisessa nykykirjallisuudessa. Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: EPA Markus Stuecklin.

  • Luu, helmiäinen, silkkikuitu, hyönteisten kuoret ja kalmarin nokka – siinä luonnon loistavia materiaaleja, joita ihminen koettaa jäljitellä. Jäljessä olemme, vaikka tutkimus etenee. Uutta otetta saadaan synteettisestä biologiasta, uudenlaisesta bioteknologiasta. Sen avulla voidaan mallintaa ja kokeilla erilaisilla DNA-palasilla, mitä halutaan saada aikaan.

    Tällaista tutkimusta tehdään Aaltoyliopiston Biomolekyylimateriaalien tutkimusryhmässä. Professori Markus Linder ja tutkija Suvi Arola haluavat korvata öljypohjaiset materiaalit biomateriaaleilla. Myös VTT:n teollisen bioteknologian tutkimusprofessori Merja Penttilä tekee töitä biomateriaalien tuottamiseksi.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi aloitti tutustumisen asiaan laboratoriossa Suvi Arolan kanssa.

  • Kvanttitietokoneen kehittäminen kiihdyttää kvantti-ilmiöiden tutkimista. Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa tutkijat paljastavat kvantti-ilmiöiden salat hyvin alhaisessa lämpötilassa. Keinotekoisen atomin avulla on saatu esiin niin sanottu pimeä tila, "dark state".

    Microsoft rahoittaa tutkimusta, jossa kvanttitietokoneen kubittia rakennetaan majoranahiukkasista. Lomittuminen on merkillinen ilmiö, jossa hiukkanen tuntee toisen hiukkasen vaikka tuhansien kilometrien päästä.

    Haastateltavina ovat professori Pertti Hakonen, tutkimusryhmän johtaja Sorin Paraoanu, väitöstutkijat Antti Vepsäläinen ja Sergei Danilin ja professori Mikä Sillanpää Aalto-yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Historioitsija Yuval Noah Hararin mukaan ihminen on geeniteknologian ja tekoälyn myötä astumassa uuteen evoluution vaiheeseen. Samalla kun ihminen lähestyy kuolemattomuutta, on edistyksen tarkoitusta etsittävä historiasta uusin keinoin.

    Tiedeykkösen haastattelussa on Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Harari sekä yli-intendentti Petri Halinen, joka kertoo Suomen esi- ja varhaishistoriaa esittelevästä Muinaisuutemme jäljet -teoksesta.

    Keitä olivat ensimmäiset suomalaiset ja miltä näytti Suomen alueella 11 000 vuotta sitten?

    Juontajana Joonas Turunen.

  • Mistä puskasta zikavirus karkasi ihmiskunnan kimppuun? Ja miten se pysyi piilossa 40-luvulta asti ennen kuin kävi päälle? Entä voivatko meikäläiset hyttysen ryhtyä zikaviruksen vektoreiksi?
    Tiedeykkösen vieraana on professori Olli Vapalahti, joka ryhmineen osoitti zikaviruksen ja vauvojen pienipäisyyden, mikrokefalian, välisen yhteyden. Raskauden aikainen zikavirusinfektio voi aiheuttaa vauvojen pienipäisyyttä ja muita neurologisia ongelmia. Aikuiset pääsevät tartunnasta yleensä vähällä, mutta osalle aikuisistakin virusinfektio aiheuttaa neurologisia oireita. Toimittaja on Leena Mattila.

  • Espanjan sisällissodan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Espanjaan tasavaltalaisten puolelle lähti yli 70 suomalaista. Lähtijöiden tärkein motiivi oli taistelu fasismia vastaan. Yksi lähtijöistä oli helsinkiläinen kivityömies Paavo Pajunen. Hänen vaimonsa Jenny ajoi tasavallan asiaa Suomesta käsin. Miten Paavo ja Jenny kuvasivat kirjeenvaihdossaan kokemuksiaan ja tunteitaan Espanjan sisällissodan aikana? Haastateltavana tutkija ja Turun yliopiston kulttuurihistorian lehtori Hanne Koivisto. Toimittajana Harri Alanne.

  • Masennus, murehtiminen ja ahdistus vievät pois elämäniloa. Jos ongelmiin ei puututa ajoissa, niin vaivoista tulee vakavia. Pahimmillaan ne uhkaavat ihmisen toimintakykyä. Mutta mistä apua? Kaikille ei ole tarjolla henkilökohtaista terapiaa. Siksi viime vuosina onkin kehitelty psyykkisten häiriöiden hoitoa internetissä. Tällaista koko maassa saatavaa nettiterapia järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Mielenterveystalo.fi –palvelussa on tarjolla erilaisiin ongelmiin nettiterapioita. Niihin pääsee lääkärin lähetteellä, ja hoito on potilaalle ilmaista.

    Myös kivun hoidossa ja sen hallinnassa käytetään nettiterapiaa. Pitkäaikainen kipu on vakava asia, jopa 50 % siitä kärsivistä voi masentua. Siksi tarvitaankin monipuolisia kivun hallintakeinoja, joita siis kehitetään HUSissa. Tämän vuoden aikana on tarkoitus avata kivunhallintatalo.fi –palvelu, jossa on ensivaiheessa tietoa kivusta ja itsehoitoon opastavaa materiaalia.

    Miten nettiterapia toimii? Siitä kertovat HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg ja nettiterapiasta apua masennukseensa saanut Pekka. Psykologi Teemu Miettinen valottaa, miten kipua lähestytään netin käyttöön perustuvissa psykologisissa kivunhallintaohjelmissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuvassa kouluttajapsykologi Jan-Henry Stenberg, joka on ollut mukana kehittämässä mielenterveystalo.fi:n nettiterapioita alusta lähtien sekä kirjoittamassa aiheista kirjoja. Valokuva Teija Peltoniemi.

  • Kyseisellä, yli kolmen miljardin valovuoden päässä olevalla mustalla aukolla on seuralaisena pienempi musta aukko, mikä juuri teki mittaukset mahdollisiksi. Tulos syntyi kansainvälisenä yhteistyönä ja merkittävässä roolissa olivat Turun yliopiston ja Suomen ESO-keskuksen tutkijat. Mustat aukot ovat yhä arvoitus tutkijoille, eikä niiden sisuksiin päästä koskaan näkemään. Haastateltavana on professori Mauri Valtonen Turun yliopistosta.
    Huhtikuussa tähtitaivas tarjoilee kirkkaan Jupiterin ja muitakin planeettoja. Myös tähdenlentoja on tiedossa. Tähtitaivaan näkymistä kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Miksi aivojen leikkaaminen ilman puudutusta ei satu, mutta päänsärky sattuu? Entä miten aavesärky voi raastaa amputoitua jalkaa? Miten ihminen pärjää edes aikuiseksi asti, kun aivosolujen surkastuminen alkaa jo sikiönä? Vauvan aivoissa on vähemmän hermosoluja kuin sikiöllä, ja iän myötä aikuisella on vain jämät jäljellä, jos ei vaivaa aivojaan riittävästi. Tiedeykkönen tuo ensiavun ja kertoo konsteja aivojen hermoverkkojen ylläpitoon ja kuntoutukseen. Leena Mattila kyseli aivoista neurologeilta, Nina Forss ja Lauri Soinne työskentelevät HYKSin Neurologian klinikalla.

  • Heikki ja Heidi Niskanen olivat ainoina suomalaisina rakentamassa kahta balsalauttaa Perussa. Lautoilla oli tarkoitus purjehtia Perusta Pääsiäissaarille ja takasin, Chileen. Purjehduksella tutkittiin Inka-intiaanien muinaisia purjehdusreittejä sekä tehtiin merentutkimusta.

    Esikuvana lautoille on Thor Heyerdahlin 1947 purjehduksessa käyttämä Kon-Tiki-lautta.

    Eilen tulleen tiedon mukaan El Ninon -sääilmiön aiheuttamat epätavalliset tuulet ovat keskeyttäneet purjehduksen, lauttojen ollessa paluumatkalla. Seuraavassa Tiedeykkösessä Heidi ja Heikki Niskanen kertovat lauttojen rakentamisesta. Se oli urakka, jonka toteutuminen oli ihme.

    Toimittajana Heikki Niskanen.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Sarjan viimeisessä osassa on kotiinlähdön aika, mutta sitä ennen hankimme vielä tuliaisia kotiin ja mietimme poikkeaisimmeko vielä jonnekin muualle kotimatkalla.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Sarjan neljännessä osassa etsimme majapaikkaa Turussa ja sukellamme myös kaupungin yöelämään.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa valmistaudutaan matkaan etukäteen ja mietitään rahanvaihtoa, sopivaa vaatetusta ja suotuisaa matkustamisajankohtaa.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Tässä sarjan kolmannessa osassa saavumme Turkuun ja tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuuriin.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Tässä sarjan toisessa osassa lähdemme matkaamaan kohtia Turkua ja puhumme siitä millaista matkanteko keskiajan Itämaassa oikein olikaan.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Muualla Yle.fi:ssä