Kultakuume

Yle Radio 1

Kulttuurin ajankohtaisohjelma, joka tarttuu laajasti kulttuurin aiheisiin ja ilmiöihin. Kultakuumetta toimittavat Lisa Enckell, Kai Ristola ja Airikka Nurmela. Tuottajana on Inari Uusimäki.

Kultakuume @kultakuume.

Kommentit ja vinkit myös sähköpostilla kultakuume@yle.fi.

Jaksot

  • Helsingin keskustakirjaston peruskivi muurattiin: juhlahumussa marimekkohameinen nainen ja baskeripäinen mies. Kirjailija Olavi Paavolaisen Neuvostoliiton matkan muistiinpanot kesältä 1939 löytyivät kesämökin ullakolta. Itämeren vitsaus: inhat hylkyrosvot. Tuore opinnäyte tarkastelee, miten suomalaiset lopettavat puhelunsa. Huippuviulistin ahdinko: lainaviulu lähtee kiertoon. Millä minä nyt soitan Lontoon Promsissa? Juontajana Kai Ristola.

  • Ihminen rakentuu muistista ja muistoista. Vuoden museo tallentaa nykyhetken ja menneisyyden. Puccinin ensimmäinen ooppera on kauhuromantiikkaa ja Bombino löysi aavikolta mystisen soundin.

    Yksi muistaa paikat, toinen kasvot. Tärkeä asia unohtuu, mutta sivuseikka jää vuosiksi mieleen. Aikuisen kesä saattaa hujahtaa ohi, lapselle se taas on pitkä ajanjakso, jonka muistot kantavat loppuelämän. Persoonallisuutemme rakentuu muistoista, luovuus pulppuaa muistamisesta. Mutta onko taaksepäin katsominen moraalisesti väärin maailmassa, jossa pitää jatkuvasti orientoitua tulevaan? Studiovieraana omaelämänkertoja tutkinut kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen.

    Suomen valokuvataiteen museossa on näyttely, joka kertoo vanhojen ihmisten muistoista aina 1930-luvulta lähtien. Samalla kun teokset kertovat yksilöllisiä tarinoita, ne piirtävät kuvaa yhteisistä kokemuksista ja historiasta.

    Kultakuume onnittelee myös vuoden museota.

    Puccinin ensimmäinen ooppera Le Villi on kauhuromanttinen teos. Oopperan Anna, sopraano Satu Strömberg ja kapellimestari Jonas Rannila kertovat Le Villin maailmasta, jossa metsän lumeneidot ovat vampyyrimäisiä hahmoja.

    Nigeristä kotoisin oleva virtuoosikitaristista Bombinosta on tullut kymmenessä vuodessa aavikkobluesin suuri tähti. Bombinon musiikissa läntisen Saharan alkuperäisasukkaiden, tuaregien soundit yhdistyvät Woodstockin henkeen, Bombinoa verrataankin usein Jimi Hendrixiin. Rolling Stonesin kanssa levyttänyt Bombino esiintyy viikonloppuna Suomessa ja kertoo Kultakuumeessa, miten löysi äänen aavikolta.

    Ohjelman juontaa Jakke Holvas.

  • Akateemikon viisauksia ja lempeitä jyrähdyksiä, pyhää peliä, baletin nuoria huippuja ja sekä poikkitaiteellinen kokeilu luonnonvarojen oikeudenmukaisen jakamisen puolesta.

    Kirjailija Hannu Mäkelä on uusi taiteen akateemikko. Hän vastaanottaa arvonimensä torstaina 26.5. opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä juhlatilaisuudessa. Millaista on tulla akateemikoksi ja mihin heitä tarvitaan? Hannu Mäkelä kertoo Kultakuumeessa myös, millaisten asioiden puolesta hän haluaa taistella.

    Jalkapallo on italialaisille pyhä peli. Umberto Eco on sanonut, ettei Italiassa tule tapahtumaan koskaan todellista vallankumousta, koska maassa käytetään liikaa aikaa ja energiaa jalkapallon seuraamiseen. Vaikka laji on lähtöisin Englannista, jalkapalloromantiikka elää vahvimmillaan juuri Italiassa. Kultakuumeen studiossa kirjailija Esa Mäkijärvi kertoo, miksi jalkapallo on italialaisille pyhää.

    Italialainen kuvanveistäjä Egle Odo on yksi The Ark of Seeds –projektin taiteilijoista. The Ark of Seeds on teos, joka ottaa kantaa luonnonvarojen oikeudenmukaiseen jakautumiseen liittyviin kysymyksiin ennakkoluulottoman taiteen ja tieteellisen maailmankuvan kautta.

    Baletin nuoret huipputanssijat ovat saapuneet Suomeen. Jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Helsingin kansainväliseen balettikilpailuun osallistuu 67 kilpailijaa 19 maasta. Baletin maailmassa 15–19-vuotiaat ovat junioreja, 20–25-vuotiaat senioreja. Kilpailu alkaa Alminsalissa viisi päivää kestävillä alku- ja välierillä, joista valitaan parhaat tanssijat päänäyttämöllä käytäviin finaaleihin. Alkueriä kommentoi tuomaristossa istuva Bostonin baletin koreografi Jorma Elo.

    Ohjelman juontaa Airikka Nurmela.

  • Viulisti Pekka Kuusisto etsii soitinta. Soundpainting on säveltämisen, koreografian tekemisen ja improvisaation keino. Barbie sopeutuu muuttuvaan yhteiskuntaan.

    Pekka Kuusistolla on pulma, hän nimittäin etsii soitinta. Elokuussa Lontoossa maailman suurimmalla klassisen musiikin Proms-festivaaleilla Tšaikovskia soittava Kuusisto kaipaa soitinta, sillä nykyinen soitin päätyy heinäkuussa huoltoon. Mutta mitä tekee viulisti ongelman edessä? Syventyy intohimoisesti Tšaikovskin viulukonserttoon, heittää muutaman konsertin Amerikan mantereella ja puhuu Kultakuumeessa rakkaudesta musiikkiin.

    Taiteen viittomakieli ohjaa taideteoksen syntyä esityshetkessä. Soundpainting on kansainvälinen merkkikieli, jolla voidaan säveltää, tehdä koreografiaa ja ohjata improvisaatiota. Helsinki Soundpainting Ensamblen perustaja Sonja Korkman ihastui siihen, miten teokset syntyvät yhteistyönä hetkessä.

    Pariisin taideteollisuusmuseossa on näyttely Barbie-nukesta. Esillä on 700 harvinaista nukkea eri vuosikymmeniltä. Barbie on enemmän kuin lelu. Jo yli 50 vuoden ajan nukke on sopeutunut yhteiskunnan kulttuurisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Barbie on ollut aikansa kuva ja yhteiskunnan peili.

    Ohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Kuvatateilija Hanneriina Moisseisen tuore sarjakuvakirja Kannas kertoo karjalaisten evakkoon lähdöstä kesällä 1944. Teoksen pääosiin nousevat nuori karjakko, järkensä menettänyt sotilas sekä lehmät. Moisseinen etsi tuoretta näkökulmaa karjalaisuuteen ja löysi sen eläinten kärsimyksistä ihmisten rinnalla. Hän limittää kirjaansa piirrosten lisäksi valokuvia sota-ajan arkistoista. Sarjakuvakirjaan liittyy myös Eero Grundströmin musiikkiteos, jossa on arkistomateriaalin lisäksi Grundströmin säveltämää äänimaailmaa. Hanneriina Moisseinen on tiistain Kultakuumeen studiovieras.

    Neljän naispelimannin yhtye Enkel matkaa kesällä edustamaan Suomen Euroradion kansanmusiikkifestivaalille Viron Viljandiin. Yhtye perustettiin spontaaneissa jameissa Porton lentokentällä Portugalissa kolme vuotta sitten. Enkel-yhtye kertoo Kultakuumeessa näkemyksiään pelimanniperinteestä ja nykykansanmusiikista.

    Rakennuksen peruskiven muuraus on tuhansia vuosia vanha perinne, lähtöisin Babyloniasta. Kultakuume seuraa aivan uuden peruskiven muurausta, kun Helsingin Keskustakirjaston peruskivi muurataan. Haastateltavana ovat Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto sekä arkkitehti Antti Nousjoki.

    Ohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Löytöjä Olavi Paavolaisen jäämistöstä, haaksirikkoutuneista laivoista ja salaperäisten taiteenkeräilijöiden kokoelmista.

    Kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Olavi Paavolainen matkusti kesällä 1939 Neuvostoliitoon aikomuksenaan kirjoittaa matkasta. Matkareitti kulki Leningradista Moskovaan, Volgalle ja aina Tbilisiin saakka. Se, mitä Paavolainen matkasta kirjoitti, on ollut tähän päivään asti hämärän peitossa. Hiljattain kirjailijan poika löysi isänsä jäämistöstä nipun papereita. Nipusta syntyi tutkija Ville Laamasen ja Hannu Riikosen käsittelyssä kirja. Ville Laamanen kertoo Kultakuumeessa piiloon jääneiden muistiinpanojen tarinan.

    Hylkyjen putsaus käy kuumana. Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen rannikolle haaksirikkoutuneet alukset saavuttavat ensi vuonna sadan vuoden iän, jolloin ne saavat lain suojan. Nyt saalista halutaan nostaa, kun se vielä on mahdollista. Keräilijät maksavat hylkyesineistä paljon. Mutta menetämmekö me jotain historiallisesti merkittävää? Meribiologi ja hylkysukeltaja Juha Flinkman kertoo.

    Valamossa myydään tunnettujen mestarien taideteoksia. Salaperäiset suomalaiset taiteenkeräilijät tuovat huipputaidetta esille Valamon luostariin. Anonyyminä pysyttelevät keräilijät laittavat nyt teokset myyntiin, ja niiden myyntiarvosta lahjoitetaan osaa luostarille. Mitä tapahtuu, kun Via Finlandia-näyttely tuo esille Dalia, Picassoa ja Gallen-Kallelaa?

    Kultakuumeessa tarkastellaan myös kulttuurilehtiä.

    Ohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

  • Helsingin edustalla sijaitseva Vallisaari toimi vuosisatojen ajan sotilassaarena, mutta nyt se on avattu koko kansalle. Merimuseoiden ja John Nurmisen säätiön yhdessä kehittämä merellisen kulttuuriperinnön Loki-verkkopalvelu tuo merelliset kokemukset, retkikohteet sekä merikulttuurin aarteet jokaisen ulottuville. Esittelyssä kaksi sukupolvea Tuusulanjärven nykytaiteilijoita: säveltäjä Harri Vuori ja räppäri Opri Vuori. Saksalaisen nykyteatterin kuuma nimi Herbert Fritsch kertoo, kuinka työstää teosta, josta puuttuu sisältö. Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa on avautunut keramiikkataiteilija Rut Brykin tuotantoa laajasti esittelevä näyttely. Brykin tytär, taiteilija Maaria Wirkkala kertoo, kuinka tämä työskenteli. Juontajana Kai Ristola.

  • Joo, okei, hyvä, kiva ja niinku. Kultakuume nostaa niinku-sanan arvoon arvaamattomaan ja perehtyy myös puhelimessa puhumisen kieleen. Siinä sivussa sekoitetaan keskiaikaista ja modernia arkkitehtuuria.

    Niinku-sanan käyttö voi olla tärkeää. Kielentutkijan mukaan niinku on puhekielen suunnitteluilmaus, joka on kaikkea muuta kuin turha. Se viestii kuulijalle, että seuraava asia on vaativa. Niinku-sanan käyttö on merkki paitsi epämuodollisuudesta, myös läheisyydestä: sen sanova henkilö päästää kuulijan ajatusprosessinsa sisälle. Kielentutkijat Eero Voutilainen ja Irina Piippo keskustelevat Kultakuumeessa kielen tajusta.

    Moikka - moikka! Kultakuume perehtyy puhelujen lopettamiseen ja siihen, miten se oikeaoppisesti tapahtuu. Filosofian maisteri Jenni Suutarinen on tutkinut asiaa ja kertoo, mitä tarkoittavat termit siirtymävuoro ja hyvästelyvieruspari.

    Turun linna on yllättävä sekoitus keskiaikaista ja modernia arkkitehtuuria. Arkkitehti Erik Bryggman ryhtyi 1930-luvun lopulla pohtimaan, miten palauttaa loistoonsa vuosisatoja pääosin varastona ollut kivilinna. Tutkija Kaarin Kurri Turun museokeskuksesta kertoo Bryggmanin saavutuksista Turussa.

    Kultakuumeen juontaa Jakke Holvas.

  • Tiede mullisti näkemyksen taiteesta, 1970-luku taas perhearvoista. Yleisradion Tanssiva Karhu –runopalkinto nostaa mieliä ja maailmoja mullistavaa runoutta.

    1900-luvun tieteelliset, taiteelliset ja yhteiskunnalliset muutokset muuttivat näkemyksen taiteesta ja estetiikasta. Avantgardeliikkeet ja massakulttuuri virittivät kysymyksiä taiteen suhteesta poliittisen valtaan, teknologiaan sekä ruumiilliseen ja intuitiiviseen tietoon. Kultakuume selvittää estetiikan suuret linjat ja vastakkainasettelut. Studiovieraana on Taideyliopiston Kuvataideakatemian taidehistorian ja –teorian professori Anita Seppä.

    Tanssiva Karhu on runon juhlaa. Yleisradion Tanssiva Karhu -runopalkintoraadin puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi kertoo ketkä ovat tämän vuoden kuusi ehdokasta. Salusjärvi on haastanut aiempia Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajia, nyt hän suorittaa Kultakuumeen suorassa lähetyksessä pika-analyysin runouden tilasta. Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 22. kerran Kajaanin runoviikolla heinäkuussa.

    Dokumentaristi Visa Koiso-Kanttilan ensimmäinen näytelmäelokuva Tiernapojat kertoo lapsen silmin 1970 -luvun maailmasta, jolloin perhearvot murtuivat. Elokuva on tarinan 70-luvun lopulta kahdesta perheestä, joita repii hajalle vanhempien vapauden ja villin rakkauden nälkä. Koiso-Kanttilan mielestä ydinperheiden hajoaminen sai sytykkeensä 70-luvulta.

    Kultakuumeen juontaa Airikka Nurmela.

  • Uutta puhetta, soittoa ja laulua kansainvälisen museopäivän kunniaksi sieltä, missä tehtiin voimalla taidetta yli sata vuotta sitten.

    Tuusulanjärven ympäristöön syntyi Suomen kulttuurihistoriaan vaikuttanut taiteilijayhteisö 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Nyt Ahola, Halosenniemi, Erkkola sekä Ainola muodostavat Aleksis Kiven kuolinmökin ja Lottamuseon kanssa tiiviin museonauhan. Mutta Tuusulanjärvelle on syntynyt myös uusi taiteilijayhteisö tänään. Dokumentaristi Aino Mättö tekee elokuvaa alueen nykytaiteilijoista. Kultakuume kohtaa kaksi taiteilijasukupolvea, säveltäjä Harri Vuoren ja räppäri Opri Vuoren. Haastattelussa ovat mm. myös trubaduuri Lauri Hongisto, kuvataiteilija Jukka Kinanen sekä museonjohtaja Saija Ylitalo ja asiantuntija Susanna Koski.

    Kultakuume tutkii myös, miten Lottamuseo elää nykypäivää. Lähetys tulee suoraan Syvärannasta Tuusulan Rantatien maisemista.

    Kultakuumeen juontavat Lisa Enckell ja Kai Ristola.

  • Vallisaari on nähnyt monta sotaa. Suljettuna ollut saari on nyt avattu yleisölle. Rut Bryk oli sodanjälkeisen Suomen taiteen keskeisimpiä taiteilijoita ja keraamiikkataiteen uudistaja.

    Kultakuume matkustaa Vallisaareen. Helsingin edustalla sijaitseva Vallisaari toimi vuosisatojen ajan sotilassaarena, mutta nyt se on avattu koko kansalle. Kultakuume sukeltaa saaren sotilashistoriaan tietokirjailija Jarmo Niemisen seurassa. Kierros saaren ympäri vie Aleksanterin patterille, Kuninkaansaareen ja vanhalle, tervaleppien valtaamalle hautausmaalle.

    Sodanjälkeisen Suomen taiteen tärkeä nimi on Rut Bryk. Taidemuseo EMMAssa avautui juuri Rut Brykin 100-vuotisjuhlanäyttely. Se esittelee modernin keramiikkataiteen uudistajan tuotantoa, matkan värikkäästä tarinallisuudesta monumentaalisiin teoksiin. Aiheen äärellä on Tapio Wirkkalan ja Ruut Brykin tytär, kuvataiteilija Maaria Wirkkala.

    Kultakuumeen juontaa Niina Mäkeläinen.

  • Muoti perustuu jatkuvaan uudistumiseen ja kuluttamiseen, miten se voi samanaikaisesti olla ekologista? Erityistaide uudistaa monen elämää taiteen avulla.

    Muoti perustuu jatkuvaan muutokseen, uuden tekemiseen ja kuluttamiseen. Miten ekologinen ajattelu ja kuluttaminen mahtuvat samaan pakettiin? Voiko muotimaailma downshiftata ja muuttua hitaaksi. Kestäviä arvoja ja ekologisen muodin myyttiä Kultakuumeessa avaa muodintutkija Annamari Vänskä. Ekologisen ja eettisen muodin suomalainen edelläkävijä Anna Ruohonen kertoo, mitä ekologisuus hänelle merkitsee.

    Erityistaide on erityistä ilmaisuvoimaa. Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtye on toiminut erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden keulakuvana, mutta näkymättömämpiä erityistaiteilijoita on paljon enemmän. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat, kuten kehitysvammaiset tai mielenterveysongelmaiset saavat taiteen tekemisestä paitsi elämänsisältöä, myös hyväksyntää. Esimerkiksi kuva-artesaanin koulutus ei tarjoa opiskelijalle vain taiteellista ilmaisua, vaan taide voi myös opettaa tekijänsä juoksemaan. Kultakuumeessa erityistaiteesta kertovat kulttuurialan opettaja Satu Nummi sekä kuva-artesaaniopiskelijat Olli Kanninen ja Tiia Kurki.

    Maanantain Kultakuume pureutuu myös kulttuurilehtiin.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

Klipit

  • Ranskan kielen ja kulttuurin juhla, Frankofonia, jatkuu koko maaliskuun huomattavine kulttuuritapahtumineen.
    Savoy-teatterissa 19.3.2016 klo 19.00 Hommage à Roland Topor - muusikko-näyttelijä Pasquale D’Inca orkestereineen vauhdittaa ranskalais-italialaisen illan kunnian osoituksena edesmenneelle Roland Toporille, älyllis-ironiselle tekstintekijälle ja teatterimiehelle ja kuvittajalle. Tapahtuman järjestää Pariisissa toimiva taidehistorioitsija Krista Mikkola.
    Ranskan entinen ulkoministeri Hubert Védrine esitelmöi ranskaksi Helsingissä ti 21.3.
    Frankofoniasta kertovat Ranskan instituutin johtaja Jeanette Bougrab, lehdistöattasea Joël Ferrand sekä Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura. Klippi on osa Kultakuume-lähetystä 18.3.2016. Toimittaja Sini Sovijärvi/Yle.

  • Seppo Puttonen haastattelee Finlandia -palkintojen jakotilaisuudessa Heikki "Hector" Harmaa.

  • Ensimmäisen maailmansodan melskeet ulottuivat Suomeenkin. Elämä Helsingissä oli väkivaltaista, surmansa sai lähes 2500 ihmistä. Vankileireillä kuolleet punaiset haudattiin suurimmalta osin Santahaminaan, jossa vainajat lepäävät metsittyneessä maassa mäntyjen katveessa. Sotahistorian laitoksen johtajana toimiessaan Jarmo Nieminen sai tehtäväkseen selvittää Santahaminaan haudattujen vainajien tarinan. Nyt selvitys on valmis ja siitä syntyi myös kirja, "Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, sotasurmat 1917-1918". Menimme tietokirjailijan, everstiluutnantin (evp) Jarmo Niemisen kanssa katsomaan tätä murheellisesta historiasta muistuttavaa paikkaa Santahaminan sydämessä.

  • Seppo Puttosen haastateltavana Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

  • Gergiev on tunnettu kapellimestari, mutta viimei aikoina hänen lausuntonsa Ukrainan tapahtumista on herättänyt laajalti huomiota maailmalla. Hänen konserteissaan on protestoitui, mutta Mikkelin musiikkijuhlilla yleisö on kiitollisena kuunnellut musiikkia. Kollega Sasha Mäkilän mielestä venäläinen johtamismalli toteutuu orkesterissa.
    Polittikkaakin tärkeämpi keskustelun aiha muusikoiden kesken on ehdottomasti jalkapallo.

    Toimittajana Paula Nurmentaus. (Kultakuume 1.7.2014)

  • Kirjailija Kari Hotakaisen uusin romaani Luonnon laki muokataan näytelmäksi Helsingin kaupunginteatteriin. Kari Hotakainen Seppo Puttosen haastateltavana. Kuva: Laura Malmivaara

  • Museoviraston intendentti Anu Laurila ei ole huolissaan amerikkalaisen hampurilaisketju Burger Kingin tulemisesta Helsingin rautatieaseman ravintola Elielin nykyisiin tiloihin. Rautatieasema on suojeltu asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta. Se kattaa sekä sisätilat että julkisivut. Joonas Turunen haastattelee Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

  • Joonas Turunen haastatteli Bryn Terfeliä Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

Muualla Yle.fi:ssä