Kultakuume

Yle Radio 1

Kulttuurin ajankohtaisohjelma, joka tarttuu laajasti kulttuurin aiheisiin ja ilmiöihin. Kultakuumetta toimittavat Lisa Enckell, Kai Ristola ja Airikka Nurmela. Tuottajana on Inari Uusimäki.

Kultakuume @kultakuume.

Kommentit ja vinkit myös sähköpostilla kultakuume@yle.fi.

Jaksot

  • Ambomaan lähetystyöntekijät kotimaisen esikoisdekkarin keskiössä. Pohjoismainen identiteetti on murroksessa ja kalvaa suomalaisia. Lönnströmin taidesäätiö Raumalla myi museorakennuksen ja panostaa nykytaidehankkeisiin. Kansantanssi on paljon muuta kuin tanhua. Naisklovnit hyödyntävät sukupuolistereotypioita.

  • Sano se saameksi -internetdokumentti sai alkunsa, kun ohjaaja Katri Koivula pyysi illanistujaisissa Niillas Holmbergiä opettamaan hänelle fraaseja - kuten minä rakastan sinua - saameksi. Parhaillaan sosiaalisen median kautta kerätään ehdotuksia suomi-pohjoissaame -fraasisanakirjaa varten. Runojakin kirjoittavan Holmbergin mukaan kielen myötä avautuu maailmankuva.

    Kuvataiteessa tärkeintä on väri ja valo. Sen jälkeen tulee sommittelu. Aiheella ei ole niinkään väliä. Näin opetettiin taiteilija Carolus Enckelliä, suomalaisen modernismin suurta mestaria Vapaassa taidekoulussa. Suuntaa abstraktiin vahvisti silloisen opettajan Unto Pusan tylytys: Piirrät kuin apina! Viime vuodet ovat korostaneet elämystä ja tunnetta värien äärellä.  Tuoreemmissa töissään hän tutkii itämaista tantraa ja sen värejä. Carolus Enckellin retrospektiivinen näyttely on esillä Sara Hildénin museossa Tampereella.

    Hautajaiset voivat olla yhtä hauskat kuin syntymäpäivät. Monet toivovat etukäteen, että omissa hautajaisissa ei saa itkeä eikä surra. ”Ei varmaan riemu ole päällimmäisenä, mutta hautajaisista pystyy tekemään synkän vastakohdan”, sanoo Pro-Seremoniat Oy:n toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen. Suomessa hautauskulttuuri muuttuu hiljalleen. Hauskojen hautajaisten rajaviivoja hahmotellaan Kultakuumeessa.

    Onneen voi kuolla. Hanna Vahvaselän Perintö-näyttelyssä harjoitellaan onneen kuolemista. Anopin poismenosta alkunsa saanut näyttely kertoo tarinan, jossa maailman voi nähdä myös positiivisessa valossa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Suomen Kulttuurirahaston Koko Suomi leikkii -suurhanke kutsuu kaikki leikkimään. Naisklovnit hyödyntävät sukupuolistereotypioita. Kykykilpailut innostavat uusia nuoria musiikin harrastajiksi.

    Koko Suomi leikkii -suurhankkeen tavoitteena on saada vuoden 2016 loppuun mennessä Terhokerho jokaiseen Suomen kuntaan. Terhokerho on kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa esimerkiksi leikitään, askarrellaan ja tarinoidaan. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Kultakuumeessa asiamies Juhana Lassila kertoo, miksi leikki on tärkeää Suomen Kulttuurirahastolle.

    Naisklovnit hyödyntävät sukupuolistereotypioita. Perinteisesti suurin osa klovneista on miehiä. Naisklovnifestivaali Punainen Helmi muistuttaa, että maailmasta löytyy myös huippuluokan naisklovneja. Tukholmassa klovnerian maisteriksi valmistunut Hanna Terävä ja Pietarissa klovneriaa opiskellut Usva Kärnä sanovat, että nais-etuliite teatterissa johtaa usein kysymykseen teoksen sanomasta ja feministisyydestä. Klovneriassa naiseuden etu on stereotypioista ammentaminen.

    Kykykilpailut innostavat uusia nuoria musiikin harrastajiksi. Idolsin ja The Voice of Finlandin kaltaiset laulukisat ovat jo vuosien ajan tehneet musiikkimaailmaan tähtiä. Suosio näkyy myös musiikkiopistoissa ja konservatorioissa, joihin hakee yhä enemmän nuoria.

    Kolumnistina Otso Kantokorpi.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Airikka Nurmela.

  • Helmikuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta kansantanssiesityksestä.
    Perinnesoittimen sähköistäminen tuo työpaikkoja Tansaniaan. Turun soitannollisen seuran syntysanat lausuttiin armon vuonna 1790. Hattuetikettistä on useita väärinkäsityksiä.

    Mestarikansantanssija Antti Savilampi on elänyt kansantansiille yli 50 vuotta. Hän opettaa, ohjaa, tekee koreografioita ja tanssii itsekin. Suomen lisäksi Savilampi on opettanut kansantanssia suomalaisjuurisille niin Ruotsissa, Kanadassa kuin Yhdysvalloissakin. Tänä vuotta vietetään kansantanssin riemuvuotta: helmikuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta kansantanssiesityksestä.

    Perinnesoittimen sähköistäminen tuo työpaikkoja Tansaniaan. Jos tamperelaisen kulttuuriosuuskunta Uulun suunnitelmat toteutuvat, synnyttää sormipianon uudistaminen työpaikkoja Tansanialaisille soitinrakentajille ja Zawosen muusikkosuvulle mahdollisuuden elättää itsensä taiteella kalojen kaupustelun sijaan.

    Turun soitannollisen seuran syntysanat lausuttiin armon vuonna 1790. Seuran orkesteri kunnallistettiin vuonna 1927 ja kuten nykyäänkin - yleisöä kiinnosti paitsi musiikki, myös muusikot.

    "Minulla kaksitoista hattua, joista jokainen edustaa persoonallisuuteni eri puolia," sanoi Margaret Atwood aikoinaan. Talveen kylmyys tekee päähineistä välttämättömän. Kultakuume lähti hattukauppaan ja tutustui myös hattu-etikettiin.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

  • Pohjoismaista identiteettiä on kuvattu käsitteillä kuten tasa-arvo, avoimuus, hyvinvointidemokratia ja huipputeknologia. Kansainvälistyvä maailma haastaa käsitteet ja parhaillaan käydään taistelua pohjoismaisuuden määritelmästä. Millaisia käsityksiä ja aatteellisia latauksia liittyy nykypäivän pohjoismaiseen identiteettiin. Kultakuumeessa aiheesta keskustelevat Pohjoismaiden neuvoston jäsen, kansanedustaja Maarit Feldt Ranta ja tutkija Miika Tervonen.

    Dysterbotten, pohjalainen dystopia. Helsinkiläisessä Myymälä 2 –galleriassa avautui viime perjantaina näyttely nimeltä Dysterbotten. Näyttelyn ovat rakentaneet pietarsaarelainen kuvataiteilija Oscar Hagen ja mustasaarelainen valokuvaaja Beni Köhler. Heidän valokuvissaan ja videoissaan näkyy pohjalainen päihdekulttuuri. Minkälaista on leimaantua rikolliseksi pikkukaupungissa?

    Yle on Suomen suuri elokuvateatteri. Suomalaisessa elokuvassa Yle on tärkeä rahoittaja, mahdollistaja ja jakelija. Se on mukana noin puolessa uusista kotimaisista pitkistä elokuvista ja lähes kaikissa ammattimaisesti tuotetuissa dokumenttielokuvissa ja lyhytelokuvissa.Tuottaja Erkki Astalan mukaan elokuvissa Yle on osarahoittaja n. 10-30 prosentin osuuksilla.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell

  • Suomalaiset rakastavat kirjastojaan niin paljon että perustavat nyt jopa omia. Raumalla seinätön museo sijoittaa nykytaidehankkeisiin.

    Kun kuntien kirjastot sulkevat oviaan, perustavat ihmiset ja yhdistykset omia kirjastojaan säilyttääkseen mahdollisuuden sielun ravintoon lähellä kotia. Kirjojen lisäksi kirjastot tarjoavat nykyään lainaksi verenpainemittareita, urheiluvälineitä tai vaikka kuormapyöriä. Kultakuume kysyy Lainan päivän hengessä, mihin kaikkialle kirjasto voi ulottua. Kultakuumeen vieraana on Riikka Oksanen turkulaisesta Martin kulttuuriolohuoneesta.

    Seinätön museo tukee nykytaidetta. Raumalainen Lönnströmin taidesäätiö myi komean jugendlinnan ja sijoittaa rahat nykytaidehankkeisiin. Ensimmäiseksi taiteilijaduo IC-98 sai 100 000 euroa, joilla he ostavat talon puutarhoineen ja rauhoittavat sen ihmisiltä tuhanneksi vuodeksi. Lönnströmin museoiden johtaja Jenny Nybom kertoo, miksi säätiö nyt sijoittaa suuren summan talohankkeeseen.

    Maanantaiseen tapaan kulttuurilehtikatsaus

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anne-Mari Rajala.

  • Haastatteluissa Sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon sekä kirjallisuuden Runeberg-palkinnon voittajat. Vampyyrit syntyaikansa seksuaalismoraalisina peileinä. Christophe Jacrot kuvaa järkyttävän kauniita suurkaupunkikuvia sade-,hurrikaani-, ja myrskypäivinä. Flamencotaiteilijat Kaari ja Roni Martin sekä Francon Espanjan painolasti flamencon kehitykselle. Ohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Auguste Rodinin uskaliaat veistokset ovat Ateneumin vetonaula. Tapio Koivukarin kirjatrilogian päätösosa nostaa esiin hurmosliikkeen perustaneen teinitytön. Laulajalegenda Matti Lehtinen palaa estradeille runonlausujana.

    Ranskalainen kuvanveistäjä Auguste Rodin ( 1840-1917 ) mullisti aikalaisten käsityksen kuvanveistosta: liian uskaliasta, keskeneräistä, missä tunne?! Läpimurto sai odottaa, mutta sen jälkeen riitti vientiä. Rodinilla oli myös suomalaisia oppilaita ja hänen teoksiaan kulkeutui varhain Suomeen. Ateneumissa avautuva Rodinin tuotantoa esittelevä näyttely on kevään vetonaula. Kultakuumeen vieraana on Rodin-asiantuntija, taidehistorian tohtori Liisa Lindgren.

    Koivukarin kirjatrilogiassa vaiettuja tarinoita. Tapio Koivukari käy trilogiassaan läpi sodanjälkeisen Suomen vaiettuja asioita. Uusin teos – Unissasaarnaaja – on Runeberg-palkintoehdokas. Siinä 13-vuotias tyttö herättää hurmosliikkeen Rauman seudulla. Runeberg-voittaja selviää perjantaina. Kultakuume tapasi Koivukarin kirjan maisemissa Raumalla.

    Saamelaiskäräjiä johtaa rokkari Tiina Sanila-Aikio. Maailman ensimmäisen koltansaamenkielisen rock-levyn tehneelle Sanila-Aikiolle oman uhanalaisen kielen elvyttäminen on sydämenasia.

    93-vuotias baritoni Matti Lehtinen palaa näyttämölle. Operalaulajaksi itseään tituleeraava legenda ei enää laula. Nyt hän palaa lausujana vanhalle työpaikalleen Aleksanterin teatteriin. Kultakuumeessa Lehtinen kertoo, miten näyttämö otetaan haltuun ja miksi puheopetus olisi laulunopiskelijoille äärimmäisen tärkeää. Hän innostuu myös lausumaan Aaro Hellaakoskea.

    Kultakuumeen juontaa Kai Ristola.

  • Santtu-Matias Rouvali johtaa Tampere-talossa Kohtalon voima-oopperan. Biotaide on nouseva kultuturimuoto. Teatterimies Juha Hurme löysi divarista ostetusta kirjasta suomalaisen suksijalkineen monon kiehtovan historian.

    Radion suosio on pysynyt vakiona jo 25 vuotta mediamyllerryksestä huolimatta. Yleisradion radiopäällikkö Marja Keskitalon mukaan suomalaiset pitää radion äärellä hyvät sisällöt.

    Aina ei tarvitse välittää siitä, mitä partituuriin on kirjoitettu. Näin ajattelevat ohjaaja Kari Heiskanen ja kapellimestari Santtu-Matias Rouvali, joiden luotsaamana Tampereen oopperaan valmistuu Giuseppe Verdin Kohtalon voima. Rouvalin ja Heiskasen käsittelyssä sekavajuoninen Kohtalon voima muuttuu helpommin ymmärrettäväksi.

    Elävien organismien alueelle tunkeutuva biotaide on alkanut kehittyä toden teolla 2000 -luvulla. Mikrotasolla toimivaa biotaidetta tehdään laboratoriossa, mutta se voi tarkoittaa myös muun elävän ympäristön ja luonnon tutkimista. Suomen ensimmäinen bio-taiteen läänintaiteilija Antti Tenez aloittaa työnsä toukokuussa.

    Kolumni. Kestävää suomen kieltä luomassa. Teatterimies Juha Hurme.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kaisa Pulakka.

  • Vampyyrit muuntuvat yhteiskunnan normien mukaisesti, sanoo Laura Ulmanen, joka on tutkinut vampyyrien sukupuoli- ja valtarooleja. Nykyään vampyyrit kestävät jopa valoa, eikä seksi heidän kanssaan tapa. Nykyvampyyrit vaikuttavatkin esi-isiinsä verrattuna pehmoilta.

    Vampyyrien tanssi –musikaali mässäilee vampyyrikuvastolla ja tekee siitä parodiaa. Helsingin Kaupunginteatterissa nähtävän musikaalin kääntäjä Marika Hakola joutui sukeltamaan syvälle vampyyreiden historiaan.

    Kuoroharrastus vei kuntosalille. Jyväskylän oopperakuorolaiset saavat Don Giovannissa paitsi laulaa, myös toimia elävänä lavasteena. Uudenlainen rooli lavalla tiesi haasteita myös oopperakuorolaisten fyysiselle kunnolle. Osa kuorolaisista otti härkää sarvista ja alkoi kuntokuurille.

    Suomen sarjakuvaseura on jakanut vuodesta 1972 lähtien Puupäähattu-palkintoa suomalaiselle sarjakuvantekijälle. Kultakuume haastatteli voittajaa tuoreeltaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

  • Elokuvien äänimaailma ja musiikki voivat tarjota katsojalle kokonaisvaltaisen elämyksen niin hyvässä kuin pahassa. Miten tietoisuus tunteista ja niiden merkityksestä vaikuttaa elokuvamusiikin säveltämiseen? Kultakuumeen studiovieraina ovat elokuvamusiikin säveltämistä opettava lehtori Päivi Takala ja säveltäjä Panu Aaltio,

    Täydentyvä ääniteos vie jään alle. Äänitaiteilija Esa Kotilaisen teos Jäänalainen maailma on esillä Kouvolan taidemuseossa. Teos pohjaa Kotilaisen tekemiin jäänalaisiin nauhoituksiin ja täydentyy kahden viikon välein niin että se on täysin valmis huhtikuussa.

    Linnut inspiroivat käsitetaiteilija Jussi Heikkilää. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Jussi Heikkilä on tehnyt havaintoja luonnosta, saanut oivalluksen ja tarjonnut katsojalle vihjeitä sanoin, kuvin tai esinein. Varsinainen teos syntyy vasta katsojan mielessä. Jussi Heikkilän retrospektiivinen näyttely on esillä Helsingin Taidehallissa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell

  • Flamencotaiteilija Kaari Martinin mukaan nykyflamenco on paljon muutakin kuin flamencon ja jazzin liitto. Valokuvaaja Christophe Jacrotin intohimona on huono sää. Kulttuurilehtikatsaus.

    Nykyflamencossa riittää kehitettävää. Keskieurooppalainen nykyflamenco on yllättävän konservatiivista ja se on muutakin kuin flamencon ja jazzin liitto, sanoo Compañía Kaari & Roni Martinin toinen taiteellinen johtaja Kaari Martin. Kansainväliselle ryhmälle erityisesti dramaturgia on tärkeää. Muun muassa Peppi Pitkätossun ja Carmenin tulkinnut ryhmä työstää seuraavaksi Anna Kareninaa. Kultakuumeen suoran lähetyksen vieraina ovat Kaari ja Roni Martin.

    Nykytanssin Sivuaskel-festivaali on jo kaksikymmenvuotias. Sivuaskeleen rooli on peilata, mitä kansainvälisessä tanssissa parhaillaan tapahtuu suhteessa kotimaiseen tanssikenttään.

    Suomalaisen jazzin New Yorkin lähettiläs.Suomalainen jazzrumpali Klaus Suonsaari lähti 80-luvulla New Yorkiin ja jäi sille tielleen.Hän on käynyt vuosikymmenten ajan Suomessa säännöllisesti opettamassa ja esiintymässä.

    Entä jos maailma olisi kaunis vain silloin kun on huono ilma? Kymmenen vuoden aikana ranskalainen valokuvaaja Christophe Jacrot on kiertänyt maailman ympäri etsien huonoa säätä. Hänen kuvansa suurkaupungeista sade-, hurrikaani ja myrskypäivinä ovat kuin runoja. Marc Helfer tapasi valokuvaajan Pariisissa.

    Maanantaiseen tapaan kulttuurilehtikatsaus

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Laura Satimus.

Klipit

  • Seppo Puttonen haastattelee Finlandia -palkintojen jakotilaisuudessa Heikki "Hector" Harmaa.

  • Ensimmäisen maailmansodan melskeet ulottuivat Suomeenkin. Elämä Helsingissä oli väkivaltaista, surmansa sai lähes 2500 ihmistä. Vankileireillä kuolleet punaiset haudattiin suurimmalta osin Santahaminaan, jossa vainajat lepäävät metsittyneessä maassa mäntyjen katveessa. Sotahistorian laitoksen johtajana toimiessaan Jarmo Nieminen sai tehtäväkseen selvittää Santahaminaan haudattujen vainajien tarinan. Nyt selvitys on valmis ja siitä syntyi myös kirja, "Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, sotasurmat 1917-1918". Menimme tietokirjailijan, everstiluutnantin (evp) Jarmo Niemisen kanssa katsomaan tätä murheellisesta historiasta muistuttavaa paikkaa Santahaminan sydämessä.

  • Seppo Puttosen haastateltavana Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

  • Gergiev on tunnettu kapellimestari, mutta viimei aikoina hänen lausuntonsa Ukrainan tapahtumista on herättänyt laajalti huomiota maailmalla. Hänen konserteissaan on protestoitui, mutta Mikkelin musiikkijuhlilla yleisö on kiitollisena kuunnellut musiikkia. Kollega Sasha Mäkilän mielestä venäläinen johtamismalli toteutuu orkesterissa.
    Polittikkaakin tärkeämpi keskustelun aiha muusikoiden kesken on ehdottomasti jalkapallo.

    Toimittajana Paula Nurmentaus. (Kultakuume 1.7.2014)

  • Kirjailija Kari Hotakaisen uusin romaani Luonnon laki muokataan näytelmäksi Helsingin kaupunginteatteriin. Kari Hotakainen Seppo Puttosen haastateltavana. Kuva: Laura Malmivaara

  • Museoviraston intendentti Anu Laurila ei ole huolissaan amerikkalaisen hampurilaisketju Burger Kingin tulemisesta Helsingin rautatieaseman ravintola Elielin nykyisiin tiloihin. Rautatieasema on suojeltu asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta. Se kattaa sekä sisätilat että julkisivut. Joonas Turunen haastattelee Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

  • Joonas Turunen haastatteli Bryn Terfeliä Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

  • Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat miettivät asuntosuunnittelun jatkokurssilla, millainen on muunnteltava ja joustava asuinympäristö. Suomalainen asuntoarkkitehtuuri on tällä hetkellä kuin kopiokoneen käyttöä - ympäri maata nousee samannäköisiä asuinalueita ja pohjaratkaisutkin toistavat toisiaan. Asuntosuunnittelussa olisi kuitenkin otettava alan konkariarkkitehdin Esko Kahrin mielestä paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja elämisen elinkaari. Airikka Nurmela tutustui Tampereella arkkitehtiopiskelijoiden visioihin tulevaisuuden asumisesta.

Muualla Yle.fi:ssä