Kultakuume

Yle Radio 1

Kulttuurin ajankohtaisohjelma, joka tarttuu laajasti kulttuurin aiheisiin ja ilmiöihin. Kultakuumetta toimittavat: Tuomas Karemo, Teemu Laaksonen, Lisa Enckell, Anu Heikkinen, Kai Ristola, Joonas Turunen, Airikka Nurmela sekä Pietari Kylmälä. Tuottajana Sampo Mäkelä.

Kultakuume Twitterissä: @kultakuume, @TuomasKaremo, @teemula, @nuHeikkinen, @jonssi, @pietarikyl, @sampojuhani.

Kommentit ja vinkit myös sähköpostilla kultakuume@yle.fi.

Jaksot

  • Paolo Ribaldini muutti Italiasta Suomeen päätti jäädä tänne. Akateemista hevitutkimusta tekevä Ribaldini luennoi tällä viikolla Helsingissä kansainvälisessä hevimusiikin seminaarissa. Kultakuumeen haastattelussa hän pohtii, miltä monikulttuurisuuskeskustelu näyttää italialaisen maahanmuuttajan silmin.

    Räppäävä Ekow ei ylläty rasismista.Monikulttuurisuutta vastustavat puolueet nousussa Euroopassa, USA:ssa rotumellakat roihahtaneet jälleen liekkeihin. Mitä liberialais-ghanalaistaustainen räppäri Ekow tästä kaikesta ajattelee? Hänellä on kokemusta USA:ssa asumisesta ja on huomannut että Suomessa ei rasismi niin pahaa olekaan.

    Baltic Crossing haluaa pitää hauskaa. Mitä tapahtuu, kun laitetaan yhteen suomalaisia, brittiläisiä ja tanskalaisia muusikoita? Baltic Crossing yhtyeen tapauksessa tuloksena on hillitöntä tanssimusiikkia perinteisistä kappaleista. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Saara Shikeben.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Saara Shikeben.

  • PISA-tutkimuksen ykköstila on jo menetetty. Mitä peruskoulun pelastamiseksi on tehtävissä? Kultakuumeen suorassa lähetyksessä kansainvälisen koulutuspolitiikan asiantuntija Pasi Sahlberg ja OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

    Kovanaama Harvey Keitel pakeni suomalaistoimittajaa.

    Marita Liulia on tuonut 1800-luvun alun maisemaan, Heinolan taidemuseoon uuden muotokuvasarjan.

    Serlachius-residenssi Mänttä-Vilppulassa tarjoaa taiteilijoille ja tutkijoille mahdollisuuden vetäytyä työskentelemään rauhassa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Inari Uusimäki.

  • Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Suomi on ollut Itämeren "viimeinen ranta", vaarallisen saariston suojissa piilevä takamaa. Kuitenkin meri on liittänyt Suomen rannikot jo kautta historian läntisiin unioneihin. Lainaa lännestä on myös meremme nimitys Itämeri. Entä miten kalastajille ja rahtilaivoille varatut meren rannat muuttuivat porvariston vapaa-ajan paratiiseiksi? Merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja, historioitsija Tapio Bergholm kertoo Kultakuumeelle, miten Itämeri on vaikuttanut suomalaisuuteen.

    Aava meren ulappa ei kelvannut kansallismaisemaksi.
    Kansallisen heräämisen aikana saaristoisesta järvimaisemasta tuli kansallismaisemamme. Mikä rooli Itämerelle jäi suomalaisessa kuvataiteessa? Meritaiteen asiantuntija Tuija Peltomaa kertoo, millaisena Itämeri on järvikansan taiteessa kuvattu.

    Cembalon supertähti esiintyy Vantaalla. Iranilaissyntyinen Mahan Esfahani kerää kiitosta vanhan musiikin uudistajana. Hän on levytyksissään yhdistänyt mm.
    Bachin cembalokappaleita Steve Reichin minimalistiseen sävelkieleen. Esfahani esiintyy sunnuntaina Vantaa BRQ -festivaalilla. Kultakuume tapasi hänet ennen konserttia

    Väärinkäsityksiä Kalevalasta. Kultakuumeen Suomen synty -kesäsarjassa kuullut tarinat ovat herättäneet osassa kuulijoita hämmennystä, koska ne poikkeavat Kalevalasta. Folkloristiikan professori Lotte Tarkka oikoo seuraavassa muutamia väärinkäsityksiä. Kalevala on Elias Lönnrotin tutkijan ja taiteilijan vapaudella laajasta suullisen runon perinteestä koostama teos. Runoja on laulettu isolla maantieteellisellä alueella ja niistä on lukematon määrä erilaisia versioita. Niinpä totuuksia tästä perinteestä on monta.

    Juontajana Jenni Stammeier.

  • Nuoret muusikot sekoittavat perinteiseen musiikkiin niin etnisiä vaikutteita kuin funkia ja poppia. Samalla kun monet haluavat korostaa kansallisia juuriaan, muusikot edistävät musiikillaan kaikkien kulttuurien samankaltaisuutta. Nuoret kansanmuusikot Suomesta, Puolasta ja Virosta pohtivat sitä, millaista on 2000-luvun urbaani kansanmusiikki.

    Vuonna 2010 perustetussa Arteles-residenssissä on työskennellyt jo yli 400 taiteilijaa 43 maasta. Paikan perusti kolme taitelijaa, jotka halusivat ympärilleen kansainvälisyyttä.

    Suomen synty -kesäsarjassa ovat runot Vellamon neidon onginta ja Kultaneito.

  • Taiteilijapari Oliver ja Tellervo Kochta-Kalleinen selvittävät parhaillaan 101 kaikkien puolesta – projektissa, miten suomalaiset mielipiteensä muodostavat. Ympäri maata ihmiset kertovat, mihin heidän ennakkoluulonsa ja mielipiteensä perustuvat. Mitä suomalaiset ajattelevat maahanmuuttajista, kannabiksesta, uskonnosta ja perhearvoista? Tilastot väittävät, että suomalaiset ovat keskimäärin onnellisia, mutta miksi meitä pidetään myös kovina valittajina? Keskustelemassa on filosofi Lauri Järvilehto, kirjailija Tuomas Kyrö ja taiteilija Tellervo Kochta-Kalleinen.

    Itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavan Kalevalan Vellamon neidon onginta ja Kultaneito synnyttävät monia ajatuksia. Kirjailija Laura Gustafsson näkee kalevalaisissa heeroksissa homoeroottisia piirteitä ja epäonnisessa naisenkaipuussa suomalaista antisankaruutta kauneimmillaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Joonas Turunen.

  • Poliittinen laululiike Suomessa kuihtui omaan mahdottomuuteensa ja nykyään radioaalloilla soi musiikki, jonka lyriikoissa kuuluu yksilökeskeisyys, kuluttaminen ja päihteiden käyttö. Poliittisen laululiikkeen historiasta ja nykypäivästä keskustelemassa ovat Timo Kalevi Forss sekä Rauhatäti.

    Yksi jazzmusiikin tunnetuimmista huilisteista James Newton pitää Suomesta ja Italiasta. Newton muistelee Suomen esiintymisiään ja sitä kuinka hän tutustui Suomeen yli 40 vuotta sitten.

    Itämerensuomalaista mytologiaa käsittelevässä kesäsarjassa käydään läpi tänään Lemminkäisen virsi. Runoilija Sirkka Turkka punnitsee Lemminkäistä: onko hän syrjäytynyt nuori vai rohkeasti omaa tietään kulkeva sankari.

  • Kulttuurin ajankohtaisohjelma.
    Kapellimestarin urasta unelmoiva Eero Lehtimäki soittaa ihmisiä.
    Koreografi, nykytanssija Valtteri Raekallio vie teoksensa sikaloihin ja pommisuojiin.
    Rymy-Eetun piirtäjä Erkki Tanttu piirsi kansikuvat yli neljään sataan kirjaan.
    Kultakuumeen raportti Kokkolan oopperakesästä.

  • Yhdysvaltalainen Vijay Iyer on yksi tämän hetken kiinnostavimpia jazz-muusikoita. Iyer sekoittaa musiikissaan afroamerikkalaista perinnettä intialaisen karnaattisen musiikin rytmeihin.Improvisaatio on hänen mukaansa kuin liikkumista urheilukentällä Kultakuume tapasi Iyerin Pori Jazz -festivaalilla.

    Pori Jazzin kohdalla ei voi kysyä, kuka siellä on käynyt, vaan kuka ei ole. Tämän tietää pitkäaikainen YLE:n jazz-tuottaja Veli-Pekka Heinonen. Nyt "V-P" Heinonen siirtyy uran päätteeksi äänitysautosta yleisön puolelle, mutta sitä ennen hän paljastaa, kuka suurista jazz-nimistä ei koskaan Porissa käynyt. Ja miksi Chuck Berry näytti niin onnelliselta konserttinsa jälkeen?

    Helsinkiläinen Koko Jazz Club on striimannut jazzklubejaan Japaniin vuoden alusta alkaen. He myös kääntävät ohjelmistonsa japaniksi. Mikä sai pienen klubin aloittamaan yhteistyön kauas Japaniin? Mikä japanilaisia Suomi-jazzissa kiehtoo? Haastattelussa ovat Koko Jazz Clubin taiteellinen johtaja Timo Hirvonen ja japanilainen Tomoyaja Murakami.

    Katja Toivola on suomalainen pasunisti, joka polkupyöräilee muusikkomiehensä Leroy Jonesin kanssa maanantaisin soittamaan New Orleansin tunnetuimmalle jazzklubille Preservation Hallille. New Orleanssin musiikkipiirejä esittelevässä Treme-sarjassakin soittanut muusikko on myös intohimoinen valokuvaaja.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Joonas Turunen.

  • Minkälaista eläinten viihdekäyttöä Suomessa pidetään sallittavana, mitä ei? Ovatko eläintarhat ja eläinsirkukset tulleet tiensä päähän? Keskustelemassa Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström, eläintarhoja kuvannut valokuvataiteilija Anne Tamminen sekä Särkänniemen delfinaarion historiaan perehtynyt kulttuurihistorian jatko-opiskelija Kaisa Ansami.

    Etelä-Baijerissa Saksassa Gut Immlingin maatilalla on järjestetty jo 20 vuoden ajan kansainvälisiä oopperajuhlia. Tänä kesänä oopperafestivaaleilla esiintyy ensimmäistä kertaa myös suomalaisia, joita kuullaan Kultakuumeen haastattelussa.

    Suomen synty -sarjassa vuorossa runo Tulen ja raudan synty.

  • Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Suomalainen kansallispuku täyttää 5. elokuuta 130 vuotta. Usein nämä ainutlaatuiset vaatteet pölyttyvät vaatekaapeissamme, sillä kansallispuvut eivät ole tulleet meillä muotiin toisin kuin esimerkiksi Virossa tai Saksassa. Miten kansallispukuja saataisiin enemmän katukuvaan ja millaista tuuletusta puvut kaipaisivat? Entäpä millaista ispiraatiota näistä puvuista voi saada? Keskustelemassa ovat muotoilija, suunnittelija, kuvanveistäjä Stefan Lindfors ja kansallispukuintoilija Soja Murto.

    Näin stailaat kansallispukusi. Millaista käyttöä kierrätysmuodin ammattilainen, trashionista Outi Pyy keksii parille kaapista löytyneelle kansallispuvun kankaan palaselle? Kansallispukujen osia voi myös yhdistää erilaisten arkivaatteiden, kuten farkkujen kanssa.

    Cosplayssa kisataan pohjoismaiden mestaruudesta. Suomeen muutama vuosi sitten rantautuneessa lajissa pukeudutaan japanilaisiksi animaatiohahmoiksi. Cosplay- harrastaja Rewe Fagerström kertoo, miksi lajia harrastetaan, ja mikä saa ihmiset käyttämään satoja tunteja pukujen valmistamiseen.

    Kapellimestari Mikko Franck on haastattelussa Kangasniemen musiikkijuhlilla.

  • Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Ihmisen vaikutus ympäristöön on ollut 1900-luvulta lähtien valtava: koskematonta luontoa on enää harvassa. Urbaanit löytöretkeilijät etsivät ihmisen rakentamia ja sittemmin hylkäämiä paikkoja tai esineitä, tutustuvat niiden historiaan ja taltioivat löydöksiä. Mikä hylätyissä rakennuksissa viehättää retkeilijöitä, ja mitä rakennuksista löytyy? Kultakuumeen vieraat, urbaani löytöretkeilijä Juha Nyman sekä kulttuuriympäristöselvityksiä tehnyt arkkitehti Mikko Mälkki, pohtivat hylättyjen rakennusten merkitystä, menneisyyttä ja tulevaisuutta, sekä sitä, voiko niistä hyötyä jotenkin.

    Siirtolapuutaha-aate syntyi Euroopassa runsaat sata vuotta sitten. Tavoitteena oli rakentaa kaupunkiin tai ainakin sen välittömään läheisyyteen virkistyspaikkoja työväestölle. Tällaisella puutarhapalstan ja pienen mökin käsittävällä alueella saattoi köyhä kansa hankkia itselleen myös ruuan jatketta. Suomessa ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Porvooseen tasan sata vuotta sitten, ja sieltä aate levisi muihin kaupunkeihin niin, että nykyään näitä virkistysalueita on maassamme jo lähes kuusikymmentä. Yliopistonlehtori Annu Brotheruksella on ollut siirtolapuutarha Helsingin Pakilassa runsaat kolmekymmentä vuotta. Hänen mukaansa palstalla vallitsee vapaus, mutta mökin muotoa kaupunki valvoo kohtalaisen tarkasti.

    Sibelius-juhlavuosi näkyy ja kuuluu Lontoossa suurten sinfoniaorkestereitten ohjelmistoissa. Sibeliuksen ympärillä on myös kaksi sosiaalista projektia: Suomalaiset muusikot ovat innostaneet itä-lontoolaiset raggarit ja rokkarit soittamaan Sibeliusta ukulelella ja Babylius on suunnattu alle vuoden ikäisille lontoolaisvauvoille. Tavoitteena on juurruttaa Sibelius paikalliseen musiikkikulttuuriin.

    Suomen synty, osa 5: Hirven hiihto
    Hirven hiihto -runossa kuvataan onnistunut metsästysretki ja sen ehdot, kuten kunnolliset sukset. Tarinaa perkaa sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen. Professori Lotte Tarkka kertoo, mitä runossa tapahtuu.
    ruuan jatketta. Suomessa ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Porvooseen tasan sata vuotta sitten, ja sieltä aate levisi muihin kaupunkeihin niin, että nykyään näitä virkistysalueita on maassamme jo lähes kuusikymmentä. Yliopistonlehtori Annu Brotheruksella on ollut siirtolapuutarha Helsingin Pakilassa runsaat kolmekymmentä vuotta. Hänen mukaansa palstalla vallitsee vapaus, mutta mökin muotoa kaupunki valvoo kohtalaisen tarkasti.

    Ukulele on oiva Sibelius-soitin. Jarmo Julkunen ja Jari Pensola kokeilevat BBC Proms –festivaaleilla, miten Sibelius kääntyy ukulelelle.

    Suomen synty, osa 5: Hirven hiihto
    Hirven hiihto -runossa kuvataan onnistunut metsästysretki ja sen ehdot, kuten kunnolliset sukset. Tarinaa perkaa sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen. Professori Lotte Tarkka kertoo, mitä runossa tapahtuu.

  • Jousisoitinmusiikin tulkitsija Markku Luolajan-Mikkola on aloittanut yli kahdeksankymmenen konsertin Pyhiinvaellus –kiertueen. Seuraavan kahden vuoden aikana hän konsertoi kaikissa Suomen säilyneissä 72:ssa keskiaikaisessa kirkossa.

    Vanha musiikki on ristiriidatonta ja hoitavaa. Näin uskoo Sastamala Gregorianan perustaja Maiju Vuorenoja. Suomen suurin yhtäjaksoisesti toiminut vanhaan musiikkiin erikoistunut festivaali juhlii nyt 20-vuotista taivaltaan.

Näytä lisää

Klipit

  • Iranilaissyntyinen Mahan Esfahani kerää kiitosta vanhan musiikin uudistajana. Hän on levytyksissään yhdistänyt mm. Bachin cembalokappaleita Steve Reichin minimalistiseen sävelkieleen. Esfahani esiintyy sunnuntaina Vantaa BRQ -festivaalilla. Kultakuume tapasi hänet ennen konserttia. Toimittaja Joonas Turunen.

  • Savonlinnassa vieraileva Dresdenin Semper-ooppera vie Figaron häiden mukana aikamatkalle. Staatskapelle Dresdeniä johtava kapellimestari Omer Meir Wellber ylistää Savonlinnan olosuhteita. Sopraano Tuuli Takala saa suomalaisyleisön lämpenemään kylmässä linnassa. Toimittaja Paula Nurmentaus.

  • Venäjän tsaari Boris palaa Savonlinnaan kuningasbasso Matti Salmisen hahmossa. Matti Salminen ja Boriksen ohjaaja Nicola Raab kertovat Savonlinnan uutuustuotannosta Musorgskin Boris Godunovista. Toimittaja Paula Nurmentaus.

  • Kokkolan Oopperakesä juhlii 10-vuotista taivaltaan 22.-26.7. 2015 esittäen Snellman-salissa kahdesta oopperateoksesta muodostuvan kokonaisuuden. Jean Sibeliuksen Neito tornissa saa parikseen maailman kantaesityksenä Seppo Pohjolan Jusa Peltoniemen tekstiin säveltämän Harrbådan Neito oopperan, joka perustuu vanhaan kokkolalaiseen kummitustarinaan Harrbådan rannoilta.

  • Seppo Puttosen haastateltavana Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

  • Gergiev on tunnettu kapellimestari, mutta viimei aikoina hänen lausuntonsa Ukrainan tapahtumista on herättänyt laajalti huomiota maailmalla. Hänen konserteissaan on protestoitui, mutta Mikkelin musiikkijuhlilla yleisö on kiitollisena kuunnellut musiikkia. Kollega Sasha Mäkilän mielestä venäläinen johtamismalli toteutuu orkesterissa.
    Polittikkaakin tärkeämpi keskustelun aiha muusikoiden kesken on ehdottomasti jalkapallo.

    Toimittajana Paula Nurmentaus. (Kultakuume 1.7.2014)

  • Kirjailija Kari Hotakaisen uusin romaani Luonnon laki muokataan näytelmäksi Helsingin kaupunginteatteriin. Kari Hotakainen Seppo Puttosen haastateltavana. Kuva: Laura Malmivaara

  • Museoviraston intendentti Anu Laurila ei ole huolissaan amerikkalaisen hampurilaisketju Burger Kingin tulemisesta Helsingin rautatieaseman ravintola Elielin nykyisiin tiloihin. Rautatieasema on suojeltu asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta. Se kattaa sekä sisätilat että julkisivut. Joonas Turunen haastattelee Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

  • Joonas Turunen haastatteli Bryn Terfeliä Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä