Kultakuume

Suora lähetys Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.05 - 15.55.

Kulttuurin ajankohtaisohjelma, joka tarttuu laajasti kulttuurin aiheisiin ja ilmiöihin. Kultakuumetta toimittavat: Tuomas Karemo, Teemu Laaksonen, Lisa Enckell, Anu Heikkinen, Kai Ristola, Joonas Turunen, Airikka Nurmela sekä Pietari Kylmälä. Tuottajana Sampo Mäkelä.

Kultakuume Twitterissä: @kultakuume, @TuomasKaremo, @teemula, @nuHeikkinen, @jonssi, @pietarikyl, @sampojuhani.

Kommentit ja vinkit myös sähköpostilla kultakuume@yle.fi.

Jaksot

  • Pohjoismaista identiteettiä on kuvattu käsitteillä kuten tasa-arvo, avoimuus, hyvinvointidemokratia ja huipputeknologia. Kansainvälistyvä maailma haastaa käsitteet ja parhaillaan käydään taistelua pohjoismaisuuden määritelmästä. Millaisia käsityksiä ja aatteellisia latauksia liittyy nykypäivän pohjoismaiseen identiteettiin. Kultakuumeessa aiheesta keskustelevat Pohjoismaiden neuvoston jäsen, kansanedustaja Maarit Feldt Ranta ja tutkija Miika Tervonen.

    Dysterbotten, pohjalainen dystopia. Helsinkiläisessä Myymälä 2 –galleriassa avautui viime perjantaina näyttely nimeltä Dysterbotten. Näyttelyn ovat rakentaneet pietarsaarelainen kuvataiteilija Oscar Hagen ja mustasaarelainen valokuvaaja Beni Köhler. Heidän valokuvissaan ja videoissaan näkyy pohjalainen päihdekulttuuri. Minkälaista on leimaantua rikolliseksi pikkukaupungissa?

  • Suomalaiset rakastavat kirjastojaan niin paljon että perustavat nyt jopa omia. Raumalla seinätön museo sijoittaa nykytaidehankkeisiin.

    Kun kuntien kirjastot sulkevat oviaan, perustavat ihmiset ja yhdistykset omia kirjastojaan säilyttääkseen mahdollisuuden sielun ravintoon lähellä kotia. Kirjojen lisäksi kirjastot tarjoavat nykyään lainaksi verenpainemittareita, urheiluvälineitä tai vaikka kuormapyöriä. Kultakuume kysyy Lainan päivän hengessä, mihin kaikkialle kirjasto voi ulottua. Kultakuumeen vieraana on Riikka Oksanen turkulaisesta Martin kulttuuriolohuoneesta.

    Seinätön museo tukee nykytaidetta. Raumalainen Lönnströmin taidesäätiö myi komean jugendlinnan ja sijoittaa rahat nykytaidehankkeisiin. Ensimmäiseksi taiteilijaduo IC-98 sai 100 000 euroa, joilla he ostavat talon puutarhoineen ja rauhoittavat sen ihmisiltä tuhanneksi vuodeksi. Lönnströmin museoiden johtaja Jenny Nybom kertoo, miksi säätiö nyt sijoittaa suuren summan talohankkeeseen.

    Maanantaiseen tapaan kulttuurilehtikatsaus

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anne-Mari Rajala.

  • Haastatteluissa Sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon sekä kirjallisuuden Runeberg-palkinnon voittajat. Vampyyrit syntyaikansa seksuaalismoraalisina peileinä. Christophe Jacrot kuvaa järkyttävän kauniita suurkaupunkikuvia sade-,hurrikaani-, ja myrskypäivinä. Flamencotaiteilijat Kaari ja Roni Martin sekä Francon Espanjan painolasti flamencon kehitykselle. Ohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Auguste Rodinin uskaliaat veistokset ovat Ateneumin vetonaula. Tapio Koivukarin kirjatrilogian päätösosa nostaa esiin hurmosliikkeen perustaneen teinitytön. Laulajalegenda Matti Lehtinen palaa estradeille runonlausujana.

    Ranskalainen kuvanveistäjä Auguste Rodin ( 1840-1917 ) mullisti aikalaisten käsityksen kuvanveistosta: liian uskaliasta, keskeneräistä, missä tunne?! Läpimurto sai odottaa, mutta sen jälkeen riitti vientiä. Rodinilla oli myös suomalaisia oppilaita ja hänen teoksiaan kulkeutui varhain Suomeen. Ateneumissa avautuva Rodinin tuotantoa esittelevä näyttely on kevään vetonaula. Kultakuumeen vieraana on Rodin-asiantuntija, taidehistorian tohtori Liisa Lindgren.

    Koivukarin kirjatrilogiassa vaiettuja tarinoita. Tapio Koivukari käy trilogiassaan läpi sodanjälkeisen Suomen vaiettuja asioita. Uusin teos – Unissasaarnaaja – on Runeberg-palkintoehdokas. Siinä 13-vuotias tyttö herättää hurmosliikkeen Rauman seudulla. Runeberg-voittaja selviää perjantaina. Kultakuume tapasi Koivukarin kirjan maisemissa Raumalla.

    Saamelaiskäräjiä johtaa rokkari Tiina Sanila-Aikio. Maailman ensimmäisen koltansaamenkielisen rock-levyn tehneelle Sanila-Aikiolle oman uhanalaisen kielen elvyttäminen on sydämenasia.

    93-vuotias baritoni Matti Lehtinen palaa näyttämölle. Operalaulajaksi itseään tituleeraava legenda ei enää laula. Nyt hän palaa lausujana vanhalle työpaikalleen Aleksanterin teatteriin. Kultakuumeessa Lehtinen kertoo, miten näyttämö otetaan haltuun ja miksi puheopetus olisi laulunopiskelijoille äärimmäisen tärkeää. Hän innostuu myös lausumaan Aaro Hellaakoskea.

    Kultakuumeen juontaa Kai Ristola.

  • Santtu-Matias Rouvali johtaa Tampere-talossa Kohtalon voima-oopperan. Biotaide on nouseva kultuturimuoto. Teatterimies Juha Hurme löysi divarista ostetusta kirjasta suomalaisen suksijalkineen monon kiehtovan historian.

    Radion suosio on pysynyt vakiona jo 25 vuotta mediamyllerryksestä huolimatta. Yleisradion radiopäällikkö Marja Keskitalon mukaan suomalaiset pitää radion äärellä hyvät sisällöt.

    Aina ei tarvitse välittää siitä, mitä partituuriin on kirjoitettu. Näin ajattelevat ohjaaja Kari Heiskanen ja kapellimestari Santtu-Matias Rouvali, joiden luotsaamana Tampereen oopperaan valmistuu Giuseppe Verdin Kohtalon voima. Rouvalin ja Heiskasen käsittelyssä sekavajuoninen Kohtalon voima muuttuu helpommin ymmärrettäväksi.

    Elävien organismien alueelle tunkeutuva biotaide on alkanut kehittyä toden teolla 2000 -luvulla. Mikrotasolla toimivaa biotaidetta tehdään laboratoriossa, mutta se voi tarkoittaa myös muun elävän ympäristön ja luonnon tutkimista. Suomen ensimmäinen bio-taiteen läänintaiteilija Antti Tenez aloittaa työnsä toukokuussa.

    Kolumni. Kestävää suomen kieltä luomassa. Teatterimies Juha Hurme.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kaisa Pulakka.

  • Vampyyrit muuntuvat yhteiskunnan normien mukaisesti, sanoo Laura Ulmanen, joka on tutkinut vampyyrien sukupuoli- ja valtarooleja. Nykyään vampyyrit kestävät jopa valoa, eikä seksi heidän kanssaan tapa. Nykyvampyyrit vaikuttavatkin esi-isiinsä verrattuna pehmoilta.

    Vampyyrien tanssi –musikaali mässäilee vampyyrikuvastolla ja tekee siitä parodiaa. Helsingin Kaupunginteatterissa nähtävän musikaalin kääntäjä Marika Hakola joutui sukeltamaan syvälle vampyyreiden historiaan.

    Kuoroharrastus vei kuntosalille. Jyväskylän oopperakuorolaiset saavat Don Giovannissa paitsi laulaa, myös toimia elävänä lavasteena. Uudenlainen rooli lavalla tiesi haasteita myös oopperakuorolaisten fyysiselle kunnolle. Osa kuorolaisista otti härkää sarvista ja alkoi kuntokuurille.

    Suomen sarjakuvaseura on jakanut vuodesta 1972 lähtien Puupäähattu-palkintoa suomalaiselle sarjakuvantekijälle. Kultakuume haastatteli voittajaa tuoreeltaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

  • Elokuvien äänimaailma ja musiikki voivat tarjota katsojalle kokonaisvaltaisen elämyksen niin hyvässä kuin pahassa. Miten tietoisuus tunteista ja niiden merkityksestä vaikuttaa elokuvamusiikin säveltämiseen? Kultakuumeen studiovieraina ovat elokuvamusiikin säveltämistä opettava lehtori Päivi Takala ja säveltäjä Panu Aaltio,

    Täydentyvä ääniteos vie jään alle. Äänitaiteilija Esa Kotilaisen teos Jäänalainen maailma on esillä Kouvolan taidemuseossa. Teos pohjaa Kotilaisen tekemiin jäänalaisiin nauhoituksiin ja täydentyy kahden viikon välein niin että se on täysin valmis huhtikuussa.

    Linnut inspiroivat käsitetaiteilija Jussi Heikkilää. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Jussi Heikkilä on tehnyt havaintoja luonnosta, saanut oivalluksen ja tarjonnut katsojalle vihjeitä sanoin, kuvin tai esinein. Varsinainen teos syntyy vasta katsojan mielessä. Jussi Heikkilän retrospektiivinen näyttely on esillä Helsingin Taidehallissa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell

  • Flamencotaiteilija Kaari Martinin mukaan nykyflamenco on paljon muutakin kuin flamencon ja jazzin liitto. Valokuvaaja Christophe Jacrotin intohimona on huono sää. Kulttuurilehtikatsaus.

    Nykyflamencossa riittää kehitettävää. Keskieurooppalainen nykyflamenco on yllättävän konservatiivista ja se on muutakin kuin flamencon ja jazzin liitto, sanoo Compañía Kaari & Roni Martinin toinen taiteellinen johtaja Kaari Martin. Kansainväliselle ryhmälle erityisesti dramaturgia on tärkeää. Muun muassa Peppi Pitkätossun ja Carmenin tulkinnut ryhmä työstää seuraavaksi Anna Kareninaa. Kultakuumeen suoran lähetyksen vieraina ovat Kaari ja Roni Martin.

    Nykytanssin Sivuaskel-festivaali on jo kaksikymmenvuotias. Sivuaskeleen rooli on peilata, mitä kansainvälisessä tanssissa parhaillaan tapahtuu suhteessa kotimaiseen tanssikenttään.

    Suomalaisen jazzin New Yorkin lähettiläs.Suomalainen jazzrumpali Klaus Suonsaari lähti 80-luvulla New Yorkiin ja jäi sille tielleen.Hän on käynyt vuosikymmenten ajan Suomessa säännöllisesti opettamassa ja esiintymässä.

    Entä jos maailma olisi kaunis vain silloin kun on huono ilma? Kymmenen vuoden aikana ranskalainen valokuvaaja Christophe Jacrot on kiertänyt maailman ympäri etsien huonoa säätä. Hänen kuvansa suurkaupungeista sade-, hurrikaani ja myrskypäivinä ovat kuin runoja. Marc Helfer tapasi valokuvaajan Pariisissa.

    Maanantaiseen tapaan kulttuurilehtikatsaus

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Laura Satimus.

  • Poikkeuksellinen arvotaiteen myyntinäyttely Gallenista Daliin avaa uuden Valamon luostarin kesän. Kaisa Korhonen ohjasi Pirkko Saision Elämänmenon Jyväskylään. Kirjailija Sofi Oksanen puhuu Kun kyyhkyset katosivat-näytelmänsä ajankohtaisuudesta Kuopion kaupunginteatterissa. Inarissa vietettiin revontulien alla alkuperäiskansojen elokuvajuhlia. Some-keskustelu naisten ahdistelusta kääntyi miesten ahdistukseen. Sinfoniamusiikki villitsee yleisöjä ympäri maan. Ohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Suomen kansallismuseon 100-vuotisjuhlallisuudet alkavat. Tuore väitös osoittaa että Alvar Aalto taktikoi Paimion parantolan muotoilussa. Öljymiljardöörin J.Paul Gettyn säätiö on kiinnostunut parantolan säilyttämisestä. Jyväskylän Huoneteatterin Kolme apinaa kilpailee Työväen näyttämöpäivillä Mikkelissä.

    Mieskuoro Huutajat karjaisee Suomen kansallismuseon 100-vuotisjuhlallisuudet alkaneiksi ensi sunnuntaina. Aikansa trendirakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Kultakuumeen studiossa Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila kertoo, miten satavuotias jugendlinna palvelee tämän päivän ajatusta kokonaisvaltaisesta museokokemuksesta ja miten museo täyttää tehtävänsä menoleikkausten kurimuksessa.

    Alvar Aalto hyödynsi verkostojaan Paimion parantolan muotoilussa.  Arkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon tuore väitöstutkimus osoittaa, että sairaalarakennuksen syntyyn vaikuttivat useat eri toimijat. Esimerkiksi puu ei valikoitunut kalusteiden materiaaliksi ainoastaan suunnittelijan rakkaudesta sitä kohtaan. Vanha tuttava, huonekalutehtailija Otto Korhonen, tarjosi huonekalut halvimmalla. Lähetyksessä selviää, miksi yhdysvaltalaisen edesmenneen öljymiljardöörin J.Paul Gettyn säätiö on kiinnostunut Paimion parantolan säilyttämisestä.

    Työväen näyttämöpäivät järjestetään 40. kerran Mikkelissä. Kisaavia näytelmiä on kymmenen. Yksi niistä on Jyväskylän Huoneteatterin Kolme apinaa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola

  • Kotiteollisuusaatteesta koulukirjojen digitalisoitumiseen.

    1800-luvun loppupuolelta alkaen kansalaisia kehotettiin ahkeraan kotiteollisuustuotteiden valmistamiseen. Pyrkimyksenä oli korkealaatuisen ja omaperäisen suomalaisen muotoilun vaaliminen ja kehittäminen, mutta kotiteollisuusaate pyrki myös kannustamaan maan köyhempää väestöä yritteliäisyyteen ja kuuliaisuuteen. Kultakuumeen vieraana on aiheesta väitellyt Eliza Kraatari.

    Oppikirjat eivät ole itseisarvo. Tätä mieltä on Rastaalan koulun opettaja Tero Turunen, joka haluaisi jatkossa opettaa ilman niitä. Kouluissa valmistaudutaan nyt suuriin muutoksiin, koska opetussuunnitelmat uudistuvat ja ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät. Kultakuume kysyy, kuinka valmiita koulut ovat muutoksiin.

    Kultakuumeen kolumnisti kirjailija, dramaturgi Marjo Niemi puhuu koulutuksen avohakkuista.

    Vähemmistössä vähemmistön sisällä. Utsjokelaislähtöinen ohjaaja Suvi West pohtii saamelaisuuden ja lesbouden suhdetta. Sparrooabbán, Minä ja pikkusiskoni-dokumentissa sivutaan myös muiden alkuperäiskansojen suvaitsevaisuutta homoseksuaalisuutta kohtaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kaisa Pulakka.

  • Sinfoniakonsertit myyvät ei oota esimerkiksi Jyväskylässä ja Tampereella vaikka valtio leikkaa tukiaan. Kielitoimisto on auttanut kielipulmissa jo 70 vuotta.

    Puheet klassisen musiikin kuolemasta ovat ennenaikaisia - sinfoniakonsertit soivat Suomessa monin paikoin täysille saleille vaikka valtion tuet ovat pudonneet reippaasti. Kultakuumeen studiovieraina ovat Suomen sinfoniaorkesterien toiminnanjohtaja Aila Sauramo ja kapellimestari Atso Almila.

    Jyväskylä Sinfonia soi täysille saleille. Konserttien täyttöaste oli syyskaudella huikeat sata prosenttia eli jokainen konsertti oli loppuunmyyty. Jyväskylä Sinfonian liput ovat menneet kuin kuumille kiville jo useana vuonna siitä huolimatta, että konsertit järjestetään keskiviikkoisin eikä kaupungissa ole konserttisalia.

    Rouvali-ilmiö täyttää konserttisalit Tampereella. Tampere Fillharmonian johtava kapellimestari Santtu-Matias Rouvali on valloittanut yleisönsä. Taru Sormusten Herrasta -kirjasta karanneen hobittin –näköiseksi kuvatun kapellimestarin käsien sanotaan johtavan orkesteria kuin pienet linnut.

    Kielitoimisto on auttanut kielipulmissa jo 70 vuotta. Riitta Eronen on vastannut Kielitoimiston neuvontapuhelimeen vuodesta 1987 lähtien ja saapuu Kultakuumeen studioon suoraan puhelimen äärestä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Ari Meriläinen.

Klipit

  • Seppo Puttonen haastattelee Finlandia -palkintojen jakotilaisuudessa Heikki "Hector" Harmaa.

  • Ensimmäisen maailmansodan melskeet ulottuivat Suomeenkin. Elämä Helsingissä oli väkivaltaista, surmansa sai lähes 2500 ihmistä. Vankileireillä kuolleet punaiset haudattiin suurimmalta osin Santahaminaan, jossa vainajat lepäävät metsittyneessä maassa mäntyjen katveessa. Sotahistorian laitoksen johtajana toimiessaan Jarmo Nieminen sai tehtäväkseen selvittää Santahaminaan haudattujen vainajien tarinan. Nyt selvitys on valmis ja siitä syntyi myös kirja, "Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, sotasurmat 1917-1918". Menimme tietokirjailijan, everstiluutnantin (evp) Jarmo Niemisen kanssa katsomaan tätä murheellisesta historiasta muistuttavaa paikkaa Santahaminan sydämessä.

  • Seppo Puttosen haastateltavana Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

  • Gergiev on tunnettu kapellimestari, mutta viimei aikoina hänen lausuntonsa Ukrainan tapahtumista on herättänyt laajalti huomiota maailmalla. Hänen konserteissaan on protestoitui, mutta Mikkelin musiikkijuhlilla yleisö on kiitollisena kuunnellut musiikkia. Kollega Sasha Mäkilän mielestä venäläinen johtamismalli toteutuu orkesterissa.
    Polittikkaakin tärkeämpi keskustelun aiha muusikoiden kesken on ehdottomasti jalkapallo.

    Toimittajana Paula Nurmentaus. (Kultakuume 1.7.2014)

  • Kirjailija Kari Hotakaisen uusin romaani Luonnon laki muokataan näytelmäksi Helsingin kaupunginteatteriin. Kari Hotakainen Seppo Puttosen haastateltavana. Kuva: Laura Malmivaara

  • Museoviraston intendentti Anu Laurila ei ole huolissaan amerikkalaisen hampurilaisketju Burger Kingin tulemisesta Helsingin rautatieaseman ravintola Elielin nykyisiin tiloihin. Rautatieasema on suojeltu asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta. Se kattaa sekä sisätilat että julkisivut. Joonas Turunen haastattelee Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

  • Joonas Turunen haastatteli Bryn Terfeliä Yle Radio 1:n Kultakuumeessa 19.11.2013.

  • Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat miettivät asuntosuunnittelun jatkokurssilla, millainen on muunnteltava ja joustava asuinympäristö. Suomalainen asuntoarkkitehtuuri on tällä hetkellä kuin kopiokoneen käyttöä - ympäri maata nousee samannäköisiä asuinalueita ja pohjaratkaisutkin toistavat toisiaan. Asuntosuunnittelussa olisi kuitenkin otettava alan konkariarkkitehdin Esko Kahrin mielestä paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja elämisen elinkaari. Airikka Nurmela tutustui Tampereella arkkitehtiopiskelijoiden visioihin tulevaisuuden asumisesta.

Muualla Yle.fi:ssä