Politiikkaradio

Mikä on Suomi ja suomalainen viinapää?

  • 56 min
  • toistaiseksi

Mikä Suomesta tekee Suomen? Olemmeko historiaton kansakunta? Näemmekö metsän metsältä? Miksi suomalaiset arvostavat poliittista järjestelmäänsä enemmän kuin monet, mutta valittavat jatkuvasti poliitikoistaan? Millaista on talouspoliittinen keskustelumme - onko siinä jotain erityisen suomalaista? Ja lopuksi alkoholipolitiikkamme - onko se kääntynyt tavoitteitaan vastaan? Sakari Sirkkasen haastateltavana on tutkija, kääntäjä Tommi Uschanov.

Lähetykset

  • ma 10.9.2012 12.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Minkälaista polttoainetta kansanedustaja Olli Immosen (ps) runollinen hyökkäys monikulttuurisuutta vastaan on poliittiselle keskustelulle?

    Erittäin räjähdysherkkää. Immonen käsittelee isoja teemoja, kuten mitä on isänmaallisuus, mitä on monikulttuurisuus, mitä on yhtenäiskulttuuri, mitä on suomalaisuus?

    Mutta mikä avuksi, jos puhe politiikasta menee umpisolmuun, takalukkoon?

    Puhdistiko Immosen esiintyminen työmies Putkosen tiedotustilaisuudessa räjähdysherkkää tilannetta?

    Mikä on politiikan päivän sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Maahanmuuttopolitiikkakeskustelu on ollut isoilla otsikoissa kautta kesän. Pakolaiskriisin syveneminen lisää bensaa liekkeihin. Hallituspuolueiden edustajien välillä on sananharkkaa maahanmuuttokuvioissa.

    Budjettiriihi lähestyy ja asialistalla on mm. EU:n kiintiöpakolaiskysymys. Millainen maahanmuuttokuumotus Suomessa on käynnissä?

    Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Puotsalo ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas).

  • Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen mukaan hallituksen kaavailemasta puolentoista miljardin sopeutuksesta, joka on kytketty yhteiskuntasopimuksen toteutumiseen, osa joudutaan toteuttamaan.

    ”Realistinen arvio on, että osa näistä loppupään leikkauksista joudutaan toteuttamaan, koska talouskehitystä tuskin saadaan sellaiseen vauhtiin.”

    ”Koko sitä puolentoista miljardin pakettia, en usko, että sitä kokonaan pystytään peruuttamaan näillä hallituksen omilla toimenpiteillä”, sanoi Vanhanen Politiikkaradiossa.

    Vanhanen kuitenkin vihjaa, että leikkauksilla ei tultaisi rankaisemaan niitä, joilla ei ole osaa eikä arpaa yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten perumista.

    ”Kun tehdään valintaa siitä, että mitkä niistä jätetään toteuttamatta, niin niihin minusta tämä yhteiskuntasopimusneuvotteluista tullut kokemus kyllä vaikuttaa. Sellaiset tahot, joilla ei ollut osaa eikä arpaa tämän yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen, niin minusta heidät pitäisi tässä armahtaa ensisijassa.”

    Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto syyttää yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta hallituksen neuvottelutyyliä.

    ”Yleensä neuvotteluissa, jos on yhteinen tavoite, lähdetään myöskin tasapuolisesti yhdessä neuvottelemaan niistä keinoista, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Nythän Sipilän hallitus asetti tällaisen yksipuolisen tavoitteen muille osapuolille, eli olisi pidennettävä työpäivää.”

    ”Tähän tavoitteeseen, jonka te asetitte yksipuolisesti, niin pitkälti nämä neuvottelut kuitenkin kaatui”, sanoi Alanko-Kahiluoto Politiikkaradiossa.

    ”Monet tutkijat kuitenkin ovat sitä mieltä, että Suomessa palkat eivät ole mitenkään vaarallisella tasolla suhteessa esimerkiksi Keski-Eurooppaan”, sanoi Alanko-Kahiluoto.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Teknologisen työttömyyden lisääntyminen tulevaisuudessa pahentaa entisestään Suomen vaikeaa työllisyystilannetta, sanoo väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka Helsingin yliopistosta. Tutkija viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Oxfordin yliopiston tutkimuksiin, joiden mukaan ”Suomessa noin kolmannes työstä olisi automatisoitavissa seuraavien 10 - 20 vuoden kuluessa”.

    ”Pidän todennäköisenä, että teknologinen työttömyys tulee olemaan ongelma lähitulevaisuudessa.”

    ”Nyt pitäisi miettiä niitä sopeutumisen mahdollisuuksia, miten turvataan toimeentulo ihmisille ja miten tavallaan se mielekäs elämä ilman mahdollisesti palkkatyötä”, sanoo tutkija Ville-Veikko Pulkka.

    Tutkijan mukaan hallituksen pitäisi investoida jopa miljardeja digitalisaatioon, jotta työttömyys tulevaisuudessa ei räjähdä käsiin.

    ”Nyt pitäisi voimakkaasti investoida nimenomaan tämän rakenteellisen muutoksen edistämiseksi. Ei puhuta sadoista miljoonista, vaan varmasti miljardeista tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, koulutukseen. Jos Suomi haluaa oikeasti tuottavuutta kasvattaa, se tulee tätä kautta.”

    Ville-Veikko Pulkan mukaan Suomen suurin ongelma on työvoiman kysynnän vähentyminen. Valtion pitäisi ottaa aktiivinen rooli investoimalla tarvittaessa vaikka velkarahalla, sanoo Pulkka.

    "Aggressiivinen leikkauspolitiikka, joka nyt tulee kohdistumaan muun muassa koulutukseen, niin ei todellakaan luo edellytyksiä tämän digitalisaation eteenpäin viemiseksi kestävällä tavalla. Niin kauan kun ei ole tosiasiassa leveät hartiat takana tässä digitalisaatiorakennemuutoksessa, niin korupuheiksi se uhkaa jäädä”, sanoo tutkija Ville-Veikko Pulkka.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Yhteiskuntasopimus kaatui. Tuoreimpien uutisten mukaan Suomen viennin lukuja joudutaan kuluvalta vuodelta korjaamaan alas. Mitä nyt pitäisi tehdä?

    Onko tarvetta uudistaan ajatteluamme niin, että kilpailukykyä parantamalla tehdään päätöksiä jotka eivät ole kaikki osapuolisia koskevia? Siis toisin sanoen kohdennettuja veropäätöksiä esimerkiksi.

    Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Pakokangas ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar.

  • Yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat toisen kerran kuluvan viikon torstaina. Mitä nyt tapahtuu? Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy?

    Sakari Sirkkasen vieraina ovat rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta ja pääekonomisti Ralf Sund STTK:sta.

    TÄMÄ POLITIIKKARADIO ON KUULTAVISSA AINOASTAAN NETISSÄ OHJELMAN TEKNISEN VIAN VUOKSI.

  • Venäjän duumassa on nähtävästi menossa lähitulevaisuudessa läpi laki ulkomaisten valtio-omisteisten yritysten takavarikoinnista ilman ennakkovaroitusta. Mistä on kysymys? Ollaanko Venäjän ja lännen välisessä kriisissä siirtymässä takavarikointisodan vaiheeseen ja mitä tämä tarkoittaisi? Millaiset riskit nimenomaan valtion enemmistöomisteisella Fortumilla on itärajan takana? Entä Rosatom - millainen vyyhti sen ympärillä on? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Venäjän talouden ekspertti, professori Kari Liuhko Turun yliopistosta.

  • Politiikkaradiossa puhuttiin onko Kreikan tie Suomen tie. Keskustelemassa olivat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ja suuren valiokunnan jäsen Timo Harakka (sd).

    Terhon mukaan perussuomalaiset joutuivat valitsemaan hallitusvastuun ja takinkäännön välillä. Terho korostaa, etteivät perussuomalaiset yksin pystyneet estämään Kreikan kolmannen tukipaketin myöntämistä.

    Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Hallinnon sulkemisia, budjettikiistoja, suurten uudistusten kompastelua. Onko presidentinvaaleihin valmistautuvan Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä takalukossa?

    ”Paljon on puhuttu viime aikoina, onko poliittinen järjestelmä kriisissä”, sanoo Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää, päätöksentekokulttuuria ja kongressia tutkinut Anna Kronlund Ulkopoliittisesta instituutista.

    ”Kun kongressi ei päässyt sopuun budjetista ja hallinto suljettiin, niin sehän ei tietysti anna kovin positiivista kuvaa Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä”, sanoo Kronlund.

    ”Jos katsotaan esimerkiksi lainsäädännöllisiä tuloksia, jos mitataan esimerkiksi kongressin roolia tässä mielessä, niin se saattaa näyttäytyä siltä. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, että tuleeko lakiesityksiä ulos ja millä tahdilla. Kongressihan on periaatteessa lainsäädäntöelin, jolloin sitä voidaan tietysti mitata sillä tavalla lainsäädännöllisin tuloksin.”

    Eurooppaan Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä näkyy yleensä presidentti ja presidentin vaalit. Nytkin Euroopassa kummastellaan republikaanien esivaalikerroksella rajuja lausuntoja laukoneen Donald Trumpin suosiota mielipidemittauksissa. Anna Kronlundin mukaan räväkkyys saattaa olla tietoinen taktiikka.

    ”Täytyy ehkä muistuttaa siitä, että tällä hetkellä republikaanipuolueella näyttää olevan 17 presidenttiehdokasta, jotka mahdollisesti haluavat presidentiksi, niin silloin se keskustelu on aika pirstaloitunutta, kun on näin paljon ehdokkaita pelkästään toisella puolueella. Ja myös monenlaisia ehdokkaita on mukana erilaisine mielipiteineen.”

    ”Jollakin sieltä täytyy myös erottautua”, sanoo Kronlund.

    ”Donald Trumpin kohdalla muun muassa tämä räväkkyys on johtanut siihen, että Donald Trumpin poliittinen agenda ei ole tullut kovinkaan selkeästi esille, että mitä hän aikoo ajaa tässä kampanjassaan. Tietysti hän on kommentoinut tähän siirtolaisuuteen liittyviä kysymyksiä, mutta että mikä on se hänen todellinen poliittinen agendansa, on sitten jäänyt tämän kaiken räväkkyyden taustalle. Joka on tietysti varmaankin ehkä yksi taktiikka myös.”

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Kiina devalvoi viime viikolla valuuttaansa juania. Kolmeen otteeseen peräjälkeen ja viikon lopuksi vielä mikrorevalvaatio perään. Mistä on kysymys? Maailmalla pörssikurssit reagoivat niiaamalla ja talouskommentaattorit heittivät jo retoriseen peliin valuuttasodan riskin. Kiinan vientiluvut kesältä näyttivät kovaa miinusta ja 10 prosentin kasvuluvut bruttokansantuotteessa ovat näillä näkymin eilistä päivää. Samalla Shanghain pörssissä nähtiin reipas kurssien romahdus, yliarvostetut ja Kiinan valtion tukiostoin kallistuneet kurssit korjasivat tuntuvasti alaspäin. Mikä on Kiinan talouden "uusi normaali" ja onko suomalaisyritysten Kiina-riski kasvanut? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Kiina-ekspertti, johtokunnan neuvonantaja Jouko Rautava Suomen Pankista.

  • Siinä missä kansanedustajalla saattaa olla tietyissa tapauksissa vapaus äänestää omantuntonsa mukaan, joutuu ministeri usein hiljentämään sisäisen äänensä. Mitkä asiat ovat politiikassa omantunnon asioita? Miksi omantunnon kysymykset eroavat eri puolueissa? Mikä on politiikan päivän sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Sumeissa ja sakeissa talouspolitiikan vesissä mennään, toteavat Politiikkaradion tämänkertaiset ekonomistivieraat Roger Wesmann Market Nozesta ja Mika Maliranta Etlasta. Samaan aikaan kansakunnassa pyritään vääntämään kokoon yhteiskuntasopimukseksi kutsuttua kilpailukykysopimusta. Työajan pidentäminen on sekä Wesmannin että Malirannan mukaan Suomen nykytilanteessa välttämätöntä. Muita keinoja ei poliitikoilla Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi juurikaan ole. Ensi vuoden valtion budjettiyllätys eli työtulovähennyksen aikaistaminen on molempien ekonomistien mielestä hyvä veto. Sakari Sirkkanen on toimittajana.

Näytä lisää

Klipit

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradiossa selvitetään mikä mahdollistaa henkisen väkivallan työpaikoilla ja olisiko sovittelu se avain, jolla työpaikan lukkiutuneet ihmissuhdetilanteet saataisiin avattua ja työuria pidennettyä.

    Raimo Tyykiluodon vieraana on työyhteisösovittelun tutkija Timo Pehrman.

  • Budjettiriihi vetäistiin päivässä kasaan valtiovarainministeriön lukujen mukaan. Eduskunnalle puolestaan jää tavallista vähemmän aikaa budjetin ruotimiseen - budjetin, joka on jo ehditty teilata mediassa hataralle pohjalle rakennetuksi ja johon tehdään joka tapauksessa parlamentaarisessa käsittelyssä hyvin pieniä muutoksia. Mitä siis pitäisi tehdä eduskunnan budjettivallalle? Poliikkaradion perjantain talk showssa selvitellään myös Jussi Halla-Ahon aiheuttamaa tuoreinta persukohua. Nopeassa pilkonnassa ovat kuntauudistus, YLEn puoluekannatusgallup ja presidentinvaalikisan tilanne. Vakiokeskustelijoina ovat Jussi Lähde ja Markus Leikola ja kutsuvieraana kristillisdemokraattien entinen kansanedustaja Bjarne Kallis. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä