Politiikkaradio

Mikä on Suomi ja suomalainen viinapää?

  • 56 min
  • toistaiseksi

Mikä Suomesta tekee Suomen? Olemmeko historiaton kansakunta? Näemmekö metsän metsältä? Miksi suomalaiset arvostavat poliittista järjestelmäänsä enemmän kuin monet, mutta valittavat jatkuvasti poliitikoistaan? Millaista on talouspoliittinen keskustelumme - onko siinä jotain erityisen suomalaista? Ja lopuksi alkoholipolitiikkamme - onko se kääntynyt tavoitteitaan vastaan? Sakari Sirkkasen haastateltavana on tutkija, kääntäjä Tommi Uschanov.

Lähetykset

  • ma 10.9.2012 12.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Pääministeri Juha Sipilä on kaapannut itselleen poliittisen keskustelun ilmaherruuden. Hallitusneuvotteluissa Oulun insinööri hakkasi sanavalinnoillaan sekä Soinin että Stubbin 6 - 0, 6 - 0.

    Onko pääministerin rinnalla seisova Timo Soini vain kalpea varjo entisestä revittelijästä? Mikä on Soinin voima politiikassa, jos hallituksessa soinismeja ei voi viljellä? Entä kuka on hallituksen virallinen vatulointiministeri?

    Millä puheilla hallitusta muodostettiin? Mikä on politiikan päivän sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Osallistuvatko hyvätuloiset Suomi-talkoisiin? Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastaa kieltävästi. Asia jäi hänen mukaansa Smolnan vatulointikoriin. Entä koulutussäästöt? Samaan aikaan kun hallitus puhuu tuottavuuden kasvusta, keskeisestä tuottavuuden faktorista eli koulutuksesta leikataan lähes 600 miljoonaa euroa alkavan vaalikauden aikana. Yhteiskuntasopimus nousi Sipilän hallitusohjelmassa uudelleen esille. Onko sopimus mahdollinen, ja jos, kuinka työnantajapuolen pitäisi joustaa? Vieläkö 100 tunnin lisätyöaika on pöydällä, ehdotus, jonka työntekijäjärjestöt ovat selväsanaisesti torjuneet? Sakari Sirkkasen vieraina ovat Keskustan Kimmo Tiilikainen ja SDP:n Antti Lindtman.

  • Entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd) ja konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk) ovat erimielisiä siitä, millä nimellä orastavaa Juha Sipilän hallitusta pitäisi kutsua. Heinäluoman mukaan kyseessä on perinteinen porvarihallitus.

    ”Tähänastiset tiedot kyllä viittaa siihen, että me ollaan saamassa porvarihallitus. Jos ajattelee hallituksen pohjaa ja hajatietoja, joita julkisuudessa on ollut”, sanoi Heinäluoma Politiikkaradiossa.

    Kääriäinen kutsuisi Sipilän kokoonpanoa pikemminkin työhallitukseksi.

    ”Tämä hallitus, sillehän halutaan tiettyjä nimiä ja leimoja antaa. Tämä on vaalituloksen mukainen hallitus joka tapauksessa. Minä kutsuisin sitä hallitusta sen pyrkimyksen mukaan työhallitukseksi. Sen tärkein tavoite kuitenkin on työllisyyden oikein roima parantaminen. Ote on kyllä työote ja uudenlainenkin työote, jolla se tähän tavoitteeseen pyrkii.”

    ”En pidä hyvänä sitä, että kovin paljon pelotellaan etukäteen mitä on tapahtumassa neljän vuoden päästä”, sanoi Kääriäinen Politiikkaradiossa.

    Heinäluoman mukaan ratkaisevaa on auttavatko hallituksen lääkkeet työllisyyden parantamiseksi ja ovatko toimet kaikkien kannalta oikeudenmukaisia.

    ”Ratkaisevaa on se, että onko ne työllisyyslääkkeet oikeita ja auttaako ne. Sieltä se Suomen tulevaisuus ratkeaa, että onko väki töissä vai eikö ole. Ja kuinka kovia leikkauksia tässä oikeudenmukaisuusmielessä tehdään”, sanoi Heinäluoma

    ”Kun hallituksen muodostaja Sipilä sanoo, että tämä koskee kaikkia, niin nyt tietenkin sitten katsotaan, että koskeeko tämä kaikkia. Millä vuorineuvokset osallistuvat näihin talkoisiin jos verotusta ei saa käyttää”, kysyi Heinäluoma Politiikkaradiossa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Tuleva hallitus kaavailee 10 miljardin sopeutuksia julkiseen talouteen vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan valtion pitäisi suoriutua jopa 10 miljardin asehankinnoista. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty puolustaa Puolustusvoimien hankintoja. Rädyn mukaan uskottava puolustus vaatii miljardiluokan aseostot, joista ensimmäisiä pitäisi maksaa jo tällä vaalikaudella.

    ”Onhan ne isoja. Ne on valtavan suuria, mutta samaan aikaan pitää kysyä, että mitä Suomi haluaa? Jos me halutaan pitää kansallinen puolustus kunnossa ja uskottavana, niin se edellyttää, että meillä on tasapainoiset puolustusvoimat, jossa on tasapainoiset suorituskyvyt maa-, meri-, ilmavoimissa, tiedustelussa, valvonnassa, johtamisessa ja tämmöisessä pitkän kantaman vaikuttamisessa.”

    ”Semmoinen vanha ajattelumaailma, että joka mäen päälle pannaan mies, peltikypärä ja rynnäkkökivääri, niin sillä Suomea ei voi puolustaa. Meillä pitää olla korkean teknologian kykyjä”, sanoi Räty Politiikkaradiossa.

    ”10 miljardia on varmasti yläkanttiin vedetty luku tässä. Kyse on kuitenkin miljardiluokista. Ensimmäisenä tulee vastaan tämä merivoimien hankinta, joka on noin miljardiluokkaa. Ja se pitäisi päätös käytännössä tehdä jo tällä hallituskaudella. Ja jopa maksaa ensimmäinen erä 2019.”

    ”Valtion yksi perustehtävä on kansalaisten turvallisuuden takaaminen ja valitettavasti turvallisuus maksaa”, sanoi Räty.

    Puolustusministeriön kansliapäällikön Arto Rädyn mukaan Venäjän ja lännen ristiriidat voivat heijastua myös Suomen turvallisuuteen, vaikka tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.

    ”Euroopassa on erittäin kiristynyt tilanne nimenomaan Venäjän ja lännen välillä tällä hetkellä. Tämä kiristynyt tilanne voi ääritapauksessa aiheuttaa semmoisia tapahtumia, jotka ulottuu ja vaikuttaa myöskin Suomeen. Elikkä riski siitä, että jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu, niin se on edelleen olemassa.”

    ”Kyllä minusta tämä Ukrainan tapaus on edelleen osoittanut sen, että vaikka siellä ei puhuta virallisesti sodasta, niin käytännössä siellä tehdään sotatoimia hyvinkin laajassa mittakaavassa. Sota valtioiden välillä on edelleen mahdollista. Georgia oli samanlainen esimerkki asiasta.”

    ”Maailma ei ole sillä tavalla muuttunut niin turvalliseksi ja ennalta arvatuksi kuin me ehkä luulimme parikymmentä vuotta sitten tai kymmenen vuotta sitten. Riski on olemassa”, sanoi Räty Politiikkaradion haastattelussa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Sotea eli sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistusta viedään jälleen eteenpäin - uuden pian muodostettavan hallituksen toimesta. Millaista rakennetta ja kokonaisideaa pukkaa Smolnan sote-generaattorista? Tämän kuulemme näillä näkymin keskiviikkona. Olennaisinta sote-väännössä on joka tapauksessa - riippumatta soten rakennemallista - kuinka hoitokäytäntöjä saadaan tehostettua ja kustannuksia leikattua. Fokus pitäisikin suunnata siihen sote-palveluita käyttävän väestön kymmenykseen, jotka vievät leijonanosan sote-rahoista. Sakari Sirkkasen vieraina ovat kaksi Smolnan sote-asiantuntijaa: Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Lohi-Mäkiluoma ja emeritus-professori Martti Kekomäki.

  • Hallitusneuvottelut ovat kuumassa vaiheessa nyt kun väännetään säästöistä ja sotesta. Hallitusmuodostoja Juha Sipilä kommentoikin varhain aamusta, että neuvotteluihin pitää saada vauhtia. Valmistahan pitäisi tulla keskiviikkoon mennessä, ja tasavallan presidentin on tarkoitus nimittää uusi hallitus tasan viikon päästä perjantaina. Missä siis mennään? Politiikkaradiossa ovat Sakari Sirkkasen kanssa Riikka Uosukainen ja Pekka Ervasti Ylen politiikan toimituksesta. Mukana analyysi case-Kankaanniemestä.

  • Ennen vaaleja, vaalien jälkeen ja epäilemättä jatkossakin kuulemme poliitikkojen ja ekonomistien puhuvan Suomen kilpailukyvystä. Rasti ei ole helppo ja näkökulman valinta - kuinka ollakaan - vaikuttaa lopputulokseen. Enemmistömielipide on kuitenkin se, että Suomi on jäänyt kilpailukyvyssään jälkeen kilpailijamaistaan. Miksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo on eri mieltä? Jussi Mustonen EK:sta on vastapoolina. Toimittajana Sakari Sirkkanen.

  • Britannian pääministeri David Cameron pelaa maansa EU-politiikassa isolla riskillä, sanoo Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma. Eurooppa-poliittisen pelin voittaja selviää vasta kun brittien kansanäänestys EU-jäsenyydestä on pidetty.

    ”Kyllä hän otti siinä aika ison riskin. Ehkä hän ajatteli, että jonain päivänä konservatiivipuolue joutuu selvittämään oman pesänsä. Puolue on ollut jo pitkään pahasti jakautunut Eurooppa-kysymyksissä. Siinä on kysymys prosessista, joka on vähintäänkin 25 vuotta vanha.”

    ”Voi ajatella, että hänellä ei ollut hirveästi vaihtoehtoja. Toki hän olisi voinut valita erilaisia taktiikoita. Hän on ajatellut, että tällä tavalla, riskin otolla, hän haluaa ratkaista tämän kysymyksen. Hän kerralla nosti näitä panoksia nyt hyvin korkealle.”

    ”Nyt näyttää siltä, että näiden parlamenttivaalien osalta hän on saavuttanut ensimmäisen voittonsa tässä riskin otossa. Voittaja selviää vasta kun se kansanäänestys on pidetty”, sanoi Aunesluoma Politiikkaradion haastattelussa.

    Aunesluoman mukaan Perussuomalaisten meno hallitukseen merkitse Suomessa samantyyppistä muutosta, kuin mikä brittipolitiikassa on jo tapahtunut.

    ”Nythän meillä on Suomessa hallituksessa EU-skeptinen puolue, niin kuin Britanniassakin konservatiivipuolue. Sitä voi pitää tänä päivänä EU-skeptisenä puolueena. Se ei ole siellä enää pienen vähemmistön asia tämä kovakin EU-kritiikki. Siellä on ministeritasolla nyt näitä poliitikkoja, jotka suhtautuu EU:hun varsin kriittisesti.”

    ”Perussuomalaisten meno hallitukseen merkitsee samantyyppistä muutosta”, sanoo Aunesluoma.

    ”Ehkä tämä suomalainen ajattelutapa muistuttaa jossain määrin brittiläistä. Mekin puhumme menemisestä Eurooppaan. Olemme vähän kuin meren takana täällä Suomessa. Koemme itsemme vähän erilaisiksi kuin muut Eurooppalaiset, jopa vähän erilaisiksi muihin Pohjoismaihinkin verrattuna.”

    ”Tämä meidän etäisyys ja kuinka tunnemme vähän erilaista identiteettiä, ja historia vähän poikkeaa siitä mitä vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa, niin tietyllä tavalla vähän muistuttaa tätä brittien asennetta. Se tekee ehkä joskus suomalaisille vähän helpommaksi ymmärtää sitä brittien vastahankaa”, sanoi Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtajan Juhana Aunesluoma Politiikkaradiossa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Pitkä linjan kansanedustajat Pertti Salolainen (kok) ja Pekka Haavisto (vihr) ovat yhtä mieltä siitä, että toistaiseksi hallitusneuvottelut ovat olleet yllättävän helpot. Vaikeat ratkaisut ovat vasta edessä.

    ”Nythän vasta vaikeudet alkavat. Nyt vasta alkavat nämä isot kysymykset, millä tavalla verotetaan, millä tavalla leikataan. Siitä alkaa nyt varsinainen työ. Tähän asti tämä on ollut tällaista ”plain sailing”, aika helppoa”, sanoi Pertti Salolainen Politiikkaradiossa.

    ”Ulkopolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, EU-politiikasta päästiin aika helposti yhteisymmärrykseen. Nyt alkaa hampaiden kiristys.”

    Pekka Haaviston mukaan ”mikään hallitus ei voi vain ohjelmansa varassa toimia”.

    ”Hallitusohjelman periaatekirjausten jälkeen tulee ne raadolliset kysymykset rahasta ja organisaatiouudistuksista ja soten käytännöistä. Tullaan raadollisempaan suuntaan. Ainahan on tietty aika, kuherruskuukausi, jolla hallitus lähtee liikkeelle.”

    Salolaisen mukaan hallitusohjelmassa sovittu ulko- ja turvallisuuspolitiikka sisältää myös uusia merkittäviä linjauksia.

    ”Jos kysyt, että mitä uutta siellä on, niin siellä on aika vahva painotus siitä, että me korostamme transatlanttista suhdetta, joka tarkoittaa siis suhdetta Yhdysvaltoihin. Sekä kahdenvälisesti, että monenvälisesti.”

    Haavisto puolestaan antaa tunnustusta hallitusneuvotteluissa sovitulle EU-linjauksille.

    ”Se oli myöskin kyllä ihan hyvin kuvattu siinä, että Euroopan Unioni on meille myös turvallisuusyhteisö. Se on myös turvallisuusvalinta. Tietysti meillä on paljon kriittistäkin sanottavaa Euroopan Unionista, sen taloudesta, sen tavasta hoitaa asioita, sen byrokratiasta.”

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Britanniassa konservatiivit voittivat vaalit. Unionivastaisuus on muuallakin kasvussa. Millainen riski on, että EU:sta tulee EI, EI, EI -unioni? Millaista Eurooppa-politiikkaa Suomen hallituksen kannattaisi harjoittaa? Saavutetaanko tuloksia mainstream- vai extreme-politiikalla? Millainen EU-savotta Suomen seuraavalla hallituksessa on edessään? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Euroopan Parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen.

  • Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rakkaalla hallituksella vasta erityisen monta nimeä onkin.

    Nettikansan nimitykset Sipilän orastavalle hallitukselle vaihtelevat laidasta laitaan: perusporvarit, porsut, perskeko, trio ässät, s-ryhmä, sss-miehet, tripakki, kolmitahti, trio töykeät, trio erectus, perussinimulta.

    Miksei perinteinen porvarihallitus kelpaa? Entä Sipilän ehdottama sinivalkoinen hallitus?

    Löytyykö Smolnasta ideologista liimaa trio ässän ympärille? Mikä on politiikan päivän sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Millaisia muutoksia vuonna 2010 viimeksi päivitettyyn Venäjän sotilasdoktriiniin on tehty? Millainen on maassa politiikan moodi? Millaista Venäjä-politiikkaa Suomen kannattaisi harjoittaa? Sakari Sirkkanen haastateltavana on tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta Instituutista.

Näytä lisää

Klipit

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradiossa selvitetään mikä mahdollistaa henkisen väkivallan työpaikoilla ja olisiko sovittelu se avain, jolla työpaikan lukkiutuneet ihmissuhdetilanteet saataisiin avattua ja työuria pidennettyä.

    Raimo Tyykiluodon vieraana on työyhteisösovittelun tutkija Timo Pehrman.

  • Budjettiriihi vetäistiin päivässä kasaan valtiovarainministeriön lukujen mukaan. Eduskunnalle puolestaan jää tavallista vähemmän aikaa budjetin ruotimiseen - budjetin, joka on jo ehditty teilata mediassa hataralle pohjalle rakennetuksi ja johon tehdään joka tapauksessa parlamentaarisessa käsittelyssä hyvin pieniä muutoksia. Mitä siis pitäisi tehdä eduskunnan budjettivallalle? Poliikkaradion perjantain talk showssa selvitellään myös Jussi Halla-Ahon aiheuttamaa tuoreinta persukohua. Nopeassa pilkonnassa ovat kuntauudistus, YLEn puoluekannatusgallup ja presidentinvaalikisan tilanne. Vakiokeskustelijoina ovat Jussi Lähde ja Markus Leikola ja kutsuvieraana kristillisdemokraattien entinen kansanedustaja Bjarne Kallis. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä