Politiikkaradio

Kuka pelkää f-sanaa?

  • 57 min
  • toistaiseksi

Euroopassa keskustellaan EU:n federalismista ja demokratiasta. Entä meillä? Miksi EU:sta tulee liittovaltio ja mitä tämä merkitsee? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Lähetykset

  • ma 17.9.2012 9.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Suomalainen yhteiskunta käy kierroksilla. Pakolaiskriisi on saanut aikaan kovan vihapuheen aallon. Samaan aikaan hallitus valmistelee työelämän reformeja, joiden toimeenpaneminen voi johtaa entisestään kansankunnan jakautumiseen. Millainen vastuu poliitikoilla on kansakunnan pitämisessä eheänä? Pankkikonserni Nordean ennusteessa povataan ankeita kasvulukuja ensi ja sitä seuraavalla vuodelle. Onko hallituksen budjetti hötöpohjalla? Hallituksen pyrkii kasvupaketillaan aikaansaamaan kasvua. Onko sillä tehoa? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

  • EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin pitkäaikaisen pääjohtajan, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön Ilkka Laitisen mukaan Euroopan siirtolaiskriisiä ei EU:n rajoilla tai rajavalvonnalla ratkaista.

    ”Rajat pitää voida ylittää. Se on elinkeinoelämän, yhteiskuntien toimivuuden ja kaiken muunkin taustalla aivan perusedellytys”, sanoo Laitinen.

    ”Sellainen illuusio että tänä päivänä Euroopan Unionin arvojen, politiikan ja lainsäädännön mukaan tapahtuva rajavalvonta, että sillä pystyttäisiin fyysisesti estämään ihmisten tulo sinänsä säännösten vastaisesti ulkorajan ylitse, niin se pitää ampua alas heti. Me ollaan sitouduttu siihen, että henkilö joka tulee sinällään säännösten vastaisesti rajan yli, ilmoittaa olevansa kansainvälisen suojelun tarpeessa, niin se on otettava tutkittavaksi.”

    ”Kaikki tietää, että ei se rajojen sulkeminen niin vain onnistu. Kyllä Berliinin muurin yli ja ali tultiin, ja aitoja on ylitetty ja katkottu ja niin poispäin”, sanoo Laitinen Politiikkaradion haastattelussa.

    Laitisen mukaan EU:n ulkorajojen valvonta on vain pieni osa koko siirtolaiskriisiin liittyvästä laajasta kokonaisuudesta.

    ”Koko ilmiöhän on hyvin laaja. Se lähtee sieltä ihan lähtömaista. Sitten tulee kauttakulkumaat. Sitten tullaan vasta rajalle. Sen jälkeen tilanne jatkuu vielä täällä ikään kuin sisämaassa Euroopan Unionin jäsenvaltioiden alueella. Olisi suurta yksisilmäisyyttä, jos me keskittyisimme vain siihen rajaan”, sanoo Ilkka Laitinen.

    Laitisen mukaan ratkaisu siirtolaiskriisiin vaatii koko Euroopan Unionin laajuisen ratkaisun. Sellainen on hänen mukaansa varsin kaukana.

    ”Meillä on 28 erilaista politiikkaa, erilaista näkökantaa tässä. Eurooppalaisia instituutioita, neuvosto, komissio, Euroopan parlamentti, niilläkin on erilaisia näkemyksiä tästä.”

    ”Jos yksinkertaistettaisiin ja poliittiset realiteetit jätettäisiin ottamatta huomioon, niin kyllä tässä pitäisi eurooppalainen ratkaisu lähteä tähän hakemaan. Eli jonkun näköinen tiiviimpi eurooppalainen lähestymistapa tähän tarvitaan”, sanoo Laitinen.

    ”Suurin haaste on siinä, että tämä ihmisvirta saadaan hallintaan. Tiedetään ketä tänne on tullut, tiedetään missä he ovat ja pystytään järjestämään turvapaikkaprosessi hyvin, nopeasti, reilusti. Ja sitten pystytään myöskin tämä palautusprosessit hoitamaan sillä tavalla, että ne ihmiset, joilla ei ole oleskelun oikeutta, eikä suojelun tarvetta ole todettu, niin he poistuvat sitten täältä alueelta niin pian kuin mahdollista.”

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Hallitus aikoo leikata 200 miljoonaa työttömyysturvasta. Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan mukaan kyseessä on harhautusliike, joka ei paranna työllisyyttä. Kokoomuksen Ben Zyskowiczin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen parantaisi työllisyyttä, sanoo Zyskowicz Politiikkaradion haastattelussa.

    ”Työnteon pitää aina olla kannattava ja kannustava vaihtoehto joutenoloon verrattuna. Ja fakta on se, että meillä tämä 500 päivän ansiosidonnainen työttömyysturva on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen pitkä.”

    ”Ihmiset työllistyy joko sen työttömyysjakson alkupäässä, eli hyvin nopeasti, tai sitten seuraava selvä piikki on juuri siinä vaiheessa kun tämä 500 päivää on tulossa täyteen”, sanoo Zyskowicz.

    ”Suhtautuminen on valitettavan usein sellainen, että nyt kaksi vuotta voin tässä kuitenkin katsella. Eli jos me lyhennämme ansiosidonnaista työttömyysturvaa, niin uskomme, että päästään tilanteeseen, jossa tämä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentyminen johtaa siihen, että useammassa tilanteessa kuin nykyisin, se työhön ryhtyminen, jos siihen on mahdollisuutta, on kannustavampaa ja palkitsevampaa kuin tällä hetkellä”, sanoo Zyskowicz.

    Vasemmistoliiton Anna Kontula ei niele Zyskowiczin perusteluja. ”Kysymys on harhautuksesta”, sanoo Kontula.

    ”Siis periaatteessa sosiaaliturvan heikentämisen puolesta voidaan argumentoida ihan sitä viimeistä kolikkoa myöten että aina syntyy jonkinnäköinen kannustinloukku johonkin.”

    ”Haluan nähdä sen tutkimuksen johon sä vetoat, jonka mukaan ansiosidonnainen jotenkin estää ihmisiä ottamasta työtä vastaan. Ja tästä aiheutuu jotain kansantaloudellista ongelmaa. Matemaattinen faktahan on, että jos me halutaan sellainen maa, jossa ei ole lainkaan kannustinloukkuja sosiaaliturvan ja työssäkäynnin välissä, niin siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko me lakkautetaan sosiaaliturva tai sitten me siirrytään perustuloon.”

    ”Mä en haluaisi lakkauttaa sosiaaliturvaa kokonaan, joten mun ratkaisu on perustulo”, sanoo Kontula Politiikkaradiossa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen jälkeen hallitus pyrkii lainsäädäntöteitse kohentamaan Suomen kilpailukykyä. Keskeinen uudistamisen kohde paikallisen sopimisen lisääminen. Mitä tämä tarkoittaa ja millaiset ovat onnistumisen mahdollisuudet? Paikallisesta sopimisesta ja juridiikasta ovat keskustelemassa Sakari Sirkkasen kanssa johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä ja työoikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopistosta.

  • Minkälaista polttoainetta kansanedustaja Olli Immosen (ps) runollinen hyökkäys monikulttuurisuutta vastaan on poliittiselle keskustelulle?

    Erittäin räjähdysherkkää. Immonen käsittelee isoja teemoja, kuten mitä on isänmaallisuus, mitä on monikulttuurisuus, mitä on yhtenäiskulttuuri, mitä on suomalaisuus?

    Mutta mikä avuksi, jos puhe politiikasta menee umpisolmuun, takalukkoon?

    Puhdistiko Immosen esiintyminen työmies Putkosen tiedotustilaisuudessa räjähdysherkkää tilannetta?

    Mikä on politiikan päivän sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Maahanmuuttopolitiikkakeskustelu on ollut isoilla otsikoissa kautta kesän. Pakolaiskriisin syveneminen lisää bensaa liekkeihin. Hallituspuolueiden edustajien välillä on sananharkkaa maahanmuuttokuvioissa.

    Budjettiriihi lähestyy ja asialistalla on mm. EU:n kiintiöpakolaiskysymys. Millainen maahanmuuttokuumotus Suomessa on käynnissä?

    Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Puotsalo ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas).

  • Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen mukaan hallituksen kaavailemasta puolentoista miljardin sopeutuksesta, joka on kytketty yhteiskuntasopimuksen toteutumiseen, osa joudutaan toteuttamaan.

    ”Realistinen arvio on, että osa näistä loppupään leikkauksista joudutaan toteuttamaan, koska talouskehitystä tuskin saadaan sellaiseen vauhtiin.”

    ”Koko sitä puolentoista miljardin pakettia, en usko, että sitä kokonaan pystytään peruuttamaan näillä hallituksen omilla toimenpiteillä”, sanoi Vanhanen Politiikkaradiossa.

    Vanhanen kuitenkin vihjaa, että leikkauksilla ei tultaisi rankaisemaan niitä, joilla ei ole osaa eikä arpaa yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten perumista.

    ”Kun tehdään valintaa siitä, että mitkä niistä jätetään toteuttamatta, niin niihin minusta tämä yhteiskuntasopimusneuvotteluista tullut kokemus kyllä vaikuttaa. Sellaiset tahot, joilla ei ollut osaa eikä arpaa tämän yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen, niin minusta heidät pitäisi tässä armahtaa ensisijassa.”

    Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto syyttää yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta hallituksen neuvottelutyyliä.

    ”Yleensä neuvotteluissa, jos on yhteinen tavoite, lähdetään myöskin tasapuolisesti yhdessä neuvottelemaan niistä keinoista, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Nythän Sipilän hallitus asetti tällaisen yksipuolisen tavoitteen muille osapuolille, eli olisi pidennettävä työpäivää.”

    ”Tähän tavoitteeseen, jonka te asetitte yksipuolisesti, niin pitkälti nämä neuvottelut kuitenkin kaatui”, sanoi Alanko-Kahiluoto Politiikkaradiossa.

    ”Monet tutkijat kuitenkin ovat sitä mieltä, että Suomessa palkat eivät ole mitenkään vaarallisella tasolla suhteessa esimerkiksi Keski-Eurooppaan”, sanoi Alanko-Kahiluoto.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Teknologisen työttömyyden lisääntyminen tulevaisuudessa pahentaa entisestään Suomen vaikeaa työllisyystilannetta, sanoo väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka Helsingin yliopistosta. Tutkija viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Oxfordin yliopiston tutkimuksiin, joiden mukaan ”Suomessa noin kolmannes työstä olisi automatisoitavissa seuraavien 10 - 20 vuoden kuluessa”.

    ”Pidän todennäköisenä, että teknologinen työttömyys tulee olemaan ongelma lähitulevaisuudessa.”

    ”Nyt pitäisi miettiä niitä sopeutumisen mahdollisuuksia, miten turvataan toimeentulo ihmisille ja miten tavallaan se mielekäs elämä ilman mahdollisesti palkkatyötä”, sanoo tutkija Ville-Veikko Pulkka.

    Tutkijan mukaan hallituksen pitäisi investoida jopa miljardeja digitalisaatioon, jotta työttömyys tulevaisuudessa ei räjähdä käsiin.

    ”Nyt pitäisi voimakkaasti investoida nimenomaan tämän rakenteellisen muutoksen edistämiseksi. Ei puhuta sadoista miljoonista, vaan varmasti miljardeista tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, koulutukseen. Jos Suomi haluaa oikeasti tuottavuutta kasvattaa, se tulee tätä kautta.”

    Ville-Veikko Pulkan mukaan Suomen suurin ongelma on työvoiman kysynnän vähentyminen. Valtion pitäisi ottaa aktiivinen rooli investoimalla tarvittaessa vaikka velkarahalla, sanoo Pulkka.

    "Aggressiivinen leikkauspolitiikka, joka nyt tulee kohdistumaan muun muassa koulutukseen, niin ei todellakaan luo edellytyksiä tämän digitalisaation eteenpäin viemiseksi kestävällä tavalla. Niin kauan kun ei ole tosiasiassa leveät hartiat takana tässä digitalisaatiorakennemuutoksessa, niin korupuheiksi se uhkaa jäädä”, sanoo tutkija Ville-Veikko Pulkka.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Yhteiskuntasopimus kaatui. Tuoreimpien uutisten mukaan Suomen viennin lukuja joudutaan kuluvalta vuodelta korjaamaan alas. Mitä nyt pitäisi tehdä?

    Onko tarvetta uudistaan ajatteluamme niin, että kilpailukykyä parantamalla tehdään päätöksiä jotka eivät ole kaikki osapuolisia koskevia? Siis toisin sanoen kohdennettuja veropäätöksiä esimerkiksi.

    Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Pakokangas ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar.

  • Yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat toisen kerran kuluvan viikon torstaina. Mitä nyt tapahtuu? Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy?

    Sakari Sirkkasen vieraina ovat rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta ja pääekonomisti Ralf Sund STTK:sta.

    TÄMÄ POLITIIKKARADIO ON KUULTAVISSA AINOASTAAN NETISSÄ OHJELMAN TEKNISEN VIAN VUOKSI.

  • Venäjän duumassa on nähtävästi menossa lähitulevaisuudessa läpi laki ulkomaisten valtio-omisteisten yritysten takavarikoinnista ilman ennakkovaroitusta. Mistä on kysymys? Ollaanko Venäjän ja lännen välisessä kriisissä siirtymässä takavarikointisodan vaiheeseen ja mitä tämä tarkoittaisi? Millaiset riskit nimenomaan valtion enemmistöomisteisella Fortumilla on itärajan takana? Entä Rosatom - millainen vyyhti sen ympärillä on? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Venäjän talouden ekspertti, professori Kari Liuhko Turun yliopistosta.

  • Politiikkaradiossa puhuttiin onko Kreikan tie Suomen tie. Keskustelemassa olivat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ja suuren valiokunnan jäsen Timo Harakka (sd).

    Terhon mukaan perussuomalaiset joutuivat valitsemaan hallitusvastuun ja takinkäännön välillä. Terho korostaa, etteivät perussuomalaiset yksin pystyneet estämään Kreikan kolmannen tukipaketin myöntämistä.

    Toimittajana Tapio Pajunen.

Näytä lisää

Klipit

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradiossa selvitetään mikä mahdollistaa henkisen väkivallan työpaikoilla ja olisiko sovittelu se avain, jolla työpaikan lukkiutuneet ihmissuhdetilanteet saataisiin avattua ja työuria pidennettyä.

    Raimo Tyykiluodon vieraana on työyhteisösovittelun tutkija Timo Pehrman.

  • Budjettiriihi vetäistiin päivässä kasaan valtiovarainministeriön lukujen mukaan. Eduskunnalle puolestaan jää tavallista vähemmän aikaa budjetin ruotimiseen - budjetin, joka on jo ehditty teilata mediassa hataralle pohjalle rakennetuksi ja johon tehdään joka tapauksessa parlamentaarisessa käsittelyssä hyvin pieniä muutoksia. Mitä siis pitäisi tehdä eduskunnan budjettivallalle? Poliikkaradion perjantain talk showssa selvitellään myös Jussi Halla-Ahon aiheuttamaa tuoreinta persukohua. Nopeassa pilkonnassa ovat kuntauudistus, YLEn puoluekannatusgallup ja presidentinvaalikisan tilanne. Vakiokeskustelijoina ovat Jussi Lähde ja Markus Leikola ja kutsuvieraana kristillisdemokraattien entinen kansanedustaja Bjarne Kallis. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä