Politiikkaradio

Kuka pelkää f-sanaa?

  • 57 min
  • toistaiseksi

Euroopassa keskustellaan EU:n federalismista ja demokratiasta. Entä meillä? Miksi EU:sta tulee liittovaltio ja mitä tämä merkitsee? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Lähetykset

  • ma 17.9.2012 9.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Politiikkaradion kevätkauden asuntomarkkinakeskustelussa zuumataan tuoreeseen hallitusohjelmaan ja sen asuntopoliittisiin linjauksiin: onko pyörä keksitty uudestaan vai mennäänkö vanhoilla ideoilla? Onko hallitusohjelma asuntopolitiikassaan pro- vai anti kaupunkilainen? Miltä näyttää euroalueen taloustilanne ja kuinka se heijastuu kotimaan asuntolainojen korkoihin? Miten käy asuntojen hintojen ylipäätään? Millainen vaikutus asuntolainojen korkovähennysoikeudella on asuntohinnoille? Sakari Sirkkanen kanssa studiossa ovat vakiokommentaattorit Ari Pauna Hypoteekkiyhdistyksestä ja Timo Metsola Vuokraturvasta.

  • Poliittinen satiiri Suomessa. Vieraina ovat Alivaltiosihteerin kolmikko Simo Frangen, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka. Tapio Pajunen haastattelee.

  • Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Essayah arvostelee komission ehdotusta Välimeren pakolaisten sisäisistä siirroista EU:n alueella.

    ”Nyt on otettu tämä niin sanottu poikkeuksellinen hätätilamekanismi käyttöön, joka tarkoittaa todellakin sitä, että komissiosta sitten katsotaan, että mille maalle minkäkin verran näitä sisäisiä siirtoja tehdään.”

    ”Tällä tavalla ei tulla ratkaisemaan tätä tilannetta. Tämä pahimmillaan kiihdyttää ihmiskauppaa ja ihmissalakuljetusta tuolla alueella, koska annetaan signaali siitä, että Italiasta ja Kreikasta pääsee eteenpäin niihin maihin, joissa turvapaikkaselvitykset saattaa kestää vuodesta kahteen. Tämä pahimmillaan vaan ruokkii vakavaa rikollisuutta eikä suinkaan ole oikea vastaus tähän ongelmaan”, sanoi Essayah Politiikkaradiossa.

    Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan hallitus vastustaa hätätilamekanismin käyttöä.

    ”Kyllä tämä komission ehdotus on huono. Se on perussuomalaisten linjan vastainen ja se on myös hallitusohjelmassa, vaikka sitä ei spesifisti ole sanottu, että juuri tällaista hätätilamenettelyä vastaan. Hallitusohjelmassa on todettu, että näiden sisäisten siirtojen EU:ssa pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Ja tällä evästyksellä ministeri Orpo on myös lähetetty sinne neuvotteluihin, että hänen tulee puolustaa tätä vapaaehtoista mallia prosessin kaikissa vaiheissa.”

    Essayahin mukaan parempi tapa olisi hoitaa Välimeren pakolaisongelmaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Tarpeen vaatiessa vaikka lisäämällä komission ehdotuksessa mainitut 800 pakolaista Suomen 1050 kiintiöpakolaisen kiintiön päälle.

    ”Toivotaan, että siellä vielä olisi mahdollisuus pyörtää tätä päätöstä ja panostaa esimerkiksi tähän tällä hetkelläkin käytössä olevana kiintiöpakolaisjärjestelmään, joka siinä mielessä on parempi, että ne ihmiset ovat todellakin jo pakolaisstatuksen saaneita ja näitten ihmisten taustat pystytään tutkimaan. Tiedetään että esimerkiksi Suojelupoliisi pystyy tekemään heidän kohdallaan selvityksen ja pystytään kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä sitten sen kautta tuomaan Suomeen.”

    ”Haluan alleviivata, että tähän humanitaariseen kriisiin pitää tarttua, mutta nämä sisäiset siirrot on täysin väärä tapa”, sanoi Essayah Politiikkaradiossa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Vai onko Suomi maa, jolla ei varaa romuttaa perinteistä kolmikantaa? Poliittinen kiistely kilpailukyvystä kristalloituu tavoitteessa solmia yhteiskuntasopimus maan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välille. Sitä yritettiin vuonna 1991 ja yritetään jälleen. Onko nyt eväitä? Sakari Sirkkasen vieraina ovat Esko Aho ja Lauri Ihalainen - herrat, jotka vuonna 1991 väänsivät yhteiskuntasopimuksesta ja vääntävät yhä.

  • Hyvinvointiyhteiskunnasta on puhuttu hallitusohjelmissa iät ja ajat. Sipilän ohjelmasta hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin puuttuu. Sen sijaan puhutaan luottamuksesta, luottamusyhteiskunnasta.

    Hyvinvointiyhteiskunnassa yhteiskunta ottaa vastuuta kansalaisista. Nyt perheet, ystävät, läheiset ja suku huolehtivat toisistaan.

    Hallitusohjelmasta puuttuvat myös maaseutu ja aluepolitiikka. Myös tasa-arvo on out. Out on myös alueiden tasa-arvo.

    Minne viimevuosien keskeiset teemat ovat kadonneet Sipilän hallitukselta? Mikä on politiikan päivän sana? Onko poliitikkojen luottoluokitus nousussa vai laskussa?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Politiikkaradiossa kuullaan keskustelua Suomen pitkän ajan talousnäkymistä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu pyysi nyt kolmannen kerran - aiemmin vuosina 2008 ja 2012 - 10 ja 20 vuoden päähän ulottuvia ennusteita Suomen talousnäkymistä. Ennustajien mukaan bruttokansantuote ja tuottavuus jäävät matalalle tasolla seuraavien 10 vuoden aikana.
    Sakari Sirkkanen oli eilen vetämässä Jyväskylässä paneelia aiheesta. Mukana olivat Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä, Petri Mäki-Fränti Suomen Pankista, Markku Kotilainen Etlasta, Juha Honkatukia Vattista ja Sakari Lähdemäki Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Tarja Filatovin (sd) mukaan Sipilän hallituksen talouspolitiikka on kovaa ja oikeistolaista.

    ”Se on aika kovaa talouspolitiikkaa. Sanoisin jopa, että oikeistolaista talouspolitiikkaa, koska siinä on nostettu aika voimakkaaseen rooliin hintakilpailukyky. Ja toisaalta sitten se, että säästöissä on lähdetty aika maksimaalisella linjalla liikkeelle”, sanoi Filatov Politiikkaradiossa.

    ”Mä ymmärrän sen, että hyväosaisilta ihmisiltä ei voi säästää tulonsiirroista, koska he eivät niitä saa. Sen sijaan mun mielestä yhteiskunnan eheyteen kuuluu se, että haetaan myös niitä välineitä, joilla hyväosaiset voisi paremmin osallistua. Esimerkiksi sosialidemokraateille iso kysymys oli se, että voitaisiin käyttää verotusta, jolla sitten sieltä hyväosaisilta myös otettaisiin ikään kuin sitä hyvää, mitä heillä on tähän yhteiseen käyttöön”, sanoi Filatov.

    Keskustan pitkäaikaisen kansanedustajan Timo Kallin mukaan hallituksen säästöille ei ole vaihtoehtoa, koska Suomen tilanne on niin huono.

    ”Lähtötilannehan meillä on erittäin huono. Työllisyys on vaikea, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut, investoinnit Suomeen ovat erittäin vähäiset, yritysten perustaminen on erittäin alhaista. Jos jatkettaisiin tällä tavalla, tämä tilanne edelleen heikkenisi”, sanoi Kalli Politiikkaradiossa.

    ”Me emme ole pystyneet kuromaan euroalueen talouskasvua kiinni. Sen tähden nyt pitää löytää uusia keinoja, jotta pystymme saavuttamaan työllisyysasteessa sen 72 prosenttia.”

    ”Kyllä kansalaiset ymmärtää, että velkaantuminen on jollakin aikavälillä taitettava. Tällä talouskasvulla ei taitu, ellei tehdä myös sopeutustoimia”, sanoi Kalli Politiikkaradiossa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kiistää, että kehitysyhteistyön leikkaaminen 300 miljoonalla olisi hallitukselta arvovalinta. Toivakan mukaan leikkaaminen johtuu ainoastaan vaikeasta taloustilanteesta.

    ”Tämä ei ole meiltä mikään arvovalinta, eikä ideologinen päätös, vaan tämä on puhtaasti taloudellinen ratkaisu. Me halutaan, että me tullaan muutaman vuoden päästä, kun tästä velkaantumisesta ollaan selvitty, niin sitten takaisin sille tasolle, millä nämä muut maat ovat.”

    Toivakan mukaan Suomen tavoitteena on nostaa kehitysapu takaisin 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, sen jälkeen kun Suomen talous on saatu kuntoon.

    ”Me ei voida verrata itseämme tällä hetkellä Ruotsiin, Tanskaan eikä Iso-Britanniaan. Meidän talous on syöksymässä. Me ollaan eri kurssilla kuin nämä muut maat. Meidän velkaantuminen kasvaa rajusti. Komissio odottaa meiltä toimenpiteitä, ettemme joudu alijäämämenettelyyn. Meidän on kertakaikkisesti tällä hetkellä leikattava lähes kaikesta ja myös kehitysyhteistyö kuuluu tähän”, sanoi Toivakka Politiikkaradiossa.

    Toivakan mukaan Suomen täytyy tarkastella kehitysyhteistyötä enemmän tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kautta.

    ”Ei se voi myöskään niin vaan olla, että me budjetista korvamerkitään tietty määrä rahaa, tavallaan ostetaan itsellemme hyvää omaatuntoa, eikä välttämättä tiedetä, mitä sillä rahalla saadaan aikaiseksi. Laitetaan se raha niin ja vaaditaan sellaisia tuloksia, huolehditaan itse, että se vaikuttavuus on hyvää. Pienemmälläkin rahalla voidaan saada enemmän.”

    Toivakan mukaan kehitysyhteistyöhön käytetyn rahan täytyy kohdentua kaikkein heikoimpien auttamiseen.

    ”Näitä mittareita täytyy olla erilaisia. Pelkästään talouskasvu ei kerro siitä, että kaikki on mukana ja köyhyyttä vähennettäisiin. Siitä on esimerkkejä monissa kehittyvissä maissa, että kaupungit kasvaa nopeasti, siellä rakennetaan hurjasti infraa, työllisyys on hyvää, mutta sitten kun mennään maaseudulle, ollaan todella kurjissa olosuhteissa, jossa ei ole puhdasta vettä ja ruuantuotanto on heikkoa”, sanoi Toivakka Politiikkaradiossa.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Taloustieteen oppikirjamääritelmän mukaan silloin kun menee hyvin, kannattaisi laittaa sukanvarteen ja sama käänteisesti. Suomella ei mene hyvin, mutta hallitusohjelma kiristää. Onko ohjelma fantastinen vai voodoota? Sakari Sirkkasen kanssa "leikata, elvyttää vai mitä?" -keskustelussa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.

  • Hallitusohjelman koulutusleikkaukset saavat täystyrmäyksen EU-mepeiltä Liisa Jaakonsaarelta (sd) ja Sirpa Pietikäiseltä (kok). Jaakonsaari sanoo suoraan, että koulutukseen tehdyt leikkaukset ovat petos. Pietikäinen käyttää maltillisempaa sanamuotoa, mutta on yhtälailla samaa mieltä siitä, että tässä tilanteessa Suomen pitäisi nimenomaan satsata uudistumiseen koulutuksen ja tuote- ja tutkimuskehityksen kautta. Leikkaukset ovat Pietikäisen mukaan iso riski. 100 tunnin työajan lisäys herättää molemmissa EU-parlamentaarikoissa syviä epäilyjä. Sakari Sirkkanen toimittaa.

  • Hallitus on tänään ollut koossa seitsemän päivää. Paljon on ehtinyt tapahtua. Hallitus on puolustanut hallitusohjelmaansa ja oppositio hyökännyt täysillä sen kimppuun. Missä mennään tänään? Otsikoissa ovat leikkausten oikeudenmukaisuus ja opposition vaihtoehto vai vaihtoehdottomuus, työ, yhteiskuntasopimus, työllisyys- ja kasvusopimus sekä verotus. Näistä kinaavat Politiikkaradiossa kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja vasemmistoliiton kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Sakari Sirkkanen toimittaa.

  • Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki myöntää, että Sipilän hallituksen kaavailemat leikkaukset ovat vaikeita. Hetemäen mukaan leikkausten taakka ei jakaudu tasaisesti kaikkien suomalaisten kesken.

    ”Jos vaikkapa nyt etuuksista leikataan, niin etuuksia saa ne henkilöt, jotka niitä tarvitsevat. Ja se on usein näin, että hyväosaiset eivät saa juurikaan niitä etuisuuksia. Kun kuitenkin näin isoista leikkauksista on kyse, niin on käytännössä mahdotonta saada kasaan sitä tarvittavaa säästömäärää, ilman että näihin suuriin eriin puututaan. Koskee myös palveluita.”

    Hetemäki kuitenkin muistuttaa, että nyt tehtävillä leikkauksilla pyritään paradoksaalisesti säilyttämään tulevaisuuden sosiaaliturvaa.

    ”Jokainen leikkaus on äärimmäisen vaikea. Jokainen meno on sinänsä perusteltu meno. Toisaalta kun ollaan siinä tilanteessa, jossa se suurin huoli on, että miten rahat riittävät tulevaisuudessa sosiaaliturvaan ja palveluihin, joita tarvitsevat kaikista eniten vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset, niin jos ne halutaan turvata, niin silloin väistämättä joudutaan lyhyellä tähtäimellä tekemään näitä vaikeita päätöksiä.”

    ”Tässähän hallitus kuitenkin usean vuoden aikana tätä sopeutusta tekee. Kyllä tässä voisi sanoa, että maltillisesti tätä tilannetta parannetaan, mutta määrätietoisesti”, sanoi Hetemäki Politiikkaradiossa.

    Hetemäki pitää myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä järkevänä politiikkana, siitäkin huolimatta, että ne vähentävät valtion verotuloja tilanteessa, jossa menoja muutenkin pitää karsia.

    ”Ei ne tietenkään rahoita itse itseänsä nämä verokevennykset, mutta kyllä niin kauan kun meillä on tämä työllisyys oikeastaan pääongelma ja sen myötä kasvu, niin kaikki mitä voidaan työllisyyden tukemiseksi tehdä, myös verotuksen toimin, on sinänsä perusteltua.”

    ”Jos ajatellaan tätä työn verotuksen keventämistä, joka on se pääkevennys, niin sillä pyritään parempaan työllisyyteen ja kasvuun, joka sinänsä sitten parantaa julkisen talouden asemaa.”

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Näytä lisää

Klipit

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradiossa selvitetään mikä mahdollistaa henkisen väkivallan työpaikoilla ja olisiko sovittelu se avain, jolla työpaikan lukkiutuneet ihmissuhdetilanteet saataisiin avattua ja työuria pidennettyä.

    Raimo Tyykiluodon vieraana on työyhteisösovittelun tutkija Timo Pehrman.

  • Budjettiriihi vetäistiin päivässä kasaan valtiovarainministeriön lukujen mukaan. Eduskunnalle puolestaan jää tavallista vähemmän aikaa budjetin ruotimiseen - budjetin, joka on jo ehditty teilata mediassa hataralle pohjalle rakennetuksi ja johon tehdään joka tapauksessa parlamentaarisessa käsittelyssä hyvin pieniä muutoksia. Mitä siis pitäisi tehdä eduskunnan budjettivallalle? Poliikkaradion perjantain talk showssa selvitellään myös Jussi Halla-Ahon aiheuttamaa tuoreinta persukohua. Nopeassa pilkonnassa ovat kuntauudistus, YLEn puoluekannatusgallup ja presidentinvaalikisan tilanne. Vakiokeskustelijoina ovat Jussi Lähde ja Markus Leikola ja kutsuvieraana kristillisdemokraattien entinen kansanedustaja Bjarne Kallis. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä