Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Maailman pakolaistilanne on pahempi kuin koskaan. Yksi syy pakolaiskriisiin on Syyrian sota, joka on aikamme laajin pakolaiskriisi. Yli puolet syyrialaisista on joutunut pakenemaan kotimaasta yli neljä vuotta kestäneen sodan vuoksi. Tilanne on tukala monissa Syyrian naapurimaissa esimerkiksi Libanonissa, Irakissa ja Turkissa, mutta myös Kreikkaan pyrkii todella paljon pakolaisia.

    Juuri Kreikan Lesboksen saarelta palannut Martti Mäkelä kuvaili paikallisten tunnelmia talous- ja pakolaiskriisin kourissa ristiriitaisiksi.

    -Talouskriisistä huolimatta he yrittävät pitää hymyn huulilla, mutta suru ja väsymys näkyvät siltä tässä pakolaistilanteessa, Martti kuvailee.

    Mitä Kreikassa ajatellaan muiden maiden vastuusta? Entä millaisessa huudossa suomalaiset ovat tällä hetkellä Kreikassa?

    Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • Puheen Päivässä syvennyttiin elämän päätepisteeseen - kuolemaan.

    Elämä on tässä ja nyt, eikä omaa kuolemaa useimmiten voi ennustaa. Vai pitäisikö meidän saada päättää siitä itse? Entä saammeko riittävän hyvää saattohoitoa sitä tarvitessamme? Miksi eutanasia eli aktiivinen teko toisen ihmisen elämän päättämiseksi on tulenarka keskustelunaihe?

    Hyvää kuolemaa yhdessä Hanna Kinnusen kanssa pohtii Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen tohtoriohjelmassa kuolemasta ja eutanasiasta väitöskirjaa tekevä Anja Terkamo. Mistä hyvä kuolema on riippuvaista?

  • - Yksittäinen mielenosoitus tuskin saa leikkauslistoja pois pöydältä, mutta toivon hallituksen näkevän, että ihmiset ovat vihaisia, toteaa päivystävä anarkisti Suvi Auvinen.

    Hallituksen leikkaussuunnitelmat kuohuttavat mieliä ympäri Suomea. Leikkauspolitiikkaa vastaan järjestetään lauantaina Helsingissä mielenosoitus, jossa vaaditaan lisäksi riittävää toimeentuloa sekä ihmis- ja perusoikeuksia kaikille.

    - Haluamme puolustaa kaikkia niitä, jotka ovat hallituksen leikkauspolitiikan altavastaajina, Suvi Auvinen kertoo.

    Rauhanomaiseen mielenosoitukseen on tulossa monenlaisia joukkoja, lapsiperheitä, ympäristöä ja työväkeä. Suvi Auvinen uskoo tällaisen suuren joukkovoiman näyttävän päättäjille, että ihmiset lähtevät kyllä vastarintaan Suomessakin, jos mitä tahansa yritetään ketkuilla läpi.

    - Kyseessä on aito kansanliike. Näytämme, että ihmiset pystyvät toimimaan yhdessä yli puoluerajojen, koska meillä on yhteinen agenda. Se on suurempi kuin kenenkään oma poliittinen potero.

    Suvi Auvista haastattelivat puhelimitse Puheen Päivässä Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva.

  • Puheen Päivässä kuukauden väittelyn aiheena oli päivähoito. Millainen hoito on lapselle parasta ja mistä sen tietää? Onko jo aika heittää romukoppaan ajatus, ettei päivähoito sovi alle kolmevuotiaille.

    Aiheesta olivat keskustelemassa kasvatustieteiden tohtori, tutkija Erja Rusanen sekä lasten stressin säätelyä ja ryhmätoimintaa tarkastelevan LASSO-tutkimushankkeen johtaja, neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi.

    Toimittajina Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva.

  • Metallinpaljastimien käyttö on viime vuosina yleistynyt melkoisesti. Laitteiden ja harrastajien lisääntyessä erilaiset - myös historialliset - löydöt ovat kasvussa. Piippareiden käytöstä ja yleisistä pelisäännöistä kertovat Suomen Metallinetsijät Ry:n puheenjohtaja Lasse Nyman ja Museoviraston arkeologi Päivi Maaranen. Äänessä on myös Haltialan tilanhoitaja Jari Kuusinen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Pop-tähdet Elastinen ja Robin ovat tehneet koulukiusaamista vastustavan yhteisbiisin. Sanomansa vuoksi Vahva nimeä kantava kappale on myös KiVa Koulu-hankkeen voimabiisi tänä vuonna.

    -Musiikki kertoo monelle enemmän kuin pitkät puheet. Musiikkivideon myötä kappaleessa aktivoituu niin näkö, tunto kuin kuuloaistit, KiVa Koulu-hankkeen erityisasiantuntija, dosentti Elisa Poskiparta sanoo.

    Vaikka Poskiparran mukaan kiusaaminen on vähentynyt kouluissa, siitä pitää edelleen puhua. Hänen neuvonsa onkin, että kiusaamista kannattaa vastustaa yhdessä, jotta se saadaan hävitettyä kokonaan.

    Toimittajana on Hanna Kinnunen.

  • Suomalaisen työelämän halutaan olevan Euroopan parasta vuonna 2020. Haasteita kuitenkin riittää. Yksi suurimmista kysymyksistä on eriarvoisuuden kokeminen ja sen vähentäminen. Työurien sukupuolittuneisuudesta ei ole vielä päästy eroon. Myös perheen ja työn yhdistäminen puhuttaa edelleen.

    TASAN!-liike on avoin kansanliike, joka haluaa nostaa tasa-arvon jälleen keskusteluun. Heitä huolestuttaa etenkin hallituksen linjaukset, jotka ohjaavat naisia jäämään kotiin.

    - Ei siksi, että isät ja äidit niin haluavat, vaan se on yleensä taloudellisesti perheen sisällä kannattavaa, SEL ry:n työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja sanoo.

    Huolta aiheuttaa myös hallituksen paine siirtää vastuu vanhenevista läheisistä yhteiskunnan sijaan lähiomaisten harteille.

    Mutta millaisia haasteita työn ja perheen yhteensovittamisessa on? Entä miten eriarvoisuus näkyy eri puolilla maata?

    Hanna Kinnusen vieraana ovat SEL ry:n työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Anna-Maria Isola.

  • Suomi tunnetaan mehevistä marjoistaan. Metsästä löytyy niin vadelmaa ja mustikkaa vaikka muille jaettavaksi. Tämän lisäksi metsistä löytyy syötäviä sieniä vaikka kuinka paljon.

    Mikä tekee suomalaisista marjoista ja erityisesti mustikoista niin suosittuja? Marttaliiton kehittämispäällikön ja ruuan, ravitsemuksen ja sienien asiantuntijan, Arja Hopsu-Neuvosen, mielestä salaisuus piilee auringon valossa.

    - Suomen kesä tekee mustikasta erityisen makean. Mustikka on erittäin ravintorikas. Sitä voisi sanoa terveyspakkaukseksi, Hopsu-Neuvonen kiteyttää.

Näytä lisää

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä