Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Eriarvoisuus maailmassa lisääntyy. Kepa ry:n tehtävänä on innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares oli Jarmo Laitanevan vieraana. Mitkä ovat järjestön tavoitteet näin eduskuntavaalien alla? Muun muassa tasa-arvoinen verotus puhututti.

  • Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi selvityksen lasten ja nuorten mielipiteistä hallituksen rahankäyttöön liittyen. Liitto toteutti kansainvälisen kyselyn Suomen osuuden vuodenvaihteessa. Vastaajina oli 500 10-17-vuotiasta suomalaista.

    Lapsilla ja nuorilla on päättäjille selkeä viesti. He toivovat, että hallitus käyttäisi enemmän rahaa kouluun ja opetukseen, eikä tekisi säästöjä lasten kustannuksella. Lapset toivovat myös, että päättäjät kuuntelisivat heitä enemmän, tuntisivat heidän arkensa paremmin ja ottaisivat heidät mukaan päätöksentekoon.

    Selvityksestä laadittu raportti on toimitettu myös lapsen oikeuksien toteutumista valvovalle YK:n Lapsen oikeuksien komitealle sekä ihmisoikeusneuvostolle.

    Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen oli Puheen Päivässä Hanna Kinnusen haastateltavana.

  • Työelämää vaivaa rajattomuus, eikä jatkuvassa muutoksessa selviä ilman ihmissuhdetaitoja. Miksi vuorovaikutusosaaminen ja oman itsensä tunteminen on työssä tärkeää? Entä miten työyhteisöjä kehitetään parhaalla mahdollisella tavalla toimimaan yhä paremmin?

    Siitä puhuttiin Puheen Päivässä yhdessä Työyhteisön vuosi -kirjan kirjoittaneen sosiaalipsykologin, tietokirjailijan Esa Pohjanheimon kanssa.

    Toimittajana Hanna Kinnunen.

  • Aira Samulin täytti juuri 88 vuotta.

    - Olen onnellinen pitkästä hyvästä elämästä tässä ihanassa, vapaassa maassa, toteaa Samulin kiitollisena.

    Ilman vastoinkäymisiä ei rautarouvakaan ole elämästä selvinnyt. Hän on kuitenkin kääntänyt elämänsä haasteet voimavarakseen.

    Samulinin tyttären sairastuminen skitsofreniaan sai Airan lähtemään mukaan lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Elämä väkivaltaisen miehen kanssa oli piinaavaa, mutta Samulin vahvana naisena antoi kasvot perheväkivallalle kirjallaan Auringonpimennys.

    - Avoimuus kaikessa auttaa elämässä eteenpäin, toteaa Samulin.

    Viisaus, hyvyys, oikea asenne ja tanssi. Siinä Aira Samulinin energisen elämän salaisuus.

    Toimittajana Hanna Kinnunen.

  • Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä transihmisten ihmisoikeuksien rikkomisesta.

    Suomen nykyinen translaki vaatii sukupuoltaan korjaavan transihmisen lisääntymiskyvyttömyyttä. Hormonihoidot ovat siis pakollisia henkilölle, joka haluaa tulla tunnetuksi sukupuolensa edustajana lain edessä.

    - Vaatimus lisääntymiskyvyttymyydestä antaa sellaisen viestin, että transihminen ei sovi vanhemmaksi. Tämä on älytöntä, koska monella transihmisellä on jo lapsia, toteaa Setan pääsihteeri Aija Salo.

    Juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen eikä ole esimerkiksi psyykkisesti sairas. Sukupuolen vahvistamiseen vaaditaan myös 18-vuoden ikää ja naimattomuutta.

    - Lapset kärsivät siitä, että joutuvat elämään koko lapsuuden ja nuoruuden väärän sukupuolen kanssa, toteaa Salo.

    Ihmisoikeusjärjestöt vaativat pikaisia uudistuksia translakiin. Salo kertoi Puheen Päivässä, millaisia uudistuksia translakiin vaaditaan.

    Toimittajana Susani Mahadura.

  • Vaalien yhteydessä kaduilla jaettiin niin flyereita, ilmapalloja, rintanappeja, karamelleja kuin hammastikkujakin. Mitä tälle vaalikrääsälle tapahtuu nyt, kun vaalit ovat ohi? Miten mainoskama tulisi kierrättää oikein?

    Turun Ekotorin kierrätysneuvoja Anu Syrjänen kertoo vaalimainontaan käytetyn tavaran olevan turhaa jätettä.

    - Vaalien alla yleinen roskaantuminen lisääntyy, kun vaalikrääsää löytyy kadunvarsilta, toteaa Syrjänen.

    Hän itse uskoo enemmän sanalliseen mainontaan - siihen kuuluisaan jalkatyöhön.

    - Ihmisten kohtaaminen turuilla ja toreilla sekä mainostaminen sosiaalisessa mediassa ovat hyviä jätteettömiä kampanjoinnin muotoja.

    Toimittajana Hanna Kinnunen.

  • Uusi hallitus haluaa kasvattaa päiväkotiryhmien kokoa. Toukokuun lopussa julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan, että yli kolmivuotiaiden lasten ryhmät kasvaisivat nykyisestä 21:stä lapsesta 24:ään. Yhtä aikuista kohti saa tällä hetkellä olla seitsemän valvottavaa lasta. Tulevaisuudessa yksi aikuinen olisi uuden hallituksen linjauksella vastuussa kahdeksasta lapsesta.

    Varhaiskasvatukseen kaavailtuja säästötoimia vastustava kansalaisadressi on koonnut kymmeniä tuhansia allekirjoituksia. Sosiaalisessa mediassa on perustettu Vain kaksi kättä -niminen yhteisö on laahentunut mielenosoituksessas.

    - Tämä ei ole tapa säästää, vaan ennemminkin tapa luoda kustannuksia tulevaisuuteen. Me lainaamme nyt omilta lapsiltamme ja he maksavat kustannukset tulevaisuudessa, toteaa yksi Vain kaksi kättä -tapahtuman järjestäjistä, lastentarhanopettaja Sanna Tilli.

    Hän oli Hanna Kinnusen haastateltavana Puheen Päivässä

  • Veroparatiisissa kupataan veronmaksajaa. Eu-maat menettävät vuosittain tuhat miljardia euroa verotuloja veroparatiisitalouden takia. Summalla pyörittäisi Suomen valtiota 15 vuoden ajan.

    - Veronkiertoteollisuus aiheuttaa valtavat tappiot kaikille valtioille ja julkiselle taloudelle, toteaa veroparatiisitalouden hyvin tunteva toimittaja-tietokirjailija, tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon vasta saanut Jyri Hänninen.

    Hänen mukaan verotulojen väheneminen on suora seuraus valtioiden julkisten palveluiden heikkenemiseen.

    Puheen Päivässä Jyri Hännisen kanssa keskusteltiin siitä, miksei hallitusohjelmassa puhuta veroparatiisitalouden torjunnasta mitään.

    Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Jopa 2 000 ammattikoululaista eli 8,5 % keskeyttää opintonsa joka vuosi. Mikä mättää? Onko nuorisotakuu vähentänyt nuorten syrjäytymistä vai tehnyt amiksista ongelmanuorten säilytyspaikkoja? Puheen Päivässä vastaamassa olivat nuoret, opettaja, opinto-ohjaaja sekä työministeri, entinen SAK:n puheenjohtaja ja kirvesmies Lauri Ihalainen (sd).

    Toimittajina Jarmo Laitaneva, Hanna Kinnunen, Tapio Pajunen ja Atte Uusinoka.

  • Suomalaisen yhteiskunnan perinteisestä konsensus-päätöksenteosta on käyty viime päivinä kriittistä keskustelua.

    Mitä konsensus itseasiassa tarkoittaa ja millaiset historialliset juuret sillä Suomessa on? Onko konsensus jotain, mitä löytyy vain ja ainoastaan suomalaisesta politiikasta? Entä miksi konsensus on juuri nyt haastettu?

    Puheen Päivässä Sakari Sirkkasen haastateltavana on Suomen ja Skandinavian historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta.

  • Vaalien jälkeen on puhuttu isoon ääneen suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta, mutta millainen poliittinen puhe on sopivaa? Puheen Päivässä tähän vastasi puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.

    Hänen mukaansa poliittinen keskustelu on kärjistynyt useammalla eri alueella. Tämä on kuitenkin herättänyt poliittiselle kentälle myös vastailmiön - mielensäpahoittamisen.

    - Jos joku vähänkään kritisoi, niin helposti ollaan sitten julkisesti mielensäpahoittajia, toteaa Isotalus.

    Perussuomalaisten retoriikkaa voidaan kritisoida, mutta totuus on se, että he ovat omalta osaltaan tehneet poliittisesta keskustelusta ymmärrettävämpää ja kansantajuisempaa, huomauttaa Isotalus.

    - Perussuomalaiset ovat kannustaneet myös muita puoleita puheissaan kohti ymmärrettävyyttä.

    Toimittajana Hanna Kinnunen.

  • Stadin ammattiopiston opinto-ohjaaja Arja Seppälän mukaan yleisin syy opintojen keskeytykselle on väärä alavalinta ja sitä kautta motivaation puute. Hänen mukaansa olisikin löydettävä ratkaisuja siihen, miten eri ammatteja voisi kokeilla hallitusti ja johdonmukaisesti.

    - Pitäisi olla jotain ns. “välivalmentavaa” koulutusta, jonka aikana nuoret voisivat rauhassa käydä katsomassa eri aloja ja mutustella, miten se juttu sopii mulle, kertoo Seppälä.

    Nuorisotakuu on herättänyt ammatillisen koulutuksen puolella suurta keskustelua. Seppälä kokee nuorisotakuun erittäin ongelmallisena alanvaihtajia ja toisen tutkinnon omaavia nuoria kohtaan.

    - 16-vuotiaana tehty päätös ei aina osu nappiin. Jos sitten toteaakin, että haluaa vaihtaa alaa, nuorisotakuun myötä ei ole enää oikeutta hakea yhteishaun kautta. Ei kuulosta hyvältä, että toiset ovat tervetulleita ja toisilta suljetaan ovi, tokaisee Seppälä.

    Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Muualla Yle.fi:ssä