Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Miltä tuntuisi siirtyä tekemään töitä toimistolta vieraan ihmisen kotiin, seurana joukko muita työskentelijöitä?

    Hoffice eli home office tarjoaa työskentelijöille kollektiivisen kotitoimistokokemuksen. Ruotsista Suomeen rantautuneen pop up -ratkaisun tavoitteena on tehdä kodeista luovia ja yhteisöllisiä toimistotiloja.

    Hofficessa työskennellään 45 minuutin työskentelyjaksoissa, joiden välissä pidetään 15 minuutin tauko. Työpäivän alussa jokainen osallistuja kertoo, mitä aikoo päivän aikana saada aikaan. Taukojen aikana voi jumpata, joogata, tanssia tai jopa ottaa päiväunet. Hoffice sopii erityisesti niille, jotka kaipaavat kannustavaa ja sosiaalista työympäristöä.

    Hofficen ylläpitäjä Kukka Harvilahti kertoo, millaisesta työskentelymallista on kyse. Toimittajana Susani Mahadura.

  • Entinen huippujalkapalloilija ja nykyinen valmentaja ja sosiaalityöntekijä Atik Ismail on harjoittanut viimeisen 20 vuoden ajan tuhansia poikia ja tyttöjä. Viimeisen neljän vuoden aikana hän on huomannut, että erityisesti poikien keskittyminen on herpaantunut ja he saapuvat treeneihin väsyneinä. Hänen mukaansa yksi syy tähän on virtuaalipelit ja erilaisten laitteiden koukuttavuus.

    - Pelimatkoilla pojat katsovat yhtä aikaa bussin videoita, sormeilevat älykännyköitä tai pelikonsoleita sekä juttelevat vielä vierustoverinsa kanssa. Minuutin hiljaisuus ennen peliä on mahdotonta pitää tällaisen bussimatkan jälkeen, naurahtaa Ismail.

    Hänen mukaansa valtava virtuaalitulva tulee lasten tajuntaan - se imeytyy aivoihin.

    - Lapset pelaavat pleikkarilla jalkapalloa, jossa pelaajat juoksevat suoraa ja maalin luona alkaa kikkailu. Tämän jälkeen nämä samat kaverit tulevat treeneihin ja yrittävät siirtää pleikkarin pelaajien pelityylin suoraan kuvaruudusta kentällä, kertoo Ismail.

    Hän on tyytyväinen, että netti facebookineen ja youtubeineen keksittiin vasta hänen nuoruutensa jälkeen.

    - Olisin hukkunut myös siihen maailmaan, toteaa Ismail.

    Jarmo Laitaneva puhui hänen kanssaan lapsuuden muuttumisesta Puheen Päivässä.

  • Välimeren pakolaisten sisäisistä siirroista on kehkeytynyt EU:ssa arvovaltakiista, joka pitkittää vakavaa kriisiä, sanoo Jean Monnet professori Hanna Ojanen. Kyseessä on kiista päätösvallasta, jossa ovat vastakkain komissio ja jäsenmaat.

    ”EU maat ovat hyvin varovaisia sen suhteen, että jos nyt annetaan komission ikään kuin päättää, että miten tässä menetellään, niin se olisi askel siihen suuntaan, että EU-jäsenmaat joutuisivat luopumaan omasta oikeudestaan päättää siitä, että ketkä maahan saavat tulla.”

    ”Itse en näkisi tätä näin tällaisena kohtalokkaana. Tällaisissa äärimmäisissä hätätilanteissa mistä tässä nyt on oikeasti kysymys, niin voidaan joustaa. Voitaisiin antaa päätösvaltaa komissiolle, eikä se kaataisi vielä sitä periaatetta, että jokainen maa kuitenkin päättää omasta maahantulopolitiikastansa sinänsä”, sanoo Ojanen.

    Ojasen mukaan komission esitys, jossa vedotaan humanitaariseen hätätilaan, olisi ollut toteutettavissa. Esityksen hylkääminen pitkittää vakavan kriisin ratkaisua samalla kun kriisi pahenee päivä päivältä.

    ”Ihmismäärät josta tässä on puhe, eivät ole kauhean suuria verrattuna siihen, kuinka paljon ihmisiä tällä hetkellä on pakolaisina. Määrät on pieniä. Komissio on tarkkaan harkinnut, miten se jakaisi nämä. Siinä on hyvä perusteet. Pyritään sellaiseen ratkaisuun, mikä todella olisi toteutettavissa”, sanoo Ojanen.

    ”Kysymys mikä oltaisiin voitu oikeastaan ratkaista aika yksinkertaisesti, niin kasvaa koko ajan ja siihen ei tule minkäänlaista ratkaisua. Tilanne todellakin vaan sitten tässä kesän myötä kärjistyy entisestään.”

    ”Tämä on ennen kaikkea sellainen suuri solidaarisuusongelma. Tässä jotenkin nyt nämä pakolaiset omassa kaameassa tilanteessaan joutuu myös vähän sellaiseen peliin, mikä ei oikeastaan koske heitä”, sanoo Jean Monnet professori Hanna Ojanen.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Nurmijärvi ottaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa vastaan kiintiöpakolaisia. Kunta on valmis elokuun alusta alkaen vastaanottamaan 25 Kongon demokraattisesta tasavallasta saapuvaa pakolaista.

    Kiintiöpakolaisten vastaanotto vaatii kunnalta monenlaisten toimijoiden yhteistyötä. Ihmisen koko elämä tulee ottaa huomioon, toteaa Nurmijärven kunnan maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara.

    - Pitää miettiä terveysasiat, sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus, opetustoimi jne. Kuntalaiset, vapaaehtoistyön toimijat sekä seurakunnat ovat myös tärkeässä roolissa kotouttamisprosessissa, toteaa Marjasvaara.

    Kielen lisäksi kotouttamisen tärkein tehtävä on tuoda arkielämä tutuksi maahanmuuttajalle.

    - Me viranomaiset voimme olla vain tietyissä asioissa mukana - arkielämä tuodaan lähelle omassa asumisyhteisössä, koulussa, harrastuspiireissä ja siinä muussa toiminnassa. Jokainen joka on koskaan muuttanut paikkakunnalta toiselle, tietää missä ne arkielämän lasiseinät voivat olla. Kotouttamisen tarkoitus on rikkoa nämä seinät ja saada ihmiset kokemaan olonsa tervetulleiksi arkielämään muiden mukaan, korostaa Marjasvaara.

    Hallituksen suunnitelmista on pienentää Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä tuhannesta ihmisestä 750:een. Suomen pakolaisapu on asiasta huolissaan. YK:n mukaan maailmassa on jo 60 miljoonaa pakolaista, joista suurin osa on kehitysmaissa tai esimerkiksi ihmisiä, joita vainotaan kotimaassaan.

    Toimittajana Hanna Kinnunen.

  • -Aikuinen ei ole valmis, kun se on aikuinen. Esimerkiksi tunteisiin suhtautumisen taito, emotionaalinen kypsyys ja henkinen kasvu jatkuu läpi elämän. Vanhuus ei ole pelkkää haurastumista tai haavoittuvuutta, vaan siihen liittyy paljon voimavaroja, kasvua ja kypsyyttä, muistuttaa Elämäntaidon eväät -hankkeen asiantuntijat Ilka Haarni.

    -Eläkkeelle siirtyminen antaa omaa aikaa ja liikkumavaraa. Aika, iän tuoma elämänkokemus ja henkinen kypsyys luovat elämäntaitoa kasvaa edelleen ihmisenä ja kehittää uusia taitoja, komppaa asiantuntija Suvi Fried.

    Mielen hyvinvoinnista pitää pitää huolta läpi elämän. Nyt keskustellaan siitä, mikä merkitys ikääntyvien mielen hoitamisella on ja miten mieltä voidaan vanhuudessa vahvistaa. Ja miksi elämänkokemuksen merkitys mielen hyvinvoinnista huolehtimisessa usein unohtuu?

    Hanna Kinnusen vieraina ovat Elämäntaidon eväät -hankkeen asiantuntijat Ilka Haarni ja Suvi Fried Ikäinstituutista.

  • -Digitaalinen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että parannetaan ihmisten mahdollisuuksia saada apua silloin, kun he sitä tarvitsevat. Kännykkäsovellus Noonan avulla potilas raportoi voinnistaan ja oireistaan, ja lääkärit reagoivat sen mukaisesti. Noona tunnistaa vakavat oireet ja järjestää potilaat hoitotarpeen perusteella. Tiedonkulku paranee, rahaa säästyy ja aikaa jää niille potilaille, joiden hoito vaatii henkilökohtaista tapaamista, kiteyttävät digitaalisen terveydenhuollon asiantuntija Jani Ahonala sekä Hyks:in Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson.

    Terveydenhuollon osaaminen on Suomessa monelta osin huippuluokkaa. Resurssipulasta keskustellaan tälläkin hetkellä ja hallituksen linjaukset jännittävät monia.
    Yksi osa-alue, jossa on osaamista, mutta vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia on digitaalinen terveydenhuolto. Parhaimmillaan terveyspalvelujen yhdistäminen lisää potilaan tyytyväisyyttä ja samalla säästää ammattilaisten resursseja. Esimerkki tästä on syövän hoitoon kehitetty Noona-työkalu.
    Suomalaista syöpäosaamista viedään maailmalle Syöpäpotilaiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, mutta yhä parempaa apua on saatavilla. Miten terveydenhuollon digitalisoitumista voidaan tässä hyödyntää?
    Hanna Kinnusen kanssa keskustelevat digitaalisen terveydenhuollon asiantuntija Jani Ahonala ja Hyks:in Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson.

Näytä lisää

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä