Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Suomalaisessa jätehuollossa on tapahtunut merkittävä muutos kymmenen vuoden aikana. Kun vielä vuonna 2006 yli 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä vietiin kaatopaikoille, niin nyt kaatopaikkojen osuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. Tavoitteena on, että parin vuoden sisällä kaatopaikoista luovutaan käytännössä lähes kokonaan. Miten tämä on mahdollista? Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo on Alina Kulon haastattelussa.

  • Puheen Päivässä soitamme Jarkko ja kuuro Amerikka -ohjelman Jarkko Keräselle, joka tutustuu tv-sarjassaan amerikkalaisten kuurojen menestystarinoihin.

    Lisäksi vieraana on Oskari Salomaa, jonka kuurous esti opiskelun. Salomaan tapaus nousi julkisuuteen viime vuonna, kun helsinkiläinen luovien alojen koulu epäsi Salomaalta opiskelupaikan sillä perusteella, että tulkkausjärjestelyille ei oppilaitoksen mukaan ollut mahdollisuutta. Myöhemmin koulu kuitenkin pyörsi päätöksensä. Käräjäoikeus antoi silti tuomion syrjinnästä koulun toimitusjohtajalle. Kuurojen Liiton mukaan tämä käräjäoikeuden päätös oli merkittävä ennakkotapaus.

    Asiat näyttävät menevän parempaan suuntaan, mutta onko siltikään kuuron henkilön helppoa saada esimerkiksi työpaikkaa Suomessa? Tämän aiheen lisäksi keskustelua viittomakielestä, kuuroudesta ja asenteista Alina Kulo haastattelee.

    [Puheen Päivä Oskari Salomaa 190516, 00:37:41]

  • Kaikki me ollaan yhtä orpoja ja onnettomia. Taide jakaa kokemuksia ja antaa vertaistukea.
    Voiko ero olla mahdollisuus? Mikä on rakkauden salaliittoteoria?
    Helsingin kaupunginmuseon näyttely Museum of Broken Relationships koostuu nimettömästi lahjoitetuista esineistä ja tarinoista, jotka liittyvät katkenneisiin suhteisiin.
    Toimittajaharjoittelija Tanja Paananen kävi tutustumassa näyttelyyn seuranaan elokuvaohjaaja Vesa Kuosmanen ja valosuunnittelun opiskelija Mia Jalerva.

  • Erityisesti ikääntyvien alkoholin käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Eläkeikää lähestyvien tai äskettäin eläkkeelle jääneiden ikäluokkien runsas juominen saattaa aiheuttaa myös sen, että suhteet lapsenlapsiin katkeavat kokonaan, kertoo psykoterapeutti Kimmo Hätinen Kalliolan päihdetyön avopalveluista Helsingistä. Omat lapset saattavat rajoittaa kanssakäymistä, koska lastenlasten ei haluta näkevän isovanhempia humalassa.

    Kalliolan setlementin päihdepalvelut tarjoaa kuntoutusta yli 55-vuotiaille runsaasti alkoholia käyttäville Uusi alku -ryhmässä. Ryhmän tavoitteena on elämäntapa, jota alkoholi ei hallitse. Uusi alku -ryhmässä helmikuun alusta lähtien käynyt 65-vuotias "Tyli" kertoo, mikä sai hänet hakeutumaan kuntoutukseen.

    Salme Unkurin haastateltavana on myös Mervi Haaranen, jonka elämä mullistui Uusi alku -ryhmän ansiosta.

  • Millainen on soten kolmiodraama? Miten kulut saadaan kuriin ja palvelut mallilleen? Miksi hoitajan työajasta jopa yli puolet menee johonkin muuhunkin kuin hoitamiseen? Aalto -yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank on soten matkasaarnaaja ja kriitikko. Lillrank on jo 15 vuotta tutkinut sitä, miten sote kannattaisi järjestää. Tällä hetkellä soten keskeinen väärinkäsitys on hänen mukaansa se, että nyt oltaisiin luomassa villit, kapitalistiset markkinat. Näin ei professorin mukaan ole, vaan pikemminkin valtio on nyt kaappaamassa vallan sotessa. Sakari Sirkkanen yrittää saada sotesta selkoa.

    Lillrankin teesit kulukuriin:
    1) Annetaan oikea-aikaista hoitoa.
    2) Potilasta ei lähetetä kalliiseen erikoissairanhoitoon, jos yleislääkäri voi potilaan hoitaa
    3) Monisairaat pitää hoitaa yhdessä paikassa. Ei saa juoksuttaa luukulta luukulta, kuten nyt. Tämä voi maksaa jopa 100 000 euroa/vuodessa ja potilas voi silti huonosti.

  • Noin joka kolmas suomalainen ei osaa uida kunnolla. Noin yksi prosentti ei osaa uida lainkaan. Pohjoismaisen määritelmän mukaan ihminen on uimataitoinen, jos hän syvään veteen tiputtuaan nousee pintaan ja osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

    Viikolla 20 vietettävän Uimataitoviikon tavoitteena on motivoida niin lapset kuin aikuiset haastamaan oma uimataitonsa, koska uimataito on kansallistaito.

    Yle Puheen toimitusharjoittelija Tanja Paananen pääsi haastamaan oman uimataitonsa. Häntä opasti koulutussuunnittelija Tero Savolainen, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta.

    Kuva: Tero Savolainen SUH

  • Miksi ihmiset matkustavat? Kun puhutaan matkustamisen avartavan, mikä lopulta avartuu? Miten karttaa luetaan, ja miksi eksyminen on hyväksi? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa kirjailija Jukka Laajarinteen tuore esseekokoelma Tiloissa. Esseissään Laajarinne käsittelee mielen, kehon ja ympäristön suhdetta. Jarmo Laitanevan haastattelussa pohditaan tämän kolmiyhteyden lisäksi muistojen, kodin ja höpsismin merkitystä.

  • Panama-papereiden paljastusten jälkeen monia mietityttää, miten veronkierto saadaan kuriin? Mitä mieltä verotusneuvos, harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen on Nordean toiminnasta veroparatiiseissa, entä hallituksen hallintarekisterikaavailuista? Onko veronkierron torjuntaan riittävästi resursseja? Entä, miten veroparatiisiin voi perustaa tilin ja mitä hyöytyä siitä on? Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Toukokuun Pörssipäivä kysyy, miten välttää piensijoittajien tyypillisimmät virheet. Onko viisasta suosia tuttuja sijoituskohteita? Kannattaako aktiivinen osakekauppa?

    Rahoituksen professori Markku Kaustia Aalto-yliopistosta on koonnut tavallisimmat sijoitusmokat kymmenen kohdan listaksi. Hänen mukaansa suurin virhe on jättää sijoittamatta. Kaustia kehottaa hajauttamaan laajasti, mutta kustannustehokkaasti eri omaisuuslajeihin.

    Talousasiantuntija Martin Paasi Nordnetilta korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä: tehokas säästäminen on usein tylsää. Paasi luottaa, että osakemarkkinat tarjoavat edelleen parhaat tuotot. Hän nostaa esille kuluiltaan edulliset ETF-rahastot.

    Osakestrategi Antti Saari OP:sta kommentoi ohjelman alussa Nokian, Raision ja Aktia Pankin tammi-maaliskuun tuloksia sekä kevään markkinatunnelmia.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Työntekijäpulaa, kaltoinkohtelua lastensuojelulaitoksissa, tapauksia joissa on puututtu perheen asioihin liian nopeasti tai liian hitaasti...

    Lastensuojelusta puhutaan usein ääriesimerkkien kautta, siihen liittyy paljon ennakkoluuloja ja ennakko-oletuksia, lastensuojelun peikostakin puhutaan. Myös lastensuojelun asiakkaiden näkökulmia, usein huonoja sellaisia, kuullaan säännöllisin väliajoin.

    Mutta harvemmin maailmaan pääsee kurkistamaan sosiaalityöntekijän silmin. Sosiaalityöntekijä, kirjailija Sisko Koskiniemi päätti tarttua haasteeseen ja kirjoittaa romaanin, "sossudekkarin" Kääntöpuolella lapsuus, jossa hän kuvailee muun muassa lastensuojelussa eteen tulevia tilanteita ja valintoja poliisin sosiaalityöntekijän silmin. Hän halusi avata sosiaalityöntekijän näkökulmasta sitä, mitä kahden ääripään kysymyksen - miksi lapset otettiin pois ja miksi kukaan ei tehnyt mitään - välillä tapahtuu.

    Sisko Koskiniemi kuvailee myös kirjassaan vahvasti sitä, mitä käytännössä tarkoittaa kun julkisuudessa puhutaan sosiaalityön resursseista: esimerkiksi pohdintaa siitä, että tarvitseeko sosiaalityöntekijän olla mukana viemässä omaisille suruvalitteluja, istumassa sohvalla ja keittämässä kahvia kun läheinen on kuollut, vai riittääkö poliisi ovella pyörähtämään.

    Nuorisotutkimusverkoston tutkijatohtori Elina Pekkarinen puolestaan kertoo, että tutkimusten perusteella tiedetään, että Suomessa lastensuojelu toimii pikemminkin liian varovaisesti kuin kärkkäästi. Lisäksi hän huomauttaa, että tutkimusten valossa kaikkien innovaatioiden ja menetelmien sijaan vaikuttavinta ja tehokkainta sosiaalityössä on aika.

    Linda Vettanen haastattelee.

  • Suomessa on tutkitusti maailman vapain lehdistö. Mutta täälläkin kannattaa olla tarkkana, uhkia on. Kirjailija, kolumnisti ja Kansainvälisen PENin hallituksen jäsen Jarkko Tontti arvioi, ettei verottaja olisi voinut löytää huonompaa hetkeä alkaa vaatia Yleltä Panama-papereiden lähdesuojaa. Lähdesuoja on yksi tärkeimmistä sananvapauden peruspilareista. Lisäksi Helsingissä järjestettävään 3. - 4.5. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon Maailman lehdistönvapauden päivän tapahtumaan tulee yli 1100 osanottajaa yli sadasta maasta.

    Yhtenä isoimmista sananvapauden uhista Tontti nostaa esille viranomaisten halun lisätä verkkovalvontaa.

    -Viranomaisille ei saa antaa avointa valtakirjaa, meillä kaikilla on salattavaa. Lähtökohdan valvonnalle pitäisi olla rikosepäily.

    Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Pätkätyöt, nollatuntisopimukset, ketjutetut sijaisuudet ja pakkoyrittäjyys yleistyvät. Ja kuka kiinnostuisi heidän eduistaan? Vieraaksi tulee "Joustava työ, epävarma elämä" -kirjan kirjoittaja Laura Haapala. Hän on elättänyt itsensä pätkätöillä 90-luvulta lähtien. Linda Vettanen haastattelee.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Muualla Yle.fi:ssä