Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • – Biotalous on puunjalostusteollisuutta, mutta se on vain osa siitä, toteaa Luonnonvarakeskus Luken "Luonnonvarat ja biotuotanto" -yksikön johtaja Markku Järvenpää.

    Markku Järvenpään mukaan biotalouden organisaatiot ovat perinteisesti keskittyneet luonnonvarojen mittaamiseen, seuraamiseen ja arvioimiseen. Biotalousstrategiaa on kuitenkin muutettu.

    Nykyään pyritään miettimään enemmän sitä, miten biotaloudesta saisi enemmän irti ja miten kehitetään uusia tuotteita.

    – Vähemmän seurantoja ja enemmän innovaatioita, Järvenpää tiivistää.

  • Digitaaliset laitteet ovat tulleet jäädäkseen. Etätyöt lisääntyvät ja verkossa vietetään yhä enemmän aikaa. Tämän vuoksi digitaalista ympäristöä käytetään yhä enemmän myös vuorovaikutukseen, jota taas pitäisi kehittää mahdollisimman luonnolliseen suuntaan. -Kommunikaatio tehostuu, jos tunteet ovat mukana. Sarkasmi ja empatia jää verkossa helposti huomaamatta, tietävät Helsingin yliopiston tutkija, psykologi Katri Saarikivi ja väitöstutkija Valtteri Wikström.

    -Lapset luovat luonnostaan uusia tapoja leventää tunnekaistoja.

    Nyt puhutaan tunteista ja verkosta. Tunteiden välittäminen netissä on rajallista, mutta ne halutaan mukaan luontevaan kanssakäymiseen myös verkossa. Miten? Ja mikä on tunteita konkretisoiva “möykky”? Toimittajina ovat Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva.

  • Suomen Yrittäjät aloitti koko vaalikauden mittaisen yhteistyön kansanedustajien ja yrittäjien kanssa nimittämällä edustajille omat nimikkoyrittäjät. Suomen Yrittäjien Anssi Kujalan mukaan mukana on yrityksiä laajalla skaalalla. Kaikille 200 kansanedustajalle valittiin omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä.

    - Yksi konkreettinen sovellus yhteistyöstä on kansanedustajien tutustumiskäynnit yrityksiin, Kujala sanoo.

    Mitä yrittäjät odottavat tulevalta hallitukselta? Entä millaisia leikkauspelkoja yrittäjillä on?

    Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • -Arkeana ollaan erillämme, mutta sitten kun on juhlan aika, asiat näyttävät hyvin toisenlaisilta. Näin sanoo valtiotieteen tohtori, biletohtori, Ehyt ry:n erityisasiantuntija Antti Maunu. Yhdessä bilettäminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa tärkeintä on osoittaa toisille, miltä itsestä tuntuu ja saada siihen vastakaikua.

    Maunu on tutkinut suomalaista sosiaalisuutta juhlimisen ja juomiskulttuurin muutoksen näkökulmista. Hänen mukaansa periaatteessa alkoholia ei tarvita juhlimiseen, mutta käytännössä kyllä. Alkoholi on biletyksen tärkeä voiteluaine, mutta biletyksen polttoaine on sosiaaliset tunteet.

    Bilettämisestä ja päihdekulttuurista Antti Maunun kanssa keskustelevat Jarmo Laitaneva ja Hanna Kinnunen.

  • Suomessa taiteen ja kulttuurin tärkein rahoittaja on valtiovalta. Amerikassa tilanne on toinen. Siellä ei julkinen raha samalla lailla dominoi taidekenttää. Mikä avuksi kun taiteen julkinen rahoitus Suomessa vähenee? Olisiko yksityisestä rahoituksesta suomalaisen taidekentän pelastajaksi?

    Onko taiteen julkinen rahoitus onni ja autuus, vai myllynkivi, joka vie mennessään? Mitä Suomen pitäisi oppia Amerikasta? Miksi sponsorointi on kirosana maamme taidekentässä?

    Onko taiteen arvo yhteiskunnalle taloudellisen lisäarvon tuottaminen? Kyttääkö julkinen taho jo liikaa lukuja ja tuottotavoitteita?

    Puheen Päivässä aiheesta olivat keskustelemassa Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö ja taiteen ja tieteen varainhankinnan ammattilainen Heidi Lehmuskumpu. Keskusteluun ottaa osaa myös Joensuun kaupunginteatterin entinen johtaja Vihtori Rämä. Keskustelua luotsaa Tapio Pajunen.

  • Maailmalla ollaan herätty kannustamaan ekologisuutta elämämme eri osa-alueilla. On kuitenkin yksi osa-alue, mihin se ei ole vielä saanut kunnolla jalansijaa.

    Kuolema ja hautajaiset ovat väistämätön osa jokaisen ihmisen elämää. Ihminen kuluttaa maapalloa, vaikka hän olisikin kuollut. Perinteisimpiä hautauskeinoja Suomessa ovat tuhkaaminen ja maahautaus. Nämä kuitenkin ovat maapallon hyvinvoinnin kannalta huonoja tapoja, koska ne kuluttavat maapohjaa ja ilmakehää.

    Ekologisempia hautauskeinoja ovat esimerkiksi promessointi ja resomaatio. Miten nämä toimivat ja milloin ne yleistyvät? Entä ilmahautaus ja avaruushautaus, ovatko ne tulevaisuutta vai pelkkää utopiaa?

    Hautaamisen ja kuolemisen tulevaisuutta pohtii Demos Helsingin tulevaisuustutkija Aleksi Neuvonen. Atte Uusinoka haastattelee.

  • Vuoden vaiheessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto sai uuden puheenjohtajan, kun 1.1.2015 toimessa aloitti lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson. Arvojen ja asenteiden lisäksi Linnea Karlsson haluaa nostaa erään vanhan hyveen takaisin kunniaan - empatian. Miten opittaisiin jo lapsina välittämään ja kantamaan huolta toisista ihmisistä? Esimerkin voimalla, sanoo MLL:n tuore puheenjohtaja Linnea Karlsson. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Näytä lisää

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä