Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Perjantaina 29.7. vietetään maailmanlaajuista tiikeripäivää. Korkeasaaressa juhlaan on syytä, sillä eläintarhaan syntyi kolme uutta amurintiikeripentua viime toukokuussa. Edellisen kerran Korkeasaaressa syntyi amurintiikeripentuja vuonna 1998.

    Amurin- eli siperiantiikeri on erittäin uhanalainen laji. Laiton tiikerinmetsästys on paisunut valtavaksi ongelmaksi. Salametsästys onkin suurin uhka tiikereille. Voivatko Korkeasaari ja muut eläintarhat olla mukana salametsästyksen vastaisessa taistelussa? Ja miten pyramidin huipulla olevia rosvopäälliköitä vastaan tulisi toimia?

    Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Korkeasaaressa kuraattorina jo 40 vuotta toiminut Stina Renqvist. Hän kertoo myös amurintiikereiden tuoreimmat kuulumiset!

    Tanja Paananen haastatteli.

    Kuva: Mari Lehmonen, Helsinki Zoo archive

  • Unescon maailmanperintökohteita koskeva kokoontuminen Turkin Istanbulissa jouduttiin keskeyttämään lauantaina sotilasvallankaappauksen yrityksen takia. Kokouksessa ehdittiin kuitenkin valita 21 uutta maailmanperintökohdetta. Suomen Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet saapui Puheen Päivän vieraaksi kertomaan maailmanperintökohteiden merkityksestä sekä Suomen museoiden tämänhetkisestä tilanteesta.

  • Elämämme koostuu kemikaaleista. Niitä on kaikkialla ympäristössämme, kehossamme ja kaikissa ostamissamme tuotteissa.
    Kemikaalit voivat olla luonnosta saatuja tai ne voivat olla ihmisen valmistamia, eli synteettisiä. Ilman niitä ei olisi elämää.

    Jotkut kemikaaleista aiheuttavat haittaa ihmiselle, muun muassa allergiaa ja yliherkistymistä. Kemikaalilainsäädännöllä ehkäistään kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Suomessa on voimassa sekä EU:n kemikaalilainsäädäntö (REACH- ja CLP-asetukset) että kansallinen kemikaalilaki.

    Mikä on monikemikaaliyliherkkyys? Ovatko luonnon kemikaalit terveellisempiä kuin synteettiset? Onko säilöntäaineeton tuote aina turvallinen?

    Näihin kysymyksiin vastaa Allergia- ja astmaliiton kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen.

    Tanja Paananen haastatteli.

  • Uusiutuvat energianlähteet ovat tärkeä - ellei jopa tärkein - työkalu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
    Megatuuli Oy:n Seppo Savolaisen mielestä tuulivoima on kustannustehokkain tapa tuottaa energiaa tämänhetkisillä sähkön markkinahinnoilla.

  • Huono suunterveys on riskitekijä monille sairauksille. Suun bakteeritulehdukset voivat altistaa muun muassa valtimokovettumataudille sekä sydän- tai aivoinfarktille. Ei siis ole yhdentekevää, miltä suu näyttää ja miten sitä hoidetaan. Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry kävi Puheen Päivässä kertomassa miten suomalaisten suut voivat.

  • Suomen metsäalalla näkyy vaihteeksi jo valoakin. Metsien kestävässä käytössä Suomi on maailman johtavia maita ja puun käyttömäärä kasvaa jatkuvasti. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen eräs tärkeimmistä kärkihankkeista on biotalous ja puun käytön merkittävä lisääminen. Metsäsektorin osuus Suomessa on Euroopan suurimpia, noin 4 %.

    Suomen metsiin tarvitaan lisää motivoituneita työntekijöitä. Suomen metsäalalla työskentelee tällä hetkellä noin kahdeksan tuhatta työntekijää, joista noin tuhat on ulkomaalaistaustaisia.

    Metsäalan Asiantuntijoiden neuvottelupäällikkö Erkki Eteläahon mukaan totuus on se, ettei suomalainen metsätalous pärjää ilman ulkomaalaista työvoimaa.

    Metsämiesten säätiö on julkaissut yhteistyössä Työtehoseuran TTS ja Työturvallisuuskeskuksen TTK kanssa oppaan: Ulkomaalainen metsätyöntekijä Suomessa. Oppaan tavoitteena on ennakoida ristiriitatilanteita ja epäasiallista kohtelua.

    Erkki Eteläahoa haastatteli Tanja Paananen.

  • Syrjintäkanteluita tehtiin yhdenvertaisuusvaltuutetulle vuoden 2015 aikana 73 % enemmän kuin vähemmistö- valtuutetulle vuotta aiemmin. Suuren kasvun taustalla on lakimuutos, mutta vieläkään kaikkialla ei huomioida vammaisia tai seksuaaliväestöjä yhdenvertaisiksi. Mitkä ovat tyypillisiä kantelutapauksia ja ketkä kanteluita tekevät? Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kävi Puheen Päivässä vastaamassa muun muassa näihin kysymyksiin. Alina Kulo ja Heidi Laaksonen haastattelevat.

  • Lavatanssikulttuuri elää ja voi hyvin Suomessa. Suomen Lavatanssi Yhdistys vaalii lavatanssiperinteitä ja ja muutamat lavoilla tanssittavat lajit ovat säilyneet lavatanssikilpailujen ansiosta. Menneiden aikojen tansseja sekä tyylejä on nähtävissä edelleen. Lavatansseihin hurahtanut Juha Jokinen oli Alina Kulon vieraana.

    Mikä lavoille vetää? Mikä on tanssissa hienoa ja mikä haku on paras haku?

  • Vihta ja kylmä olut ovat juhannussaunan tutut seuralaiset, mutta millaisella vihdalla mieluiten vihdot?
    Helsinkiläisessä Sauna Hermannissa vietettiin juhannuksen kunniaksi vihtamaratonia, jossa esiteltiin erilaisia vihtoja. Perinteisen koivuvihdan lisäksi kokeiltavana olivat myös nokkos- ja katajavihta. Sauna Hermannin yrittäjä Mika Ahosen filosofiaan ei kuulu nipottaa siitä, sanotaanko vihta vai vasta, käytetäänkö puukiuasta vai sähkökiuasta vai juodaanko saunassa olutta vai vettä. Saunaterapeutti ja kuppari Ulla Tarvainen antaa vinkkejä kuppaukseen.

  • Maamme vesissä lepää satoja, ellei jopa tuhansia hylkyjä. Nykyään hydrografisiin kartoituksiin tarkoitetut laitteet ovat kehittyneet niin, että vedenalaisia havaintoja tehdään yhä useammin ja tehokkaammin.

    Vedenalaiseen ympäristötutkimukseen, arkeologiseen inventointiin ja hylkydokumentointiin keskittynyt suomalainen Subzone on yksi maailman johtavista vedenalaisiin tutkimuksiin keskittyvistä yrityksistä. Yrittäjä ja hylkysukeltaja Immi Wallin on dokumentoinut maailman merien hylkyjä jo useiden vuosien ajan. Miksi Suomessa on niin paljon hyvin säilyneitä hylkyjä? Millainen on Itämeren tila tämän kokeneen sukeltajan silmissä?

    Alina Kulo kävi tapaamassa Wallinia Yoldia-tutkimusaluksella.

  • Suomeen on perustettu feministinen puolue. 15.6.2016 pidetyn perustamiskokouksen jälkeen alkaa jalkatyö, eli kannattajakorttien kerääminen, sillä puolue halutaan puoluerekisteriin ennen kevään 2017 kuntavaaleja. Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kertoo, miksi naisasialle tarvittiin oma puolue. Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • Brysselissä työskentelee jokaista europarlamentaarikkoa kohden kuusi lobbaria. Kaikille heille maksetaan siitä, että he kykenevät vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Erityisesti suuryritysten lobbarit pyörittävät Brysselissä käytävää kabinettipeliä, sanoo Bryssel myyty -kirjan kirjoittaja toimittaja Jaana Kivi. Pelkästään finanssialaa edustavia edunvalvojia ja lobbareita toimii Brysselissä noin 17 000. Arvioiden mukaan Brysselissä työskentelee yhteensä 30 000 lobbaria.

    Ovatko EU-päättäjät tyystin lobbareiden pihdeissä? Keitä komissaarit ja europarlamentaarikot eniten kuuntelevat? Kestääkö demokratia lobbauksen paineen?

    Bryssel myyty" -kirjan kirjoittajaa, toimittaja Jaana Kiveä haastattelee Tapio Pajunen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä