Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Roomalaiskatolisen kirkon johtaja Paavi Franciscus ja Venäjän ortodoksikirkon johtaja patriarkka Kirill tapaavat tänään - ensimmäistä kertaa kirkkojen historiassa.

    -Rooman ja Moskovan välit ovat olleet aivan olemattomat ennen tätä päivää.
    Kyseessä ei ole hengellisestä yhteisestä jakamisesta vaan ainoastaan korkean tason poliittisesta ja kirkollisesta diplomatiasta aivan huipputasolla, kertoo dogmatiikan dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

    Miksi hiljaisuus päättyy nyt? Miksi välejä lämmitellään ?

    Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

    [PÄIVÄ Jyri Komulainen 120216, 00:22:41]

  • Varhaiskasvatus - onko sitä? Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala ei pidä subjektiivisen päivähoidon rajaamista kovin merkittävänä asiana. Kallialan mielestä pitäisi räjäyttää koko systeemi ja tarjota lapsille joka paikassa laadukasta varhaiskasvatusta. -Jokaiselle yli 3-vuotiaalle lapselle tulisi tarjota 20 tuntia viikossa, neljä tuntia päivässä maksutonta varhaiskasvatusta, josta vastaa pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja. Lopun päivän päivähoidon maksuja säätelemällä kompensoitaisiin maksuttoman varhaiskasvatuksen osiota.

    -Vanhemmat tyytyvät liian vähään. On kuitenkin kyse ihmisen tärkeimmistä vuosista. Päiväkodin pitäisi olla iloisen tekemisen paikka. Meillä on hyviä päiväkoteja, joissa työntekijät vaativat itse itseltään enemmän kuin kukaan tai mikään muu ja ns. hengailupäiväkoteja.

    -Lapsilla on oikeus oppia lauluja ja runoja, sillä lapset rakastavat oppimista. Meillä pelätään puhua opettamisesta. Tuhlaamme joka päivä mahdottoman määrän lasten oppimispotentiaalia. Se ei tarkoita pulpetilla istuttamista vaan sitä, että lapselle kerrotaan satuja ja tarinoita. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, muistuttaa varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala.

    Toimittajina ovat Linda Vettanen ja Jarmo Laitaneva.

  • Suomessa oli tammikuussa 241 000 työtöntä, mutta mahdollisesti myös 360 000 avointa työpaikkaa. Sitran raportissaan saama huikea luku perustuu siihen, että työvoimaviranomaisille ilmoitetaan arviolta vain noin joka kolmas avoin haku. Mistä piilotyöpaikat löytyvät ja miten niitä pitäisi hakea? Mistä tulevaisuuden työ koostuu? Puheen Päivässä Linda Vettasen vieraina kävivät Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Kesa ja yrittäjä, toimitusjohtaja Jouni Varpelaide.

  • Kuka suojelee dementoituneita mummoja, lapsia tai mielenterveyspotilaita uskomushoidoilta? Eivät ainakaan poliitikot, pohtii blogissaan Aamu-tv:n juontaja Sanna Ukkola.

  • -On ennustettu, että 10 vuoden päästä kaikki autot olisivat tietoverkon avulla yhteyksissä toisiinsa. Ja 20 vuoden päästä 75 prosenttia autoista olisi automaattiautoja, arvioi liikenneneuvos Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriöstä.

    -Helpot ongelmat on ratkaistu jo digitalisaation avulla, vaikeat, kuten liikenne, on vielä ratkaisematta. Odotan innolla, että tulevaisuudessa liikenteen ja auton älyteknologin avulla saan nukkua puoli tuntia pidempään, maalailee Sampo Hietanen liikkkumisen operaattori MaaS.fi:stä.

    Ihan jo lähitulevaisuudessa liikumme älykkäillä kulkuneuvoilla, olipa kyseessä robottiautot tai ei, liikennevälineet ovat yhteydessä esim. sääpalveihin, varottaviin viranomaisiin ja toisiinsa. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä maailmassa on jo 44 miljoonaa automaattista ajoneuvoa. Taitaa olla niin, että kaikki automerkit panostavat autojen automatisointiin ja sijoittavat hankkeisiin valtavia määriä rahaa.

    Älyliikenteen tulevaisuudesta ja Suomen mahdollisuuksista hyödyntää älyliikennettä, kertovat
    liikenneneuvos Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Sampo Hietanen liikkkumisen operaattori MaaS.fi:stä.

    Tunturi-Lapissa on jo aloitettu älyliikenteen ja automaattisen ajamisen testaaminen. Mukana hankkeessa on paljon toimijoita, Liikennevirastoa ja Trafia myöten. Robotiikan ja liikenteen älykkään automaation edistämisen Aurora-hankkeesta kertoo Tunturi-Lapin Kehityksen toimitusjohtaja Reija Viinanen.
    Toimittaja on Jarmo Laitaneva.

  • Itä-Afrikka on kärsinyt jo vuosia kuivuudesta, josta on syytetty muun muassa El Niño -ilmiötä eli merivirtojen muutosta. Ilmiö synnyttää rankkasateita toisaalla ja toisaalla taas äärimmäistä kuivuutta.

    Etiopiassa arvioidaan olevan tällä hetkellä yli 10 miljoonaa ihmistä ulkopuolisen ruoka-avun tarpeessa, ilman puhdasta vettä on 5,6 miljoonaa ihmistä. Ruoka-avun tarve jatkuu joka tapauksessa heinäkuuhun asti, mutta maassa oleva ruoka riittää vain huhtikuun loppuun. Vielä ei puhuta nälänhädästä, vaikka lähellä sitä ollaankin. Etiopiassa on myös yli 700 000 naapurimaista tullutta pakolaista, joiden tilanne leireillä on heikentynyt ruokapulan takia.

    Plan International Suomen humanitaarisen avun asiantuntija Kaisa-Leena Juvonen vieraili Etiopiassa joulukuussa ja toteaa, että tilanne on selvästi vaikeampi kuin aikaisemmin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Jussi Vanhanen on pitkän linjan yritysjohtaja mm. metsäyhtiö UPM:ssä pitkään johtajana työskennellyt mies, joka irtisanoutui yhtiön johtoryhmästä toteuttaakseen erään henkilökohtaisen projektinsa. Hän kirjoitti yritysmaailmaan sijoittuvan romaanin Vapaus, veljeys, ahneus, joka ilmestyi tällä viikolla (1.2.2016). Kirjassa nousevat esiin johtajuuden, liike-elämän ja eettisten pohdintojen isot teemat.

    Puheen Päivän Linda Vettanen ja Jussi Vanhanen keskustelevat johtajuudesta, suuryritysten yritysvastuusta ja suomalaisen vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymistä.

  • Juopottelu työmaalla on Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Samalla suomalaisen työelämän tyypillinen päihdehaitta onkin muuttumassa työturvallisuusongelmasta työhyvinvointiongelmaksi. Näin sanoo aikuistyön päällikkö Antti Hytti päihdejärjestö Ehyt ry:stä. Hytin mukaan työtoverin päihdeongelmaan pitäisi puuttua, koska se on yksi välittämisen muoto, vaikka tuntuisikin kiusalliselta.

    Työmarkkinajärjestöt uusivat viime vuonna suosituksensa työpaikkojen päihdetyöhön. Myös alkoholinkäytön riskirajoja on tiukennettu. Työturvallisuuskeskus TTK puolestaan järjesti viime viikolla työpaikkojen päihdehaitoista verkkosparrauksen, ja sen saaman kiinnostuksen perusteella aihe mietityttää myös työpaikoilla, kertoo asiantuntija Hannu Tamminen TTK:sta.

    Muiden haittojen lisäksi Suomessa menetetään päihteiden takia pari miljoonaa työpäivää vuosittain, arvioi Antti Hytti Ehyt ry:stä.

    Salme Unkuri haastattelee.

  • Turvattomuudentunne on lisääntynyt, vaikka katuturvallisuus on tuoreiden tilastojen valossa parantunut.

    Turvattomuudentunne on kuitenkin lisännyt esimerkiksi kaasusumutteiden ja itsepuolustuskurssien tarjontaa ja suosiota. Mitä tästä ajattelee naisten itsepuolustuskurssien grand old lady, Sunniva Drake?

    Hän on opettanut naisille ja tytöille itsepuolustusta jo 30 vuotta. Draken mielestä naisten ei pitäisi antaa pelolle valtaa, eikä naisia saisi turhaan pelotella.

    -Pelko työntää naiset nurkkaan. Pitää myös myöntää, että maailmassa on vaaroja, mutta niihin voi varautua. Uhriksi ei kannata jäädä, sanoo Sunniva Drake.

    Heidi Laaksonen tapasi pitkänlinjan feministin ja itsepuolustuskouluttajan tämän työpaikalla Tapiolan kirjastossa Espoossa ja kyseli lisää siitä, miten yö otetaan turvallisesti takaisin? Millaista keskustelua naisten kokemasta väkivallasta käytiin ennen?

  • Kaarinalainen opettaja Maarit Snellman valmistautuu parhaillaan lähtemään toistamiseen Kreikkaan 90 000 asukkaan Lesboksen saarelle. Kyse ei ole mistään lomamatkasta vaan hän on lähdössä auttamaan saarelle rantautuvia pakolaisia, joita on tähän mennessä tänä vuonna tullut saareen jo 30 000.

    Haluan olla ihminen ihmiselle. Haluan antaa ihmisille toivoa, sillä jos ihmiseltä viedään toivo, ei ole enää mitään menetettävää. Pakolaiskriisistä huolimatta Lesboksella on hyvä tunnelma, saarella huokuu myötätunto ja rakkaus. Ihailen kreikkalaisten tapaa omasta talouskriisistä huolimatta pysyä ihmisinä, kertoo Snellman.

    Toimittajina ovat Linda Vettanen ja Jarmo Laitaneva.

  • Miksi rakennamme taloja, joissa ihmiset sairastuvat? Onko energiansäästö mennyt liian pitkälle? Puheen Päivässä vieraana arkkitehti Lars-Erik Mattila. Puhelimitse mukana on työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

    -On traagista, että niin moni Suomen rakennus on menettänyt sen perimmäisen tarkoituksensa eli tuottaa ihmiselle suojaa, pohtii Mattila. -Rakennusten homeongelma on kaikkien sivuvaikutusvyyhtien äiti. Kukaan ei ole sitä suunnittellut, mutta se syntyi monien hyvää tarkoittavien pyrkimysten sivuvaikuituksena. Nyt kukaan ei halua ottaa ongelmaa omakseen.

    -On nurinkurista, että rakennusvirheitä tehneitä ei saada vastuuseen vaan seuraukset ja kustannukset jäävät rakennusten omistajille eikä rakentajille. Nyt pitäisi korjata kiireellisesti päiväkodit, koulut ja muut hoiva-alan rakennukset, koska lapset ja sairaat ovat kaikkein haavoittuneimipia ja herkkiä, vaatii Putus.

    Toimittaja on Jarmo Laitaneva.

  • Tammikuun Pörssipäivä hioo sijoitusstrategioita markkinoiden ristiaallokossa. Kiina-huolet painavat kursseja, mutta samaan aikaan on saatavissa houkuttelevia osinkotuottoja. Miten piensijoittajan on viisasta toimia epävarmuuden keskellä?

    Konkarisijoittaja, Cardia Investin hallituksen puheenjohtaja Kim Lindströmillä on osakemarkkinoista lähes 50 vuoden kokemus. Hän kuvaa itseään arvosijoittajaksi, joka on kiinnostunut vain laatuyhtiöistä. Lindströmin mukaan suomalaisilla on edelleen mahdollisuus saada selvää kotikenttäetua keskittymällä Helsingin pörssissä listattuihin yhtiöihin.

    Ekonomisti, sijoituskirjailija Mika Hyttinen etsii hyviä ostokohteita myös maailmalta. Osakepoiminnan lisäksi hän harjoittaa indeksisijoittamista. Hyttisen mielestä pörssiomistukset vaativat pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, eivätkä ne sovi kaikille.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Muualla Yle.fi:ssä