Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • - Olemme huonompia kuin sikafarmarit, sanoi Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.  

    Viime vuosina autoja on myyty 90 000-110 000, kun hyvinä vuosina, 2003-2006, autoja myytiin noin 145 000 kappaletta vuodessa. Silloin sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli noin 22 prosenttia. Viime vuonna se oli 6,2 prosenttia. Sikafarmareilla tuo tuottoprosentti oli 8. Autoala on siis ahdingossa.

    Heinäkuu näyttää kuitenkin merkkejä siitä, että autojen myynti kääntyisi plussalle. Syyt siihen löytyvät hallituksen autoverouudistuksesta sekä romutuspalvelusta, minkä ansiosta kuluttajalle annetaan 1500 euroa, jos hän romuttaa vanhan autonsa ja ostaa tilalle uuden.

    Mutta miltä näyttää autoalan tulevaisuus pitkällä tähtäimellä? Kun digitalisaatio tulee, tarvitaanko enää isoja automyyntihalleja? Entä millaiset asiat ovat tärkeitä tulevaisuuden auton ostajalle? Vai ostaako autoja enää edes ihmiset vai robotit?

    Jarmo Laitanevan vieraana oli  Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.  

  • - Vihapuhe aiheuttaa vastaanottajalleen yleensä henkistä ahdistusta, mikä purkautuu fyysisinä reaktioina kuten vapinana, hikoiluna tai vatsakipuna, kertoo digitaalisen kulttuurin tutkija Anna Haverinen.

    Toisten ihmisten solvaaminen verkossa on helppoa varsinkin nimettömänä, kun puskista voi huudella mitä sattuu ja miten sattuu. Vai voiko? Viime viikkoina aggressiivisen puheen määrä sosiaalisessa mediassa on räjähtänyt käsiin perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen facebook-päivityksen jälkeen.

    Turun yliopistossa parhaillaan käynnissä oleva tutkimus tarkastelee verkossa aiheutettua kielellistä ja visuaalista väkivaltaa. Ymmärtävätkö väkivaltaisten viestien lähettäjät, että heidän viestinsä saattavat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita vastaanottajassa?

    Haverisen mielestä he osittain ymmärtävät. Hänen mukaansa osa tuntee häpeää, mutta osa pitää sitä pelinä ja leikkinä, jossa koetellaan vastaanottajan järkytyskynnystä.

    Miten verkon vihapuhe näkyy kaduilla? Onko visuaalinen vihapuhe voimakkaampaa kuin teksti? Éntä ovatko lait suhteessa verkon vihapuheeseen ajantasalla?

    Tutkija Anna Haverinen oli Hanna Kinnusen haastateltavana.

  • "Annetaan mahdollisuus niille, jotka haluaa yrittää. Jos pyrkii parempaa ja haluaa olla yhteiskunnalle hyödyksi ja itselleen hyväksi, niin ei sais tuomita ennenkuin on mitään tehnyt." Näin miettii entinen vanki Sami.
    Hän joutui vankilaan vuonna 2009, tuomio tuli tapon yrityksestä. Rangaistusten koventamista hän ei kannata, vaan sitä, että mietittäisiin enemmän vankeuden sisältöä kuin sen pituutta. Millaisia ovat ne ratkaisut, joilla tuetaan sitä, ettei vanki enää syyllistyisi rikoksiin vaan rangaistusaika auttaisi hänet takaisin yhteiskuntaan? Esimerkiksi päihdehoito on ratkaisevassa roolissa, sillä vangeista yli 80 %:lla on jokin päihderiippuvuus jossain vaiheessa elämäänsä.
    Heidi Laaksonen kyseli Samin tiestä rikoksen poluille sekä siitä, millaista vankilassa on? Entä, miten elämän saa takaisin raiteilleen?

  • Marraskuun 5. päivä 1941 saatiin viimeinen radiosignaali eräästä neuvostoliittolaisesta sukellusveneestä. Nyt kyseisen sukellusveneen olinpaikka on selvinnyt, kun sukeltaja Immi Wallin ryhmineen kävi tarkastamassa erään kalastajan tekemän vedenalaisen havainnon. Itämeren löytö on hyvin todenäköisesti ShCh-324 sukellusvene.

    - Pohjanlahdella ja Itämeren veden alla on vielä paljon "möykkyjä" eli tunnistamattomia kohteita. Pelkästään sodan aikan uponneita neuvostoliittolaista sukellusveneitä on noin viisikymmentä, kertoo Immi Wallin Subzone Oy:stä.

    -Sodanaikaiset hylyt ovat usein hautapaikkoja. Dokumentoimme ne videokuvaamalla, mutta kunnioitamme niitä hautapaikkoina. Emme esimerkiksi koske hylkyyn.
    Missään muualla maailmassa ei ole niin hyvin säilyneitä hylkyjä kuin Suomenlahdella ja Itämeressä. Se johtuu suolan vähyydestä, vesien kylmyydestä ja siitä, että meillä ei ole puuta syöviä eliöitä.
    Tästä olisi brändiksi Suomelle, koska meillä on veden alla merihistoriallinen arkeologinen aarreaitta.

    Hylyissä on mystiikaa. Niitä ihmetellessä pääsee suoraan menneesee aikaan.

    Sukeltaja Immi Wallin vieraili Puheen Päivän Jarmo Laitanevan vieraana.

  • Viisaat kodit ovat vielä harvassa, väittää Selega Tuote Oy:n toimitusjohtaja Lasse Honkala.
    Vantaan Asuntomessuilla voi ihastella uutuuttaan kiilteleviä, hulppeita taloja ja asuntoja, mutta kuinka älykkäitä uutuuttaan puhkuvat talot ovat?

    -Oma ajatukseni on, että talon perustekniikkaa tulee tehdä hyvin perinteisillä menetelmillä, etteivät ne ole sidoksissa vaihtuviin ja vanhentuneisiin it-ratkaisuihin. Älykäs tekniikka pitää olla päälle rakennettua lisävarusteita, joita voi voi helposti päivittää, poistaa ja vaihtaa, muistuttaa Honkala.
    Toimittaja on Jarmo Laitaneva.

  • -Rakastakaa muukalaista, kiteyttää Raamatun opetuksen elämän ohjenuoraksi teologian tohtori Jyri Komulainen.

    Helsinkiin kaavailtu suurmoskeija puhuttaa. Miksi ev.lut. kirkon mielestä tämä hanke ja vastaavat erilaisten uskontokuntien temppelit ovat tärkeitä? Uskontodialogista ja uskonnonvapaudesta on kertomassa ja piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

    -Yhteiskunnan kädenojennus hillitseee niitä psykologisia rakenteita, jotka kasvattavat radikalismia. Syrjäytymisen ja sivuunjäämisen tunne ovat kasvualustaa radikalismille . Sen sijaan mukaan ottaminen mahdollistaa kotoutumiseen. Tarvitsemme integroivia rakenteita, joita posituiivinen uskonnonvapaus ruokkii.

    Toimittajina ovat Heidi Laaksonen ja Jarmo Laitaneva.

Näytä lisää

Klipit

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä