Puheen Päivä

Älyä silmälaseihin ja tuoleihin

  • 20 min
  • toistaiseksi

Nokian visioissa on esimerkiksi, että kun näyttää matkapuhelimella rakennusta puhelimen näytölle ilmestyy tiedot siitä mitä rakennus pitää sisällään. VTT:n visioissa älykkyys on siirtymässä kännyköistä esimerkiksi silmälaseihin ja tuoleihin. Tiedossa on myös se, että jo ensi vuonna tullee uusi kuusi kertaa tehokkaampi standardi kuin mitä MPG4 tällä hetkellä on. Eli jos nyt johonkin kaistaan mahtuu 6 televisiokanavaa kohta sinne voidaan laittaa 36 kanavaa. Uusi standardi myös väistämättä nopeuttaa ja lisää videoiden katselua mobiileista välineistä ja tabletit – ne voivat antaa mediataloille viimein mahdollisuuden ryhtyä rahastamaan myös netin kautta välitettävällä sisällöllä. Miten tämä tapahtuu ja mihin kaikkeen meidän on netin kehityksen myötä varauduttava. Näistä asioista lähti ottamaan selvää VTT:n mediateknologiaseminaariin Raimo Tyykiluoto, jossa hän tapasi tutkimusprofessori Caj Södergårdin ja asiakaspäällikkö Harri Nurmen.

Lähetykset

  • la 29.9.2012 11.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Lapsi- ja perhejärjestöt haastavat vanhemmat pohtimaan omia kasvatusmenetelmiään Kasvatuspuntari-kampanjalla, joka näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa ja TV:ssä. Voisiko tukistamisen sijaan oppia kannustamaan lastaan?

    Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat tiukentuneet: enää 15 prosenttia kaikista suomalaisista ja 8 prosenttia pienten lasten vanhemmista hyväksyy kuritusväkivallan. Tästä huolimatta vielä vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa noin puolet alle 13-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoi käyttäneensä kasvatuskeinoja, jotka ovat väkivaltaa tai laiminlyöntiä. Henkinen väkivalta oli tätäkin yleisempää. Hyvät periaatteet siis unohtuvat arjen aherruksessa.

    Projektipäällikkö Satu Keisala Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo, että vanhemmilla on mahdollisuus valita, siirtyykö kuritusväkivalta sukupolvelta toiselle. Omien tunteiden ja toiminnan säätelyä voi opetella stressitilanteiden varalta.

    Kampanjassa kasvatusväkivaltaa vastaan käydään myös huumorin avulla. Siskonpeti-sketsisarjan Sanna Stellan kertoo aluksi, miksi naiset lähtivät mukaan kampanjaan.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Osoitteeseen kasvatuspuntari.fi on koottu tietoa kannustavista kasvatuskeinoista. Maanantaista 29.8. lähtien on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kasvatuskysymyksistä Väestöliiton verkkopalveluissa, Perheaikaa.fi ja vaestoliitto.fi/vanhemmuus sekä Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakodin chatissa. Keskusteleminen on mahdollista syyskuun 9. päivään asti.

  • Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että jollakin eliöllä on vastustuskyky yhtä tai useampaa antibioottia vastaan, eli yksinkertaisesti sanoen: lääke ei tehoa, tai tehoaa huonosti.

    Suomen Farmasialiitto on esittänyt - yhdessä muiden pohjoismaisten farmasialiittojen kanssa - vakavan huolen lähitulevaisuudessa terveyden ylläpitoa uhkaavasta antibioottiresistenssistä. Mistä antibioottiresistenssi syntyy ja miten sitä voitaisiin ehkäistä?

    Puheen Päivän vieraana Suomen Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström. Kuulemme myös puhelimitse biolääketieteen dosentti, lastenkirjailija Leena Valmua.

  • Asumiskustannukset nousevat jatkuvasti. Esimerkiksi kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi on noussut kuudessa vuodessa noin 23 prosenttia. Samaan aikaan vuokrat ovat nousseet keskimäärin 18 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 10 prosenttia. Kuluttajia rasittavat myös sähkön, veden ja jätemaksujen korotukset.
    Mistä asumiskustannukset koostuvat, miksi ne nousevat ja minkä verran asujat voivat kustannuksiin vaikuttaa? Vieraana on Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Toimittajina Jarmo Laitaneva ja Silja Raunio.

  • Perjantaina vietettiin Maailman humanitaarisen avun päivää. Sen tarkoituksena on muistaa kaikkia humanitaarisessa avussa työskenteleviä, siinä menehtyneitä ja muistuttaa humanitaarisen työn merkityksestä.
    Viime aikojen uutiset mm. Syyriasta ja useilta muilta konfliktialueilta muistuttavat työn tärkeydestä; humanitaarisen avun tarve onkin noussut maailmassa uuteen ennätykseen. Siihen vaikuttavat konfliktit ja myös ilmastoon liittyvät kysymykset kuten kuivuus.
    Humanitaarisen avun päivänä keskustellaan myös siitä, ketkä ovat kriiseissä haavoittuvimmassa asemassa. Heitä ovat esimerkiksi naiset, lapset ja vammaiset.
    Puheen Päivän vieraana on Suomen World Visionin humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen.

  • Helmi on koulukiusaamisen uhri. Hyvää tarkoittavat vanhemmat eivät pysty kiusaamisen kierrettä katkaisemaan, pakopaikan Helmi löytää musiikista ja aisteja rauhoittavista ASRM-videoista. Elämään tulee uutta jännitettä, kun Helmin perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle. Uusi tilanne muuttaa asetelmia, mutta ei erityisen suotuisaan suuntaan: Kiusatusta tulee kiusaaja, ja kohteiksi valikoituu auttajia.

    Mooses Mentulan romaani Jääkausi käsittelee koulukiusaamista kaikessa raadollisuudessaan. Samaan aikaan, kun kiusaamisen motiiveja syvennetään, kirjassa pohditaan kiusaamistilanteisiin puuttumisen vaikeutta. Koulukiusaaminen on osa koko yhteiskunnan käyttäytymiskoodistoa, lapset ja nuoret ottavat mallia aikuisista, kaikissa asioissa, myös kanssaihmisten kohtelussa. Mooses Mentula tietää mistä kirjoittaa, hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus sekä opettajan että rehtorin työstä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Miten tuotteita voi muotoilla kestävästi, mutta niin että kuluttajilla on niihin vielä varaa? Kotimaista muotoilua ollaan saattamassa taas uuteen kasvuun kun Helsinkiin avattiin hiljan kotimaiseen sekä lähituotantoon ja muotoiluun keskittyvä uusi myymälä. Tuotteiden alkuperästä ja sen merkityksestä puhutaan paljon, mutta onko kuluttaja valmis maksamaan siitä että tuote on tehty kestävissä olosuhteissa, lähellä, ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen? Mistä hinnat muodostuvat, mitä valitsemme kulutuspäätöksillämme, siitä keskustelemassa Puheen Päivässä kävivät muotoilija Tanja Sipilä sekä Vaatevallankumous -hankkeen luotsi Heidi Korva. Silja Raunio haastattelee.

  • Icehearts ry:n toiminta alkoi 1996 Vantaalla poikien jääkiekkojoukkueen perustamisella. Nyt joukkueita on lähes kolmekymmentä, kymmenellä eri paikkakunnalla. Icehearts-malli perustuu varhaiseen puuttumiseen, jossa pyritään tunnistetaan - ja otetaan mukaan toimintaan - syrjäytymisvaarassa olevia lapsia jo esikouluiässä. Icehearts-toiminta antaa vähävaraisen perheen lapselle mahdollisuuden harrastaa ilmaiseksi kalliina pidettyjä lajeja, ja ehkäisee samalla syrjäytymistä, kertoo Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Ville Turkka. Hyviä Uutisia myös pakkausmuovien vähentämisestä sekä suomalaisten tislaamotuotteiden menestyksestä maailmalla. Hyviä Uutisia toimittavat Jarmo Laitaneva ja Silja Raunio.

  • Yhdysvalloissa milleniaalit eli nuoret aikuiset ovat jo yhtä suuri äänestäjäryhmä kuin suuret ikäluokat. Silti heidän edustuksensa politiikassa on vielä paljon vähäisempää ja äänestämisintokin laimeampaa kuin vanhempien. Kuinka hyvin nuorten ääni kuuluu politiikassa? Toimittaja Silja Raunio selvitti tätä Clevelandissa Ohiossa, missä Republikaanit pitivät puoluekokouksensa. Heinäkuun helteessä hän tapasi useita nuoria poliitikkolupauksia, mutta myös ihan tavallisia clevelandilaisia, jotka halusivat jakaa ajatuksensa ja mielipiteensä yhdysvaltain poliittisesta tilasta - sekä tietysti Donald Trumpista.

  • Suomalaiset ovat kiinnostuneet tekemään testamenttilahjoituksia hyväntekeväisyyteen.
    Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF, lastenoikeusjärjestö Plan ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertovat saaneensa aiempaa enemmän yhteydenottoja lahjoitusta suunnittelevilta. Yksi vapaaehtoisjärjestöille testamentanneista on vuorikiipeilijä ja maailmanmatkaaja Carina Räihä, joka laittoi edunsaajaksi eläinsuojelujärjestö Animalian. Kuoleman pelko, vai pelottomuusko, sai seikkailijan tekemään testamentin? Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Koulujen syyslukukausi on alkamassa. Erityisesti ekaluokkalaisille koulun aloitus on iso juttu. Heidi Laaksonen tapasi kaksi helsinkiläistä ekaluokkalaista. Miten esikoulu ja oikea koulu eroavat toisistaan? Mitä asioita pienet pojat koululta odottavat ja toivovat? Ainakin koulumatka ja kiusaaminen mietityttävät.

  • Helsinki-Vantaa on Suomen suurin lentoasema. Se on myös Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä.

    Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 3 prosenttia, kertoo Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla. Toimittajina ovat Jarmo Laitaneva ja Silja Raunio.

  • Koulut alkavat monissa kunnissa jo ensi viikolla ja ainakin ekaluokkalaisten täytyy hankkia koulureppu.

    Repun valinta askarruttaa varmaan monissa kodeissa. Mikä kuva olisi kiva? Starwars vai Frozen? Entä, minkä kokoinen repun tulisi olla? Ja miten ne olkahihnat tulikaan säätää, jotta reppu on oikealla kohdalla selässä? Seuraavassa vinkkejä kaikenikäisille repunostajille. Tanja Paananen lähti kaupoille.

    Haastateltavina Prisman apulaismyyntipäällikkö Marjo Marin, Partioaitan myyjä Ville Norppa sekä Stockmannin lastenmuodin osastopäällikkö Tarja Kivioja ja urheiluosaston myyjä Daniel.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Republikaanien puoluekokoukseen osallistui Suomesta myös sisarpuolue kokoomuksesta eduskunnan varapuhemies Arto Satonen.
    Hän kertoi Puheen Päivän haastattelussa, millainen kokemus tuo puoluekokous, joka monella tapaa on suureellisempi ja värikkäämpikin kuin suomalaiset, oli ja millaisia ajatuksia herättivät nuorten poliitikkojen tulevaisuuden huolet ja haaveet. Entä mistä aiheista erityisesti nousi keskusteluja niiden poliitikkojen kanssa, joita Arto Satonen tapasi?
    Satosta haastattelee Silja Raunio.

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä