Tiedeykkönen

YTL aikoo korjata ylioppilastutkinnon arvostelua oikeudenmukaisemmaksi

  • 44 min
  • toistaiseksi

Arvosteluun on sovellettu Gaussin käyrää, joka on johtanut epäoikeudenmukaiseen arvosteluun sellaisissa oppiaineissa, joiden kirjoittajat ovat valikoituneita ja hyvin osaavia. Haastateltavina ovat YTL:n uusi puheenjohtaja Patrik Scheinin, ranskan jaoksen puheenjohtaja Päivi Sihvonen ja opetusneuvos Kalevi Pohjala. Toimittajana Sisko Loikkanen.

Lähetykset

  • ti 9.4.2013 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Professori Mikko Möttösen tutkimusryhmä onnistui Aalto-yliopistossa siirtämään lämpöä kvanttirajoitteisesti metrin verran. Koe tehtiin fotoneilla, lähellä absoluuttista nollapistettä. Tulosta voidaan käyttää hyödyksi kvanttitietokoneissa. Yhteistyössä amerikkalaistutkijoiden kanssa Möttösen johtama ryhmä on myös ensimmäisen kerran maailmassa onnistunut valmistamaan kvanttimekaanisia solmuja. Haastateltavana on kvanttilaskennan professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta.
    Ohjelmassa katsahdetaan myös helmikuun tähtitaivaalle, jonka kirkkain kohden on Jupiter-planeetta. Prof. Markku Poutasen kanssa puhutaan myös mahdollisesta yhdeksännestä planeetasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Miten parannat aivojen toimintaa tai mummon muistia? Ihmisaivot saadaan palautettua oppivaisuuden tilaan ja muovautuviksi muun muassa SSRI-masennuslääkkeillä ja virikkeisellä ympäristöllä ja elämäntavalla. Pelkkä muovautuvuus ei riitä, siihen pitää aina liittää harjoittelu tai kuntoutus, jos hermoverkkoja meinataan muokata. Aivoja voi muokata myös musiikilla ja laulamalla. Musiikkia käytetään jo muistisairaiden ja aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa.

    Tiedeykkösessä tavataan professori Eero Castrén ja dosentti Teppo Särkämö Leena Mattilan seurassa.

  • Tuottaako myötätunnon harjoittaminen työpaikoilla parempaa ilmapiiriä? Lisääkö myötätunto tietoisuutta positiivisista ja negatiivisista tunteista niin, että niitä on helpompi käsitellä?
    Sitoutuvatko työntekijät pidempään myötätuntoiseen työpaikkaan? Syntyykö innovaatiota enemmän? Hyötyvätkö asiakkaat?
    Helsingin yliopistossa käynnistyi puoli toista vuotta sitten Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanke, jossa selvitetään, miten työpaikoilla myötätuntoa synnytetään ja vahvistetaan. Alustavia tutkimustuloksia hankkeesta käy läpi tutkija Miia Paakkanen. Professori Sally Maitlis Oxfordin yliopistosta ja tutkija Christin Mellner tuovat kansainvälistä näkökulmaa myötuntotutkimukseen. Miten myötätuntokoulutuksia kommentoivat kokijat – LähiTapiolasta. Toimittaja Teija Peltoniemi tutustui myötätuntotutkimukseen.

  • Tiedekeskus Heurekassa on esillä ensimmäinen suomalaisvalmisteinen planetaarioelokuva. Minkälaista tekniikkaa elokuvan tekemisessä käytettiin? Entä mitä tieteellinen tutkimus tietää perhosista? Haastattelussa biologi Kristjan Niitepõld , ohjaajat Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen sekä Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski. Röntgentomografian visualisointityökalun ohjelmoinut Janne Pulkkinen kertoo, minkälainen työ oli rakentaa kokonaan uusi sovellus elokuvantekijöiden käyttöön. Juontajana Joonas Turunen.

  • Richard Feynman oli poikkeuksellinen lahjakkuus ja yksi 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hänet palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1965, kvanttielektrodynamiikaksi kutsutun teorian kehittämisestä.

    Feynmanilla oli ilmiömäinen kyky ratkaista fysiikan ongelmia ja tästä syystä hänet kutsuttiin muun muassa selvittämään Challenger-onnettomuuden syytä vuonna 1986. Feynman oli hyvin karismaattinen mutta myös varsin erikoinen hahmo.

    Feynmanista kertoo Sisko Loikkasen haastattelussa professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta.

  • Viime joulukuussa uutisoitiin, että aarrelaiva San Josén hylky on löytynyt Kolumbian rannikolta. San Josén kulta-, hopea- ja jalokivilastin arvellaan olevan yhden suurimmista vedenalaisista aarteista. Millainen on San Josén tarina? Miksi ja miten se upposi? Kuinka vaikeaa hylyn jäänteiden ja lastin tutkiminen ja nostaminen on? Tähän vastaavat Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen sekä meriarkeologit Riikka Alvik ja Kalle Virtanen. Ohjelman on toimittanut Harri Alanne.

  • Äidinmaidossa on hyvät eväät vauvan suolistomikrobeille. Vauva itse ei saa niistä mitään irti, mutta immuunipuolustuksen mikrobit ilahtuvat. Suotuisa suolistomikrobisto prosessoi ihmisen ravintoa ja tuottaa hyödyllisiä aineita. Hyötybakteerien avulla torjutaan myös taudit ja allergiat. Tiedeykkösessä Lääkäripäivillä palkittu professori Erika Isolauri kertoo immuunijärjestelmästä ja siihen vaikuttavista probiooteista ja muista mikrobeista. Toimittaja on Leena Mattila.
    Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

  • Joskus sattuu, että luettu kirja ratkaisee urapolun ja vie elämässä eteenpäin juuri omimmalle alueelle. Joskus ura löytyy jonkin askarruttavan kysymyksen ääreltä tai tapahtuman seurauksena. Professori Rene Gothoni, professori Kalle Michelsen ja tiedekirjojen kääntäjä/kustantaja Kimmo Pietiläinen keskustelevat kirjoista ja teemoista, jotka ovat olleet heille ratkaisevia. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Tiedeykkönen - sosiobiologiaa korrektisti.
    Vaikka riikinkukko-kana onkin esteetikko, niin usein eläimille kuvitellaan ylimääräisiä ihmisten ominaisuuksia. Kissa on peto vaikka sille tyrkyttäisi kasvisruokaa ja koira on laumaeläin vaikka ihminen jättääkin sen koko päiväksi yksin. Mutta mikä erottaa muut isot apinat ihmisestä. Kuinka eläimellinen on ihminen ja mihin sosiobiologia soveltuu.
    Sosiobiologiasta ja sen poliittisesta korrektiudesta tai sen puutteesta keskustelevat sosiologi ja biologi. Biologi on Petri Nummi ja sosiologi on Heikki Sarmaja. Keskustelua ohjaa Leena Mattila.
    Toim: Leena Mattila, Haast: dos.Petri Nummi, Helsingin yliopisto ja tutkija, sosiologi Heikki Harmaja.

    Ohjelma on uusinta vuodelta 2003.

  • Miksi kalliossa on erivärisiä viiruja ja miten ihmeessä kivi kerrostuu .. ja miksi se kerrostuu ? Suomenlahden rantakallioista haetaan jälkiä viimeisestä ja sitä edellisestä jääkaudesta samalla kun kivilajista päätellään, mistä mikin lohkare on rannalle tullut. Tuulisella rannalla ihastellaan muinaisiin kallion halkeamiin puristuneen magman synnyttämiä juonteita peruskalliossa sekä hiidekirnun aihioita ja muita geologisia kummajaisia.
    Rantoja, kallioita ja siirtolohkareita koluavat geologi Heikki Hirvas ja toimittaja Leena Mattila.

  • Ranskan viimeinen kuningas Louis Philippe varusti kaksi tieteellistä tutkimusretkeä Skandinaviaan vuosina 1838 ja 1839. Retkikunnan oppaana toiminut Lars Levi Laestadius sai kuninkaalliselta retkikunnalta tehtäväkseen laatia saamelaisten historian, sittemmin mytologian, joka kohtalon oikuista johtuen julkaistiin suomennoksena kokonaisuudessaan vasta hiljattain. Eri puolilta maailmaa tutkijoille palautuneet käsikirjoituksen viisi osaa, tarjoavat aivan uutta tietoa Laestadiuksesta saamelaisena - kansansa etnografina ja tarinankertojana. Myös Laestadiuksen oma uskonnollisuus näyttäytyy uudessa valossa.
    Aiheesta lisää verkko-osoitteessa yle.fi/historia.
    Haastateltavina ovat dosentti Osmo Pekonen ja professori Juha Pentikäinen - ohjelman toimittaa Sini Sovijärvi.
    Kuva: John Nurmisen säätiö.

  • Ranskan viimeisenä kuninkaana tunnettu Louis Philippe jätti jälkeensä sitkeän legendan, yövyttyään v. 1795 - silloin vielä nuorena prinssinä - erämaapappilassa Muonionniskalla. Myöhemmin Ranskan hallitsijana hän varusti kaksi suurta, tieteellistä retkikuntaa tutkimaan Huippuvuoria ja Lappia. Haastateltavana tieteenhistorian dosentti Osmo Pekonen. Sini Sovijärvi/Yle.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Sarjan viimeisessä osassa on kotiinlähdön aika, mutta sitä ennen hankimme vielä tuliaisia kotiin ja mietimme poikkeaisimmeko vielä jonnekin muualle kotimatkalla.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Sarjan neljännessä osassa etsimme majapaikkaa Turussa ja sukellamme myös kaupungin yöelämään.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa valmistaudutaan matkaan etukäteen ja mietitään rahanvaihtoa, sopivaa vaatetusta ja suotuisaa matkustamisajankohtaa.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Tässä sarjan kolmannessa osassa saavumme Turkuun ja tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuuriin.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Nyt lähdemme aikamatkalle keskiajan Suomeen tai oikeammin sanottuna Ruotsin Itämaahan ja sen suurimpaan kaupunkiin Turkuun.

    Tässä sarjan toisessa osassa lähdemme matkaamaan kohtia Turkua ja puhumme siitä millaista matkanteko keskiajan Itämaassa oikein olikaan.

    Oppaana meillä on arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Muualla Yle.fi:ssä