Kalle Haatanen

Helsingin huumemarkkinoiden arkipäivää

  • 51 min
  • toistaiseksi

Helsingin huumekaupan arkielämä saattaa olla jännittävää mutta myös laiskaa odottelua ja aineiden käyttöä sekä "säätämistä", kertoo valt. tri Jussi Perälä. Perälä on tehnyt etnografian aiheesta - toisin sanoen hän on päässyt seuraamaan ja havainnoimaan, mitä kentällä oikeasti tapahtuu. Kannabis on selvästi yleisin huume, ja sen kotikasvatus on muuttanut markkinoita, kun tavallisen oloiset ihmiset kasvattavat kannabista vain omaan käyttöönsä tai pienelle joukolle kavereita. Tämä ilmiö on kansainvälisestikin muuttanut asenteita kannabista kohtaan.

Lähetykset

  • to 25.4.2013 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Sari Katajala-Peltomaa sanoo, että menneiden aikojen lapset olivat paremmassa asemassa kuin mitä usein on väitetty. Jo antiikissa ja keskiajalla lapsia rakastettiin ja heistä pyrittiin useimmiten pitämään huolta. Lapsia ei nähty vain sieluttomina olentoina, joiden tehtävä olisi taata vanhempien vanhuudenturva. On paljon kirjallisia todisteita siitä miten lapsia hoivattiin tai kuolleita lapsia surtiin.

    Keskiajalla lapsuus oli toki nykyistä lyhempi. Antiikista periytyi keskiajalle näkemys, että tytöt olivat naimaikäisiä jo 12-vuotiaina ja pojat 14-vuotiaina. Todellisuudessa harva lapsi joutui naimisiin aivan näin nuorena. Varhaiset avioliitot olivat yleisempiä yhteiskunnan yläluokissa. Välimerenmaissa avioiduttiin nuorempina kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa, missä yleinen naimaikä oli 20 ikävuoden paikkeilla.

    Lapsuus oli lyhyt vaikka ei olisi joutunut naimisiinkaan. Keskiajan kisällislaitos oli antiikin perintöä. Vaikka mestari saattoi kohdella oppipoikaansa joskus julmastikin, säätelivät monet säännöt myös mestarin velvollisuuksia.

    Kalle Haatasen vieraana on keskiajan tutkija Sari Katajala-Peltomaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2013.

  • Orjatyövoima ja orjakauppa olivat keskeinen osa keskiajan taloutta Euroopassa. Orjia käytettiin hyvin monenlaisiin tehtäviin, sekä ruumiilliseen että henkiseen työhön. Orjat olivat parhaimmillaan arvotavaraa, joilla saatettiin jopa kiristää hallitsijoita.
    Euroopassa orjatalous hiipui 1600-luvulla kun uudet valtiomallit alkoivat perustua kansalaisten verotukselle. Veronmaksajasta tuli valtiolle tärkeämpi jäsen kuin orjasta.
    Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela on tutkinut itäisen Euroopan ja Bysantin orjakauppaa. Korpela on löytänyt lähteitä, jotka viittaavat siihen, että myös suomalaisia ja karjalaisia on viety runsaasti orjiksi itään.

  • Vlad Seivästäjä oli 1400-luvulla elänyt Valakian ruhtinas, josta tuli kuolemansa jälkeen kansainvälinen sankari. Vlad Seivästäjä tuli tunnetuiksi väkivaltaisena hallitsijana, joka nimensä mukaan harrasti vastustajiensa raakaa seivästämistä. Vanhoista tarinoista välittyy tosin monta erilaista Vlad-hamoa. Riippuen kertojasta Vlad-ruhtinas on nähty paitsi hirmuhallitsijana myös isänmaataan rakastavana sankarikuninkaana ja kovana mutta oikeudenmukaisena hallitsijana.
    Vladien ruhtinassuku liittyi Lohikäärme-ritarikuntaan, josta muodostui suvun sukunimi Dracula. Romanian kielessä Drak merkitsee myös paholaista.

    Irlantilainen kirjailija Bram Stoker otti Dracula-nimen vampyyrihahmonsa nimeksi, vaikka Stoker ei juurikaan tuntenut historiallista Vlad Seivästäjä-myyttiä.

    Dracula-turismi alkoi Romaniassa 1970-luvulla, vaikka itse romanialaiset eivät tunteneet fiktiivistä länsimaista Draculaa. Sosialistinen Romania halusi pitää Vlad Seivästäjän isänmaalisena sankarina eikä pahamaineisena teurastajana.

    Draculasta on tullut populaarikulttuurin suuri perushahmo, josta on tehty lukemattomia kirjoja, elokuvia ja sarjakuvia.
    Kalle Haatasen ohjelmassa kerrotaan, miten keskiaikaisesta ruhtinaasta tuli meidän aikamme suosituimpia populaarikulttuurin sankareita?. Haatasen vieraana on folkloristiikan tutkija Tuomas Hovi.

  • Vieraana talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu.

  • Rosa Luxemburg oli puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko, sosialistinen filosofi ja vallankumouksellinen, joka surmattiin vuonna 1919 epäonnistuneen kapinayrityksen jälkeen.
    Luxemburg oli 1970-luvun vasemmistonuorten suuri sankari mutta hänen poliittinen ajattelunsa ei ole kovinkaan hyvin tunnettua.
    Rosa Luxemburg ennakoi kysyntävetoista talousteoriaa jo kauan ennen Keynesiä, sanoo yhteiskuntapolitiikan dosentti Teppo Eskelinen. Luxemburg näki että Euroopan sosialistit näkivät teollisuuskapitalismin liian ahtaasti
    Luxemburg kritisoi jopa itse Marxia , joka Luxemburgin mielestä käsitti Euroopan talouden liian suljettuna järjestelmänä.
    Luxemburg oivalsi, että myös siirtomaat olivat olennainen osa Euroopan talousjärjestelmää. Luxemburg näki, että siirtomaat olivat tulossa merkittäväksi kysynnän kohteeksi eurooppalaisille tuotteille.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä