Tiedevartti

Maaliskuun tähtitaivaalla näkyy komeettoja

  • 14 min
  • toistaiseksi

Maaliskuun tähtitaivaalla näkyy komeettoja Maaliskuussa tähtitaivaan tarkkailijoita ilahduttaa mahdollisuus etsiä taivaalta komeetta, joka tulee näkyviin kuun puolivälin tienoilla. Kyseessä on Panstarrs-komeetta C/2011 L4. Sisko Loikkanen haastattelee professori Markku Poutasta komeetasta ja muista maaliskuun tähtitaivaan kohteista.

Lähetykset

  • ti 5.3.2013 12.11 • Yle Areena

Jaksot

  • Viime perjantaina Suomalaisilla historiapäivillä julkistettiin Historian ystäväin liiton valitsema vuoden 2013 historiateos, joka on Ville Kivimäen kirjoittama Murtuneet mielet. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Maidon rasvahappokoostumusta voi parantaa lehmien ruokintaa muuttamalla. Vastavalmistunut väitöskirja kertoo, että tyydyttyneiden rasvahappojen osuutta maidossa on mahdollista vähentää. Parhaan tuloksen tuottavat tuore ruoho ja puna-apilasta tehty säilörehu. Tutkija Anni Helmemies-Beauchet-Filleauta haastatteli Virpi Väisänen.

  • Seitsemän vuotta sitten 80 prosenttia venäläisistä piti Sotshin olympialaisia hyvänä juttuna. Korruption ja muiden sotkujen myötä myös Venäjällä on alkanut kuulua soraääniä. Mikä on olympialaisten vaikutus esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja mitä tapahtuu kisojen jälkeen? Haastateltavina Markku Kangaspuro, Jussi Lassila ja Hanna Smith. Toimittaja Riika Nikkarinen.

  • Suomessa on kehitteillä mittauslaite, jolla voidaan tunnistaa ilmasta eri aineita. Mullistavaa keksinnössä on, että tuleva laite on erittäin tarkka ja kevyt. Mittauslaitteella arvellaan olevan monia mahdollisia käyttökohteita, esim. raja-asemilla huumeiden tunnistamisessa. Asiasta kertoo kehitystyössä mukana ollut ja aihetta väitöskirjassaan käsitellyt tuore tohtori Jaakko Lehtinen. Jutun toimittaja oli Maija Kaipainen.

  • Koiran geenikartasta on viime vuosina saatu apua monien perinnöllisten sairauksien tutkimiseen. Koirien perimä alkoi siis olla kartoitettu vuonna 2005, ja perimän antama tieto auttaa nyt tutkijoita monin tavoin - onhan ihmisten ja koirien geenikartoissa paljon yhtäläisyyksiä. Mutta mitä koiran geenit paljastavat koirarotujen koosta? Ja löytyykö ihmisen pituuteen ja koiran kokoon vaikuttavista geeneistä samankaltaisuuksia vai eroja? Koirien geenien saloja paljastaa Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa geenejä tutkiva molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi. Toimittaja on Emilia Cronvall.

  • Mistä tietää milloin on oikea päivä kosia? Ennen vanhaan tiedettiin, sillä sen näki helposti almanakasta. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on nyt julkistanut nettisivuillaan liudan vanhoja kalentereita ja almanakkoja, joista vanhimmat ovat peräisin aina 1300-luvulta. Tämä tallennushanke kesti 10 vuotta ja sen tuloksena kuka tahansa voi käydä tutkimassa kalenterisivuja vaikkapa omien isovanhempien syntymän ajoilta. Professori Heikki Oja toimii oppaana.

  • On vaikea kuvitella kenenkään ilahtuvan löytäessään sisätiloista 50 000 muurahaista. Virossa tämä kuitenkin on mahdollista. Tartossa tiedekeskus AHHAAssa tehdään nimittäin tiedettä tutuksi kaikenikäisille kokeilemisen, leikin ja vuorovaikutuksen kautta. Viime vuonna Baltian suurimmassa tiedekeskuksessa vieraili lähes 190 000 kävijää. Tiedekeskuksessa haastateltavina ovat Jegor Jermakov sekä Xavier Lebrun ja Anne Hernalsteen.Toimittajana on Tiina Harpf.

  • Sota on ollut yksi suomalaisen kirjallisuuden kestoaiheista ja tätä aihetta löytyi taas sankoin määrin pukinkonteista. Eri aikoina on kuitenkin ollut erilaisia oletuksia siitä, kuinka sodasta on sopinut kirjoittaa. Ympäröivä kulttuuri ja kritiikki ovat luoneet kirjailijoille odotuksia, joita he ovat joko noudattaneet tai haastaneet. Aiheesta on tehty Tampereen yliopistossa väitöstutkimus, jonka tekijän tapasi toimittaja Sakari Silvola.

  • Kotiseutututkimus ei ole vain harrastajien puuhastelua, vaan siihen tarvitaan monen eri tieteen apua ja tuntemusta. Mitä kaikkea kotiseutututkimus oikein pitää sisällään? Tähän vastaa Tiina Harpfin haastattelussa arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta.

  • Erilaisten mittareiden ja kännyköihin ladattavien sovellutusten avulla ihmiset voivat nykyisin mitata esimerkiksi sykettään, verensokeriaan tai vaikkapa energian ja alkoholin kulutustaan. Mittareita ja mitattavia asioita tulee markkinoille koko ajan lisää. Mitä seuraa, kun ihmiset tarkkailevat jatkuvasti mittareiden avulla itseään ja myös toisiaan? Mittaamista pohtii Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Minna Ruckenstein.Toimittajana on Susanna Särkkä.

  • Erilaisten mittarien ja kännyköihin ladattavien sovellutusten avulla ihmiset voivat nykyisin mitata esimerkiksi sykettään, verenpainettaan, verensokeriaan tai vaikkapa energian kulutustaan. Mittareita ja mitattavia asioita tulee koko ajan enemmän markkinoille. Mitä seuraa, kun ihmiset tarkkailevat jatkuvasti mittareiden avulla itseään ja myös toisiaan? Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Minna Ruckenstein on mukana ryhmässä, joka tutkii mittauskulttuurin leviämisen seurauksia. Mittausten avulla voidaan myös analysoida ihmisten arkea ja arkisten toimintojen fysiologisia seurauksia.Toimittajana on Susanna Särkkä.

Näytä lisää

Ei tulossa olevia jaksoja

Muualla Yle.fi:ssä