Kalle Haatanen

Yle Radio 1 lauantaisin klo 10.00.

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Jaksot

  • On vaikeaa analysoida, miten länsimainen yhteiskunta on syntynyt. Kalle Haatasen vieraana on historian professori Jukka Korpela, joka kertoo, kuinka monista ajatusvirtauksista ja kulttuurisista eroista alkaa muodostua jako, jota nykyään käytämme, kun puhumme lännestä ja idästä.

  • Ammattisijoittaja Seppo Saario on kirjoittanut jo kymmenien vuosien aikana päivitettyä opasta "Miten sijoitan pörssiosakkeisiin?". Saario paljastaa sijoittamista koskevia asioita aivan peruslähtökohdista lähes mystiikkaan. Tiesitkö, että kannattaa ostaa lokakuussa ja myydä vappuna. Saario kertoo enemmän.

  • Suomen ja Saksan välillä oli laajaa sotavankien vaihtoa jatkosodan aikana. Keitä nämä vangit olivat, millaisissa olosuhteissa heitä pidettiin ja tajuttiinko Suomessa eri sotavankiryhmien kohtalo natsi-Saksassa? Tutkija Ida Suolahti vastaa näihin arkoihin kysymyksiin.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • On helppo luulla, että nykyisten tieteenalojen synty on tapahtunut varhain Euroopan historiassa. Itse asiassa oikeustiede, taloustiede ja yhteiskuntatiede ovat vasta 1900-luvun oppeja.

    Erityisesti talouden ja moraalin välinen kytkös oli voimakas pitkään 1800-luvun loppuun, kertoo tutkija Mikko Tolonen. Tämän yhteisen historian tutkiminen avaa ovia, joita tavanomaisen tutkimuksen avulla ei huomata.

    Toimittajana Kalle Haatanen.

  • Suomalaista homohistoriaa ei voi kirjoittaa vain tarkastelemalla historian henkilöitä ja luokittelemalla heitä homoiksi tai heteroiksi, kertoo historian tohtori Sandra Hagman. Tämän päivän ohjelmassa tarkastellaankin sitä, kuinka käsitykset homoudesta tai samasukupuolisuudesta ovat muuttuneet Suomen historian eri vaiheissa.

  • Teollisuuden keskusliitto syntyi myrskyisinä aikoina. 1960- ja 1970-luvun radikaali vasemmistolaisuus suhtautui hyvin kriittisesti yrityksiin ja teollisuuden intresseihin.
    Johannes Koroma kertoo TKL:n vaiheista ja hankaluuksista vaihtelevien poliittisten hallitusten aikana.

  • Takaako liittoutumattomuus parhaiten Suomen turvallisuuden? Valt.tri Jukka Tarkka ei tähän usko. Hänen mielestään uusi Venäjä on yhä vaarallisempi ja Suomi on turhaan tuudittautunut lähes YYA-sopimusta vastaavaan liittoutumattomuuteen. Oikeaan suuntaan on usein menty, mutta aina turhan myöhään ja epämääräisellä tavalla.

  • Uusin tutkimus kertoo, että neandertalinihmiset eivät olleet mikään kummallinen ihmisapinalaji. Päinvastoin. He olivat hyvin samanlaisia kuin nykyihmiset. Niin samanlaisia, että risteymiä tapahtui, ja meissä kaikissa on myös neandertalilaisen perimää.
    Neandertalilaiset kommunikoivat kielellä, koristelivat itseään ja myöhemmin hautasivat vainajansa. Biologi Juha Valste kertoo nykyisen tiedon valossa samanlaisuudestamme.

  • Joskus tuntuu siltä, että julkisuudessa keskustellaan vain siitä, onko islam rauhanuskonto vai tuottaako se suoraan fundamentalismia. Tietokirjailija Andrei Sergejeff nostaa kysymyksen uusiin suuntiin, ja esittelee niin historiallisesti kuin maantieteellisesti islamin eri suuntauksia.
    Vaikeita kysymyksiä ei hyssytellä tai vähätellä, mutta ajateltavaa ohjelmassa riittää.

  • Sodat muuttavat muotoaan, kun yhteiskunta muuttuu. Kalle Haatasen vieraana on sotatieteiden tohtori Saara Jantunen. Hän kertoo, kuinka uudenlainen media mahdollistaa uudenlaisen sodankäynnin, jonka keskeisiä muotoja ovat sodan ja rauhanajan epäselvyys.
    Informaatiosodalla pyritään luomaan epätietoisuutta konfliktin osapuolten luonteesta. Suoranaisen propagandan tehokkaampi muoto on vääristelty totuus.

  • Meksikosta Yhdysvaltoihin kulkee juna, jonka puolesta miljoonasta laittomasta matkustajasta suuri osa ei koskaan pääse perille. Toimittaja Maija Salmi on seurannut "Paholaisen junan" reittiä, haastatellut satoja siirtolaisia ja törmännyt matkan aikana niin avustuskeskuksiin ja vapaaehtoistoimintaan kuin äärimmäisen väkivaltaisiin rikollisjengeihin, jotka repivät sinänsä maksuttomasta junamatkasta helpot tulot.

Muualla Yle.fi:ssä