Kalle Haatanen

Yle Radio 1 lauantaisin klo 10.00.

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Jaksot

  • Ranskassa yhteiskuntateoria ei ole yhtenäinen tieteenala. Sen sijaan monet antropologit, kielitieteilijät tai vaikkapa filosofit ovat lähestyneet tutkimusaihetta omasta lähtökohdastaan. Siksi ranskalainen yhteiskuntateoria on ammentanut lukuisista lähteistä, ja niissä ei todellakaan ujostella sanaston ja oppineisuuden näyttämistä.

    Kalle Haatasen vieraana sosiologian dosentti Tiina Arppe.

  • Suomessa tehtiin ensimmäinen aids-diagnoosi vuonna 1983. Alkoi aika, jolloin tutkijat etsivät taudin aiheuttajaa, homojärjestöt taistelivat syrjintää vastaan ja päättäjät kiistelivät epidemian torjumisen keinoista.
    Aids-epidemia jäi lopulta Suomessa pieneksi, mutta se koski kokonaisia sukupolvia ja muutti heidän asennettaan niin seksuaalisuuteen, lääketieteen mahdollisuuksiin kuin pelkojen käsittelyynkin. Kalle Haatasen vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen.

  • Huono-osaisuus on monikertaista kurjuutta, jota ei selitä mikään yksittäinen elämän vastoinkäyminen, vaan se on monen asian summa. Siihen liittyy usein myös tietynlainen identiteetti ja itsearvostuksen puute. Siksi huono-osaisuuden poistaminen on paljon momutkaisempaa kuin tavallinen työllistämis- ja tukipolitiikka, sanoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari.

  • Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen levottomuudet repivät Eurooppaa. Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen tuhansia bolsevikkien ahdistelemia pakolaisia.
    Aleksi Mainio tutkii tätä aiemmin huonosti tunnettua vaiettua historiaa ja kertoo, kuinka valkoiset emigrantit tekivät Suomesta Venäjän poliittisen taistelun ja terrorin tukikohdan.

  • On helppo ajatella, että uskonnon suhde sukupuoleen, erityisesti naiseuteen, on usein alistava, jopa syrjivä. Moni myös ajattelee, että uskonnon merkitys on katoamassa, ja tämä johtaisi tasa-arvoon.
    Akatemiaprofessori Elina Vuola tarkastelee monitieteisesti tällaisia väitteitä ja kyseenalaistaa monia uskonnon ja sukupuolen välisiä totunnaisia ajatuksia.

  • Eri kansojen mytologioissa on hämmästyttävän runsaasti samoja elementtejä, kertoo akateemikko Anna-Leena Siikala. Lisäksi on yllättävää, että kansanrunouden systemaattinen tutkiminen alkoi jo 1500-luvulla.

    Anna-Leena Siikala kertoo niin uhrilehdoista, pyhinä pidetyistä aitoista, kivistä ja puista. Myös Sampo - tai Sammas - saattoi hyvinkin olla tällainen taivaankantta yllä pitävä maailmankivi. Kalevala ei myöskään olllut mitenkään tarkkarajaisesti suomalainen ilmiö. Suurin osa Kalevalan materiaalia löytyy virolaisesta laulu- ja runoperinteestä.

    Voi myös esittää, että itämerensuomalaisessa tai suomalais-ugrilaisessa tarustossa naisen asema oli poikkeuksellisen vahva.

  • Toisen maailman sodan jälkeisiä vuosia 1944-49 on Suomessa totuttu kutsumaan nimellä "vaaran vuodet". Nimi antaa ymmärtää, että Suomen itsenäisyys olisi ollut sotilaallisesti kyseenalainen.

    Tutkija Antero Holmilan mukaan tällaista välitöntä ulkopuolista uhkaa ei kuitenkaan ollut. Hänen mielestään tilanne oli paljon monimutkaisempi.

    Suomessa ongelmia aiheuttivat ennen kaikkea sisäiset jännitteet. Rauhan rakentaminen ei ollut kivutonta. Asuntopula, päihteet, rikollisuus, kotikommunistien pelko ja lakot aiheuttivat pelkoa ja levottomuutta.

  • Yksi kauneimmista rakennuksista Tallinnassa on Suomen suurlähetystö.
    Kalle Haatasen vieraana on tutkija Jussi Pekkarinen, joka kertoo lähetystön värikkään historian kautta myös Viron ja Suomen historiasta.
    1920-30 -luvuilla suurlähetystössä rakennettiin innokkaasti Suomen ja Viron, kahden nuoren valtion suhteita. Neuvostoaikana suhteet ja rakennus rapistuivat pahasti. Nyt rakennus jälleen on kunnostettu ja se toimii Suomen suurlähetystönä.

  • Ihminen on laumasielu, joka haluaa olla osa hyvää tarinaa. Ben & Jerry's -jäätelö, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja tai Robinin suosio. Kaikki ovat menestyneitä ilmiöitä. Syntyykö ilmiö sattumalta ja voiko sen rakentaa? Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija Johanna Puolitaival.

  • Liikemies Tapani Koivusen maailma mullistui vuonna 2009, kun FBI pidätti hänet Yhdysvalloissa. Alkoi prosessi, jossa tutuksi tulivat paitsi vankilat myös amerikkalainen oikeusjärjestelmä laajemmin.
    Kaikki alkoi Virosta, jonne Koivunen halusi vuosituhannen alussa perustaa yrityksen. Koivusen mukaan amerikkalaiset yhtiökumppanit kavalsivat kuitenkin yhtiön varat. Maksajaksi joutui lopulta toimitusjohtajana toiminut Koivunen, joka tuomittiin vuosiksi vankilaan.
    Nyt mies on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, jonka kuva amerikkalaisesta oikeusjärjestelmästä on vähintäänkin karu. Lakimiesten pyörittämä oikeuslaitos ja vankilat ovat siellä lähinnä kannattavaa businesta.

  • Keskiaikaa on usein luonnehdittu pimeäksi ajaksi antiikin ja uuden ajan välissä. Tällainen kuvaus on kuitenkin liioiteltu, luultavasti kokonaan väärä.

    Kalle Haatasen vieraana on arkeologi Ilari Aalto, joka kertoo kuin matkaoppaassa, missä kannatti yöpyä, minkälaisia ihmiset olivat ja miten markkinat sujuivat.

  • Alkoholin liiallinen tai holtiton käyttäminen on kaikkein yleisin päihdeongelma. Alkoholiriippuvuutta tulee kuitenkin kohdella ja tutkia sairautena, kertoo päihdelääketieteen professori Hannu Alho.
    Vaikka perinnöllisyydelläkin on osuutensa asiaan, kukaan ei tule riippuvaiseksi alkoholista juomatta sitä. Itse juomiseen liittyy monenlaista ehdollistumista ja mielihyvän muutoksia.
    Useimmiten alkoholista riippuvaisen kannattaa pyrkiä lopettamaan juominen kokonaan. Myös pyrkimystä hyvin vähäiseen kulutukseen voi tavoitella. Uudet lääkkeet poistavat juomiseen liittyvän mielihyvän ja tarjoavat näin aseita, joilla alkoholin kulutusta voisi kontrolloida paremmin.

Näytä lisää

Klipit

  • Kalle Haatanen keskustelee FT Ilona Reinersin kanssa siitä, mitä kauneus ja estetiikka loppujen lopuksi ovat. Perinteisten taidekäsitysten rinnalla voimme nähdä mm. rumuuden estetiikkaa, poliittista taidetta ja kulutuskapitalismia. Onko viattomuuden aika ohi, vai voimmeko jotenkin vielä ymmärtää, kuin itsestäänselvyytenä, mitä on kauneus?

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä