Roman Schatzin Maamme-kirja

Miten pään saa sekoittaa?

  • 52 min
  • toistaiseksi

Kaikkialla ihmiset käyttävät päihteitä, sekä laillisia että laittomia. Ja jokaisessa maassa valtio yrittää kontrolloida huumaavien aineiden käyttöä. Mutta miksi ihminen haluaa sekoittaa päänsä? Ja millainen päihdepolitiikka sopisi Suomelle? Roman Schatzin vieraina ovat päihdetutkija Mikko Salasuo ja Suomen kannabisyhdistyksen perustaja Timo Larmela.

Lähetykset

  • ma 13.5.2013 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan tänään loukkaantumisen kulttuurista. Joka viikko Suomessa nousee julkiseen keskusteluun tapauksia, joissa jokin teko tai lausunto on syvästi loukannut jotakin kansanosaa. Tai sitten kansalaiset ilmottavat loukkaantuneensa jonkin toisen kansanryhmän puolesta.
    Miksi ihmiset ovat niin halukkaita loukkaantumaan? Vai ovatko julkisuudessa esiintyvät mielensäpahoittajat kansakunnan moraalinen selkäranka?
    Roman Schatzin vieraina ovat koomikko Lotta Backlund ja kirjailija Miika Nousiainen.

  • Jääkiekko on nopea ja aggressiivinen peli, jossa nuori mies voi menettää hampaansa, mutta myös rikastua suunnattomasti.

    Jääkiekko on Suomen katsotuin urheilulaji. Televisiossa jääkkiekko-ottelu voi saada reippaasti yli kaksi miljoonaa katsojaa.

    Mikä on jääkiekon merkitys suomalaisten identiteetille, maamme kansantaloudelle, mielenterveydelle ja hyvinvoinnille? Miillainen on jääkiekon filosofia ja ihmiskuva?

    Roman Schatzin vieraina ovat konkarivalmentaja Alpo Suhonen ja toimittaja Petteri Sihvonen.

  • ”Seksi on toimintaa, joka tähtää hyvänolon tunteeseen ja nautinnon saavuttamiseen sekä lisääntymiseen. Seksiä voi olla yksin tai toisen kanssa.”
    Näin alkaa Väestöliiton määritelmä seksistä.

    Tutkimusten mukaan suomalaiset harrastavat yhä vähemmän seksiä toistensa kanssa ja yhä enemmän yksin. Mistä tämä johtuu ja miten tätä ilmiötä tulisi tulkita? Muuttuuko seksi ennen pitkää kokonaan virtuaaliseksi?

    Vieraina ovat seksineuvoja Henriikka Sundell ja professori Osmo Kontula.

  • Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Entisten aseveljien välille puhkesi Lapin sota.

    Millainen oli tuo sota, jossa Lappi poltettiin? Millaisia traumoja sota jätti suomalaisille ja ovatko vanhat haavat jo täysin parantuneet? Onko Lapin sodan historiassa vielä tutkimattomia aukkoja?

    Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju. Ohjelma on uusinta lokakuulta.

  • Tuoreen tutkimuksen mukaan 13 % suomalaisyritysten ylimmästä johdosta ei tunne oman firmansa strategiaa. Suomalainen työelämä vilisee visioita, missioita, strategioita ja brändejä. Työntekoa, tuotteita ja palveluja pyritään kehittämään monimutkaisella sanahelinällä, jota toistellaan palavereissa, seminaareissa ja ohjeistuspapereissa.

    Usein todelliset tavoitteet tai kehitystarpeet eivät kuitenkaan näillä keinoilla tule työntekijöille yhtään selvemmiksi.

    Onko Suomesta tullut tyhjän jargonin luvattu maa?

    Roman Schatz yrittää nyt benchmarkata innovatiivisesti suomalaisen asiapuheen nykytilaa. Hän on valinnut strategisiksi kumppaneikseen kirjailija Tiina Raevaaran ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkisen. .

  • Suomessa on 1,6 miljoonaa asetta.

    Joidenkin mielestä Suomessa on liikaa aseita , toisten mielestä aseiden omistusta rajoitetaan aivan liian ankarasti. Euroopan Unioni haluaa tiukentaa aselakeja entisestään.

    Kuinka paljon aseita Suomessa on ja kuinka paljon niitä tarvitaan?

    Suomalaisten suhteesta ampuma-aseisiinsa keskustelevat Roman Schatzin johdolla Ase-lehden päätoimittaja Jussi Peltola ja Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

  • Tuomari Nurmio. Hannu Nurmio. Hande. Dumari. Nelisenkymmentä vuotta kestäneen uransa aikana useita musiikillisia tyylejä läpikäyneellä Nurmiolla on monta kutsumanimeä.

    Vaikka Nurmion tausta on 70-luvun vasemmistoradikalismissa ja työväenliikkeessä, hän myöntää uransa alussa suhtautuneensa menestykseen snobistisesti. Nyttemmin hän arvostaa sitä, että diggareita löytyy kaikista yhteiskuntakerroksista. Keikoilla käy edelleen myös nuoria ihmisiä. Tämäkin on arvokasta, koska se todistaa, että on taiteilijana kyennyt ylittämään rajoja.

    Musiikin tekemisen ohella Nurmio on viime vuosina huomannut pohtivansa Suomen brändiä. Metsäläisyys ja kreisihuumori ovat hänen mielestään tärkeä osa suomalaisuutta. Niitä pitäisi viljellä enemmän. Mutta ennen kaikkea Kalevala on Suomen identiteetin kannalta aivan liian suppeasti hyödynnetty. Nurmio onkin esittänyt ajatuksen, että vuosi 2020 voisi olla Kalevala-teemavuosi.

  • Vuonna 1920 perustettuun Lotta Svärd -järjestöön kuului enimmillään lähes 240.000 naista. Sodassa he palvelivat muun muassa ilmavalvonnassa, muonituksessa, radisteina sekä lääkintä- ja eläinlääkintätehtävissä.

    Arvellaan, että Suomessa elää vielä noin 13 000 entistä Lottaa. Keitä he ovat?

    Lotta Svärd -järjestön menneisyydestä, nykyhetkestä ja mahdollisesta tulevaisuudesta keskustellaan RSMK:ssa, vieraina entinen Lotta Aune Rahola ja Lotta Svärd -järjestön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk.

  • Suomen kasvuluvut ovat Euroopan Unionin alhaisimpia, vienti ei vedä ja talous on lamassa. Niinpä Suomi tekee itsensä kanssa yhteiskuntasopimuksen, nostaa kilpailukykyään ja nousee kuin Feenix-lintu talouskriisin, Venäjän kriisin ja pakolaiskriisin tuhkasta.

    Näin ainakin olisi tarkoitus.

    Saadaanko kilpailukykysopimus aikaiseksi? Ratkaiseeko palkkasopimus Suomen kaikki ongelmat? Mikä Suomessa on vialla kun hallitus ei saa tavoitteitaan läpi? Onko ay-liike kaapannut vallan? Roman Schatzin vieraina ovat EVA:n johtaja Matti Apunen ja kirjailija ja kolumnisti Kaarina Hazard.

  • Suomessa on viljelty maata ja hoidettu karjaa pari kolme tuhatta vuotta.
    Nyt Suomessa on noin 50 000 maatilaa. Maatilojen keskipeltoala on 43 hehtaaria.

    Maatalous on vaikeuksissa. Monet tilat ovat joutuneet rahoitusvaikeuksiin ja joiltakin on katkaistu jopa sähköt maksamattomien laskujen takia. Maanviljelijät osoittavat mieltään traktorimarssilla.

    Onko Suomen maataloudella tulevaisuutta? Kannattaako viljely näin pohjoisessa maassa kun etelässä kasvukausi on pitempi, sadot ovat suurempia eikä karjaa tarvitse suojata pakkasilta?

    Roman Schatzin vieraina ovat Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila ja kanafarmari ja bloggaaja Mikko Välttilä.

  • Suomalaiset ovat ylpeitä kirjastoistaan. Kiirjastonkäyttäjinä suomalaiset ovat perinteisesti olleet maailman ahkerimpia. Mutta miten kirjastojen käy, kun valtio säästää julkisista menoista? Ja samaan aikaan netti ja muut mediat kilpailevat ihmisten huomiosta ja vapaa-ajasta. Tarvitaanko kirjastoja kun sähköinen kirja korvaa paperisen kirjan?

    Mitä Suomen kirjastoille on tapahtumassa ja kuinka ne selviävät ajan haasteista?

    Roman Schatzin vieraina ovat Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.

  • Länsi-Euroopan mielestä Venäjää hallitsee korruptoitunut rikollisjengi, joka harrastaa viime vuosisadan tykkivenepolitiikkaa ja jolle pitäisi opettaa demokratiaa. Venäläisten mielestä Länsi-Eurooppa on kasa turmeltuneita, perverssejä kulttuureita, jotka koko ajan yrittävät pilata ikuisen ja pyhän Äiti-Venäjän.

    Mihin Venäjä mahtaa olla menossa ja mihin Suomen ja Euroopan pitää varautua? Pitääkö Venäjää pelätä?

    Roman Schatzin vieraina ovat valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Muualla Yle.fi:ssä