Roman Schatzin Maamme-kirja

Miten pään saa sekoittaa?

  • 52 min
  • toistaiseksi

Kaikkialla ihmiset käyttävät päihteitä, sekä laillisia että laittomia. Ja jokaisessa maassa valtio yrittää kontrolloida huumaavien aineiden käyttöä. Mutta miksi ihminen haluaa sekoittaa päänsä? Ja millainen päihdepolitiikka sopisi Suomelle? Roman Schatzin vieraina ovat päihdetutkija Mikko Salasuo ja Suomen kannabisyhdistyksen perustaja Timo Larmela.

Lähetykset

  • ma 13.5.2013 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tuomari Nurmio. Hannu Nurmio. Hande. Dumari. Nelisenkymmentä vuotta kestäneen uransa aikana useita musiikillisia tyylejä läpikäyneellä Nurmiolla on monta kutsumanimeä.

    Vaikka Nurmion tausta on 70-luvun vasemmistoradikalismissa ja työväenliikkeessä, hän myöntää uransa alussa suhtautuneensa menestykseen snobistisesti. Nyttemmin hän arvostaa sitä, että diggareita löytyy kaikista yhteiskuntakerroksista. Keikoilla käy edelleen myös nuoria ihmisiä. Tämäkin on arvokasta, koska se todistaa, että on taiteilijana kyennyt ylittämään rajoja.

    Musiikin tekemisen ohella Nurmio on viime vuosina huomannut pohtivansa Suomen brändiä. Metsäläisyys ja kreisihuumori ovat hänen mielestään tärkeä osa suomalaisuutta. Niitä pitäisi viljellä enemmän. Mutta ennen kaikkea Kalevala on Suomen identiteetin kannalta aivan liian suppeasti hyödynnetty. Nurmio onkin esittänyt ajatuksen, että vuosi 2020 voisi olla Kalevala-teemavuosi.

  • Kuinka paljon Mikael Agricola ja uskonpuhdistus muuttivat suomalaisten elämää ja arkea?
    Missä määrin keskikaikaiset tavat ja traditiot elivät syrjäisessä ja vähäväkisessä Suomessa vielä keskijaan jälkeen? Kuinka merkittävä uudistaja Agricola Suomen kulttuurille oikein oli? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen ja historian professori Henrik Meinander.

  • Olut oli jo keskiajan Suomessa tärkeä aine. Se oli samanaikaisesti ruoka, juoma ja lääke. Olutta joi sekä rahvas että sotaväki ja myös kirkonmiehet. Roman Schatzin Maamme-kirjassa syvennytään nyt sekä suomalaisen että keskieurooppalaisen olutkulttuurin juuriin.

    Vieraina ovat tuoteaktivointipäällikkö Anikó Lehtinen ja tietokirjalija Juha Tahvanainen.

  • Toisen maailmansodan aikana Saksan SS-joukoissa palveli 1400 suomalaista sotilasta. Yksi heistä oli Aarne Kähärä, joka lähti 16-vuotiaana Saksaan SS-koulutukseen. Kähärä päätyi taistelemaan Kaukasuksen rintamalle ja hän ehti vielä jatkosodan loppuvaiheisiin Kannakselle.

    Mitä kaikkea Suomen ja Saksan välinen aseveljeys käytännössä tarkoitti ja millainen oli suomalaissotilaiden kohtalo Saksan armeijassa? Miksi nuoret miehet hakeutuivat vieraan valtakunnan armeijaan? Kuinka SS-miehiin suhtauduttiin sodan jälkeen?

    Roman Schatzin vieraina ovat SS-veteraani Aarne Kähärä ja historiantutkija Oula Silvennoinen.

  • Juhannuksena vietetään Suomen lipun päivää ja liput saavat liehua läpi yön.

    Millainen suhde suomalaisilla on lippuunsa satavuotisjuhlan aattona? Mikä merkitys kansallistunnuksilla on tämän päivän ihmisille? Voiko lippua nykyään enää häpäistä?

    Roman Schatzin vieraina ovat valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen ja filosofian tohtori Tuomas Tepora.

  • Itämeri on arkeologin unelma, sillä vähäsuolaisessa vedessä niin kutsuttu laivamato ei viihdy. Siksi Itämerestä löydetyt hylyt ovat yleensä hyvässä kunnossa.

    Mitä kaikkea Suomen vesistöistä löytyykään, jos sukeltaa pintaa syvemmälle?

    Roman Schatzin vieraina ovat sukeltaja Rauno Koivusaari ja meriarkeologi Riikka Alvik.

  • Kesä on suosituin vuodenaika häiden juhlimisessa. Toisaalta moni tekee myös avioeropäätöksen kesän aikana.
    Onko avioliitto enää ajanmukainen instituutio? Mikä sen emotionaalinen ja taloudellinen merkitys on 2000-luvulla? Miksi kesä on niin vaikea aika avioliitossa?
    Millainen on suomalaisen avioliiton nykytilasta ja tulevaisuus? Vieraina ovat teologi Jouko Kiiski ja tv- ja elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

  • Kohta koittaa taas aika kun Suomi menee kiinni ja kansalaiset rientävät kilvan kesälomille.

    Mutta millainen on suomalainen kesäloma? Millaiset ovat sen historialliset juuret? Ja onko tulevaisuuden suomalaisilla enää varaa viiden-kuuden viikon lomaan kun kilpailukykyä pitäisi nostaa ja kestävyysvajetta pitäisi korjata? Millaisia muutospaineita kesälomaa kohtaan on olemassa?

    Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Tapio Bergholm ja kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.

  • Jääkiekko on nopea ja aggressiivinen peli, jossa nuori mies voi menettää hampaansa, mutta myös rikastua suunnattomasti.

    Jääkiekko on Suomen katsotuin urheilulaji. Televisiossa jääkkiekko-ottelu voi saada reippaasti yli kaksi miljoonaa katsojaa.

    Mikä on jääkiekon merkitys suomalaisten identiteetille, maamme kansantaloudelle, mielenterveydelle ja hyvinvoinnille? Miillainen on jääkiekon filosofia ja ihmiskuva?

    Roman Schatzin vieraina ovat konkarivalmentaja Alpo Suhonen ja toimittaja Petteri Sihvonen.

  • ”Seksi on toimintaa, joka tähtää hyvänolon tunteeseen ja nautinnon saavuttamiseen sekä lisääntymiseen. Seksiä voi olla yksin tai toisen kanssa.”
    Näin alkaa Väestöliiton määritelmä seksistä.

    Tutkimusten mukaan suomalaiset harrastavat yhä vähemmän seksiä toistensa kanssa ja yhä enemmän yksin. Mistä tämä johtuu ja miten tätä ilmiötä tulisi tulkita? Muuttuuko seksi ennen pitkää kokonaan virtuaaliseksi?

    Vieraina ovat seksineuvoja Henriikka Sundell ja professori Osmo Kontula.

  • Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Entisten aseveljien välille puhkesi Lapin sota.

    Millainen oli tuo sota, jossa Lappi poltettiin? Millaisia traumoja sota jätti suomalaisille ja ovatko vanhat haavat jo täysin parantuneet? Onko Lapin sodan historiassa vielä tutkimattomia aukkoja?

    Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju. Ohjelma on uusinta lokakuulta.

  • Tuoreen tutkimuksen mukaan 13 % suomalaisyritysten ylimmästä johdosta ei tunne oman firmansa strategiaa. Suomalainen työelämä vilisee visioita, missioita, strategioita ja brändejä. Työntekoa, tuotteita ja palveluja pyritään kehittämään monimutkaisella sanahelinällä, jota toistellaan palavereissa, seminaareissa ja ohjeistuspapereissa.

    Usein todelliset tavoitteet tai kehitystarpeet eivät kuitenkaan näillä keinoilla tule työntekijöille yhtään selvemmiksi.

    Onko Suomesta tullut tyhjän jargonin luvattu maa?

    Roman Schatz yrittää nyt benchmarkata innovatiivisesti suomalaisen asiapuheen nykytilaa. Hän on valinnut strategisiksi kumppaneikseen kirjailija Tiina Raevaaran ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkisen. .

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä