YLE Rovaniemi

Ilmaiset tabletit Muurolan lukion vetonaulaksi?

  • 5 min
  • toistaiseksi

Muurolan lukiolle ollaan perustamassa kannatusyhdistystä, jonka toivotaan toiminnallaan pystyvän kasvattamaan oppilaitoksen vetovoimaisuutta. Rehtori Reino Eeron mukaan houkuttavutta voitaisiin lisätä kannatusyhdistyksen organisoimalla taloudellisella panoksella, jolla opiskelu Muurolan lukiossa olisi edullisempaa kuin muualla. Muurolan lukiossa opiskelee nyt viitisenkymmentä nuorta, mutta tänä syksynä aloittaneita on vain 16. Se on huolestuttavan vähän lukion jatkoa ajatellen. Rovaniemen koulutuslautakunta asetti viime talvena Muurolan lukion jatkolle ensimmäiseksi ehdoksi, että vuoden 2014 syksyllä aloittajia pitää olla vähintään 26. Mitä miettivät peruskoulun jälkeisestä tulevaisuudestaan Muurolan ysiluokkalaiset? Rehtori Reino Eeron seurassa äidinkielen tunnille tepasteli Hilllevi Antikainen.

Lähetykset

  • ti 17.9.2013 10.29 • Yle Areena

Jaksot

  • Uusiseelantilainen tutkimus kertoo sarviuutteen vaikutusten olevan jokseenkin olemattomia. RKTL:n tutkimuspäällikkö, porotutkija Mauri Nieminen Inarin Kaamasesta sanoo uskomuksien sarven myönteisistä vaikutuksista ihmiskeholle olevan liioteltuja. Nieminen ei kuitenkaan myönnä niiden olevan ihan tuulesta temmattuja. Toimittaja: Jarmo Siivikko. (Mauri Nieminen kotialbumin kuvassa ratsastaa porolla Ulko-Mongoliassa)

  • Lapin mustikkasadosta on tulossa paras moneen vuoteen, mutta ei kuitenkaan mikään huippuhyvä. Näin tilannetta arvioi Ranuan torilla mustikkaa ostava Reijo Sääskilahti (kuvassa). Selvää on, että mustikkasato vaihtelee alueittain. Lapissa mustikkasouvi on vasta alussaan. Jorma Korhonen poikkesi Ranuan torilla.

  • Miltähän se tuntuu, kun aallot pärskivät vastaan eikä jalat yllä pohjaan, kun vyö kannattelee pinnalla ja raajat viuhtovat juoksuliikkeitä? Kokemus on tuttua tutumpi rovaniemeläiselle Raili Konatélle (kuvassa), joka vakuuttaa, että vesijuoksu auttaa lähes vaivaan kuin vaivaan. Ensi sunnuntaina Rovaniemen Kirkonjyrhämässä kilpaillaan vesijuoksumaraton, joka on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Suomessa. Toimittaja: Hillevi Antikainen.

  • Sodankylässä Porttipahdan ja Lokan tekojärvet antavat hyviä kalasaaliita. Tänä kesänäkin altaiden kalastajat ovat lähettäneet jatkojalostukseen ulkomaille ja kotimaahan tuhansien kilojen hauki- ja ahvenkuormia. Yksi Porttipahdan ja Lokan kalastajista on sodankyläläinen Erkki Jokiniemi (kuvassa). Toimittaja Jorma Korhonen nousi Erkin veneeseen ja kalastusmatka suuntautui Lokalle. Siellä venekuntaa odotti 70 katiskaa ja neljä rysää.

  • Sodankylässä Porttipahdan ja Lokan tekojärvet antavat hyviä kalasaaliita. Tänä kesänäkin altaiden kalastajat ovat lähettäneet jatkojalostukseen ulkomaille ja kotimaahan tuhansien kilojen hauki- ja ahvenkuormia. Yksi Porttipahdan ja Lokan kalastajista on sodankyläläinen Erkki Jokiniemi (kuvassa). Toimittaja: Jorma Korhonen.

  • Jääkaappiin kertyy helposti monenmoista pientä kinnaketta ja ruuanjämää jolle ei keksi käyttöä. Makkanyytit ovat grillaajan pyttipannu johon voit laittaa kaikkea mahdollista jääkaapista. Martta Eeva-Maija Laurila valmistaa makkarasta hyvää. Juha Mäntykenttä on aluksi hieman ihmeissään.

  • Pyöräilystä on tullut vaivihkaa suomalaisten uusi kansallislaji: sitä harrastaa Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan jossain muodossa yli 800.000 suomalaista. Yksi suosituista alalajeista on maastopyöräily. Millaisesta lajista on kyse, ja kenelle se sopii? Tapio Nykänen lähti pyöräilemään. Kaverina on Rovaniemen Ounasvaaralla sijaitsevan Kona Bike Parkin huoltopäällikkö Riku Salo (kuvassa).

  • Kotoinen Lappimme on täynnä monenlaista tapahtumaa ja näkemistä, mutta voihan sitä poiketa pitemmälläkin. Yksi kiinnostava paikka löytyy eteläisen Lapin naapurista, Taivalkoskelta, Jokijärven kylästä. Siellä Kallioniemessä on kirjailija Kalle Päätalon lapsuuskoti, jossa kesäisin vierailee tuhansittain ihmisiä. Kallioniemi on monien lappilaistenkin suosima käymäpaikka. Jorma Korhonen on poikennut tuohon mielenkiintoiseen maailmaan. Kalle Päätalo kuoli jo kolmetoista vuotta sitten, mutta Jorma ja oppaana toimiva Salme Koskelo (kuvassa) ovat kuulevinaan siellä Kallen askelia.

  • Mikko "Peltsi" Peltola kuvaa uusia jaksoja Yle TV2:n Peltsin Lappi -ohjelmasarjaan. Itä-Lappi näytti Peltsille luonnon armottomat kasvot, kun kuvausryhmä oli todistamassa näkyä, jossa karhu oli vieraillut lammaskatraassa. Lampuri ja poromies Aarne Aatsingin raadellut lampaanruhot olivat Peltsin mielestä pysäyttävä näky. Toimittaja: anni Tolppi. (Kuva: Mikko Peltola / Yle)

  • Kanojen pitäminen alkaa olla suosittua myös Lapissa. Kanojen hoitamisesta pitää tehdä rekisteri-ilmoitus kunnan maaseutuviranoamiselle ja ilmoitusten määrä on kasvussa. Jotkut ottavat kesäkanoja, jotka voi vuokrata tai laittaa syksyllä pataan - jos pystyy. Joskus kananpito vie mennessään ja tipujen määrä kasvaa. Näin kävi Marraskoskella Ollilan perheessä. Anni Tolppi kävi paikan päällä.

  • Luonnossa vaelteleminen on mukavaa puuhaa, jalan tai polkupyörällä! Mutta entäs maastoautolla? Kyllä sekin on mukavaa - tai ainakin siltä kuulostaa. Toimittaja Jorma Korhonen pääsi maasturin kyytiin ja miestä vietiin metsikköön niin, että rampa kalkatti. Kemijärvellä Raajärven Wanhassa Kaivoskylässä on alkanut viikon kestävä Lapland Trophy, jo perinteinen maastoautovaellus. Norjaa myöten on porukkaa paikalla. Ei muuta kuin V8 jyrisemään ja reitille. Rattia pyörittää kokenut off-road -kuljettaja Paavo Leinonen Oulusta (kuvassa).

  • Venäjällä virallinen sotatutkimus nojautuu yhä siihen, että neuvostopartisaanien iskut Suomeen olivat puhtaasti sotilaallisia operaatioita. Tutkijoiden mukaan partisaaniosastoilla ei ollut jatkosodan aikana erillistä suunnitelmaa eikä määräystä hyökätä suomalaisen siviiliväestön kimppuun. Petroskoin yliopiston tutkijatohtori ja dekaani Sergey Verigin vertaa neuvostopartisaaneja suomalaisiin kaukopartiomiehiin. Verigin valotti venäläisnäkemystä Sallan Hautajärvellä pidetyssä partisaanien uhrien muistojuhlassa 15. heinäkuuta. Verigin tähdensi, että sota on sotaa ja sen seuraukset ovat aina traagiset. Toimittaja: Jorma Korhonen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Lapland Hotels on ostanut Ounasvaaran juurella toimivan Chalet Hotel Rovaniemen sekä Napapiirillä sijaitsevan tilausravintola Metsäkartanon.
    Lisäksi Lapland Hotels on vuokrannut kaupungilta yli neljä hehtaaria mökkialuetta varten Ounasvaaran laelta. Toimittajana Raimo Torikka.

  • Kemijärveläinen biologi Pirkka Aalto pitää pihassaan lintulautaparkkia, josta hän on tänä vuonna rengastanut jo 3000 lintua, joukossa muutamia tosi harvinaisuuksia. Pirkan mukaan lintujen piharuokinta on johtanut kilpavarusteluun, jossa ei kaihdeta keinoja lyödä naapuri laudalta. Pirkan yli kymmenellä eri lintulaudalla on tarjolla auringonkukan siementä, talipalloja ja -pötköjä, murskattuja pähkinöitä, kauraa lyhteinä ja siemensekoituksia. Pirkan mukaan tosi pirullinen metku on lämmittää tali- tai rasvapötky yöllä pehmeäksi hiippailla aamuhämärissä lintulaudalle. Sula rasva tuo seudun kaikki siivekkäät omalle laudalle. Voi kun näkisitte naapurin hapannaamat niinä aamuina. Tapani Niemi haastattelee. (Kuvassa viherurpiainen. Kuvaaja: Pirkka Aalto)

  • Jokaisen menestyneen miehen takaa löytyy nainen. Jääkiekkoilija Vili Saarijärven tapauksessa se on oma äiti Arja Lehtinen. Hän on jaksanut kannustaa poikaansa peliuran joka käänteessä, silloinkin kun yksinhuoltajaperheessä oli tiukkaa. Se kannatti. Jarmo Siivikko haastattelee ensin Viliä, sitten hänen äitiään. (Kuvassa äiti Arja Lehtinen, Vili Saarijärvi ja sisko Nella-Maaria)

  • Kun sydän pysähtyy, on leikki kaukana. Ja ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevan tärkeitä. Lääkäri voi olla kaukana, ja siksi julkisiin tiloihin hankitaan nyt maallikkokäyttöisiä sydämen käynnistimiä. Eilen uutisissa kuultiin, että Utsjoen kirkonkylälle on tulossa kaksi defibrillaattoria eli maallikkodeffaa. Rovaniemellä niitä arvioidaan olevan jo viitisenkymmentä, yksi uusimmista on Rovaniemen lentokentällä. Bikka Puoskari suuntasi sinne turistien sekaan, etsimään ja tutkailemaan sydämen käynnistintä.

  • Sallan Varvikossa asuvat Elina ja Jari Arola näyttävät, että lihanaudan kasvattaminen luonnistuu Lapissakin, ja toiminnalla voi elää. Arolat ruokkivat nyt 150-päistä karjaa, mutta määrä on kasvamassa jo ensi kesänä. Jarilla ja Elinalla on valmis investointisuunnitelma karjarakennuksesta, joka ottaa suojiinsa 200 eläintä. Jorma Korhonen on poikennut Varvikon tilalle ja kuulee mielenkiintoisia asioita lihakarjan kasvattamisesta.

  • Kohta raketit paukkuvat ja upeat uudenvuoden herkut häviävät lautasilta. Herkullinen, juhlava ja helppo vuoden vaihtumisen syötävä on mätisavukala-mousseleipä. Juha Mäntykenttä virittää uuden vuoden tunnelmaa martta Eeva-Maija Laurilan kanssa.

  • 'Unelma lohen paluusta' -ohjelmasarja alkoi viime tiistaina käydä läpi karvalakkilähetystön vaiheita siten kuin aikalaiset ja muutamat lähetystöön osallistuneet sen muistavat. Kemijoen kalakorvauksia puitiin kolme vuosikymmentä oikeudessa. Kun kierros meinasi alkaa alusta, Lapin miehet hermostuivat ja valtasivat oikeusministeriön. Lapin maakuntaliiton entinen maakuntasihteeri Jaakko Ylitalo kertoi karvalakkilähetystön synnyn ensimmäiset vaiheet viime tiistaina. Nyt lappilaisten lähetystö nousee junaan ja Ylitalo muistelee junamatkan vaiheita ja henkilöitä, jotka lähtivät matkaan. Muisteluksia kuuntelee Tapani Niemi.

  • Romaanissaan Panu Rajala valaisee innoittuneesti valokuvaaja, tutkimusmatkailija, tietokirjailija, kääntäjä, keksijä Into Konrad Inhan elämää – hänen taiteellista työtään, rakkauksiaan ja matkojaan. Suomalaisen taiteen monitaituri kokee romahduksia, nöyryytyksiä, mutta myös häikäiseviä voittoja. Inhasta paljastuu epätoivoinen kosiomies, joka ei koskaan pääse naimisiin. Hän kuolee yksinäisenä ja hylättynä. Teoksesta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

  • Kemijärven lentokentälle yritetään jälleen saada tiedustelulennokkien valmistajia testaamaan lennokkejaan. Tamperelaisyritys, lennokkien laukaisualustoja valmistava Robonic aloitti testausbisneksen vuonna 2006. Välillä on ollut hiljaisia vuosia, esimerkiksi tänä vuonna Ketolan kentällä ei tehty testejä lainkaan. Ensi kesästä käydään neuvotteluja kahden asiakkaan kanssa, kertoo Robonicin toimitusjohtaja Juha Moisio. Annu Passoja haastattelee. (Kuva: Robonic Oy)

  • Lintumiehet ja –naiset tekevät lintulaskentoja useita kertoja vuodessa. He seuraavat tiettyä vakioreittiä vuodesta toiseen ja kirjaavat havainnot Luonnontieteellisen keskusmuseon valtakunnalliseen tietokantaan. Satojen havaintokertojen tiedot muodostavat ainutlaatuisen kuvaston Suomen luonnon tilasta. Pirkka Aalto (kuvassa) ja Tapani Niemi tekivät laskentakeikan Kemijärven Kalkonniemestä Kotajoen sillalle ja näkivät pikkuvarpusia, viherpeippoja, sinitiaisia ja noin kymmenen perinteistä paikallista lajia, yhteensä yli sata lintuyksilöä. Yksi kotoinen laji yllätti tai pikemmin sen runsaus. Kemijärven Isokylän pihakoivuissa istuksi useita teeriparvia, joissakin pihakoivuissa jopa yli kymmenen yksilön parvi.

  • Kemijoen lohi tapettiin sukupuuttoon 1948. Kalakorvauksiin päätettiin palata myöhemmin. Asiaa vatvottiin ja vatuloitiin 30 vuotta. Juuri kun kierroksen piti alkaa alusta, Lapin miehet hermostuivat ja päättivät vallata oikeusministeriön. Valtaamista pidetään syystä Lapin lähihistorian tärkeimpänä ja ehkä dramaattisimpana oikeustaisteluna. Kuulemme lähiviikkoina tässä ohjelmasarjassa usean lappilaisen muistelevan karvalakkilähetystöä, arvioivan sen tuloksia ja jälkivaikutuksia. Maakuntaliiton entinen työntekijä Jaakko Ylitalo osallistui tähän kuuluisaan matkaan. Tapani Niemi haastattelee.

  • Eräänä kohtalokkaana aamuna 83-vuotias lääkäri Kulo Taival lukee lehdestä oman kuolinuutisensa. Lehden ojentaa tuohtunut yläkerran naapuri, atleettinen Ansa, jonka aamuvoimistelun äänet ovat herättäneet Kulon mielessä lihallisia ajatuksia. Ansa tunkeutuu Kulon säntilliseen elämään, oikaisee virheellisen kuolinuutisen ja ottaa asiakseen selvittää Kulon elämän suurimman mysteerin: hänen 1950-luvulla ohjaamansa elokuvan kohtalon. ”Ihmisen veren” tiedetään olevan legendaarinen teos, vaikka se katosi jo ennen ensi-iltaa. Kemijärveläisen toimittajan Sari Pöyliön mustan huumorin sävyttämässä romaanissa mikään ei ole sitä, miltä aluksi näyttää, ja tragedia voi milloin hyvänsä muuttua komediaksi – tai toisin päin. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Atena Kustannus Oy)

Muualla Yle.fi:ssä