Ykkösaamu

Risto Makkonen: Mitä nationalismi merkitsee EU:n kannalta?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa -95 Ranskan presidentti Francois Mitterrand piti EU parlamentissa Strasbourgissa puheen, joka on jäänyt jokaisen paikka olleen mieleen. Hän sanoi ääni väristen:"Le nationalisme c'est la guerre"- nationalismi merkitsee sotaa. Tähän kiteytyi sodan kokeneen,jo heikentyvän presidentin   huoli silloisesta Balkanin tilanteesta sekä EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta .

Samaan aikaan parlamentin käytäviä kulki toinen ranskalainen, jonka kaikki tunsivat, mutta jonka seuraan ei ollut tungosta. Hän oli Jean-Marie Le Pen. Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko vuodesta   -84. Katkeamaton ura meppinä jatkuu, sillä hänet valittiin sunnuntaina jälleen uudelleen - 85-vuotiaana.

Hänen perustamansa puolue säikäytti koko Euroopan poliittista eliittiä viime sunnuntaina. Tyttären, Marine Le Pennin johtama puolue otti neljäsosan ranskalaisten äänistä ja sai maan suurimman äänisaaliin.  Ennusteet tiesivät veikata voittoa, mutta nyt se on totta. Jos isä Le Pen onkin kuvannut kaasukammioita historian pikku yksityiskohdaksi, on tytär Marine Le Pen siivonnut puolueensa vähemmän rasistiseksi. Jäljellä on kuitenkin muukalaisvastaisuus ja kansallismielisyys. Kansallinen rintama ei aja Ranskaa ulos vain eurosta vaan myös EU:sta.

Vaikka eurovaalit antoivat samansuuntaisia tuloksia muissakin maissa, on Ranskan vaalituloksella poikkeukselliset sisä- ja EU-poliittiset vaikutukset.

24 prosenttia äänistä ei ole enemmistö. Samalla kuitenkin Ranskaa johtavien sosialistien kannatus putosi kolmeentoista ja parlamentin suurimman oppositiopuolueen, oikeistolaisen UPM:n kannatus 20 prosenttiin. Jos presidentti   François  Hollande on ollut viime kuukaudet poliittisesti voimaton, on hän nyt halvaantunut. Tappiollisten paikallisvaalien jälkeen maaliskuussa hän vaihtoi pääministerin ja muita avainministereitä, mutta suosion suunta ei muuttunut. Näin epäsuosittua presidenttiä ei Élysée-palatsissa koskaan ennen ole ollut.

Rajan takana Saksassa Ranskan tilannetta kommentoitiin välittömästi sanomalla, että Suuri Kansakunta "Grande Nation" on nyt suuri ongelma: heikko presidentti, talous kriisissä ja nyt lisäksi uusi oikeistoaalto. Tilanne on samanlainen kuin monessa muussa EU-maassa: rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, velkaantuminen pysäyttää ja kasvu saada aikaan. Ero on vain siinä, että mittasuhteet ovat toiset. Ranska on EU:n toiseksi suurin talous Saksan jälkeen.

Kun perinteinen vasemmisto Ranskassakin kannattaa elvytystä, ei hallituksella liikkumatilaa juuri ole, kun Brysselistä vaaditaan rakenneuudistuksia.   Ne etenevät hitaasti ja hallitus joutunee pyytämään jälleen lisäaikaa komissiolta. Taloustilanne on ollut kuin tarjottimella Kansalliselle rintamalle. Se torjuu EU:n vaatimukset, vaatii valtiolle vahvaa roolia, vastustaa globalisaatiota, kannattaa vapaakaupan sijaan protektionismia ja luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen torjumista. Kun tähän listaan lisätään maahanmuuton rajoittaminen on äänisaalis varma.

Kansallinen rintama on ollut edelläkävijä. Jo -90-luvulla Ranskassa puhuttiin vaihtoäänestäjistä. Näillä tarkoitettiin vasemmistolaisia, usein kommunisteja, jotka kiepsauttivat poliittisen kantansa suoraan äärioikeistoon. Nyt tämä ei ole uutta muissakaan maissa. Oikeisto-opposition ja populismin pelko kaventaa hallitusvastuussa olevien vasemmistopuolueiden liikkumatilaa, kuten kotimaassakin olemme huomanneet.

Kansallisen rintaman maanjäristykseksi kuvattu vaalivoitto ei ollut ensimmäinen kerta. Vuonna 2002 isä Le Pen löi presidentinvaaleissa harmaan ja asiallisen sosialistien ehdokkaan pääministeri Lionel Jospinin ja pääsi toiselle kierrokselle. Jean-Marie le Pen on ollut presidenttiehdokkaana kaikkiaan viisi kertaa - useammin kuin Paavo Väyrynen.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään Ranskassa vuonna 2017. Jos puolueen kannatus pysyy nykytasolla, on tytär Marine vaalien toisella kierroksella.  

Marine Le Pen kävi keskiviikkona EU-parlamentissa kokoamassa omaa puolueryhmää. Mukaan on tulossa Hollannin ja Itävallan vapauspuolueet ja Italian Lega Nord. Liittolaisten löytäminen näyttää hankalalta, sillä niin äärioikeistolainen ja rasistinen puolueen maine on.

Pelkkä EU-vastaisuus ei riitä liimaksi muiden oikeistopopulistien kanssa. Britanniassa suurvoittoon yltänyt itsenäisyyspuolue vastustaa kyllä EU:ta, mutta kannattaa maansa perinteen mukaan vapaakauppaa. Vapaakaupan kohdalla Kanaali on leveä siitä riippumatta, kuka Ranskaa tai Britanniaa johtaa.

Kansallisen rintaman vaalivoitto ei vielä EU:ta halvaannuta, mutta heikentää ennestään Ranskan perinteistä asemaa Unionissa. Vielä presidentti Francois Mitterandin ja liittokansleri Helmut Kohlin aikoina -90-luvulla piti pitkälle paikkansa sanonta, että Ranska ideoi ja Saksa maksaa. Tuo sukupolvi tiesi omasta kokemuksesta, mitä nationalismi merkitsee. Siksi Reinin yli rakennettiin uudet, vahvat taloudelliset ja poliittiset sillat - myös euro.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan pois paitsi EU:sta myös NATO:sta. Tätä sanomaa kuullaan herkällä korvalla Moskovassa. Venäjän kannalta kansallismielisyyden vahvistuminen Länsi-Euroopassa näyttää ensi silmäyksellä parantavan suhteellisesti sen asemia. Mutta voi käydä juuri päinvastoin; oikeiston ja populismin paine ryhdistää perinteisten puolueiden yhteistyötä myös kauppa- ja ulkopolitiikassa. Vanhoilla puolueilla on kuitenkin selkeät enemmistöt kaikissa EU-maissa - myös Ranskassa.

Eri asia sitten on, miten käy Britanniassa ensi vuonna. Kanaalissa on paljon sumua.

Lähetykset

  • pe 30.5.2014 8.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Eurooppaministeri Sampo Terhon ajatuksia Sinisestä tulevaisuudesta ja EU:sta. Toimittaja Liisa Liimatainen arvioi Saudi-Arabian kruununprinssin vaihtamisen taustoja. Kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Harri Jaskari (kok.) sekä johtaja Riikka Poukka Deloittesta keskustelevat Suomen kärkipaikasta kv. elämänlaatuvertailussa ja suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Ulkomaanlehtikatsaus Berliinistä. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Valtion omistajaohajuksen sudenkuopat.Temppeliaukion kirkkoa suojaavat nyt betoniesteet. Sisäisestä turvallisuudesta keskustelemassa kansanedustajat Päivi Räsänen, Elsi Katainen ja Li Andersson. Ratkaisevat taistelut Mosulista ja Raqqasta. Tilannetta arvioimassa CMI:n asiantuntija Mikki Patokallio, SPR:n kansainvälisen avun koordinaattori Rea Noponen ja tutkijaupseeri Juha Kukkolla Maanpuolustuskorkeakoulusta. Jani Kaarion kolumni laumasieluisuudesta.
    Toimittaja Olli Seuri

  • Portugalin laajojen metsäpalojen vahingot ja vaikutukset. Puhelimessa suurlähettiläs Tarja Laitiainen. Perussuomalaisten uusi johto paaluttaa oppositiopolitiikkansa linjauksia: studiossa 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Lehtikatsaus. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tutkintavyyhti. Erkki Virtasen kolumni pieleen menneistä julkisista rakennushankkeista.
    Tomittaja Päivi Neitiniemi.

  • Vihreiden oppositiopolitiikkaan on tulossa päivitys, kun puheenjohtaja vaihtuu. Mutta millainen? Haastattelussa Vihreiden uusi puheenjohtaja. Macronin ajan Ranska. Parlamenttivaalien toinen kierros on käyty ja valtaa jaettu. Miten Macron muuttaa Ranskaa ja Eurooppaa? Mepit Miapetra Kumpula-Natri ja Hannu Takkula kertovat näkemyksensä. Kolumnisti Janne Riiheläinen puhuu politiikan pehmeistä ja pimeistä voimista. Viikon luontoääni on kuhankeittäjä.
    Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Macronin ihme, onko hän mestaristrategi vai Hannu Hanhi? Haastattelussa Ulkopoliittisen insituutin johtaja Teija Tiilikainen. Perussuomalaisista eronnut kansanedustaja Arja Juvonen hakee uutta poliittista kotia. Haastattelussa myös Vihreiden puheenjohtajaehdokkaita. Nyt vuorossa ovat Krista Mikkonen ja Olli-Poika Parviainen. Ysärikatsaus.
    Toimittaja Olli Seuri

  • Talousennusteet ja talouskasvu, Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ja OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Lontoon palo, erikoistutkija Heikki Harri, Onnettomuustutkintakeskus. Tiedustelu ja Venäjän tilanne, kontra-amiraali Georgij Alafuzoff. Ulkomaanlehdet, Erkka Mikkonen. Toimittaja Päivi Neitiniemi.

  • Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, kansanedustajat Ritva Kike Elomaa ja Ville Tavio. Koulutus- ja innovaatiopolitiikka, Annu Kotiranta, tutkija, Etlatieto Oy. Ilkka Niiniluoto, akateemikko, Helsingin yliopisto. Kolumni, Kari Enqvist. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Perussuomalaiset ulos hallituksesta - mitä nyt? Puheenjohtaja Sari Essayah, KD, studiossa kansanedustajat Toimi Kankaanniemi, PS, Markus Lohi, Kesk. ja Ben Zyskowicz, Kok. Venäjän opposition mielenosoitukset, tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti. Kolumni, Marko Kilpi. Suomen poliisijärjestöjen liiton eläkkeelle jäävä puheenjohtaja Yrjö Suhonen haastattelussa. Toimittajana Olli Seuri.

  • Kultarantakeskustelut ja perussuomalaisten vallanvaihto, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja politiikan toimittaja Pirjo Auvinen. Ranskan vaalit, keskustelemassa europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ja professori Niilo Kauppi. Kolumni Maria Markus.Viikon luontoääni: Rastaskerttunen. Ykkösaamun toimittaa Seija Rautio.

  • FBI:n entisen puheenjohtajan James Comeyn kuuleminen, Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton-keskuksen johtaja Benita Heiskanen. Britannian ja Ranskan vaalit, yliopistotutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosto ja toimittaja Annastiina Heikkilä. Helsinki ja muu Suomi, pormestari Jan Vapaavuori. Ysärikatsaus, Johanna Östman. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Ylen kysely, politiikan tutkija, vt. professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto. Britannian vaalit, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä ja Oxford Brookes -yliopiston apulaisprofessori Mikko Kuisma. Iranin terrori-isku, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Uusi eläinsuojelulaki, MTK:n asiantuntija Leena Suojala ja SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli. Ulkomaanlehdet, Jyrki Palo, Madrid. Juontajana Olli Seuri.

  • Ilmailunäytökset ja hävittäjät, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. SDP:n presidenttiehdokasongelma, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi. Kemikaalivirasto 10 vuotta, apulaispääjohtaja Jukka Malm. Persianlahden kiistat, tutkija Mikko Patokallio, CMI. Kolumni, Jari Ehrnrooth. Juontajana Päivi Neitiniemi.

Klipit

  • -Euroopassa vanhoja puolueita haastetaan nyt joka suunnalta ja niiden asema ympäri Eurooppaa on nyt huterampi kuin aiemmin, sanoo Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
    Miltä Sinisen tulevaisuus -puolueen tulevaisuus näyttäytyy, kun perussuomalaiset selvittelevät pesäänsä ja Eu:ssa tehdään isoja päätöksiä integraation syventämisestä?
    Toimittaja on Sakari Kilpelä.
    Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

  • Terrori-iskun uhka Suomessa on kohonnut. Viranomaisten valmiudesta saatiin esimerkki Temppeliaukion kirkon edustalla viime sunnuntaina. Hetken kuluttua kansanedustajat arvioivat, miten uhkaan tulisi vastata - ja mikä on päättäjien ja suuren yleisön rooli.
    Studiossa on kolme kansanedustajaa: entinen sisäministeri, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hallintovaliokunnan jäsen Elsi Katainen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Aluksi kuitenkin keskustellaan Nesteen työntekijöiden mielenilmauksesta hallituksen omistajapolitiikkaa vastaan. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Lehtikuva/Irene Stachon

  • Perussuomalaisten johto muuttui ja hallitusvalta katosi. Millainen puolue on oppositiossa oleva Perussuomalaiset? Keskustelemassa ovat perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

  • -Olen sovitteleva ja pyrin kannustamaan vuoropuheluun. Kritiikkiä kuunnellaan parhaiten, kun se on harkittua ja punnittua eikä jokapäiväistä, muistuttaa vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto.
    Vihreät tavoittelee uuden puheenjohtajan johdolla pääministerin salkkua. Miten Touko Aalto yrittää vakuuttaa kansalaiset, että maan tärkein salkku tulisi hoidettua ja pysyisi tallessa? Uusi puheenjohtaja piipahti Ykkösaamussa Sakari Kilpelän vieraana.

  • -Ranskassa käydään isoa muutosta, josta vaalitulokset kertovat. Oikeisto-vasemmisto jakolinja ei enää pelaa eikä tuota vahvoja poliittisia liikkeitä. Nyt jakolinja kulkee globalisaation kannattajien ja vastustajien välillä. Tämä ajaa ahdinkoon ne puolueet, jotka ammentavat voimansa vanhasta ideologisesta jakolinjasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
    Emmanuel Macron on nostamassa En Marche -liikkeensä Ranskan kansalliskokouksen suurimmaksi puolueeksi. Sunnuntaina selviää Ranskan kansalliskokouksen toisella kierroksella, saako presidentti Emmanuelle Macron ja hänen Tasavalta liikkeessä -puolueensa suurimman valtakirjan sitten Charles de Gaullen ja 60-luvun. Kuinka paljon Macronin menestys on ranskalainen ilmiö? Onko näkyvissä, että samankaltainen ilmiö tapahtuisi jossain muualla Euroopassa? Ykkösaamussa vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Parlamenttivaalien tunnelmista kertoo Ranskassa asuva toimittaja Ismo Nykänen. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Epa/Philippe Lopez

  • Viimeaikaisten ennusteiden mukaan Suomen talouden tilaa näyttää valoisammalta kuin aikoihin. Pankit vuoron perään nostavat ennusteitaan talouskasvusta ja alkuvuonna Suomella meni jopa paremmin kuin Ruotsilla ja Saksalla. Mikä on talouden kasvun takana? Kuinka pitkästi iloa piisaa? Ykkösaamussa keskustelemassa Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ja OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Jyrki Lyytikkä/Yle

  • -Timo Soinia ei kohdeltu puoluekokouksessa korrektisti, sanoo Kike Elomaa. Mitä Jyväskylässä tapahtui? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen seurauksia pohtivat uuteen ryhmään lähtenyt Kike Elomaa ja ryhmään jäänyt Ville Tavio. Toimittaja on Sakari Kilpelä.
    Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

  • Perussuomalaiset pitivät puoluekokouksensa ja vaihtoivat johtonsa niin perusteellisesti, että alettiin puhua uudesta puolueesta, joka sitten ei kelvannut kumppaniksi hallitukseen keskustalle ja kokoomukselle. Eilen nähtiin sitten vielä toinenkin uusi tuleminen, kun viikonvaihteessa uudestisyntynyt perussuomalaiset hajosi kahdeksi ryhmäksi. Sekin aikoo olla jotakin uutta nimeä myöten, Uusi vaihtoehto. Sakari Kilpelän haastattelussa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
    Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

  • Keskusta ja kokoomus eivät halua jatkaa hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Miten uutta hallitusta nyt aletaan rakentaa? Olli Seurin vieraina perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi, keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz. Puhelimessa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

  • Perussuomalaiset siis valitsivat uudeksi puheenjohtajakseen lauantaina Jussi Halla-ahon Ja saman tien vaihtui koko puheenjohtajisto nuivan linjan kannattajiksi. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Huhtasaari, toiseksi varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen ja kolmanneksi Juho Eerola. Puoluekokousta oli seuraamassa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen. Ykkösaamun toimitti Seija Rautio.
    Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

  • Britannia äänestää tänään ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa eli käytännössä Englannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa valitaan edustajat Britannian parlamenttiin. Päähuomio on siinä, miten vaalit voimiensa tunnossa kutsunut pääministeri Theresa May onnistuu konservatiivien johdossa. Itse vaalikamppailua on värittänyt terrorismi. Ykkösaamussa Olli Seurin haastattelussa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja Oxford -yliopiston apulaisprofessori Mikko Kuisma.
    Kuva: EPA/Jon Super

  • -Nyt tarvitaan näkemystä ja tulevaisuuden visiota. Ei kokemus yksin ratkaise, kuka on hyvä presidenttiehdokas, muistuttaa päätoimittaja Mikko Salmi.
    Isoimmalla oppositiopuolueella SDPllä on suuria vaikeuksia löytää oma presidenttiehdokas. Nyt keskustellaan siitä, mistä löytyy ratkaisu jo kiusalliseltakin näyttävään ongelmaan. Päivi Neitiniemen vieraana ovat Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä