Ykkösaamu

Risto Makkonen: Mitä nationalismi merkitsee EU:n kannalta?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa -95 Ranskan presidentti Francois Mitterrand piti EU parlamentissa Strasbourgissa puheen, joka on jäänyt jokaisen paikka olleen mieleen. Hän sanoi ääni väristen:"Le nationalisme c'est la guerre"- nationalismi merkitsee sotaa. Tähän kiteytyi sodan kokeneen,jo heikentyvän presidentin   huoli silloisesta Balkanin tilanteesta sekä EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta .

Samaan aikaan parlamentin käytäviä kulki toinen ranskalainen, jonka kaikki tunsivat, mutta jonka seuraan ei ollut tungosta. Hän oli Jean-Marie Le Pen. Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko vuodesta   -84. Katkeamaton ura meppinä jatkuu, sillä hänet valittiin sunnuntaina jälleen uudelleen - 85-vuotiaana.

Hänen perustamansa puolue säikäytti koko Euroopan poliittista eliittiä viime sunnuntaina. Tyttären, Marine Le Pennin johtama puolue otti neljäsosan ranskalaisten äänistä ja sai maan suurimman äänisaaliin.  Ennusteet tiesivät veikata voittoa, mutta nyt se on totta. Jos isä Le Pen onkin kuvannut kaasukammioita historian pikku yksityiskohdaksi, on tytär Marine Le Pen siivonnut puolueensa vähemmän rasistiseksi. Jäljellä on kuitenkin muukalaisvastaisuus ja kansallismielisyys. Kansallinen rintama ei aja Ranskaa ulos vain eurosta vaan myös EU:sta.

Vaikka eurovaalit antoivat samansuuntaisia tuloksia muissakin maissa, on Ranskan vaalituloksella poikkeukselliset sisä- ja EU-poliittiset vaikutukset.

24 prosenttia äänistä ei ole enemmistö. Samalla kuitenkin Ranskaa johtavien sosialistien kannatus putosi kolmeentoista ja parlamentin suurimman oppositiopuolueen, oikeistolaisen UPM:n kannatus 20 prosenttiin. Jos presidentti   François  Hollande on ollut viime kuukaudet poliittisesti voimaton, on hän nyt halvaantunut. Tappiollisten paikallisvaalien jälkeen maaliskuussa hän vaihtoi pääministerin ja muita avainministereitä, mutta suosion suunta ei muuttunut. Näin epäsuosittua presidenttiä ei Élysée-palatsissa koskaan ennen ole ollut.

Rajan takana Saksassa Ranskan tilannetta kommentoitiin välittömästi sanomalla, että Suuri Kansakunta "Grande Nation" on nyt suuri ongelma: heikko presidentti, talous kriisissä ja nyt lisäksi uusi oikeistoaalto. Tilanne on samanlainen kuin monessa muussa EU-maassa: rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, velkaantuminen pysäyttää ja kasvu saada aikaan. Ero on vain siinä, että mittasuhteet ovat toiset. Ranska on EU:n toiseksi suurin talous Saksan jälkeen.

Kun perinteinen vasemmisto Ranskassakin kannattaa elvytystä, ei hallituksella liikkumatilaa juuri ole, kun Brysselistä vaaditaan rakenneuudistuksia.   Ne etenevät hitaasti ja hallitus joutunee pyytämään jälleen lisäaikaa komissiolta. Taloustilanne on ollut kuin tarjottimella Kansalliselle rintamalle. Se torjuu EU:n vaatimukset, vaatii valtiolle vahvaa roolia, vastustaa globalisaatiota, kannattaa vapaakaupan sijaan protektionismia ja luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen torjumista. Kun tähän listaan lisätään maahanmuuton rajoittaminen on äänisaalis varma.

Kansallinen rintama on ollut edelläkävijä. Jo -90-luvulla Ranskassa puhuttiin vaihtoäänestäjistä. Näillä tarkoitettiin vasemmistolaisia, usein kommunisteja, jotka kiepsauttivat poliittisen kantansa suoraan äärioikeistoon. Nyt tämä ei ole uutta muissakaan maissa. Oikeisto-opposition ja populismin pelko kaventaa hallitusvastuussa olevien vasemmistopuolueiden liikkumatilaa, kuten kotimaassakin olemme huomanneet.

Kansallisen rintaman maanjäristykseksi kuvattu vaalivoitto ei ollut ensimmäinen kerta. Vuonna 2002 isä Le Pen löi presidentinvaaleissa harmaan ja asiallisen sosialistien ehdokkaan pääministeri Lionel Jospinin ja pääsi toiselle kierrokselle. Jean-Marie le Pen on ollut presidenttiehdokkaana kaikkiaan viisi kertaa - useammin kuin Paavo Väyrynen.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään Ranskassa vuonna 2017. Jos puolueen kannatus pysyy nykytasolla, on tytär Marine vaalien toisella kierroksella.  

Marine Le Pen kävi keskiviikkona EU-parlamentissa kokoamassa omaa puolueryhmää. Mukaan on tulossa Hollannin ja Itävallan vapauspuolueet ja Italian Lega Nord. Liittolaisten löytäminen näyttää hankalalta, sillä niin äärioikeistolainen ja rasistinen puolueen maine on.

Pelkkä EU-vastaisuus ei riitä liimaksi muiden oikeistopopulistien kanssa. Britanniassa suurvoittoon yltänyt itsenäisyyspuolue vastustaa kyllä EU:ta, mutta kannattaa maansa perinteen mukaan vapaakauppaa. Vapaakaupan kohdalla Kanaali on leveä siitä riippumatta, kuka Ranskaa tai Britanniaa johtaa.

Kansallisen rintaman vaalivoitto ei vielä EU:ta halvaannuta, mutta heikentää ennestään Ranskan perinteistä asemaa Unionissa. Vielä presidentti Francois Mitterandin ja liittokansleri Helmut Kohlin aikoina -90-luvulla piti pitkälle paikkansa sanonta, että Ranska ideoi ja Saksa maksaa. Tuo sukupolvi tiesi omasta kokemuksesta, mitä nationalismi merkitsee. Siksi Reinin yli rakennettiin uudet, vahvat taloudelliset ja poliittiset sillat - myös euro.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan pois paitsi EU:sta myös NATO:sta. Tätä sanomaa kuullaan herkällä korvalla Moskovassa. Venäjän kannalta kansallismielisyyden vahvistuminen Länsi-Euroopassa näyttää ensi silmäyksellä parantavan suhteellisesti sen asemia. Mutta voi käydä juuri päinvastoin; oikeiston ja populismin paine ryhdistää perinteisten puolueiden yhteistyötä myös kauppa- ja ulkopolitiikassa. Vanhoilla puolueilla on kuitenkin selkeät enemmistöt kaikissa EU-maissa - myös Ranskassa.

Eri asia sitten on, miten käy Britanniassa ensi vuonna. Kanaalissa on paljon sumua.

Lähetykset

  • pe 30.5.2014 8.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Manchesterin isku, lehdistöneuvos Pekka Isosomppi. Metsät ja tutkijat, Jyri Seppälä, professori, Ilmastopaneelin jäsen, SYKE. Turvapaikanhakijat Euroopassa nyt, Kalle Löövi, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, SPR ja Mikko Simola, komentajakapteeni, rajaturvallisuusasiantuntija, eu-vastuuhenkilö, Rajavartiolaitoksen esikunta. Kolumni Tuija Siltamäki. Koiviston hautajaiset, Jari Niemelä. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Manchesterin isku, lehdistöneuvos Pekka Isosomppi, Lontoo, terrorismitutkija Otso Iho ja tutkija Antti Paronen, MPKK. Pohjoisen sotaharjoitukset, vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak..Trump ja Lähi-itä, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja tutkija Ville Sinkkonen, UPI. Kolumni, Inka Mero. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Helsingin väistyvä valtuusto haluaisi kaupungin osittain omistaman Vantaan energian irti Fennovoimasta. Miksi juuri nyt asiaan piti puuttua? Helsingin kaupunginvaltuutettu Maija Anttila (sdp), Vantaan Tapani Mäkinen (kok) ja Timo Juurikkala (vihr) vastaavat. Korkeakoulujen lukukausimaksut kuumentavat tunteita. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen ja Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ovat eri linjoilla. Maria Markus puhuu kolumnissaan viettelytaidoista. Idänuunilintu levittäytyy Suomeen kaakosta. Olli Seuri juontaa.

  • Iranissa valitaan presidentti, mitkä ovat vaihtoehdot? Professori Hannu Juusola vastaa. Vihreiden puheenjohtajaehdokkaat Emma Kari ja Touko Aalto ovat eri mieltä monessa asiassa. Professori Laura Kolbe selostaa valtiollisten hautajaisten perinnettä ja protokollaa. Sakri Kilpelä juontaa.

  • Uusi teollisuuden suurliitto syntyy. Minkä paikan se ottaa työmarkkinoilla? TEAM:n puheenjohtaja Heli Puura ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen keskustelevat. YK:n turvaneuvosto on huolissaan Venezuelan yhä vaikeammaksi käyvästä poliittisesta tilanteesta. Ratkaisumahdollisuuksia pohtivat VTT Virpi Salojärvi ja Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä. Pasi Myöhänen lukee Lontoossa ilmestyviä lehtiä. Juontajana Olli Seuri.

  • Kreikassa on yleislakko, kertoo Sara Saure Ateenasta.Turvallisuusasiantuntija Juha Pyykönen ja tutkija Ville Sinkkonen pitävät mahdollisia tiedustelutietojen vuotoja Yhdysvalloissa poikkeuksellisina ja vakavina. Kurditaistelijoita kouluttanut suomalainen ammattisotilas kertoo kokemuksistaan Irakissa. Jari Ehrnrooth on havainnut normaaliuden rajojen siirtyneen. Päivi Neitiniemi juontaa.

  • Professori Olli Mäenpää on Yle-selvityksessään tehnyt havaintoja ja parannusehdotuksia. Miten Ylen pitäisi muuttua? Vastaamassa Perussuomalaisten kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä, Kokoomuksen kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Arto Satonen sekä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma. Ranskan uusi presidentti Saksassa. Mitä uusi presidentti Emmanuel Macron haluaa Saksalta, mihin vie Ranskaa? Havaintojaan kertomassa tutkimusprofessori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistosta sekä toimittaja Annastiina Heikkilä. Kolumni: Maataloustuet ja ilmastonmuutos. Kolumnistina Jussi Viitala. Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Saksan suunta. Saksan suurimman osavaltion Nordrhein Westfalenin vaalin uskotaan näyttävän suuntaa koko maalle kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien kisassa. Mitä viikonlopun osavaltiovaalista on pääteltävissä? Turun yliopiston tutkija Kimmo Elo kertoo. Kotimaisen politiikan nykymeno. Hallintarekisteri, puolustuspolitiikka, alkoholilaki jne. Miksi moni hanke on nyt mennyt kiharaiseksi? Vastaamassa politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Pirjo Auvinen Ylestä. Ranskan suunta. Presidentti Emmanuel Macron on nimitetty virkaansa ja tänään hän kertoo seuraavan pääministerin nimen. Haastattelussa tutkimusprofessori Niilo Kauppi Jyväskylän yliopistosta sekä toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista.
    Heikki Hiilamon kolumni sotesta: Pakko tehdä valinnanvapaus.
    Luontoäänenä on punakuiri. Toimittaja Päivi Neitiniemi.

  • Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Keskusliitto kinaavat työeläkkeistä. Studiossa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja EK:n johtava asiantuntija Mika Rantahalvari. Suomi haluaa myydä jäänmurtajia Yhdysvaltoihin. Rauma Marinen varatoimitusjohtaja Håkan Enlund kertoo suomalaisten näkymistä. Pantasudet kartuttavat tietoa susien reviireistä. Studiossa erikoistutkija Katja Holmila Luonnonvarakeskuksesta.
    Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Pääseekö suomalainen sijoittaja piiloon? Miten laatia hallintarekisteri, joka estäisi suomalaisen omistuksen piilottelun, mutta ei vähentäisi ulkomaisten sijoittajien halua sijoittaa suomalaisiin yrityksiin? Haastattelussa kansanedustajat Mika Raatikainen, Perussuomalaiset ja Li Andersson, Vasemmistoliitto. FBI:n johtajan potkut. Mitä presidentti Donald Trump tavoittelee? Vastaamassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti, Benita Heiskanen Turun yliopistosta. Arktinen neuvosto ja ilmastopolitiikka. Neuvoston uuden puheenjohtajamaan, Suomen, tavoitteet ja haasteet. Haastattelussa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sekä Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta. Kreikan lehdet katsastaa Sara Saure. Toimittaja Olli Seuri.

  • Maatalousministeri Jari Leppä pohtii maatalouden kannattavuutta ja edellytyksiä. Koittaako suurvaltasuhteisiin uusi kevät, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapaavat Washingtonissa? Tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro kommentoi. Soten valinnanvapaus tuo uusia yrittäjiä julkisen sektorin ja vanhojen yksityisten palvelujen rinnalle. Marko Kilven kolumni elämän suurista virheistä. niiden syistä ja seurauksista. Presidentinlinnan avoimet ovet.
    Toimittaja Jakke Holvas

  • Suomen EU-linjan kehitys - reunalla vai ytimessä? Vieraana professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta. -
    Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Vieraana entinen pääministeri Paavo Lipponen. -
    Etelä-Korean presidentinvaalit, Soulin vaalitunnelmista kertoo kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen. - Kolumni Kari Enqvist pohtii pitkän iän vaikutuksia. Ykkösaamun toimittaa Päivi Neitiniemi.

Klipit

  • Trump vieraili Saudi-Arabiassa, josta lensi tänään Israeliin ja tänään hän vierailee palestiinalaisalueilla.

    Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan ja Ulkopoliittisesta instituutin tutkija Ville Sinkkosen kanssa puitiin sitä, miten Trump tekee Lähi-idässä ja Persianlahdella selkeää eroa Obaman politiikkaan. Kuva: Ronen Zvulun / Pool / EPA

  • Miten Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija, Ulkoministeriössä aiemmin Afganistan-politiikasta vastannut Olli Ruohomäki näkee Kabulin lauantaiset tapahtumat, jossa suomalaisnainen kidnapattiin? Hyökkäyksessä kuoli Operation Mercyn saksalainen työntekijä ja avustustyöntekijöiden majapaikan turvamies. Kuva: Epa/JAWAD JALALI

  • Yksi viikon pääpuheenaihe on ollut Yleisradio. Maanantaina julkaistiin professori Olli Mäenpään arviointiraportti Ylen journalistisesta päätöksentekoprosessista, tiistaina Ylegate-kirja ja eilen A-teema-illassa keskuteltiin aiheesta.
    Ykkösaamun haastattelussa on Jyväskylän yliopiston journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas.

    Toimittaja on Olli Seuri.

  • -Trump ei suostu toimimaan niin kuin Yhdysvaltain hallintokoneisto edellyttää. Isoon maljaan mahtuu vielä paljon ennen kuin republikaanit hylkäävät, sanoo turvallisuusasiantuntija Juha Pyykönen.
    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lörpötellyt huippusalaisia tietoja venäläisille. Uutta tietoa on tullut myös Trumpin sekaantumisesta liittovaltion poliisin tutkimuksiin. Asiasta keskustelevat tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittinen instituutista ja turvallisuusasiantuntija Juha Pyykönen. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • -Ylen rahoituksen pitää olla järjestettyä niin, ettei sen toiminta ole poliittisille suhdanteille alttiina.
    Maanantaina julkistettiin Ylen itsensä tilaama arviointiraportti "Yleisradion journalistinen päätöksentekoprosessi". Raportin on laatinut professori Olli Mäenpää. Hänen päätelmänsä on, että Ylen on vahvistettava riippumattomuuttaan ja vahtikoiran rooliaan, jotta yleisön luottamus saadaan säilymään. Poliitikkojen ja liike-elämän taholta tulevat painostusyritykset pitäisi käsitellä vakavammin, ja törkeimmät myös julkistaa, jotta kynnys edes yrittämiselle ja paineen luomiselle olisi korkeampi.
    Ylen tilanteesta keskustelevat Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä, Yle hallinotneuvoston varapuheenjohtaja Arto Satonen ja kansanedustaja Eero Heinäluoma. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • -Suomi selvisi poikkeuksellisen hyvin kylmän sodan aikakaudesta, muistuttaa Pesu.
    Ykkösaamussa muisteltiin vielä perjantaina kuollutta presidentti Mauno Koivistoa. Millainen on hänen ulkopoliittinen perintönsä ja mitä siitä voisi ottaa opiksi nykypäivänä? Päivi Neitiniemen vieraana nuoremman polven ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tutkija Matti Pesu.
    Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva

  • Hallintarekisterilaki on mielenkiintoinen esimerkki poliittisesta kamppailusta ja vallankäytöstä, yllättävistä käänteistä sekä paikoin rivikansalaisen ymmärryksen ylittävistä termeistä ja muotoiluista. Eduskunnan on määrä keskustella hallintarekisteristä ensi tiistaina - oppositio äänesti sen eilen pöydälle.
    Ykkösaamussa vierailivat kansanedustajat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, talousvaliokunnan jäsen Arto Pirttilahti keskustasta ja hallintarekisterilain yhteydessä poliisikansanedustajana profiloitunut Mika Raatikainen perussuomalaisista. Puhelimen päässä kommentoi Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius. Toimittaja on Olli Seuri.

  • -Yhä enemmän ketjun arvonlisä valuu kaupan puolelle. Nyt on pakko markkinoilla havahtua ja tehdä ketjun sisällä asioita toisin. Ei ole Suomen etu, että oma ruoantuotanto nääntyy, sanoo tuore maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
    Moni suomalainen viljelijä elää henkisessä ja taloudellisessa ahdingossa. Lihan ja viljan tuotannosta on tullut halpatuotantoa. Kannattavuus on suomalaisen maanviljelijän suurin ongelma. Onko luonnonvarataloudesta tai biotaloudesta maatalouden nostajaksi. Kuinka uusi ministeri luotsaa maatalouselinkeinoja? Viime perjantaina virkaan nimitetty maa- ja metsätalousministeri, keskustan Jari Leppä on Ykkösaamun vieraana. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Petri Lassheikki/Yle

  • - Marine Le Penistä tuli eurooppalaisen laitaoikeiston kiistaton johtaja, sanoo Hautala.
    Ranskan seuraavaksi presidentiksi nousee ennakkosuosikki Emmanuel Macron. Macron sai 66 % äänistä ja hänen vastaehdokkaansa Marine Le Pen 34 %. Kun Macron astui lavalle myöhään eilen illalla, taustalla soi Beethovenin Oodi ilolle eli EU:n tunnushymni.
    Macron sanoi puhuvansa omien kannattajiensa lisäksi myös niille, jotka äänestivät häntä vain vastustaakseen Le Peniä sekä myös niille, jotka äänestivät Le Peniä: “Teen viiden vuoden aikana kaikkeni, ettei kellään enää ole syytä äänestää äärilaitoja".
    Ykkösaamussa vierailivat europarlamentaarikot Heidi Hautala, Petri Sarvamaa ja Nils Torvalds. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • -Lähi-idän nykyinen tilanne puolestaan on erilaisten historiallisten tapahtumien tulos. Esimerkiksi Jemenin sota on saanut aivan liian vähän huomiota, muistuttaa Lähi-itää pitkään seurannut toimittaja Liisa Liimatainen.

    Lähi-idässä on Syyrian ja Irakin konfliktien lisäksi käynnissä valtataistelu Iranin ja Saudi-Arabian välillä. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Häkkäsen mukaan kiistelty hallintarekisteri parantaisi suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Hallintarekisterin on esitetty helpottavan veronkiertoa, rahanpesua ja lisäävän talousrikollisuutta. Häkkänen toteaa, että viranomaisilla ja medialla tulee olla kyky seurata, kuka mitäkin omistaa. - Nyt etsitään kaikki ne keinot, joilla läpinäkyvyyttä voidaan mahdollistaa ja omistajatietoja saamaan muista maista nopeasti suomalaisille viranomaisille, hän sanoo.
    Hallituksen lainvalmistelua on kritisoitu mm. siitä, että esityksissä on ollut suuria perustuslaillisia ongelmia. Haastattelussa Häkkänen esittää oman näkemyksensä siitä, miten lainvalmistelua tulisi kehittää. Toimittajana Jakke Holvas.

  • Vieraana vasta nimetty kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho, jonka kanssa puhuttiin lähinnä Eurooppa-asioista. Miten Sampo Terho näkee muun muassa Angela Merkelin roolin, Ranskan presidentivaalit, Marconin väläyttelyt mahdollisesta frexitistä ja Britannian brexitin. Lopuksi puhuttiin Suomen EU-roolista. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä on todennut että Suomen Eurooppa-politiikka ei ole muuttumassa, Sampo Terhon nimityksestä huolimatta. Onko ristiriitaa, että Eurooppaministeri puhuu euro- ja eu-erosta?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä