Ykkösaamu

Risto Makkonen: Mitä nationalismi merkitsee EU:n kannalta?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa -95 Ranskan presidentti Francois Mitterrand piti EU parlamentissa Strasbourgissa puheen, joka on jäänyt jokaisen paikka olleen mieleen. Hän sanoi ääni väristen:"Le nationalisme c'est la guerre"- nationalismi merkitsee sotaa. Tähän kiteytyi sodan kokeneen,jo heikentyvän presidentin   huoli silloisesta Balkanin tilanteesta sekä EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta .

Samaan aikaan parlamentin käytäviä kulki toinen ranskalainen, jonka kaikki tunsivat, mutta jonka seuraan ei ollut tungosta. Hän oli Jean-Marie Le Pen. Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko vuodesta   -84. Katkeamaton ura meppinä jatkuu, sillä hänet valittiin sunnuntaina jälleen uudelleen - 85-vuotiaana.

Hänen perustamansa puolue säikäytti koko Euroopan poliittista eliittiä viime sunnuntaina. Tyttären, Marine Le Pennin johtama puolue otti neljäsosan ranskalaisten äänistä ja sai maan suurimman äänisaaliin.  Ennusteet tiesivät veikata voittoa, mutta nyt se on totta. Jos isä Le Pen onkin kuvannut kaasukammioita historian pikku yksityiskohdaksi, on tytär Marine Le Pen siivonnut puolueensa vähemmän rasistiseksi. Jäljellä on kuitenkin muukalaisvastaisuus ja kansallismielisyys. Kansallinen rintama ei aja Ranskaa ulos vain eurosta vaan myös EU:sta.

Vaikka eurovaalit antoivat samansuuntaisia tuloksia muissakin maissa, on Ranskan vaalituloksella poikkeukselliset sisä- ja EU-poliittiset vaikutukset.

24 prosenttia äänistä ei ole enemmistö. Samalla kuitenkin Ranskaa johtavien sosialistien kannatus putosi kolmeentoista ja parlamentin suurimman oppositiopuolueen, oikeistolaisen UPM:n kannatus 20 prosenttiin. Jos presidentti   François  Hollande on ollut viime kuukaudet poliittisesti voimaton, on hän nyt halvaantunut. Tappiollisten paikallisvaalien jälkeen maaliskuussa hän vaihtoi pääministerin ja muita avainministereitä, mutta suosion suunta ei muuttunut. Näin epäsuosittua presidenttiä ei Élysée-palatsissa koskaan ennen ole ollut.

Rajan takana Saksassa Ranskan tilannetta kommentoitiin välittömästi sanomalla, että Suuri Kansakunta "Grande Nation" on nyt suuri ongelma: heikko presidentti, talous kriisissä ja nyt lisäksi uusi oikeistoaalto. Tilanne on samanlainen kuin monessa muussa EU-maassa: rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, velkaantuminen pysäyttää ja kasvu saada aikaan. Ero on vain siinä, että mittasuhteet ovat toiset. Ranska on EU:n toiseksi suurin talous Saksan jälkeen.

Kun perinteinen vasemmisto Ranskassakin kannattaa elvytystä, ei hallituksella liikkumatilaa juuri ole, kun Brysselistä vaaditaan rakenneuudistuksia.   Ne etenevät hitaasti ja hallitus joutunee pyytämään jälleen lisäaikaa komissiolta. Taloustilanne on ollut kuin tarjottimella Kansalliselle rintamalle. Se torjuu EU:n vaatimukset, vaatii valtiolle vahvaa roolia, vastustaa globalisaatiota, kannattaa vapaakaupan sijaan protektionismia ja luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen torjumista. Kun tähän listaan lisätään maahanmuuton rajoittaminen on äänisaalis varma.

Kansallinen rintama on ollut edelläkävijä. Jo -90-luvulla Ranskassa puhuttiin vaihtoäänestäjistä. Näillä tarkoitettiin vasemmistolaisia, usein kommunisteja, jotka kiepsauttivat poliittisen kantansa suoraan äärioikeistoon. Nyt tämä ei ole uutta muissakaan maissa. Oikeisto-opposition ja populismin pelko kaventaa hallitusvastuussa olevien vasemmistopuolueiden liikkumatilaa, kuten kotimaassakin olemme huomanneet.

Kansallisen rintaman maanjäristykseksi kuvattu vaalivoitto ei ollut ensimmäinen kerta. Vuonna 2002 isä Le Pen löi presidentinvaaleissa harmaan ja asiallisen sosialistien ehdokkaan pääministeri Lionel Jospinin ja pääsi toiselle kierrokselle. Jean-Marie le Pen on ollut presidenttiehdokkaana kaikkiaan viisi kertaa - useammin kuin Paavo Väyrynen.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään Ranskassa vuonna 2017. Jos puolueen kannatus pysyy nykytasolla, on tytär Marine vaalien toisella kierroksella.  

Marine Le Pen kävi keskiviikkona EU-parlamentissa kokoamassa omaa puolueryhmää. Mukaan on tulossa Hollannin ja Itävallan vapauspuolueet ja Italian Lega Nord. Liittolaisten löytäminen näyttää hankalalta, sillä niin äärioikeistolainen ja rasistinen puolueen maine on.

Pelkkä EU-vastaisuus ei riitä liimaksi muiden oikeistopopulistien kanssa. Britanniassa suurvoittoon yltänyt itsenäisyyspuolue vastustaa kyllä EU:ta, mutta kannattaa maansa perinteen mukaan vapaakauppaa. Vapaakaupan kohdalla Kanaali on leveä siitä riippumatta, kuka Ranskaa tai Britanniaa johtaa.

Kansallisen rintaman vaalivoitto ei vielä EU:ta halvaannuta, mutta heikentää ennestään Ranskan perinteistä asemaa Unionissa. Vielä presidentti Francois Mitterandin ja liittokansleri Helmut Kohlin aikoina -90-luvulla piti pitkälle paikkansa sanonta, että Ranska ideoi ja Saksa maksaa. Tuo sukupolvi tiesi omasta kokemuksesta, mitä nationalismi merkitsee. Siksi Reinin yli rakennettiin uudet, vahvat taloudelliset ja poliittiset sillat - myös euro.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan pois paitsi EU:sta myös NATO:sta. Tätä sanomaa kuullaan herkällä korvalla Moskovassa. Venäjän kannalta kansallismielisyyden vahvistuminen Länsi-Euroopassa näyttää ensi silmäyksellä parantavan suhteellisesti sen asemia. Mutta voi käydä juuri päinvastoin; oikeiston ja populismin paine ryhdistää perinteisten puolueiden yhteistyötä myös kauppa- ja ulkopolitiikassa. Vanhoilla puolueilla on kuitenkin selkeät enemmistöt kaikissa EU-maissa - myös Ranskassa.

Eri asia sitten on, miten käy Britanniassa ensi vuonna. Kanaalissa on paljon sumua.

Lähetykset

  • pe 30.5.2014 8.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Mitä tehdä, kun kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat eivät halua palata kotimaahansa. Mitä velvoitteita Suomella on laittomia kohtaan, pohtimassa Li Andersson Vasl, Mika Niikko PS ja Ben Zyskowicz Kok. Britannian EU-eron poliittisia ja taloudellisia seurauksia arvioivat EK:n Janica Ylikarjula ja UPI:n Juha Jokela. Haluammeko vetäytyä syrjään vielä seuraavatkin 100 vuotta, kysyy kolumnisti, poliisi Marko Kilpi.
    Toimittaja Päivi Neitiniemi.

  • Voittajat ja häviäjät, sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikutuksia maakuntien talouteen arvioi kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.
    Valoa näkyvissä maailmantaloudessa, mitä sanoo IMF. Kiinan rakentamat keinosaaret koettelevat Kiinan ja Yhdysvaltain välejä. Kiina-tutkija Teemu Naarajärvi ja toimittaja Kirsi Crowley haastateltavina.
    Amis on huikea opinahjo, sanoo kolumnisti Paula Takio.

    Toimittajana Sakari Kilpelä.  

  • Sipilä pitää omistajaohjaussalkun. Pääministerin linjaukset ja jääviys mediaraadin puntarissa, mukana Talouselämän Emilia.Kullas, Maaseudun Tulevaisuuden Jouni Kemppainen ja HS:n Piia Elonen.
    Pormestareita on vielä vähän, kiinnostaako kuntajohtajuus jatkossa? Kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta sekä poliitikot Tatu Rauhamaki kokoomuksesta ja Olli-Poika Parviainen vihreistä keskustelmassa. 
    Populismille vastareaktio, kolumnisti Jari Ehrnrooth.

    Toimittajana Jari Niemelä.

  • Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saattaa jäädä noin kymmenen tuhatta paperitonta, eli kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Eilen kerrottiin, että Espoo on tehnyt suunnitelmat sen varalle, että laittomasti Suomeen jäävät tarvitsisivat hätämajoitusta. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoi Ykkösaamussa, että viranomaiset tekevät kaikkensa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saataisiin lähtemään vapaaehtoisesti takaisin kotimaahansa. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Puhuttaako Trump? Entä ympäristöongelmat? Miksi venäläisnaiset ovat kiinnostuneita kiinalaismiehistä? Venäjän ja Aasian kirjeenvaihtajamme Kerstin Kronvall ja Mika Mäkeläinen vastaavat. Kestra irtautui
    Fennovoiman ydinvoimalan rahoituksesta, missä kantimissa hanke on, vihreiden Emma Kari, keskustan Mauri Pekkarinen ja professori Esa Vakkilainen arvioimassa.

    Ysärikatsauksessa muun muassa valtakunnansovittelija Jorma Reinin uran nolosta lopusta.

    Toimittajana Päivi Neitiniemi

  • Yritystukia on vaadittu karsittaviksi, mikä on pienten ja keskisuurten yritysten näkemys, vieraana johtaja Jouni Hakala EK:sta. 
    Saadaanko kahtiajakautunut Kypros yhdistettyä? Ruotsia ja Viroa koskevissa keskusteluissa on korostunut turvallisuus, mitä muuta naapureille kuuluu, Baltian ja Ruotsin kirjeenvaihtajat Marjo Näkki ja Hannele Muilu kertovat.

    Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Obama jättää jäähyväiset, mitä hän sai aikaan, arvioimassa Kristiina Helenius Amchamista ja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta Instituutista.
    Suomessa on satoja vaarallisia urheiluhalleja, miksi ja mitä pitäisi tehdä, vieraina tarkastusinsinööri Jouko Lamminen Vantaan rakennusvalvonnasta ja yli-insinööri Jukka Bergman Ympäristöministeriöstä.
    Rysky Riiheläinen ennakoi kolumnissaan epävarmoja aikoja.

    Ykkösaamun juontajana Jakke Holvas.  

  • Voivatko kehitysyhteistyö ja vienninedistäminen kulkea käsikädessä? Vieraana ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.
    Noudattaako Iran ydinohjelman rajoittamissopimuksen velvoitteita? Valvojat koolla Wienissä.
    Länsimaissa arabimaailma nähdään yksipuolisesti, väittää islamin tutkija Maria Pakkala. Ekonomisti Anne Brunila patistaa suomalaisia rohkeisiin ratkaisuihin. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • 8.10. Ruotsi puhuu turvallisuudestaan Sälenissä. Miten Suomen turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot eroavat Ruotsin vaihtoehdoista? Studiossa Ulkopoliitiset instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja toimittaja Yrsa Grüne 8.40. Pilaako eliitti Suomen, kysyy tietokirjailija Karina Jutila uutuuskirjassaan 8.55. Älkää patistako naisia äideiksi, sanoo kolumnisti Reetta Räty.
    Toimittaja Sakari Kilpelä

  • 8.10 Turkin kehitys kohti yksinvaltaa terrorismin varjossa. Haastateltavana Suomen Turkin suurlähettiläs Päivi Kairamo. 8.35 Puolueiden puheenjohtajuuksia katkolla tänä vuonna. Asetelmia arvioi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä 8.40 Afganistanin tulevaisuuden näkymiä valottaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki 8.55 Ulkomaanlehtikatsaus Berliinistä.
    Toimittaja Päivi Neitiniemi

  • Tuoreen elinkeinoministerin Mika Lintilän edessä mittavat haasteet: mm Terrafame, energiaratkaisut ja miten investoinnit lähtisivät liikkeelle. Studiovieraana Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen. Kolumni Roope Mokka: Tuhoaako kasvu työpaikat. Toimittajana Sakari Kilpelä

  • Hallituksen on määrä päättää mahdollisesta väylien yhtiöittämisestä ja uuden liikenneverkkoyhtiön perustamisesta. Kysymysmerkkejä silti piisaa.Studiovieraina Älykkään liikenteen verkoston ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblom ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Syyrian rauhansuunnitelma/ CMI:n asiantuntija Ilkka Uusitalo. Usa-Venäjä suurvaltasuhteet/ Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sekä Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti, Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton-keskuksen johtaja Benita Heiskanen, Kolumni Jussi Viitala.
    Toimittajana Olli Seuri

Klipit

  • -Britannian jättäytyminen pois sisämarkkinoilta on brexitin merkittävin asia Suurin kysymys on, millainen vapaakauppasopimuksesta tulee. Se tulee olemaan vuosien prosessi, sanoo ohjelmajohtaja Juha Jokela.

    Koko Eurooppa taisi pysähtyä eilen iltapäivällä kuuntelemaan, mitä Britannian pääministeri Theresa May kertoi maan brexit-tavoitteista. Ennakolta puhetta kuvattiin hänen tärkeimmäksi pääministerikautenaan, joka tosin kestänyt vasta seitsemän kuukautta. Entä puheen tyyli ja sisältö?
    Keskustelemassa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • -Trump toimii johdonmukaisesti tavalla, joka tuotti vaalivoiton. Arvot, joita Trump viljelee, eivät vastaa eurooppalaisia arvoja sivistyneestä käytöksestä, pohtii kansanedustaja Erkki Tuomioja.

    Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump piti keskiviikkona odotetun tiedotustilaisuuden. Edellisestä on aikaa puoli vuotta. Tällä välin Trump on twiitannut, avustajiensa mielestä liiankin ahkerasti, sekä suostunut muutamaan haastatteluun hänelle myötämielisissä uutisvälineissä. Selvisivätkö Trumpin aikeet eilisessä tilaisuudessa, sitä arvioi Sdp:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Toimittaja on Ykkösaamun Sakari Kilpelä.

  • Asiantuntijan arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä satoja urheiluhalleja, joiden turvallisuudesta ei voi mennä takuuseen. Vuonna 2013 helmikuussa Laukaassa romahti ratsastusmaneesi, 10-vuotias tyttö kuoli. Silloinen ministeri vaati lakia, joka estää vastaavat tulevaisuudessa. Laki saatiin ja keväällä 2015 annettiin määräaika, johon mennessä hallit pitää tarkistuttaa. Marraskuussa 2016 Porvoossa Kokonniemen nuorisojäähalli paljastui niin vaarallisiksi käyttäjille, että Porvoon kaupunki sulki hallin. Voiko urheiluhalleissa käydä turvallisin mielin? Pitäisikö perustaa kansallinen rekisteri tarkastetuista halleista?
    Haastateltavina ympäristöministeriön yli-insinööri Jukka Bergman ja teräsrakenne-asiantuntija, Vantaan rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Jouko Lamminen. Toimittajana Jakke Holvas.
    Kuva: Laukaan romahtanut ratsastusmaneesi. Leena Petman/Yle

  • -Obama on ollut suuri inspiroija ja oraattori. Tämä Obaman jäähyväispuhe kuuluu hänen suurien puheidensa joukkoon, sanoo amerikkalaisen kauppakamarin Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius.
    -Obaman retoriset puheet eivät aina natsanneet yhteen hänen tekojensa kanssa. Michelle oli jopa Obamaa parempi puhuja, muistuttaa ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
    Presidentti Barack Obama piti tiistaina Chicagossa ja Suomen aikaa viime yönä jäähyväispuheensa.
    Ykkösaamussa luonnehdittiin puheen kokonaissävyä toimittaja Jakke Holvaksen johdolla.
    Kuva: EPA/Stin Lane

  • Media kertoo arabimaista ainoastaan pommi-iskuista ja levottomuuksista, muu jätetään kertomatta, sanoo islamin tutkija Maria Pakkala. - Länsimaissa on hyvin homogeeninen kuva arabimaailmasta, vaikka alue on hyvin laaja, monikulttuurinen ja moniuskontoinen, hän kuvaa.
    Naisen asema arabimaailmassa on Pakkalan mukaan heikko paitsi huonon talous- ja turvallisuustilanteen takia myös kulttuurisista syitä. Perusoikeuksien puutteen vuoksi osa arabinuorista unelmoi elämästä länsimaissa, mutta kuva lännestä on epärealistinen, hän sanoo. Toimittajana on Päivi Neitiniemi. Kuva: EPA/MAZEN MAHDI

  • Pilaako eliitti Suomen, pohtii yhteiskuntatieteiden tohtori, e2-ajatuspajan johtaja Karina Jutila tänään 9.1.2016 julkaistavassa kirjassaan. Someajan kärjekäs keskustelukulttuuri heikentää luottamuspääomaa ja poliitikkojen kykyä toimia yhdessä, väittää Jutila. Hän kysyy, mikä on eliitin asema tällaisessa toimintakulttuurissa - pystyykö se hillitsemään sitä vai ruokkiiko se jopa sitä.

  • Ykkösaamussa päivitettiin Turkin tilanne yhdessä Suomen Ankaran-suurlähettilään Päivi Kairamon kanssa. Mitä maahan kuuluu viimeaikaisten terrori-iskujen ja vallankaappausyrityksen jälkeen? Millaiset ovat yksivaltaiseen suuntaan liikkuvan maan suhteet Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Suomeen?

  • Suomalaisten kuningasseikkailut, Lapuan patruunatehtaan räjähdys, Suomen asuttaminen, Oulun pamaus, Kekkosen ajan loppu ja Pispalan uittotunneli. Suomen historia on täynnä erehdyksiä, kämmejä ja tunarointeja. Seuraavaksi paneudumme tunaroinnin Suomen historiaan. Mihin mokaillussa mennään? Mitkä ovat tulevan kevään varmat mokat?
    Päivi Neitiniemen vieraana Tuhansien mokien maa -kirjan kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Vesa Sisättö.

  • Tasavallan presidentin eilinen uudenvuoden puhe oli järjestyksessään viides Sauli Niinistön puhe presidenttinä. -Presidentin puhe oli varjojen maan matkaopas. Puheessa korostui se, että yhdessä pysyminen ja heikommista huolehtiminen auttavat meitä pääsemään vaikeiden aikojen yli. Tämä oli hyvä puhe, jota tarvitaan juuri nyt. Pimeyden keskittymisen sijaan puhe oli toivoa herättävä, hyvä voittaa lopulta pahan. Hyvän puheen monitulkintaisuus puhuttelee monia ihmisiä. Kukin löytää itselleen sopivia ja ilahduttavia kohtia, pohtii Suomen presidenttien ja Venäjän tsaarien puheita tutkinut valtiotieteiden tohtori Anneli Portman. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Kotimainen kirjallisuus on täynnä tarinoita, jotka kuvaavat Suomen muuttumista. Ne kertovat meidän oman tarinamme. Kirjojen Suomi on suuri kirjallisuushanke, joka tarjoaa yli 100 radio-ohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, kirjallisuus-podcasteja sekä 3.1.2017 avautuvan laajan nettisivuston yle.fi/kirjojensuomi.

    -Valinta oli vaikea! Lähtökohta oli 4500 eri vuosina ilmestynyttä kirjaa, joista sitten Nadja Nowakin kanssa valitsimme yhden kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Tarkasti punniten, tutkien ja lukien päädyimme lopulta hyvin yllätykselliseen listaan. Yllättävää oli se, kuinka selkeästi kirjoissa näkee ajan ilmapiirin hengen. Esimerkkinä, kuinka moneen kirjaan 60- luvun pasifismi tarttuikaan, kertoo toimittaja Seppo Puttonen.
    -Naisen roolimallin muuttuminen, sota, maaltamuutto kaupunkiin, eriarvoisuus ja jälleenrakennus ovat myös teemoja, jotka nousivat hyvin esille.

    Tiistaina 10.1.2017 alkavat radiosarja Sadan vuoden kirjat Yle Radio 1:ssä ja 101 kirjaa Yle TV1:n Aamu-tv.ssä. Molempien sarjojen 50 ensimmäistä osaa julkaistaan Yle Areenassa jo 3.1.2017.
    -Kaiken tämän lisäksi sata kirjaa on luettavissa verkossa ilmaiseksi, vinkkaa Seppo Puttonen.
    Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Hallitus sai valmiiksi lakiesityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta. Tarkoitus on lisätä potilaan vapautta valita hoitopaikkansa. Asiakas saisi valita perusterveydenhoidon palvelut sote-keskuksista, joita pyörittää joko yksityinen, julkinen tai kolmas sektori eli järjestöt.
    Soteuudistuksella on mm. aiottu nopeuttaa hoitoon pääsyä ja säästää kolme miljardia euroa sosiaali- ja terveysmenoista.

    Sote -uudistusta vetävä projektijohtaja alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus jää suuressa osassa maata puolitiehen. -Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei terveys- ja sosiaalipalveluyrityksiä ole kaikkialla Suomessa.
    Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Ääri-islamilainen Isis-järjestö väittää olleensa maanantai-ltaisen Berliinin rekka-iskun takana. Berliinin Breitscheidplatzin joulumarkkinoille tehdyn iskun tekijää tai mahdollisia tekijöitä ei ole tavoitettu. Saksan poliisi jatkaa etsintöjä. Poliisi vapautti eilen maanantaina pidätetyn miehen todisteiden puuttumisen vuoksi. Saksalaisille on kuitenkin vakuutettu, että useita eri tutkintasuuntia olisi käynnissä tapauksen selvittämiseksi.

    -Tästä tulee Merkelille vaikea vuosi. Toisaalta Merkelin asema voi myös vahvistua, koska hän on niin kokenut poliitikko. Mutta nyt pelataan tunteilla, ja se ei ole Merkelin vahvin puoli, pohtii Dan Ekholm.
    -Nyt Saksassa pyritään palauttamaan ihmisten luottamus yleiseen turvallisuuteen. Jatkossa lähtee liikkeelle keskustelu siitä, pitäisikö Euroopan unionin tasolla tehdä korjausliikkeitä erityisesti tiedonvaihdon välillä, sanoo valtiotieteen tohtori Kimmo Elo.

    Millaisia seurauksia Berliinin terrori-iskulla voi olla Saksassa ja Saksan politiikassa?
    Olli Seurin kanssa keskustelemassa Ylen ulkomaantoimittaja ja entinen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Berliinissä Dan Ekholm ja yliopistolehtori, valtiotieteen tohtori Kimmo Elo Turun yliopistosta.

    Kuva: EPA/MICHAEL KAPPELER

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä