Ykkösaamu

Risto Makkonen: Mitä nationalismi merkitsee EU:n kannalta?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa -95 Ranskan presidentti Francois Mitterrand piti EU parlamentissa Strasbourgissa puheen, joka on jäänyt jokaisen paikka olleen mieleen. Hän sanoi ääni väristen:"Le nationalisme c'est la guerre"- nationalismi merkitsee sotaa. Tähän kiteytyi sodan kokeneen,jo heikentyvän presidentin   huoli silloisesta Balkanin tilanteesta sekä EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta .

Samaan aikaan parlamentin käytäviä kulki toinen ranskalainen, jonka kaikki tunsivat, mutta jonka seuraan ei ollut tungosta. Hän oli Jean-Marie Le Pen. Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko vuodesta   -84. Katkeamaton ura meppinä jatkuu, sillä hänet valittiin sunnuntaina jälleen uudelleen - 85-vuotiaana.

Hänen perustamansa puolue säikäytti koko Euroopan poliittista eliittiä viime sunnuntaina. Tyttären, Marine Le Pennin johtama puolue otti neljäsosan ranskalaisten äänistä ja sai maan suurimman äänisaaliin.  Ennusteet tiesivät veikata voittoa, mutta nyt se on totta. Jos isä Le Pen onkin kuvannut kaasukammioita historian pikku yksityiskohdaksi, on tytär Marine Le Pen siivonnut puolueensa vähemmän rasistiseksi. Jäljellä on kuitenkin muukalaisvastaisuus ja kansallismielisyys. Kansallinen rintama ei aja Ranskaa ulos vain eurosta vaan myös EU:sta.

Vaikka eurovaalit antoivat samansuuntaisia tuloksia muissakin maissa, on Ranskan vaalituloksella poikkeukselliset sisä- ja EU-poliittiset vaikutukset.

24 prosenttia äänistä ei ole enemmistö. Samalla kuitenkin Ranskaa johtavien sosialistien kannatus putosi kolmeentoista ja parlamentin suurimman oppositiopuolueen, oikeistolaisen UPM:n kannatus 20 prosenttiin. Jos presidentti   François  Hollande on ollut viime kuukaudet poliittisesti voimaton, on hän nyt halvaantunut. Tappiollisten paikallisvaalien jälkeen maaliskuussa hän vaihtoi pääministerin ja muita avainministereitä, mutta suosion suunta ei muuttunut. Näin epäsuosittua presidenttiä ei Élysée-palatsissa koskaan ennen ole ollut.

Rajan takana Saksassa Ranskan tilannetta kommentoitiin välittömästi sanomalla, että Suuri Kansakunta "Grande Nation" on nyt suuri ongelma: heikko presidentti, talous kriisissä ja nyt lisäksi uusi oikeistoaalto. Tilanne on samanlainen kuin monessa muussa EU-maassa: rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, velkaantuminen pysäyttää ja kasvu saada aikaan. Ero on vain siinä, että mittasuhteet ovat toiset. Ranska on EU:n toiseksi suurin talous Saksan jälkeen.

Kun perinteinen vasemmisto Ranskassakin kannattaa elvytystä, ei hallituksella liikkumatilaa juuri ole, kun Brysselistä vaaditaan rakenneuudistuksia.   Ne etenevät hitaasti ja hallitus joutunee pyytämään jälleen lisäaikaa komissiolta. Taloustilanne on ollut kuin tarjottimella Kansalliselle rintamalle. Se torjuu EU:n vaatimukset, vaatii valtiolle vahvaa roolia, vastustaa globalisaatiota, kannattaa vapaakaupan sijaan protektionismia ja luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen torjumista. Kun tähän listaan lisätään maahanmuuton rajoittaminen on äänisaalis varma.

Kansallinen rintama on ollut edelläkävijä. Jo -90-luvulla Ranskassa puhuttiin vaihtoäänestäjistä. Näillä tarkoitettiin vasemmistolaisia, usein kommunisteja, jotka kiepsauttivat poliittisen kantansa suoraan äärioikeistoon. Nyt tämä ei ole uutta muissakaan maissa. Oikeisto-opposition ja populismin pelko kaventaa hallitusvastuussa olevien vasemmistopuolueiden liikkumatilaa, kuten kotimaassakin olemme huomanneet.

Kansallisen rintaman maanjäristykseksi kuvattu vaalivoitto ei ollut ensimmäinen kerta. Vuonna 2002 isä Le Pen löi presidentinvaaleissa harmaan ja asiallisen sosialistien ehdokkaan pääministeri Lionel Jospinin ja pääsi toiselle kierrokselle. Jean-Marie le Pen on ollut presidenttiehdokkaana kaikkiaan viisi kertaa - useammin kuin Paavo Väyrynen.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään Ranskassa vuonna 2017. Jos puolueen kannatus pysyy nykytasolla, on tytär Marine vaalien toisella kierroksella.  

Marine Le Pen kävi keskiviikkona EU-parlamentissa kokoamassa omaa puolueryhmää. Mukaan on tulossa Hollannin ja Itävallan vapauspuolueet ja Italian Lega Nord. Liittolaisten löytäminen näyttää hankalalta, sillä niin äärioikeistolainen ja rasistinen puolueen maine on.

Pelkkä EU-vastaisuus ei riitä liimaksi muiden oikeistopopulistien kanssa. Britanniassa suurvoittoon yltänyt itsenäisyyspuolue vastustaa kyllä EU:ta, mutta kannattaa maansa perinteen mukaan vapaakauppaa. Vapaakaupan kohdalla Kanaali on leveä siitä riippumatta, kuka Ranskaa tai Britanniaa johtaa.

Kansallisen rintaman vaalivoitto ei vielä EU:ta halvaannuta, mutta heikentää ennestään Ranskan perinteistä asemaa Unionissa. Vielä presidentti Francois Mitterandin ja liittokansleri Helmut Kohlin aikoina -90-luvulla piti pitkälle paikkansa sanonta, että Ranska ideoi ja Saksa maksaa. Tuo sukupolvi tiesi omasta kokemuksesta, mitä nationalismi merkitsee. Siksi Reinin yli rakennettiin uudet, vahvat taloudelliset ja poliittiset sillat - myös euro.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan pois paitsi EU:sta myös NATO:sta. Tätä sanomaa kuullaan herkällä korvalla Moskovassa. Venäjän kannalta kansallismielisyyden vahvistuminen Länsi-Euroopassa näyttää ensi silmäyksellä parantavan suhteellisesti sen asemia. Mutta voi käydä juuri päinvastoin; oikeiston ja populismin paine ryhdistää perinteisten puolueiden yhteistyötä myös kauppa- ja ulkopolitiikassa. Vanhoilla puolueilla on kuitenkin selkeät enemmistöt kaikissa EU-maissa - myös Ranskassa.

Eri asia sitten on, miten käy Britanniassa ensi vuonna. Kanaalissa on paljon sumua.

Lähetykset

  • pe 30.5.2014 8.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Donald Trump on ollut 99 päivää Yhdysvaltain presidenttinä. Suomen entinen Washingtonin suurlähettiläs, Jukka Valtasaari, ja Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen poimivat alkukauden merkittävimmät tai merkillisimmät päätökset tai twiitit. Miten Suomen hallituksessa toteutuu tasa-arvo? Suomi 100 -juhlavuoden rahasarjan valmistus peruuntui. Teloituskuvan sopivuutta ja vuoden 1918 tapahtumia arvioivat historian professorit Martti Häikiö ja Pertti Haapala. Olli Seuri juontaa.

  • Hallituksen kehysriihen päätökset leikkaavat monia etuuksia. Vaikutuksia arvioivat Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola ja sosiaalioikeuden professori emeritus Pentti Arajärvi. Euroopan neuvosto asettaa Turkin erityistarkkailuun. Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä presidentti Erdogania ei voi syyttää kaikesta. Kaikkiaan hän toivoo lisää sävyjä islamilaisen maailman tarkasteluun. Pertti Rönkkö lukee saksalaisia lehtiä. Juontajana Päivi Neitiniemi.

  • Hallituksen puoliväliriihen jyviä puivat kansanedustajat Emma Kari (vihr), Sampo Terho (ps) ja Anna-Maja Henriksson (r). Miten käy ympäristöasioiden maakuntahallinnon uudistuksessa? Eri näkökantoja edustavat Juho Korpi ympäristöministeriöstä, Marko Mäki-Hakola MTK:sta sekä Päivi Lundvall Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Keinoäly asettaa lääkärin ja duunarin samaan rintamaan, sanoo Roope Mokka kolumnissaan. Sakari Kilpelä juontaa.

  • Hallituksen puoliväliriihi lämpiää, toimittajat Pirjo Auvinen ja Unto Hämäläinen arvioivat jyvän kuivuutta. Presidentti Tarja Halonen saapuu vieraaksi. Hänen kannanottonsa turvapaikkapolitiikasta on kirvoittanut kommentteja. SPR:n Anders von Weissenberg tuo terveiset Irakista. Päivi Neitiniemi juontaa.

  • Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosta tutkistelevat toimittaja Ismo Nykänen ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Tutkija Heino Nyyssöseltä kysytään, mihin Unkari on menossa. Sananvapautta, kansalaisjärjestötoimintaa ja opetusta on maassa säännelty. Erkki Virtanen arvioi hallituksen puoliväliriihen lähtökohtia tyydyttäviksi. Olli Seuri juontaa.

  • Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina, keskustelemassa tutkija Ilona Lahdelma sekä toimittajat Susanna Turunen ja Ismo Nykänen. - YTN uhkaa kaupanalaa työnseisauksilla sopimuskiistan vuoksi, studiossa työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala Kaupan liitosta ja projektiryhmän vetäjä Ville-Veikko Rantamaula Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:stä.
    - Ysärikatsaus - kurkistus kahdenkymmenen vuoden takaiseen aikaan. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmät ovat julkaisseet raporttinsa esityksistään Suomen tiedustelulaiksi. Miten tiedustelusta pitäisi säätää laissa? Keskustelemassa tiedustelulain parlamentaarisen ryhmän keskustalainen puheenjohtaja Tapani Tölli ja vasemmistolainen jäsen Li Andersson. Venezuelan tilanne. Epävakaan maan talous on kuralla ja vaaleja on tulossa. Mikä on Venezuelan tulevaisuus? Haastattelussa Suomen aiempi Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä
    . EU:n ja Turkin suhteet kiristymässä entisestään? Haastattelussa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma
    . Lehtikatsauksessa Jyrki Palo kertoo Madridista, mistä Espanjan lehdet kirjoittavat. Toimittaja Olli Seuri.

  • Britanniassa järjestetään ennenaikaiset vaalit, vieraana ohjelmajohtaja Juha Jokela UPI:sta. - Valtioneuvoston toimintapoja ehdotetaan uudistettaviksi, studiossa työryhmän puheenjohtaja, varatuomari Seppo Tiitinen. - Jättiasteroidi ohittaa maapallon, harvinaisesta vieraasta kertoo Turun yliopiston tähtitieteen laitoksen dosentti Harry Lehto. - Syyrian ohjusisku, vieraana Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa. - Kolumnistina Matias Möttölä. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Tutkija Johanna Vuorelma erittelee Turkin kansanäänestyksen vaikutuksia. Kansainvälisen politiikan laajaa kuvaa Pohjois-Koreasta Euroopan terrori-iskuihin pohtivat kansanedustajat Matti Vanhanen (kesk.) ja Pekka Haavisto (vihr.) Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen asetelmia populismin näkökulmasta analysoivat tutkijat Laura Parkkinen ja Tuukka Ylä-Anttila. Miten jooga auttaa huumevieroituksessa, siitä kertoo kolumnisti Maria Markus.
    Toimittaja Jakke Holvas.

  • Tiedustelulakien kiireestä keskustelemassa parlamentaarisen valmisteluryhmän jäsenet Jyrki Kasvi (vihr,) ja Pertti Salolainen (kok.) Turkin kansanäänestystä kommentoi tutkija Toni Alaranta. Euroopan parlamenttiin tutustuttavat toimittaja Satu Helin ja EU parlamentin virkamies Pekka Nurminen. Kreikkalaislehtien pääsiäistunnelmia välittää meille Sara Saure Ateenasta.
    Toimittaja Olli Seuri.

  • Venäjän ja USA:n ulkoministerit tapaavat Moskovassa, kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall ja suurlähettiläs René Nyberg. Propagandan lumo, Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö, toimittaja Joonas Pörsti. Kolumni, Reetta Räty. Jari Niemelän läksiäiset. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • USA:n ulkoministeri matkaa Venäjälle, vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Jyväskylän vihreä yllätys, valtio-opin yliopisto-opettaja Kari Kulovaara, Jyväskylän yliopisto ja valtuutettu Bella Forsgren. Rosatomin leirit, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Egyptin hyökkäykset, suurlähettiläs Laura Kansikas. Kolumni, Jari Ehrnrooth. Toimittajana Jakke Holvas.

Klipit

  • -Myös salkkujen painoarvolla on suora seuraus hallituksen toimintaan, muistuttaa akatemiatutkija Johanna Kantola.
    Hallitus sai eilen kolme ministeriä, kaikki miehiä. Tämän vuoksi pääministeri Juha Sipilän johtamassa hallituksessa on 12 miesministeriä ja viisi naisministeriä. Mitä merkitystä on ministeriryhmän sukupuolijakaumalla? Olli Seuri soitti akatemiatutkija Johanna Kantolalle.

  • -Uskon, että kohut ja epäjohdonmukaisuus tulevat jatkumaan. Trumpilla on heikko impulssikontrolli ja kukaan ei tiedä, mitä hän seuraavaksi tekee, ennustaa John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen.
    -Twiiteistä pitäisi löytää Trumpin politiikan juoni. Olemme aika tottumattomia löytämään strategioita twiiteistä. Maailma ei odota, tietää entinen suurlähettiläs Jukka Valtasaari
    Presidentti Donald Trumpilla tulee huomenna täyteen sata ensimmäistä päivää presidenttinä. Sitä on perinteisesti pidetty mittarina koko presidenttikaudelle. Ykkösaamussa vierailivat Suomen entinen Washingtonin suurlähettiläs Jukka Valtasaari ja Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen. Toimittaja on Olli Seuri

  • - Turkin ja EU:n neuvottelut ovat farssi. Luomme mielellämme mustavalkoista maailmankuvaa. Mediassa on näkyvyyttä vaan yhdelle kriisille kerrallaan. Nyt se on Syyria vaikka esimerkiksi Jemenissä on myös jättimäinen katastrofi käynnissä, muistuttaa professori Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta. Ykkösaamun toimittaa Päivi Neitiniemi.

  • Presidentti Tarja Halosen viikonlopun kirjoitus pakkopalautuksista on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Halonen kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalla, että turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset pitäisi keskeyttää, jotta Suomen viranomaiset voisivat paremmin tutustua konfliktimaihin. Mikä sai presidentin tarttumaan kynään? Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • -Se mitä Ranskassa ja Yhdysvalloissa tapahtuu ei yllätä, kun tietää, mitä Unkarin demokratian kehitykselle on jo pitkää tapahtunut, tietää dosentti Heino Nyyssönen. Nyt puhutaan Euroopasta ja demokratiasta Unkarin näkökulmasta. Unkari on yksi Euroopan maista, joissa tilanne on kääntynyt huonoon suuntaan. Haastateltavana "Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus" -kirjan kirjoittaja Heino Nyyssönen. Toimittaja on Olli Seuri.

  • Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierroksen voitti poliittisesta keskustasta ääniä tavoitellut Emmanuel Macron. Hän kohtaa toisella kierroksella äärioikeiston Marine Le Penin, joka jätti taakseen vasemmiston ja tasavaltalaispuolueen ehdokkaat. Millaista toista kierrosta odotetaan? Ykkösaamussa Ranskan vaaleja ruotivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc ja Ismo Nykänen Lounais-Ranskasta. Keskustelua johdattelee Olli Seuri.

  • Ranskan presidentivaalien alla keskustelu on nyt sellaisilla raiteilla, että oikeat ongelmat kuten mm. Ranskan kansallinen identiteettikriisi on jäänyt taka-alalle, muistuttaa tutkija Ilona Lahdelma.

    Pariisissa yksi poliisi sai surmansa ja kaksi haavoittui, kun aseistautunut hyökkääjä avasi tulen poliiseja kohti pääkatu Champs Elysées'llä. Isku tapahtui vain kolme päivää ennen Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Samalla kun Champs-Elyseellä vaihdettiin laukauksia, ehdokkaat kohtasivat television viimeisessä vaalitentissä.
    Ranskan presidentinvaalien tilanteesta keskustelevat toimittaja Susanna Turunen, Lounais-Ranskasta toimittaja Ismo Nykänen ja Oxfordin yliopiston väitöskirjatutkija Ilona Lahdelma. Aloitetaan kuitenkin Ranskan presidentinvaalitilanteen arviointi rahoitusmarkkinapäästä. Mikä on markkinoilla toivotuin tulos ensimmäiseltä kierrokselta? Vastaamassa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jotta kansainväliseltä terrorismilta voidaan suojautua entistä paremmin sekä sotilas- että siviilitiedustelussa. Sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmät julkistivat eilen raporttinsa. Ykkösaamussa asiaa ruotivat työryhmätyön parlamentaarisesta työryhmästä puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Tapani Tölli ja jäsen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Toimittaja on Olli Seuri

  • Britanniassa järjestetään kesäkuun alussa parlamenttivaalit. Äänestäjillä on mahdollisuus katua Eu-eroa tai vahvistaa uskoaan brexitin autuuteen. Ykkösaamussa vieraili ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittaja on Sakari Kilpelä. Kuva: EPA/ Andy Rain.

  • Ranskassa äänestetään presidentistä ensi sunnuntaina. Euroopan suurvalta saa johtajan, jonka valinnalla on merkitys myös EU:n tulevaisuudelle. Vaalikampanjoita ja myös muun Euroopan politiikkaa leimannut piirre on se, että ehdokkaat eivät välttämättä sitoudu puolueisiin tai ovat avoimesti politiikka-vastaisia. Ranskan vaalien loppusuorasta ja populismista ovat Ykkösaamussa keskustelemassa tutkijat Laura Parkkinen ja Tuukka Ylä-Anttila. Toimittaja on Jakke Holvas.

  • -Turkki ja Eu on monilla sidoksilla toisissaan kiinni, sanoo vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.

    -Pitää muistaa, että Turkki on Naton jäsen, kovassa ytimessä monen Euroopan maan kanssa. Talous kulkee omia reittejään. En usko, että Eu asettaa Turkille pakotteita, sanoo keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen.

    Turkissa kansa äänesti presidentille lisää valtaoikeuksia. Yhdysvallat haluaa uhkauksin kuriin Pohjois-Korean. Voimakeinoja on käytetty jo isisiä ja Syyrian hallintoa kohtaan. Kansainvälisen turvallisuuspolitiikan polttopisteitä analysoivat ulkoasiainvaliokunnasta puheenjohtaja Matti Vanhanen ja jäsen Pekka Haavisto. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva:EPA/ Tumay Berkin

  • Tiedustelulainsäädäntöä valmistelevat työryhmät julkistavat esityksensä ensi keskiviikkona. Hallitus ajaa suojelupoliisin ja puolustusvoimien tiedusteluvaltuuksien laajentamisen edellyttämien perustuslakimuutosten tekemistä nopeutetussa aikataulussa. Asiasta ovat keskustelemassa kaksi tiedustelulainsäädännön valmistelua seuraavan parlamentaarisen työryhmän jäsentä vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi ja työryhmän varapuheenjohtaja Pertti Salolainen sekä asianajaja Jakko Lindgren teknologiaoikeuteen keskittyneestä asianajotoimisto Dottirista. Toimittaja on Olli Seuri.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä