Ykkösaamu

Risto Makkonen: Mitä nationalismi merkitsee EU:n kannalta?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa -95 Ranskan presidentti Francois Mitterrand piti EU parlamentissa Strasbourgissa puheen, joka on jäänyt jokaisen paikka olleen mieleen. Hän sanoi ääni väristen:"Le nationalisme c'est la guerre"- nationalismi merkitsee sotaa. Tähän kiteytyi sodan kokeneen,jo heikentyvän presidentin   huoli silloisesta Balkanin tilanteesta sekä EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta .

Samaan aikaan parlamentin käytäviä kulki toinen ranskalainen, jonka kaikki tunsivat, mutta jonka seuraan ei ollut tungosta. Hän oli Jean-Marie Le Pen. Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko vuodesta   -84. Katkeamaton ura meppinä jatkuu, sillä hänet valittiin sunnuntaina jälleen uudelleen - 85-vuotiaana.

Hänen perustamansa puolue säikäytti koko Euroopan poliittista eliittiä viime sunnuntaina. Tyttären, Marine Le Pennin johtama puolue otti neljäsosan ranskalaisten äänistä ja sai maan suurimman äänisaaliin.  Ennusteet tiesivät veikata voittoa, mutta nyt se on totta. Jos isä Le Pen onkin kuvannut kaasukammioita historian pikku yksityiskohdaksi, on tytär Marine Le Pen siivonnut puolueensa vähemmän rasistiseksi. Jäljellä on kuitenkin muukalaisvastaisuus ja kansallismielisyys. Kansallinen rintama ei aja Ranskaa ulos vain eurosta vaan myös EU:sta.

Vaikka eurovaalit antoivat samansuuntaisia tuloksia muissakin maissa, on Ranskan vaalituloksella poikkeukselliset sisä- ja EU-poliittiset vaikutukset.

24 prosenttia äänistä ei ole enemmistö. Samalla kuitenkin Ranskaa johtavien sosialistien kannatus putosi kolmeentoista ja parlamentin suurimman oppositiopuolueen, oikeistolaisen UPM:n kannatus 20 prosenttiin. Jos presidentti   François  Hollande on ollut viime kuukaudet poliittisesti voimaton, on hän nyt halvaantunut. Tappiollisten paikallisvaalien jälkeen maaliskuussa hän vaihtoi pääministerin ja muita avainministereitä, mutta suosion suunta ei muuttunut. Näin epäsuosittua presidenttiä ei Élysée-palatsissa koskaan ennen ole ollut.

Rajan takana Saksassa Ranskan tilannetta kommentoitiin välittömästi sanomalla, että Suuri Kansakunta "Grande Nation" on nyt suuri ongelma: heikko presidentti, talous kriisissä ja nyt lisäksi uusi oikeistoaalto. Tilanne on samanlainen kuin monessa muussa EU-maassa: rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, velkaantuminen pysäyttää ja kasvu saada aikaan. Ero on vain siinä, että mittasuhteet ovat toiset. Ranska on EU:n toiseksi suurin talous Saksan jälkeen.

Kun perinteinen vasemmisto Ranskassakin kannattaa elvytystä, ei hallituksella liikkumatilaa juuri ole, kun Brysselistä vaaditaan rakenneuudistuksia.   Ne etenevät hitaasti ja hallitus joutunee pyytämään jälleen lisäaikaa komissiolta. Taloustilanne on ollut kuin tarjottimella Kansalliselle rintamalle. Se torjuu EU:n vaatimukset, vaatii valtiolle vahvaa roolia, vastustaa globalisaatiota, kannattaa vapaakaupan sijaan protektionismia ja luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen torjumista. Kun tähän listaan lisätään maahanmuuton rajoittaminen on äänisaalis varma.

Kansallinen rintama on ollut edelläkävijä. Jo -90-luvulla Ranskassa puhuttiin vaihtoäänestäjistä. Näillä tarkoitettiin vasemmistolaisia, usein kommunisteja, jotka kiepsauttivat poliittisen kantansa suoraan äärioikeistoon. Nyt tämä ei ole uutta muissakaan maissa. Oikeisto-opposition ja populismin pelko kaventaa hallitusvastuussa olevien vasemmistopuolueiden liikkumatilaa, kuten kotimaassakin olemme huomanneet.

Kansallisen rintaman maanjäristykseksi kuvattu vaalivoitto ei ollut ensimmäinen kerta. Vuonna 2002 isä Le Pen löi presidentinvaaleissa harmaan ja asiallisen sosialistien ehdokkaan pääministeri Lionel Jospinin ja pääsi toiselle kierrokselle. Jean-Marie le Pen on ollut presidenttiehdokkaana kaikkiaan viisi kertaa - useammin kuin Paavo Väyrynen.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään Ranskassa vuonna 2017. Jos puolueen kannatus pysyy nykytasolla, on tytär Marine vaalien toisella kierroksella.  

Marine Le Pen kävi keskiviikkona EU-parlamentissa kokoamassa omaa puolueryhmää. Mukaan on tulossa Hollannin ja Itävallan vapauspuolueet ja Italian Lega Nord. Liittolaisten löytäminen näyttää hankalalta, sillä niin äärioikeistolainen ja rasistinen puolueen maine on.

Pelkkä EU-vastaisuus ei riitä liimaksi muiden oikeistopopulistien kanssa. Britanniassa suurvoittoon yltänyt itsenäisyyspuolue vastustaa kyllä EU:ta, mutta kannattaa maansa perinteen mukaan vapaakauppaa. Vapaakaupan kohdalla Kanaali on leveä siitä riippumatta, kuka Ranskaa tai Britanniaa johtaa.

Kansallisen rintaman vaalivoitto ei vielä EU:ta halvaannuta, mutta heikentää ennestään Ranskan perinteistä asemaa Unionissa. Vielä presidentti Francois Mitterandin ja liittokansleri Helmut Kohlin aikoina -90-luvulla piti pitkälle paikkansa sanonta, että Ranska ideoi ja Saksa maksaa. Tuo sukupolvi tiesi omasta kokemuksesta, mitä nationalismi merkitsee. Siksi Reinin yli rakennettiin uudet, vahvat taloudelliset ja poliittiset sillat - myös euro.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan pois paitsi EU:sta myös NATO:sta. Tätä sanomaa kuullaan herkällä korvalla Moskovassa. Venäjän kannalta kansallismielisyyden vahvistuminen Länsi-Euroopassa näyttää ensi silmäyksellä parantavan suhteellisesti sen asemia. Mutta voi käydä juuri päinvastoin; oikeiston ja populismin paine ryhdistää perinteisten puolueiden yhteistyötä myös kauppa- ja ulkopolitiikassa. Vanhoilla puolueilla on kuitenkin selkeät enemmistöt kaikissa EU-maissa - myös Ranskassa.

Eri asia sitten on, miten käy Britanniassa ensi vuonna. Kanaalissa on paljon sumua.

Lähetykset

  • pe 30.5.2014 8.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Perussuomalaiset saavuttivat edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 12,3 prosentin kannatuksen. Nyt gallup-kannatus on sulanut hallitusvastuussa alle yhdeksään prosenttiin. Tentattavana kansanedustaja ja turkulainen kaupunginvaltuutettu Ville Tavio. Haastajana kokoomuksen Saara-Sofia Sirén Turun kaupunginvaltuustosta. Toimittaja on Olli Seuri.

  • Puoluepäivä: Perussuomalaiset, studiossa kansanedustaja ja turkulainen kaupunginvaltuutettu Ville Tavio. Britannia ja Brexit, Turun yliopiston yliopistonlehtori Mika Suonpää. Sotelausunnot, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, ja soten parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsen, sosiaalineuvos Kari Haavisto, STM. Kolumni, Aleksis Salusjärvi. Toimittaja Olli Seuri.

  • Vihreiden puoluepäivä, varapuheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto. Brexit, ohjelmajohtaja Juha Jokela, UPI ja kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Mikko Kuisma, Oxford Brookes yliopisto. Kolumni, Jari Ehrnrooth. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Mikä Valko-Venäjällä on saanut väen liikehtimään? Studiovieraina tutkija Katri Pynnöniemi UPI:sta ja tietokirjailija Antti Rautiainen. Sote muuttaa myös verotusta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professori Reijo Knuutinen on selvittänyt suomalaisen verotuksen käänteitä. Krimin tilanne on vaikea ratkaista, sanoo Janne Riiheläinen kolumnissaan. Kiiruna naksuttelee ja narisee. Jakke Holvas juontaa.

  • Rooman sopimus täyttää 60 vuotta, miltä näyttää EU:n tulevaisuus? Kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Anne-Mari Virolainen (kok) keskustelevat. Uusi metsäkiista kytee: kiihdyttääkö biotalousstrategia ilmastonmuutosta? Sakari Kilpelä juontaa.

  • Puoluepäivän vieraana RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander. Pohjois-Korean ohjuskokeista leviää uutisia; mitä tiedetään varmasti? Rooman sopimus täyttää 60 vuotta. Johtaja Teija Tiilikainen UPI:sta ja lehtori Kimmo Elo Turun yliopistosta selvittävät integraation alkuvaiheita. Erkka Mikkanen luo katsauksen venäläisiin lehtiin. Olli Seuri juontaa.

  • Puolepäivässä esittäytyy Vasemmistoliitto. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki kertoo puolueen valtit. Kirjeenvaihtaja Antti Kuronen raportoi sotatoimialueelta Itä-Ukrainasta. Miksi niin moni ei äänestä? Kyseessä on yhteiskunnallinen ilmiö, sanovat tutkija Hanna Wass ja toiminnanjohtaja Juha Pantzar. Kolumnisti Tuija Siltamäki pohtii, saako vaaleilla vitsailla. Juontajana Sakari Kilpelä

  • Keskustan puoluepäivän vieraana on puoluesihteeri Jouni Ovaska Tampereelta. Puhetta sotesta ja Keskustan mahdollisuuksista suurissa kaupungeissa. Ranskan presidenttiehdokkailla kaikilla on omat sotkunsa. Niitä yrittää selvittää tutkija Laura Parkkinen. Matias Möttölä puhuu kolumnissaan eläkejärjestelmistä. Juontajana Päivi Neitiniemi.

  • Ykkösaamu pureutuu vanhusten hoitoon. Ajoittain tulee viestiä huonosti kohdelluista vanhuksista ja heitteillejätöistä. Millä tolalla hoito on ja uskalletaanko epäkohtia tuoda julki? Vanhusten tilanteesta ovat keskustelemassa ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvirasta ja kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä.
    Lähetyksessä on esillä myös Helsingin suurmoskeijahanke. Huolta on herättänyt erityisesti mahdollinen rahoittaja Lähi-idän Bahrain. Vieraina moskeijakeskustelussa ovat kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.) ja Juhana Vartiainen (kok.).
    Ykkösaamun toimittaa Marja Ala-Kokko.

  • Kreikan ja Turkin pakolaistilanne, yhteydet Ateenaan ja Istanbuliin. Angela Merkel lentää tapaamaan Donald
    Trumpia, mikä merkitys tapaamisella on maiden väleille ja EU:lle, arvioimassa professori Kari Möttölä Helsingin yliopistosta ja toimitusjohtaja Kristiina Helenius AmChamistä. Sote-valinnanvapaus ja maakunnat, kaatuvatko uudistukset loppumetreillä?
    Tomittaja Sakari Kilpelä.

  • Kristillisdemokraattien kuntavaalitentissä Lapinlahdella ehdokkaana oleva kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Sari Essayah. Näyttääkö Hollannin vaalitulos Euroopan suunnan? Tunnelmia ja tulosta arvioimassa tutkija Onni Pekonen Leidenin yliopistosta sekä pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ja yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppatutkimuksen verkostosta. Ulkomaanlehdet Saksasta. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Puoluepäivän vaalitetentissä Sdp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sirpa Paatero Kotkasta.
    Hollannissa kansa äänestää, kuinka suuri on vierasvihamielisen Gert Wildersin vapauspuolueen suosio, asetelmia arvioi dosentti Pasi Saukkonen. EU:n sotilaalliset turvallisuusoperaatiot, vieraana sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen. Kolumnisti Maria Markuksen aiheena ovat romanien keskitysleirit ja muistaminen.

    Toimittajana Sakari Kilpelä. 

Klipit

  • Britannian lähtölaskenta EUsta käynnistyy todenteolla keskiviikkona, kun pääministeri Theresa May antaa pitkään odotetun, eroneuvottelut aloittavan ilmoituksen. Britit äänestivät Britannian EU-erosta viime vuonna kesäkuun 23. päivä eli noin yhdeksän kuukautta sitten. Britannian tilanteesta keskustelevat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Mikko Kuisma Oxford Brookes yliopistosta. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Robert Perry/ EPA

  • Vihreät on asettanut tulevissa kuntavaaleissa kovan tavoitteen eli 14 prosentin kannatuksen, joka on lähellä viimeaikaisia puoluekannatuslukuja. Vihreiden krooninen ongelma on se, että osa kannattajista lähtee aina laiskasti vaaliuurnille. Ykkösaamun vaalitentissä Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto. Haastajana kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Marika Visakorpi. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • RKP saavutti vuoden 2012 vaaleissa 4,7 prosentin kannatuksen, mikä vastasi myös vuoden 2008 kuntavaalien tulosta. Nyt gallupit ennustavat samankaltaista tulosta kuin aiemminkin.Olli Seurin vieraana on RKP:n kansanedustaja ja Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander. Haastajana Vasemmistoliiton Jussi Saramo.

  • Vaikuttaminen ääniuurnilla on menettänyt suosiotaan. Onko kyse viitseliäisyydestä vai menevätkö arjen ongelmat vaalipäivän edelle? Akatemiatutkija Hanna Wass ja Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar pohtivat äänestämättömyyden syitä Ykkösaamussa. Toimittajana oli Sakari Kilpelä.

  • Vasemmistoliitolle nämäkin vaalit ovat yritystä saada aikaan käänne puolueen kannatuksessa. Eduskuntavaalit 2015 olivat valtava pettymys. Puolueen silloinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki menetti yli 10 000 ääntä eli reilusti yli puolet henkilökohtaisista äänistään, ja sen jälkeen kannatuskyselyissä kilpakumppani vihreät on irtaantunut selvästi omille prosenttiluvuilleen. Ylen Puoluepäivän haastattelussa kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki. Haastajana vihreiden helsinkiläinen varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu Maria Ohisalo. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Keskusta yleensä menestyy maaseudulla, mutta ongelma on menestyminen etelän suurissa kaupungeissa, joissa viime kuntavaaleissa kannatus jäi alle viiden prosentin. Ylen Puoluepäivässä puoluesihteeri Jouni Ovaska Tampereelta. Haastajana Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n Sanna Marin.
    Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

    Kuva: Keskusta

  • Suomen noin 60 000 muslimille puuhataan suurmoskeijaa Helsinkiin. Osa Helsingin päättäjistä vastustaa, osa kannattaa. Suurmoskeijan hintalappu on toistasataa miljoonaa ja sen kustantaisi tällä tietoa Lähi-Idän Bahrain. Helsinki pyytää valtiolta lausuntoja mm. rahoituslähteestä. Tulisiko moskeijasta kaikille islamisteille yhteinen rukouspaikka? Minkälaisena hanke näyttäytyy eduskunnan suunnasta? Ykkösaamussa vierailivat kansanedustajat Päivi Räsänen kristillisdemokraateista ja Juhana Vartiainen kokoomuksesta. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.
    Kuvassa Wienin ulkopuolella sijaitseva moskeija.

  • Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat tänään Washingtonissa.
    Merkel ja Trump ovat hyvin erilaiset valtionjohtajat ja eri mieltä esimerkiksi vapaakaupasta. Euroopan ja Yhdysvaltain poliittisista ja taloudellisista suhteista keskustelevat amerikkalaisen kauppakamarin AmChamin toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja Eurooppa-tutkimuksen tutkija Kari Möttölä. Toimittaja on Sakari Kilpelä.
    Kuva: EPA/Clemens Bilan

  • Hollantia hallitseva liberaalipuolue on voittanut maan parlamenttivaalit. Äärioikeiston Vapauspuolue jäi jaetulle toiselle sijalle selvällä erolla voittajaan. Pääministerin Mark Rutten mukaan oikeistopopulismin eteneminen on pysäytetty, vaikka Vapauspuolue kasvattikin kannatustaan.
    Mitä Hollannin vaalitulos merkitsee Saksan ja Ranskan vaaleille?
    Hollannin parlamenttivaalien tulosta ruotivat politiikan tutkija Onni Pekonen Leidenin yliopistosta, yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Puoluekannatuskyselyissä kristillisdemokraattien kannatus on liikkunut 3,5:n ja neljän prosentin välillä eli se on pienin eduskuntapuolueista. Miksi kristillisdemokraateille pitäisi antaa ääni, jos puolueella ole kuitenkaan valtaa?
    Päivi Neitiniemen tentissä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Haastajana keskustalainen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ossi Martikainen Lapinlahdelta.

  • Hollantilaiset äänestävät tänään parlamenttivaaleissaaan. Odotus on, että suurimman puolueen asemasta kamppailevat oikeistoliberaali VVD-puolue johtajanaan Mark Rutte ja vierasvihamielinen Hollannin vapauspuolue johtajanaan, puolueen ainoa jäsen Gert Wilders. Asetelmat vaaleissa ovat omituiset, sillä ehdokaita asettaneita puolueita on lähes kolmekymmentä, eikä mikään puolueista yllä kovin vahvaan asemaan. Sakari Kilpelän vieraana Alankomaiden politiikkaan perehtynyt erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori Pasi Saukkonen.
    Kuva: EPA/Robin van Lonkhuijsen

  • Sosialidemokraateille nämä kuntavaalit ovat testi katkeaako vaalitappioiden pitkä putki. Pystyykö Sdp nousemaan takaisin Suomen kuntakentän ykköspuolueeksi? Ylen Puoluepäivässä kansanedustaja, Kotkan kaupunginvaltuutettu Sirpa Paatero. Haastajana perussuomalaisten kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Juho Eerola. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä