Puheen Iltapäivä

Hauskan oppimisen vallankumous

  • 29 min
  • toistaiseksi

Kiinnostunut ihminen oppii aina uutta. Hauskuus ja leikki tekevät oppimisesta tehokasta. Tätä mieltä on Hauskan oppimisen vallankumous -kirjan kirjoittanut Lauri Järvilehto.

Mikään laki ei vaadi, että luokkahuone koostu pulpettiriveistä, karttakepistä ja nutturapäisestä opettajasta. Järvilehdon mukaan oppimisympäristön pitää olla stimuloiva. "Kukaan ei opi istumalla pulpetissa ja tuijottamalla toista selkään".

Järvilehto oli kertomassa Puheen Iltapäivässä Miia Krausen ja Salla Vuolteenahon vieraana siitä, kuinka perinteisestä opettamisesta pitäisi siirtyä oppimisen mahdollistamiseen.

Lähetykset

  • to 21.8.2014 16.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Tänään yritetään onnistua valokuvassa ja poseerata oikeaoppisesti. Viikon kysymyksessä mietitään ammatinvaihtoa aikuisella iällä.

  • Digitaalisuuden myötä valokuvaaminen on lisääntynyt, mutta silti kuvattavana olo on suurimmalle osalle yhä epämukavaa. Etenkin henkilökuvat, jossa täytyy niin sanotusti poseerata aiheuttavat eniten ahdistusta.

    Valokuvaajalla onkin suuri rooli saada kuvattava näyttämään hyvältä - myös omasta mielestä, toteaa valokuvaaja ja valokuvakouluttaja Tiina Puputti.

    - Monesti itse kuvaustilanne saattaa vaikuttaa siihen miten kuvaa arvioidaan. Kuvaustilanteen hyvä fiilis saa kuvattavan tuntemaan, että hän onnistuu kuvassa. Jos taas kuvaustilanne on huono, lopullinen kuvakaan ei miellytä kuvattavaa, kertoo Puputti.

    Puputti toivoo, että pysähtyisimme miettimään digitaalisen kuvatulvan keskellä, millaisia kuvia meidän henkilöhistoriasta jää. Hän suosittelee ammattivalokuvaajan käyttöä elämämme merkkihetkissä.

    - Toivoisin myös, että lapset kuvattaisiin ainakin kerran vuodessa kuvaamossa, jotta he näkevät myöhemmin kehityshistoriansa kehyksissä piirongin päällä. Voin olla vanhanaikainen, mutta näin elämästä saisi digitaalisten kuvien lisäksi myös laadukkaita, aitoja kuvia, kertoo Puputti

    Toimittajana Salla Vuolteenaho.

  • Ammatinvaihtajia löytyy monella alalla, toteaa valtakunnallisen Työlinjan uraohjauksen psykologi Johanna Romppanen. Hänen mukaansa kannattaa ensin miettiä, auttaisiko työpaikan vaihto tai lisäkoulutus. Mikä työpaikalla masentaa, liittyykö masennus työyhteisöön vai työn sisältöön?

    Moni harmittelee keski-iän lähestyessä alan valintaa tai miettii kokonaan uutta ammattia. Työttömiä kuitenkin riittää, ja työllistyminen uudessa ammatissa mietityttää. Mikä ala työllistää? Entä olenko liian vanha?

    Johanna Romppanen on Jere Pehkosen haastateltavana.

  • Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa on käynnistynyt monitieteinen hanke Stressitön päiväkotipäivä, jossa tehdään stressimittauksia 4-5-vuotiaille päiväkotilapsille. Hanketta johtaa kehityspsykologian dosentti, yliopistonlehtori Nina Sajaniemi.

    Hänen mukaan lapsen stressi näkyy tietynlaisena irtautumisena verkosta, jolloin lapsi muuttuu rauhattomaksi, levottomaksi ja kääntyy sisäänpäin.

    - Kun lapsi irtoaa niin sanotusti verkosta, hän ei muista, ajattele tai kuuntele mitään tai ketään. Ennen kuin lapsi saadaan kytkettyä takaisin verkkoon, hänet on rauhoitettava. Tässä tulee aikuisten mestaruus ja taitavuus kasvattajina esille, toteaa Sajaniemi.

    Hän oli Puheen Iltapäivässä Jere Pehkosen vieraana kertomassa lasten stressistä.

  • Lasten kokemaa stressiä päiväkodeissa mitataan nyt tieteen keinoin

  • Puheen Iltapäivässä puhuttiin liftauksesta. Jere Pehkosen vieraina olivat HitchPro ry:n puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa sekä varapuheenjohtaja Aleksi Wallenius. He ovat myös Hitchball 4000 -liftauskilpailun perustajat.

  • Viikon aluksi vertaillaan suomalaista kerrostalorakentamista vuosin 1975-2000. Selvitetään myös, mitä tapahtuu parin viikon kuluttua käytävässä Hitchball 4000 -kisassa.

  • Vuosikerta ratkaisee myös taloissa. Joissain pettää julkisivu, toisissa sisäseinät tai esimerkiksi ilmanvaihto. Ammattilaiset tuntevat rakentamisen laadun erot riippuen siitä, milloin talo on rakennettu. Myös korjaustarpeet vaihtelevat sen mukaan
    .
    Neljännesvuosisadan aikana, vuosina 1975-2000 maassamme valmistui yli 460 000 kerrostaloasuntoa. Rakentamisen trendit muuttuivat myös ajan myötä.
    70-luvun lopulla lähiöiden monotonisuutta karkotettiin tiilellä. Vuoteen -86 asti alle nelikerroksisiin taloihin ei saanut rakentaa hissiä kuin erikoisluvalla. 60-luvulla rakennettiin Espooseen ensimmäiset saunat yksittäisiin huoneistoihin.

    - Saunojen rakentaminen huoneistoihin kertoi asumistottumusten, odotusten ja elintapojen muutoksesta. Se oli silloin buumi. Nykyään saunat ovat kallein varastotila, arkkitehti Petri Neuvonen sanoo.

    Mikä oli hyvää 70-luvulla, mikä kauhistuttaa 80-luvulla rakennetuissa taloissa?

    Arkkitehti Petri Neuvonen on Salla Vuolteenahon vieraana.

  • Mitähän somalit mahtavat ajatella suomalaisista? Kokevatko Suomen somalit itsensä suomalaisiksi?
    Taiteilijaelämästään kertoo kuvittaja Laura Laine

  • "Joogassa painotus on asanoissa ja flow'ssa, mutta kehonpainoharjoittelussa voidaan keskittyä enemmän voimaharjoitteluun", kertoo Personal trainer, kouluttaja Jarno Härkönen.

    Joogabuumista on puhuttu Suomessakin jo vuosia. Nyt sulavaliikkeisen joogan lisäksi suosioon on noussut kehonpainoharjoittelu, jossa käytetään enemmän voimaa, mutta liikkeiden vastuksena on vain oman kehon paino.

    Joogan lisäksi nyt myös kehonpainoharjoittelua ohjaava Jarno Härkönen kertoo, että monet liikesarjat lajien välillä ovat täysin identtisiä. Kehonpainoharjoittelussa voidaankin nähdä tuttuja liikkeitä niin breakdancesta kuin nykytanssista.

    Vaikka kehonpainoharjoittelussa keskitytäänkin enemmän voimaan, Jarno Härkönen haluaisi tuoda siihen joogasta tuttua rauhallisuutta ja keskittymistä. Liikkeitä ole järkevää riuhtoa täysillä.

    "Pitää kuunnella omaa kehoa, antaako se merkkejä siitä, että teet jotain väärin. Jos joku sattuu, silloin ei tehdä."

    Joogan uusista tuulista ja kehonpainoharjoittelusta kertoo Jarno Härkönen. Toimittajana Tiina Lundberg.

  • Mitä sinä tiedät somalialaisesta kulttuurista? Entä montako Suomen somalia tunnet? Miksi mistään ei löydy somalialaista ravintolaa?

    Suomessa elää 16 000 suomalaista, jotka puhuvat äidinkielenään somalia. Katukuvasta he ovat tuttu näky monilla paikkakunnilla, mutta juuri sen enempää valtaväestö ei heitä tunne, vaikka  ensimmäiset somalialaiset saapuivat turvapaikan hakijoina Suomeen jo vuonna 1988.

    Mutta onko kantasuomalaisilla ja Suomen somaleilla mitään yhteistä?

    Suomen somalit -kirjan kirjoittaneet Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén väittävät, että ainakin sarkastinen huumori ja suoruus yhdistävät somali- ja suomalaisperheitä.

    Kirjan tärkein löytö on kirjoittajien mukaan se, että Suomessa syntyneet Suomen somalit eivät koe olevansa suomalaisia.

    - Suomen somalien suomalaisuus korostuu vasta ulkomailla, ei Suomessa, Eva Nilsson, sanoo.

    Miksi Suomen somalit ovat  huonosti tunnettu jengi Suomessa? Entä mitäköhän Suomen somalit miettivät kantasuomalaisista?

    Salla Vuolteenahon vieraina ovat Suomen somalit -kirjan kirjoittajat Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén.

  • Kevät on rakkauden aikaa, mutta mitä se oikein on? Tästä tekee selkoa Risto Saarinen. Lisäksi tutkitaan yhteisötaidetta ja otetaan selvää nuorten aikuisten sisustustrendeistä.

Näytä lisää

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Näytä lisää

Vanhan Areenan löydät vielä

Muualla Yle.fi:ssä