Puheen Iltapäivä

Hauskan oppimisen vallankumous

  • 29 min
  • toistaiseksi

Kiinnostunut ihminen oppii aina uutta. Hauskuus ja leikki tekevät oppimisesta tehokasta. Tätä mieltä on Hauskan oppimisen vallankumous -kirjan kirjoittanut Lauri Järvilehto.

Mikään laki ei vaadi, että luokkahuone koostu pulpettiriveistä, karttakepistä ja nutturapäisestä opettajasta. Järvilehdon mukaan oppimisympäristön pitää olla stimuloiva. "Kukaan ei opi istumalla pulpetissa ja tuijottamalla toista selkään".

Järvilehto oli kertomassa Puheen Iltapäivässä Miia Krausen ja Salla Vuolteenahon vieraana siitä, kuinka perinteisestä opettamisesta pitäisi siirtyä oppimisen mahdollistamiseen.

Lähetykset

  • to 21.8.2014 16.25 • Yle Areena

Jaksot

  • -Kun luodaan jotain ihan uutta, pitää olla valmis ajattelemaan tosi avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Ja samaan aikaan täytyy kyseenalaistaa kaikki olemassa oleva.Täytyy hakea uusia ideoita ihan arkipäiväisessä elämässä. Rohkeinta, mitä olen tehnyt on yrittäjäksi ryhtyminen, kertaa Vuoden nuori muotoilija Pyry Taanila.

    Vuoden nuori muotoilija 2015 on julkistettu muutama tunti sitten. Neljättätoista kertaa myönnetty tunnustus jaetaan vuosittain henkilölle, henkilöille tai ryhmälle, joka on osoittanut uutta luovaa näkemystä ja osaamista muotoilun alalla.

    Tänä vuonna palkinto ojennettiin nuorelle miehelle, joka palkintoraadin perustelujen mukaan on muotoiluajattelun ja vahvan käyttäjälähtöisen suunnittelun edustaja. Taanila Catchbox- mikrofonineen on yhdistänyt muotoilun sekä kaupallisen ja teknisen osaamisen.

    Toimittaja on Hanna Kinnunen.

  • Suuri hatunnosto niille, jotka uskaltavat jättää oman arkensa ja murheensa ja lähtevät auttamaan muita. Sike Sillanpää halusi auttaa auttajia ja lähti Thaimaaseen hoitamaan elefantteja paikalliseen elefanttien pelastus- ja kuntoutuskeskukseen.

    Mitä mies reissuillaan oppi? Entä mikä saa suomalaisen miehen elämäntavat muuttumaan boheemiksi?

  • Sosiolingvisti Heini Lehtonen on väitöstutkimuksessaan tutkinut nuorten kieltä monietnisessä Helsingissä. Kieli elää ja muuttuu, aina, sen me tiedämme. Mutta miten ja mihin suomen kieli on nyt menossa? Ja millaisia ilmiötä on nähtävissä?

    Huolissaan Suomen kielestä Heini Lehtonen ei ole, paitsi hiukan sen asemasta tieteen kielenä. Akateemisessa maailmassa englanti jyrää vahvana.

    - Jos akateemiset keski-ikäiset ihmiset ovat huolissaan siitä, että pilaako nuoret suomen kielen sillä, että he käyttävät englannin sanoja, niin ihan suoraan sanon, että he voivat katsoa peiliin - he tekevät sen itse, nuoret eivät sitä tee! painottaa Heini Lehtonen.

    Eniten yksittäisen nuoren kieleen vaikuttaa oma tyyli - missä porukassa hengaa, mitä harrastaa, mitä musiikkia kuuntelee. Yksi vahva trendi esimerkiksi paikallisissa hiphop-porukoissa on lainasanojen ottaminen somalin kielestä.

    - Ja englanti on läsnä tottakai globaalina maailmankielenä. Sieltä tulee sanontoja ja hiphop-englantia.

    Millaista suomea helsingissä puhutaan? Tiina Lundberg tapasi Heini Lehtosen päivää ennen tämän lähtöä Budabestiin, jossa hän työskentelee suomen kielen ja kulttuurin lehtorina.

  • Makeisvalmistaja Pandan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan arkipäivän ruoka- ja juomanautinnoista kokee huonoa omaatuntoa 37 % suomalaisista. Kyselyssä selvisi, että syyllisyyden tunteminen on huomattavasti tutumpaa naisille kuin miehille. Erityisesti syyllisyyttä kokevat nuoret, 15–34-vuotiaat naiset. Mistä syyllisyys oikein tulee?

    Psykologi Annamari Heikkilä pohtii, että ruoasta on tullut brändäytymisen väline ja mustavalkoiset säännöt ohjaavat monen syömistä. Arkisin ei ole lupa nauttia herkkuja ja kun lauantai koittaa ahdamme kaksinkertaisen määrän makeaa.

    Annamari Heikkilä vinkkaakin täksi syksyksi herkkupäivän ja raipan heiluttamisen sijaan lempeyttä.

    Jos jakaisi muutamalle päivälle sen sokerimäärän jonka aikoi karkkipäivänä käyttää. Uskon että pitkällä tähtäimellä se vähenäätä syömisen määrää kun se ei ole kiellettyä ja kun siihen liittyy aito nautinto ilman syyllisyyttä.

    Tiina Lundberg toimittaa.

  • Murhaava iltapäivä. Tapaamme Viiltäjä-Jackin DNA:n selvittäneen Jari Louhelaisen ja vieraaksi saapuu ensi vuonna ensi-iltansa saavan Bodom-splatterin ohjaaja Taneli Mustonen.

  • Kautta rikoshistorian on olemassa sarjamurhaajia, jotka ovat herättäneet kauhua ja heistä on kerrottu hirvittäviä tarinoita, niin tosia kuin keksittyjäkin. Viiltäjä-Jack ikuisti itsensä historian kirjoihin lyhyellä surmatöiden sarjallaan 1888. Viiltäjä-Jack runteli naisuhrinsa kylmäverisesti Lontoon Whitechapelin kujilla.

    Viiltäjä-Jackin murhia on yritetty vuosien saatossa selvittää, mutta se onnistui vasta 126 vuoden jälkeen - ja suomalaistutkijan työllä. Viiltäjä-Jack on osa Britannian viihdebisnestä ja kaikkia ei Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden selviäminen miellyttänytkään.

    Tiedemies Jari Louhelainen joutui kokemaan karulla tavalla astumisensa viihdeteollisuuden varpaille. Muun muassa tutkimusryhmän puhelimia salakuunneltiin ja sähköpostiin murtauduttiin.

    Vasta suomeksi ilmestynyt kirja "Viiltäjä-Jack - kuinka selvitimme murhan", kertoo Viiltäjä-Jackin tarinan ja tutkimusryhmän vaikean ja vaivalloisen työn.

    - Se on se mahtava tunne tieteen teossa, että kun toimii lähes silmälaput silmillä ja saa sellaista aikaan, joka osoittautuu todeksi. Se saa mut tikittämään ja haluan tehdä tiedettä, Louhelainen itse kuvaa omaa suhdetta murhamysteerin selvittämiseen.

    Salla Vuolteenaho tapasi Louhelaisen, kun hän vieraili Suomessa.

  • -Minua kiehtoo, miten myytit syntyvät, alkavat elää omaa elämää ja mihin ne lopulta johtavat. Tuleva Bodom-splatter on kuin kulkisi kummitusjunalla vuoristoradalla. Elokuvamaailman katse on nyt kiinnittynyt Pohjoismaihin. Suomi ja Norja ajavat skandinaavista leffa-aalto. On vain ikävä, että suomalainen elokuvamaailma on edelleen aika miehinen, pohtii elokuvaohjaaja Taneli Mustonen.

    Nyt tapaamme miehen, jonka työ ohjaajana on noteerattu maailman tunnetuimmassa elokuva-alan lehdessä, amerikkalaisessa Varietyssa. Hänet on valittu siinä kymmenen lupaavimman pohjoismaisen lahjakkuuden listalle. Mustonen löytyy mm. elokuvan Luokkakokous takaa. Parhaillaan mies työstää kauhuleffaa Bodom. Mikä Bodomissa kiehtoo edelleen?
    Toimittaja on Hanna Kinnunen.

  • Joulupukki asuu ja kuuluu Rovaniemelle. Tätä mielikuvaa myydään yhä kiihkeämmin maailmalle. Niinpä yhä suurempi osa joulupukin markkinoinnista tapahtuu ulkomailla. Esimerkiksi rovaniemeläiset yritykset rakentavat isoa joulumaata Kiinaan. Tässä huvipuistossa on tarkoitus aistia joulun taikaa, mutta kertoa samalla, että oikea joulumaa löytyy Suomesta.

    - Aasia on yhä kasvava markkina-alue. Sieltä suunnasta tulevien turistimäärien kasvu on ollut kymmeniä prosentteja, kertoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

    Mutta kuinka kova kilpailu joulupukki bisneksessä on Suomessa? Entä voiko joku varastaa joulupukki brändin Suomelta?

    Suvi Puukangas haastattelee.

  • Studiossa Hanna Kinnunen. Ysäri elää! Miksi 90-luku on jälleen pop? Palaamme kiekkohuumaan ja Nokian menestykseen. Vieraana populaarikultturin tutkija, FT Kimi Kärki Turun Yliopistosta. Kysymme myös, miten viikonlopun ysärifestarit sujuivat

  • -90-luku oli isojen rock-bändien ja megaspektaakkeleiden aikaa. Se oli myös jonkinmoisen lava-arkkitehtuurin ja -teknologian huipentuma-aikaa. Teknologia mahdollisti huimiin lavaratkaisuihin. Lavat muuttuivat musiikin audiovisuaalikseksi manifestiksi, tietää filosofian tohtori ja populaarikulttuurin tutkija Kimi Kärki Turun yliopistosta.

    Eri aikakaudet nostavat trendeinä päätään vuorotellen: 70-luvulla hippeiltiin, 80-luvulla sukkahousuhevi raikasi ja gettoplasterissa soi Dingo.
    Nyt puhutaan kuitenkin viimeisimmästä nostalgiatripistä eli 1990-luvun pop-kulttuurista ja erityisesti sen ajan musiikki kulttuurista.

    Puheen Iltapäivässä vieraana stadionrock-tähteydestä väitellyt filosofian tohtori ja populaarikulttuurin tutkija Kimi Kärki Turun yliopistosta.

    Miksi ysäri on in juuri nyt? Sitä pohtii puolestaan itsekin 90-luvulla uransa huippuhetkiä elänyt pop-tähti Ressu Redford.

    Toimittaja on Hanna Kinnunen.

  • - Ruotsalaiset ovat Hannu Hanhia, jotka makaavat uuninpankolla ja syövät voisulaa, kun me nukumme höyläämättömillä kakkosnelosilla Siperiassa, näillä sanoin tiivistää toimittaja, tietokirjailija ja dokumentaristi Santtu Luoto lähtökohdat vuoden 1995 jääkiekon MM-kisojen loppuotteluun.

    Loppu onkin historiaa. Suomi voitti Ruotsin Globenissa, Ville Peltonen teki hattutempun ja Antero Mertaranta selosti.

    - Me kävimme ryöstöretkellä ison veljen huoneessa ja kaapattiin jopa voitonlaulu Den glider in. Siitä tuli voitonmerkki - vähän kuin sodassa olisi kaapattu vastustajapataljoonan lippu, kuvaa Santtu Luoto suomalaistunnelmia.

    Miksi MM95 on niin iso juttu suomalaisille että sitä vieläkin muistellaan? Mistä saisimme kaivettua samaa yhteishenkeä tähän päivää? Tiina Lundberg ja Santtu Luoto fiilistelevät.

  • Sarjakuvapiirtäjä Jari Peltonen työskenteli 90-luvulla mainostoimistossa luovana johtajana rakentamassa Nokian matkapuhelinten tarinaa. Hän tiivistää menestysreseptin ytimeksi innon.

    - Nokian dream team oli ainutlaatuinen, ja se into millä työskenneltiin oli aivan uutta. Ja he olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

    Yhdessä mainostoimiston kanssa nokialaiset loivat tarinaa inhimillisestä teknologiasta.

    - Se oli viesti, joka toimi hyvin. Tuotteet oli kunnossa ja sille pohjalle markkinointia rakennettiin. Teimme parhaamme ja katsottiin mihin se riittää, naurahtaa Jari Peltonen.

    Tämän päivän Suomeen Jari Peltonen toisi nokialaisen innon.

    - Et ei aina tuijotettaisi rahaa ja tulosta. Sellainen into tehdä asioita ajattelematta tuleeko tästä heti kauheasti voittoa - sitä tarvittaisiin.

    Tiina Lundberg toimittaa.

Näytä lisää

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Näytä lisää

Muualla Yle.fi:ssä