Puheen Iltapäivä

Hauskan oppimisen vallankumous

  • 29 min
  • toistaiseksi

Kiinnostunut ihminen oppii aina uutta. Hauskuus ja leikki tekevät oppimisesta tehokasta. Tätä mieltä on Hauskan oppimisen vallankumous -kirjan kirjoittanut Lauri Järvilehto.

Mikään laki ei vaadi, että luokkahuone koostu pulpettiriveistä, karttakepistä ja nutturapäisestä opettajasta. Järvilehdon mukaan oppimisympäristön pitää olla stimuloiva. "Kukaan ei opi istumalla pulpetissa ja tuijottamalla toista selkään".

Järvilehto oli kertomassa Puheen Iltapäivässä Miia Krausen ja Salla Vuolteenahon vieraana siitä, kuinka perinteisestä opettamisesta pitäisi siirtyä oppimisen mahdollistamiseen.

Lähetykset

  • to 21.8.2014 16.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Wings to Fly – Haaveille siivet -kampanja on vuoden kestävä taiteilijalähtöinen projekti. Siinä eri alojen taiteilijat tuovat taiteensa kautta esille kehitysmaiden tyttöjen tilannetta. Kampanjan tuotto ohjataan Planin työhön kehitysmaiden tyttöjen suojelemiseksi ja kouluttamiseksi.

    Kampanja alkoi kansainvälisenä naisten päivänä 8.3.2015 ja päättyy seuraavan vuoden naisten päivän suurtapahtumaan. Kampanjan takana on näyttelijä ja laulaja Katriina Honkanen.

    - Kuten kaikki hyvin tietää niin maailmassa pakolaiskriisi on nyt mihin tarvitaan akuuttia apua, mutta jos me ajatellaan pitkäjänteisesti kuinka me ehkäistään sitä pakolaisvirtaa, niin koulutus on se juttu. Nimenomaan tyttöjen koulutus, kertoo Honkanen.

    Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen ja taiteilijahanke Wings to Flyn yhteistyö huipentuu naistenpäivän hyväntekeväisyyskonserttiin 8.3. Savoy-teatterissa. Osa konsertista nähdään TV1:llä 9.3.

    Konsertissa esiintyvät muun muassa Katriina Honkanen, Anssi Kela, Olavi Uusivirta, Maija Vilkkumaa, Irina, Jussu Pöyhönen, Yona sekä Philomela-kuoro ja Wings to Fly Orchestra. Tapahtuman juontaa Arman Alizad. Kampanjasta voit lukea lisää täältä.

    Toimittajana Matti Ylönen.

  • Tarjoamme yleisölle mahdollisuutta herkistyä ja rauhoittua alkukantaisuuden ytimeen, paljastaa Sivuaskel -festivaalien taiteellinen johtaja Harri Kuorelahti.

    Kun lavalla kaksi paidatonta miestä nipistelee toistensa nännejä samaan aikaan kun jakkupukuun sonnustautunut nainen seuraa vierestä, herää kysymys, että mitä ihmettä.

    Tämä kohtaus oli parhaillaan käynnissä olevien Sivuaskel -festivaalien trailervideosta. Kyse on siis tanssitaiteen festivaalista, joka viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan.

    Mitä suomalaiselle tanssitaiteelle kuuluu? Miten sitä voisi oppia ymmärtämään? Suvi Puukankaan vieraana taiteellinen johtaja Harri Kuorelahti.

  • Suomalaista koulujärjestelmää on pidetty vuosikymmeniä yhtenä maailman parhaista. Viime aikoina oppimistuloksemme ovat kuitenkin olleet laskussa. HundrED - 100 Koulua -hankkeen tavoitteena on auttaa Suomea pysymään opetuksen mallimaana myös tulevaisuudessa. Hankkeen toteutuksesta vastaa yhtiö nimeltään SCOOL ja sen luova johtaja Saku Tuominen.

    - Emme lähesty pelkästään lapsia jotka pärjäävät koulussa. Lähestymme vaikeita alueita ja ongelmia, koska tietyn tyyppinen drop-out ongelma on kaikkialla maailmassa, kertoo Tuominen.

    Hankkeessa kertynyt oppi ja parhaat menetelmät annetaan lahjana kaikille maailman opettajille. HundrED-projektista voit lukea lisää täältä.

    Toimittajana Matti Ylönen ja Suvi Puukangas.

  • Joulukuussa kerrottiin, että teknologiayritys Reaktor aikoo laukaista Suomen ensimmäisen kaupallisen satelliitin avaruuteen ensi syksynä.

    Reaktor Hello World -satelliitin avulla Reaktor haluaa oppia enemmän avaruudesta sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista.

    Rektorin avaruusohjelmasta vastaa Juha-Matti Liukkonen ja hän toteaa, että maailmalla on tarvetta suomalaiselle osaamiselle:

    - Mekään emme tienneet etukäteen, kuinka paljon Suomesta löytyy avaruusteknologiayrityksiä, ennen kuin lähdimme mukaan. Se oli positiivinen yllätys, mutta samalla surullinen, sillä se kertoo että Suomessa tyydytään usein tekemään yksittäistä kulmaa tai komponettia kokonaisuuden sijaan, miettii Liukkonen.

    Avaruusteollisuus on isossa murroksessa tällä hetkellä - pienoissatelliittien rakennus ja laukaisukustannukset ovat tulleet alas ja tämä tarkoittaa sitä että lähivuosien aikana avaruuteen tullaan laukaisemaan tuhansia uusia satellitteeja. Ja jonkun pitää rakentaa nämä satelliitit - tässä on suomalaisyrityksillä iskun paikka, sillä tietoa ja taitoa täältä löytyy.

    Tiina Lundberg toimittaa.

  • Mia Höytö on perustanut omaa nimeään kantavan kosmetiikkamerkin, joka on kotimaisuuden lisäksi luonnonkosmetiikkaa. Höytön mielestä kuluttajan ei tarvitse osata lukea Inci-listaa.

    - Inci-lista kertoo kuluttajalle mitä se tuote sisältää. Eli vähän niin kuin leivotaan ja luetaan reseptistä mitä se pullataikina sisältää, Höytö selventää.

    Millaiset lupaukset saavat Mia Höytön ihokarvat pystyyn?

  • Sami Minkkinen pitää Havaintoja parisuhteesta -blogia ja Facebook-sivua, joka on kasvanut valtavaan suosioon. Hänen tekstinsä ovat keränneet kymmeniätuhansia seuraajia ja tykkääjiä. 39-vuotias aviomies ja isä kirjoittaa parisuhteista yli 20 vuoden kokemuksella.

    - Haluan olla blogini kautta esimerkkiä siitä, että mies voi ja uskaltaa olla jotakin muutakin kuin mitä siltä odotetaan. Mies voi julkisesti vaikka itkeä ja kirjottaa siitä tekstin. Blogin kirjoittaminen on auttanut nostamaan miehuuttani toiselle tasolle. Minusta on tullut entistä avoimempi, kertoo Sami.

    Miten parisuhdetta voisi pitää tuoreena ja miten kipinän saa ylläpidettyä?

    Toimittajana Tiina Lundberg.

  • Kun klovnit astelevat lavalle, moni odottaa päättömiä tempauksia ja vettä syöksevää kukkaa rintapielessä. Mutta mitä tapahtuu kun klovnit tuovat lavalle synkän tragedian köyhästä korpimökissä elävästä perheestä.

    RedNoseClub on vuonna 2005 perustettu, ensimmäinen teatteriklovneriaan erikoistunut ryhmä Suomessa. Klovnit Zin ja Mike eli heitä esittävät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama esittävät Ilmari Kiannon Punaisen viivan nykyaikaisena tulkintana.

    - Hyvä stand-up koomikko tekee sen, että se naurattaa yleisön puolikuoliaaksi, sitten kun meininki on tarpeeksi hyvä, koomikko kertookin jotain vakavaa. Sama juttu myös klovneilla, eka mureutetaan yleisö ja sen jälkeen tuodaan jotain painavampaa sanottavaa, toteavat Ruuskanen ja Vasama.

    Millaiseksi tarina muuttuu, kun sitä tulkitsevat klovnit, entä mitä mieltä miehet ovat suomalaisuudesta tänä päivänä?

    [IP Ruuskanen Vasama 020216 aamu edit, 00:21:26]

  • Nukketeatteri Sampo luo nerokkaasti satumaailman päiväkotiin tai vaikkapa olohuoneeseen. Lapset eivät huomaa lainkaan aikuista nuken takana vaan kohdistavat kaiken huomion nukelle. Lapsiyleisö on myös palkitsevaa, koska rehellinen palaute tulee välittömästi esityksen jälkeen, tietävät Nukketeatteri Sampon tuotantopäällikkö Henna Lundberg ja muusikko-näyttelijä Susan Aho.

    Nukketeatteri on ollut monelle meistä ensimmäisiä kosketuksia teatterin lumoavaan maailmaan. Suomessa nukketeatteri on leimallisesti lastenteatteria, jossa lapsi voi päästä sadun ja mielikuvituksen avulla oppimaan uutta, haltioitumaan ja innostumaan itsekin teatterista.

    Nukketeatteri Sampo on perinteikäs helsinkiläinen ammattiteatteri. Nyt teatteri on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin keskustaan ja nukketeatteri on laajentunut lasten kulttuurikeskukseksi.
    Miten nukketeatterilla menee tänä päivänä Suomessa?

    -Haluamme nukketeatterin avulla herätellä lasten mielikuvitusta, joka heijastuisi lapsen arkeen ja leikkeihin, pohtivat Puheen Iltapäivässä vieraat Nukketeatteri Sampon Henna Lundberg ja Susan Aho.

    Toimittaja on Tiina Lundberg.

  • Lapsesta asti pyörätuolissa ollut Amanda Kotaja on muun muassa voittanut ratakelauksen EM-kultaa. Lontoon paralympialaisissa hän sijoittui 100 metrin kelauksessa neljänneksi uudella Euroopan ennätyksellä.

    - Ennen kuin meni kouluun, Äitini mietti, että mitenköhän mä pärjään koulussa liikunnantunneilla. Hänelle olikin ilo huomata, että siitä tulikin mun vahvuus, kertoo Kotaja.

    Amanda Kotajalle liikunta on ollut voimavara, jonka avulla hän on ammentanut iloista elämänasennetta.

    - Mä toivon että esimerkkini kautta lapset ja nuoret innostuisivat liikkumaan. Kaikista ei tarvitse tulla huippu-urheilijoita. Kunhan sen oman lajin löytää ja saa siitä iloa.

    Toimittajana Tiina Lundberg.

  • -Monikaan vanhempi ei osaa tai tohdi kertoa lapsilleen, mitä eläintä nakissa on, tietää Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

    Vaikkei oma sietokyky ei millään sietäisi yhtään eläinkuntamme edustajaa, niin kaikesta huolimatta änkyrimmänkin eläinvastustajan on myönnettävä, että eläimet ovat merkittävä osa tätä meidän yhteiskuntaamme. On kotona asustelevia lemmikkejä, lautaselle päätyviä tuotantoeläimiä ja koe- ja turkiseläimiä.

    Tästä kaikesta eläinhypetyksestä huolimatta Suomen Eläinsuojeluyhdistys ja Animalia ovat tehneet leikkioppaan, johon on koottu eläinaiheisia leikkejä, jotka auttavat lähestymään eläinteemaa lasten ja nuorten kanssa. Miksi tämmöistä tarvitaan? Millä tasolla meidän eläinsuhteemme on? Ja missä vaiheessa on Suomen uusi eläinsuojelulaki?

    Puheen Iltapäivän vieraana Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä. Toimittajina Matti Ylönen ja Suvi Puukangas.

  • Petri Kuljuntausta on säveltäjä, kirjailija ja äänitaiteilija. Hän on tunnettu sävellyksistään, joissa yhdistyvät luonnon äänet ja ihmisen tuottama äänimateriaali. Kuljuntausta on tehnyt paljon yhteistyötä luonnontieteilijöiden kanssa. Hän on säveltänyt mm. ääni-installaation vedenalaisista äänistä, tehnyt musiikkia valaiden kutsuhuudoista ja revontulten tuottamista äänistä. Mikä on äänen rooli arjessa?

    -Äänen kauneus on kuulijan korvassa. Äänimaisema on erittäin tärkeä ihmisen hyvinvoinnille. Kuunnelkaa ympäristöä! Joskus ihan arkiset äänet voivat tarjota esteettisiä yllätyksiä. Mitä huonoa, mitä hienoa? Tätä kautta voimme tulla hiukan kriittisemmiksi, vinkkaa äänitaiteilija Petri Kuljuntausta.

    Toimittaja on Tiina Lundberg.

  • Kesällä 2015 innostunut yleisö näki senegalilaisen Orchestra Baobabin ja suomalaisen Kaihon karavaanin yhteiskeikat Helsingissä ja Tampereella. J.P. Pulkkisen ohjaamassa dokumentissa seurataan tämän unelman toteutumista.

    -On vaan musiikki! Ei puhuttua yhteistä kieltä. Se oli yhteinen kudelma, jota vaan ruvettiin tekemään. Ennakkoluulot karisivat, kertoo Tuure Kilpeläinen.
    -Orchestra Baobabin vanhemmat kolleegat opettivat minulle jotain oleellista ihmisenä olemisesta. Huomasin, että etninen tausta on sivuseikka.

    -Dokumenttia tehdessä aistin sellaista levollisuutta, ei yhtää käskijää, kukaan ei hermostunut. Se on nykyään harvinaista aikana, jolloin tehoja ja tulosta lypsetään. On viisautta tehdä asiat rauhallisesti, sillä se tuottaa sivistystä. Tässä oltiin sen ytimessä, pohtii toimittaja JP Pulkkinen.

    Dokumentti Karavaani Baobab esitetään Teemalla sunnuntaina klo 21.00.

    Toimittaja on Tiina Lundberg.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Muualla Yle.fi:ssä