Puolueiden ideologiset juuret

Suomen Kristillisdemokraatit valettiin moraaliperustalle

  • 29 min
  • toistaiseksi

Minkälaisessa maaperässä kasvavat Suomen Kristillisdemokraattien ideologiset juuret? Miten uskonto voidaan yhdistää politiikkaan? Voiko politiikkaa tehdä "Jumalan kasvojen edessä"? Kannustiko juuri Norjan Kristillisen kansanpuolueen menestys toimintaan myös Suomen politiikassa selvien kristillisten tunnusten merkeissä? Suomen Kristillisdemokraattien ideologisista juurista kertoo kristillistä siionismia tutkinut Timo Stewart. Toimittajana Tapio Pajunen.

Lähetykset

  • ke 18.2.2015 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Perussuomalaiset on johtajavetoinen populistinen liike. Jokisipilän mukaan populismi periytyy Perussuomalaisiin SMP:n ajoilta. "Siinä missä SMP rakentui pitkälti Veikko Vennamon henkilökohtaisen poliittisen taidon ja kyvykkyyden ympärille, niin kyllähän Perussuomalaiset pitkään, ainakin vielä tuonne 2011 jytkyyn saakka, niin oli Timo Soinin henkilökohtainen show", sanoo Jokisipilä.
    Jokisipilän mukaan muista eduskuntapuolueista Perussuomalaiset eroaa eniten kansallismielisyytensä ja EU-vastaisuutensa takia. Jokisipilän mukaan ei ole sattuma, että Perussuomalaiset perustettiin samana vuonna kun Suomesta tuli EU:n jäsen. Minkälainen aatehistoriallinen vyyhti kietoutuu Perussuomalaisten ympärille? Perussuomalaisten ideologisista juurista kertoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Professori Kari Hokkasen mukaan keskustasta löytyy neljä aatteellista perusasennetta: alkiolaisuus, kalliolaisuus, sunilalaisuus ja pykäläläisyys.
    Hokkasen mukaan keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä edustaa "alkiolais-kalliolaista" keskustalaisuutta.
    "Kyllä Juha Sipilä on minusta arvoiltaan ja asenteiltaan tällainen alkiolais-kalliolainen. Siis maltillinen, korostaa aika vahvasti eettisiä arvoja, mutta sitten hän on samalla ratkaisunhaluinen asiainhoitaja ja kompromissin tekijä", sanoo Hokkanen. Hokkasen mukaan alkiolaisuus ei nykypäivänä ole puolueelle enää se tärkein ideologian muokkaaja. "Alkiolainen jyrkkyys, niin se ei ole sillä tavalla tätä päivää kuin on kalliolainen käytännön sopiminen ja asioiden hoitaminen."
    Hokkasen mukaan tuore alkoholikeskustelu keskioluen laimentamisesta kertoo puolueen sisällä kulkevien virtausten vaikutuksesta nykykeskustassa. Keskustan ideologisista juurista kertoo professori ja Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen. Toimittajana Tapio Pajunen

  • Perustamisestaan saakka RKP on tavoitellut kaikkien ruotsia puhuvien suomalaisten kannatusta eliitistä rahvaaseen. "Näitten kohdalla, jotka ensisijaisesti kokivat olevansa ja myöskin rekisteröitiin ruotsinkielisinä, niin noin 80 – 85 prosenttia on puolueen perustamisesta saakka äänestänyt RKP:tä", sanoo Helsingin yliopiston professori Henrik Meinander. "1980-luvulla taas tämä kaksikielisyys oli asia, joka myönnettiin ja alettiin nähdä myönteisenä asiana. Ja se oli RKP:n voi sanoa pelastus."
    RKP:n aatteellinen tausta lepää ruotsinkielisen eliitin oikeistokonservatismissa ja svekomaniassa. Myös länsimainen liberalismi ja Suomen länsimaisuuden puolustaminen ovat kulkeneet mukana alusta lähtien. RKP:ssä on esiintynyt myös vahvaa antikommunismia, jopa antidemokraattisuutta. RKP:n ideologisista juurista kertoo Helsingin yliopiston professori Henrik Meinander. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Aatteellisessa mielessä nykyinen hyvinvointivaltio on rakennettu sosialidemokraattien esittämän vision päälle, sanoo Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander. "Se aatteellinen kuva, mitä sillä halutaan tehdä, vastaa sosialidemokraattista yhteiskuntamallia. Sosialidemokraateilla on siihen hyvinkin selkeä brändioikeus", sanoo Majander. Hyvinvointivaltion rakentaminen ja SDP:n hellimien ajatusten menestys merkitsi samalla puolueelle aatteellista kriisiä. "Sosialidemokratian menestystarinasta tulikin sillä lailla yleisesti hyväksytty, että se ei enää erottunut erillisenä poliittisena identiteettinä välttämättä." Minkälainen aatehistoriallinen vyyhti kietoutuu SDP:n ympärille? SDP:n ideologisista juurista kertoo Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Minkälaisessa maaperässä kasvavat Suomen Kristillisdemokraattien ideologiset juuret? Miten uskonto voidaan yhdistää politiikkaan? Voiko politiikkaa tehdä "Jumalan kasvojen edessä"? Kannustiko juuri Norjan Kristillisen kansanpuolueen menestys toimintaan myös Suomen politiikassa selvien kristillisten tunnusten merkeissä? Suomen Kristillisdemokraattien ideologisista juurista kertoo kristillistä siionismia tutkinut Timo Stewart. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Kansallisessa Kokoomuksessa ja suomalaisessa oikeistolaisuudessa yleinen piirre on vieroksunta lukkoon lyötyjä ismejä ja ideologioita kohtaan, sanoo konservatismia tutkinut professori Vesa Vares Turun yliopistosta.

    Suomalaisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen puhui liberalismista suden vapautena, joka jättää heikot oman onnensa nojaan ja joka ei ole riittävän kansallismielinen.
    Minkälaisessa maaperässä kasvavat Kansallisen Kokoomuksen ideologiset juuret? Minkälainen ideologinen ja aatehistoriallinen vyyhti kietoutuu kokoomuksen ympärille? Olivatko vanhat kokoomuspoliitikot Suomen kansan vakavamielisen osan edustajia, jotka hoitavat asiansa, pyörittivät yhteiskuntaa, loivat uran ja olivat kansallisesti heränneitä?

    Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Ympäristöaktivismi, rauhanliike, ydinvoiman vastustaminen, feminismi, seksuaaliset vähemmistöt, vammaisjärjestöt. Poliittsen vihreän liikkeen synty nojasi vaihtoehtoliikkeisiin. Oikeastaan vihreän puolueen synnyssä oli kyse ekologisesta angstista, sanoo puoluetutkija Rauli Mickelsson Turun yliopistosta. Minkälaisesta maaperästä kasvavat vihreän liikkeen ideologiset juuret? Minkälainen ideologinen ja aatehistoriallinen vyyhti kietoutuu vihreiden ympärille? Onko vihreää puoluetta yhteen liimaava aatteiden ja ajatusten kokonaisuus muuttunut yhteiskunnan ja maailman muuttuessa? Vihreiden ideologisia juurista kertoo puoluetutkija Rauli Mickelsson Turun yliopistosta. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Eduskunnassa laitavasemmiston pitkää perinnettä edustaa Vasemmistoliitto. Puolueen juuret ovat syvällä suomalaisen vasemmiston, sosialismin ja kommunismin historiassa. Minkälaisesta maaperästä kasvavat Vasemmistoliiton ideologiset juuret? Minkälainen ideologinen ja aatehistoriallinen vyyhti kietoutuu puolueen ympärille? Minkälaisten yhteiskuntafilosofisten ajatusten ympärille sosialismin ja kommunismin ajatukset muotoutuivat? Miksi puhe punavihreydestä on syrjäyttänyt puheen sosialismista ja kommunismista? Mitä paljastuu jos Vasemmistoliiton punavihreää pintaa raaputtaa? Vasemmistoliiton ideologisia juurista kertoo suomalaista ja pohjoismaista kommunismia tutkinut professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana Tapio Pajunen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä