Puheen Päivä

Keskiviikon lähetys

  • 10 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ke 4.3.2015 10.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Helsingissä Haartmannin tai Malmin sairaalan päivystykseen menevä voi saada tukea vapaaehtoistyöntekijältä odottaessaan pääsyä hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Odottaminen ei ehkä tunnu niin pitkältä ja olo paranee, kun voi jutella jonkun kanssa. Tai vapaaehtoisen kanssa voi vain istuskella, jos puhuminen ei huvita.

    Malmin sairaalan päivystyksessä on ollut vapaaehtoisia jo vuoden verran. Kokemukset olivat niin hyviä, että toiminta päätettiin aloittaa myös Haartmannin sairaalassa Meilahdessa marraskuun alussa, kertoo vapaaaehtoistyön koordinaattori Eliisa Iivanainen Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluista.

    Yksi vapaaehtoisista on Sinikka Hakanen, joka pääsi eläkkeellä toteuttamaan nuoruuden ammattitoiveitaan.

  • Romaniväestön syrjintää halutaan vähentää erilaisilla hankkeilla ja tiedotuksella, mutta edelleen, lainsäädännöstä huolimatta, romanit kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Suomen tilanne on silti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, joiden tilanteesta kertoo uusi EU-raportti.

    Vastikään Helsingissä järjestettiin ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma.

    - Suomen romanit eivät ehkä ole kirjaviisaita tai heillä ei ole koulutuksen tuomaa osaamista, mutta he ovat ahkeria, nopean hoksaamiskyvyn ja tunneälyn omaavia ihmisiä. Vetoankin työnantajiin - antakaa heille mahdollisuus. Hyödyntäkää tämä uinuva potentiaali, toivoo työllistymishanke Nevo tijan projektipäällikkö Mertsi Ärling.

    Hän oli Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.

  • - Keskusteluun keinoälyn mahdollisuuksista tarvitaan enemmän ihmisiä, eri aloilta. Meidän pitäisi myös rakentaa esimerkiksi keinoälystrategia, sanoo Iris AI -firman perustaja, start up -yrittäjä Maria Ritola.

    Keinoäly onkin monella tapaa mullistavaa - Ritolasta lähes kuin sähkö aikoinaan. Peloistakin on hyvä puhua.

    Tulevaisuudessa nyt kehitetty, keinoälyllä toimiva Iris voisi esimerkiksi itse tehdä tutkimuksia.
    Maria Ritolalle soitti Silja Raunio.

  • - Algoritmit ovat yhteiskuntamme näkymättömiä rakennuspalikoita, näin kiteyttää europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd).

    Jaakonsaari perää tekoälyn käytölle avoimuutta ja yhteisiä pelisääntöjä Euroopan tasolla. Hänen alullepanemansa pilottihanke pyrkii nyt siihen, että tekoälyä ja sen algoritmeja ohjelmoitaisiin avoimemmin. Eri EU-maissa ollaan digitalisaatiossa eri vaiheissa, mutta eettiset kysymykset ovat ajankohtaisia.

    Jaakonsaaren tapasi Silja Raunio.

  • Yle uutisoi perjantaina 25.11. pääministeri Juha Sipilän sukulaisten omistaman Katera Steelin ja valtionyhtiö Terrafamen kytköksistä. Samassa yhteydessä nousi esille pääministerin mahdollinen jääviys Terrafamen rahoituspäätöksiä tehtäessä. Vilppiä ei asiassa ole todettu, ja tällä hetkellä odotetaan oikeusasiamiehen kannanottoa aiheeseen.

    Viime yönä Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin, jossa se epäili pääministeri Juha Sipilän yrittäneen vaikuttaa Yleisradion uutisointiin aiheesta. Suomen Kuvalehden väite oli, että Yleisradio olisi vähentänyt Sipilään kohdistuvan aiheen käsittelyä pääministerin tuohtumuksen johdosta. Tietonsa SK on saanut kolmelta nimettömältä Ylen työntekijältä.

    Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiisti SK:n väitteet pääministerin viestien vaikutuksista. Tuo kirjoitus löytyy Yle Uutisten sivuilta.

    Politiikan tutkija Erkka Railo kommentoi tuoreeltaan kohua Puheen Päivässä.

    - Se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääministerit ja presidentit ovat olleet tyytymättömiä Yleisradion sekä median toimintaan yleensäkin, kertoo Railo.

    Hänen mukaansa pääministeri on ollut liian herkkähipiäinen.

    - Pääministeri ylireagoi. Mielestäni kohu kääntyi nyt pääministeriä itseään vastaan. Kohu ei ole Sipilän edun mukainen, toteaa Railo.

    Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • Seksi kiinnostaa, myös nuoria. Mutta miten ja missä seksistä ja seksuaalisuudesta pitäisi nuorille puhua?

    Väestöliiton nettisivujen kautta ammattilaisia lähestyvät avoimet ja uteliaat nuoret. Heidän suhtautumistapansa seksiin poikkeaa vanhemman sukupolven pidättyvyydestä.

    Seksuaalineuvoja Sari Hälinen kertoo, että vaikka nuoret tuntuvat tietävän paljon asioista, esimerkiksi tunteiden käsittelyyn ja parisuhteeseen liittyvät asiat ovat monilla hakusessa.

    Puheen Päivässä Sari Hälisen lisäksi äänessä ovat 5-luokkalaiset pojat, jotka ovat juuri käsitelleet koulussa murrosikää ja lisääntymistä.

    Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Kirjailija Kaisa Haatanen oppi lukemaan 4-vuotiaana. Ensimmäisen dekkarin, Mika Waltarin Komisario Palmun erehdyksen, Haatanen luki 8-vuotiaana. Dekkarien jälkeen löytyi maaginen realismi, erityisesti 'Sadan vuoden yksinäisyys' jätti nuoreen lukijaan pysyvän jäljen. Aikuisena lukemistaan kirjoista Haatanen nostaa esille brittiläisen A. S. Byattin 'Lasten kirjan', joka on hänen viimeisin wow-lukuelämyksensä. Oman kirjallisen tyylinsä Haatanen määrittelee kalkkunakirjallisuudeksi: asenne, huomiot ja huumori on keski-ikäisen naisen näkökulmasta koettua. Kaisa Haatasta lukuhaaste2016 -kampanjan tiimoilta haastattelee Jarmo Laitaneva.

  • Yhä useampi meistä yrittää kaikin mahdollisin keinoin äärimmäiseen tulokseen kaikessa, niin työelämässä kuin vapaa-ajallaan. Miksi kohtuus ei riitä? Tätä on pohtinut kasvatustieteiden professori Juha T. Hakala uutuusteoksessaan Kohtuuden kirja - näkökulmia ääriyhteiskuntaan.

    - Yksi selitys löytyy työelämästä, joka on aika lailla tavoitteilla ja vaatimuksilla ladattua. Harva pystyy irrottautumaan työelämän vaatimuksista siirryttyään vapaalle eli tavoitteinen elämänmalli jää päälle ja sävyttää koko valveillaoloaikaamme, toteaa Hakala.

    Kasvatustietelijä, filosofi Juha Hakala ei näe nykykehitykselle loppua. Yhä useampi meistä on jo poikennut keskitien valtavirrasta.

    - Tuhansia vuosia sitten pelkästään elämästä selviäminen oli extreme-kokemus vailla vertaa. Tänä päivänä erityisesti länsimaisessa kulttuurissa elämämme on hyvin tasapaksua ja sen takia yhä useampi hakee äärikokemuksia keinotekoisesti, kertoo Hakala.

    Juha T. Hakala oli Puheen Päivässä Anni Saastamoisen haastateltavana.

  • Vastikään tutkijat Johanna Kantola ja Jemima Repo kirjoittivat artikkelissa politiikasta.fi -sivustolla siitä, kuinka sukupuoli vaikutti USA:n presidentinvaaleissa, ja kuinka politiikon normi on edelleen valkoinen mies.

    - Miehet ovat poliitikkoja, naiset ovat naispoliitikkoja ja maahanmuuttajat ovat maahanmuuttajapoliitikkoja. Toisin sanoen valkoiset miehet muodostavat yhä poliitikon normin ja naisia arvostetaan heidän oletetun naisroolinsa kautta.

    Puheen Päivän Silja Raunio soitti akatemiatutkija Johanna Kantolalle, ja kysyi miksi näin on.

  • Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos ja kampanjointi nostattivat vilkasta keskustelua sukupuolen merkityksestä politiikassa.

    Myös meillä politiikan lasikatoista vasta osa on rikottu - työ jatkuu edelleen. Europarlamentaarikot, keskustalainen Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki ja Miapetra Kumpula-Natri S&D -ryhmästä ovat urallaan nähneet, kuinka naisten eteenpäin meno on ollut kovan työn takana. Työtä on vielä tehtäväksi niin meillä kuin Brysselinkin vallan käytävillä.

    Esimerkiksi kiintiöt kuntapäätöksentekoon olivat aikanaan kovan taistelun tulos.

    - Kiintiöistä tuli sellaistakin palautetta, ettei niitä voi tulla, koska kunnassa ei ole tarpeeksi naisia, Jäätteenmäki kertoo. Hänet muistetaan myös Suomen ensimmäisenä pääministerin virkaan valittuna naisena.

    Kumpula-Natri muistuttaa, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat meilläkin tosiasia, jota ei voi eikä pidä sivuuttaa.

    - Joskus kuulee sanottavan, että “tämä asia on jo hoidossa”, mutta edelleen löytyy aloja, joissa palkkaero samasta työstä voi olla jopa 11 prosenttia.

    Entä miten naisista politiikassa kirjoittaa media, ja miten sukupuoli vaikutti Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen?

    Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.) ja Miapetra Kumpula-Natria (sd.) haastattelee Silja Raunio.

  • Maria Ohisalo on tutkinut suomalaista köyhyyttä. Ohisalon oma lapsuudenperhe oli duunareita. Äiti on terveydenhoitaja, joten sosiaalipolitiikasta puhuttiin jo kotona.

    Maria Ohisalo sanoo samaa, kun moni muukin köyhyystutkija: jos huono-osaisuuteen puututaan hyvissä ajoin, säästetään rahaa ja ihmishenkiä. Jos järjestelmä taas rakennetaan niin, että rahat käytetään jo valmiiksi hyvin voivien auttamiseen, se on poissa oikeasti huono-osaisilta.

    Ruoka-apua ja pitkäaikaisasunnottomuutta tutkinut Maria Ohisalo oli Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraana.

  • Miten lapset ja nuoret kokevat köyhyyden? Köyhyysviikon tavoitteena on kuroa umpeen empatiakuilua. Tuloerot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä, ja sosioekonomiset erot Helsingin asuinalueiden välillä ovat lisääntyneet. Huono-osaisten elämäntilanne ei kosketa millään tavalla suurta joukkoa kaupunkilaisia.
    Siksipä Kirkko Helsingissä haastaa itsekutakin pohtimaan köyhyyttä ja osattamuudesta.

    Heidi Laaksonen kävi tapaamassa 11-14-vuotiaita teatteriharrastajia Vuotalossa, jossa on pohdittu köyhyyttä ja eriarvioisuutta teatterin keinoin koko syksy. Mitä nuoret miettivät ja miten he kokevat köyhyyden? Joutuuko teini sivuun porukasta, jos ei ole oikeanlaista kännykkää tai merkkivaatteita?

    Entä, miksi leipäjonossa jaetaan suklaadonitseja, eikä oikeaa ruokaa? Joutuuko oikeasti köyhä kerjäämään?

    Teatteri-ilmaisun opettaja Sofia Koski Teatteri ILMI O:sta ja nuoret Aino, Emine, Oscar, Olli, Pyry, Pinja ja Venla ovat äänessä.

    Nuorten ajatukset ovat luettavissa myös Teatteri ILMI O:n sekä diakoniaa.net -sivuilla.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Republikaanien puoluekokoukseen osallistui Suomesta myös sisarpuolue kokoomuksesta eduskunnan varapuhemies Arto Satonen.
    Hän kertoi Puheen Päivän haastattelussa, millainen kokemus tuo puoluekokous, joka monella tapaa on suureellisempi ja värikkäämpikin kuin suomalaiset, oli ja millaisia ajatuksia herättivät nuorten poliitikkojen tulevaisuuden huolet ja haaveet. Entä mistä aiheista erityisesti nousi keskusteluja niiden poliitikkojen kanssa, joita Arto Satonen tapasi?
    Satosta haastattelee Silja Raunio.

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä