Politiikkaradio

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Jaakko Laajava: Suomessa ei oikein ymmärretä Yhdysvaltojen roolia

  • 29 min
  • toistaiseksi

Pitkän linjan diplomaatin, alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan mukaan, Suomessa helposti unohdetaan Yhdysvaltojen rooli kansainvälisen politiikan takuumiehenä. Tulevalta hallitukselta Laajava toivoo huolellista analyysiä Suomen kansainvälisestä asemasta.

”Suomessa ehkä vähän vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että Yhdysvallat kuitenkin ylläpitää aika paljon koko tätä kansainvälistä järjestelmää. Toimii eräänlaisena yleisenä takuumiehenä siinä. Ja se on aika iso rooli, jonka Yhdysvallat tekee ja käyttää siihen aika paljon resursseja. Se on asia, joka on Suomessa vähän vähemmän esillä.”

”Emme ole oikein tottuneet sitä ymmärtämään”, sanoi Laajava Politiikkaradion haastattelussa.

Laajavan mukaan Venäjän nykyinen toiminta Krimillä ja Ukrainassa on ongelma koko Euroopalle ja myös koko kansainväliselle järjestelmälle.

”Emme voi ummistaa silmiämme siitä yleisemmän tason, sanoisinko strategisen tason, ongelmasta, joka Venäjän toimintaan Krimillä ja Ukrainassa liittyy. Siinä me olemme tietysti täysin samalla linjalla EU-maiden kanssa ja olemme samassa rintamassa.”

”Toivomme, että nämä politiikkalinjaukset, joita Euroopassa on tehty, edesauttavat sitä, että Venäjä vähin erin ymmärtäisi, että politiikka, jota se on nyt harrastanut, ei voi jatkua”, sanoi Laajava Politikkaradiossa.

Laajava toivoo poliitikkojen tekevän hallitusneuvotteluissa huolellisen analyysin Suomen kansainvälisen aseman kehittymisestä tulevaisuudessa.

”Keskusteltaisiin nyt huolellisesti se, että mikä on se meidän analyysimme Suomen kansainvälisen aseman kehittymisestä ja mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi tehdä. Aivan selvää on se, että Suomen omalle maanpuolustukselle täytyy tehdä jotain”, sanoo Laajava.

”Tässä on kaikessa hieman tällainen synkähkö perusvire. Kuva on kyllä synkkä, mutta ei kokonaan vailla valopilkkuja.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Lähetykset

  • ke 13.5.2015 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Italian pankkikriisistä on puhuttu pitkään. Brexit-jälkeisellä viikolla Italian suurimman pankin Unicreditin ongelmat ovat kuitenkin nousseet otsikoihin. Uhkaako Euroopan Unionia niinkin raju skenaario kuin Italian euroero maan pankkikriisin eskaloitumisen kautta? Vai kuinka, miten ja milloin tilanne voidaan ratkaista? Millainen vaikutus Brexitillä on Lontoo Cityyn ja onko Brexit ylipäätään satavarma? Millaisia vaikutuksia Brexillä on euromaihin, talouspolitiikkaan, eurojärjestelmään ja Euroopan Keskuspankkiin? Entä Suomeen? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

  • Brexitin jälkimainingeissa perussuomalaisnuoret laittoivat tulille kansalaisaloitteen Suomen EU-jäsenyydestä. Suora tyrmäys on tullut niin pääministeriltä kuin valtiovarainministeriltäkin. Tasavallan presidenttikin asiaa sivusi. Asia on kuulemma noteerattu mm. itänaapurissa. Mitä ps-nuorten aloitteeseen vastaavat kansanedustajat Sampo Terho (ps), Antti Kaikkonen (kesk) ja Tytti Tuppurainen (sd). Entä onko Brexit varma? Irtaantuuko Skotlanti Isosta-Britanniasta, jos Iso-Britannia irtaantuu EU:sta? Millainen muutospaineita EU:in kohdistuu? Sakari Sirkkanen on toimittajana. Politiikkaradion etkoilla käytiin myös debattia Suomen EU-kansanäänestysaloitteesta.

  • Viimeistään syyskuun 9. päivä 2016 käynnistyy kaksi vuotta kestävä vaikea prosessi, jonka jälkeen Iso-Britannia ei enää ole Euroopan Unionin jäsen. Onko Eurooppa enää entisensä sen jälkeen kun brittieron prosessiputki päättyy?

    Mitkä ovat brexit-äänestyksen poliitiset seuraukset? Vaikuttaako brexit suurvaltapoliittiseen tasapainoon?

    Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Euroopan johtajat kokoontuvat brexit-äänestyksen jälkeiseen EU-huippukokoukseen sekavissa tunnelmissa. Tarjotaanko Iso-Britannialle rakentavia eroneuvotteluita, vai ovatko edessä vaikeat avioerokäräjät?

    Minkälaista neuvotteluhenkeä EU voi ylipäätään briteille tarjota, jos eroilmoitusta ei näy eikä kuulu?

    Vieraina ovat Jean Monnet -professori Hanna Ojanen ja tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Britanniassa äänestettiin EU:sta lähtemisen puolesta. Miltä tilanne nyt saarivaltiossa näyttää? Puhelimessa on lehdistöneuvos Pekka Isosomppi Suomen Lontoon suurlähetystöstä. Millaiseksi Britannian asema EU:n ulkopuolella voi muodostua? Millaisia vaikutuksia Brexitillä on Euroopan unioniin? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kansainvälisen talouden osaston päällikkö Samu Kurri Suomen Pankista, kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen sekä apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa Hankenilta.

  • Tänään on se päivä. Britit äänestävät EU-jäsenyydestään. Miten käy? Missä mennään? Minne mennään? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman, kokoomuksen kansanedustaja ja entinen Lontoon suurlähettiläs Pertti Salolainen sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Puhelimessa on Suomen Lontoon suurlähetystöstä lehdistöneuvos Pekka Isosomppi.

  • Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ihmettelee sote-uudistukseen leivottua yhtiöittämislinjausta. Haataisen mukaan yhtiömuotoinen toiminta tekee sote-järjestelmästä monimutkaisen ja vaikean seurata.

    ”Tämä pystyttäisiin tekemään aivan hyvin julkisen järjestelmän sisällä. llman että tämä täytyy hajaannuttaa täysin yksityisten varaan. Kaikki menee entistä monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi seurata sitä, että minne se julkinen raha päätyy”, sanoo Haatainen Politiikkaradiossa.

    ”Millä estetään se, että osa näistä yhtiöistä valitsee, kuorii kerman päältä, eli ottaa hyvin toimeentulevia, vähän sairastavia ihmisiä?”

    ”Eli pantaisiin se yksityinen siihen rooliin missä se pitäisi pitää, eli täydentämässä palveluita”, sanoo Haatainen.

    Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Sari Sarkomaan (kok.) mukaan kermankuorinta voidaan estää kirjaamalla lainsäädäntöön selkeät palvelujen laatukriteerit. Sarkomaa myös huomauttaa, että perusterveydenhuollon vahvistamista on yritetty julkisen järjestelmän sisällä vaikka kuinka kauan, mutta toimivaa mallia ei ole löydetty.

    ”Tämän juju on siinä, että todellakin varmistetaan se, että se raha tulee sinne perusterveydenhuoltoon. Ja silloin ihminen varmasti saa sen palvelun, kun raha seuraa potilaan mukana. Valinnanvapaus on yksi väline, jolla varmistetaan, että perusterveydenhuolto vahvistuu”, sanoo Sarkomaa.

    ”Esimerkiksi aukioloajat, eli palvelut tehdään sen mukaan, mitä ihmiset tarvitsee. Tämä on mittava mahdollisuus vauhdittaa sitä, että uudistus menee siihen suuntaan, että ihminen on keskiössä ja ihmistä ei enää pallotella.”

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Suomi elää keskellä nopeasti muuttuvaa ja vaikeasti ennakoitavissa olevaa kehitystä, todetaan uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Muutos johtuu voimapolitiikan keinovalikoiman palaamisesta, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

    ”On tullut voimapolitiikan keinovalikoima käyttöön. Jotta tältä voimapolitiikan keinovalikoimalta vältyttäisiin, pitää Suomen vedota sekä kansainväliseen oikeuteen, että säädöspohjaiseen kansainväliseen käyttäytymiseen. Se on kuitenkin pienten valtioiden kannalta aivan olennaista. Mutta pitää olla myöskin se pappilan hätävara, jos se paha päivä koittaa”, sanoi Kanerva Politiikkaradiossa.

    Voimapolitiikan paluu vaikuttaa myös Itämeren alueen turvallisuuteen. Kanervan mukaan Suomi on maltillisin maa Itämeren piirissä.

    ”Suomi on kaikkein maltillisin maa tässä Itämeren piirissä. Kuuntelin käsi poskella ruotsalaisia keskustelupuheenvuoroja esimerkiksi suhteessa Venäjään, niin siellä on kyllä niin jyrkkää kielenkäyttöä, että se oikeastaan hätkähdyttää. Jos me mennään Baltian maihin, sama asia. Kuunnelkaa puolalaisia missä ollaan menossa. Saksassakin on tämänkaltaista”, sanoo Kanerva.

    Myös kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) jakaa Kanervan huolet voimakkaan, jopa militaarisen retoriikan paluusta ulkopolitiikan puheenvuoroihin.

    ”Nyt on suuri riski myöskin täällä Suomessa, että mekin alamme innostua tästä militaarisanastosta ja näistä aseparaateista ja lentokoneiden ohilennoista. Olen edelleenkin sillä tavalla kekkoslainen ja paasikiviläinen, että kyllä aina mennään ulkopolitiikka edellä. Ulkopolitiikan täytyy rakentaa vuoropuhelua ja ymmärrystä.”

    Heinäluoma kuitenkin korostaa, että huolimatta kiristyneestä tilanteesta, Ruotsin valtiojohdon, pääministerin Stefan Löfvenin lausunnot ovat olleet maltillisia.

    ”Sehän oli hyvin selkeä rauhoittava viesti kuitenkin, eli että Ruotsi lähtee siitä, että se jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana”, sanoo Heinäluoma.

    Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin viime perjantaina. Eilen alkoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan Kultaranta-keskustelut, joita isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Turpo-keskustelu on siis täällä. Onko Suomen Nato-optio realistinen vai ns. kuollut kirjain? Onko Suomen Nato-kanta muuttunut tuoreessa selonteossa? Kuinka Venäjä reagoisi jos Suomi liittyisi Natoon? Esille nousee vakavimpana uhkana ydiniskun, alueellisenkin ydiniskun mahdollisuus, Suomea kohtaan. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat professori Markku Kivinen Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

  • Takana on puoli vuotta politiikan vuotta 2016. Mistä sanoista on politiikan vuosi toistaiseksi tehty? Entä mikä yhdistää Alexander Stubbin (kok.) puheenjohtajakampanjaa ja Olli Rehnin (kesk.) vetäytymistä keskustan presidenttikisasta?

    Mitä kesäkirjoja löytyy kansanedustajien kirjahyllyistä?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

  • Jos Veikko Vennamo olisi havainnoimassa suomalaisen maatalouden nykytilaa, hän olisi kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin mukaan järkyttynyt. Ellei peräti kääntyisi ns. haudassaan. Tiistaina eduskunnassa käytiin perinjuurinen keskustelu maatalouden akuutista kriisistä. Välikysymyksen allekirjoittaneita olivat neljä oppositiopuoluetta, muttei SDP. Keskustelu venyi viisituntiseksi, ja oli tyyliltään huomionarvoisen yksimielinen. Mutta saatiinko aikaan konkreettisia lupauksia? Vai onko tilanne niin vaikea, että tosiasioiden hyväksyminen olisi viisauden alku? Kotimaisen maatalouden ongelmien lyhyemmän ja pitemmän aikavälin ratkaisumalleista ovat studiossa keskustelemassa Jari Leppä keskustasta sekä Peter Östman kristillisdemokraateista. Puhelimessa on sikatilallinen Elina Heino Vehmaalta. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

  • Britit äänestävät jäädäkö EU:hun vai ei. Minkälaisia olisivat EU-eron eli brexitin vaikutukset Iso-Britannian, Euroopan ja Suomen talouteen?

    Britannian valtiovarainministeriö laskee, että brexit maksaisi Britannialle 62 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. OECD puolestaan ennakoi Britannian bruttokansantuotteen olevan EU:n ulkopuolella neljässä vuodessa kolme prosenttia pienempi kuin EU:n jäsenenä. OECD:n arvion mukaan EU-erolla olisi negatiivinen vaikutus myös muihin OECD-maihin.

    Kuinka luotettavia erilaiset talousarviot ovat? Ovatko arviot politiikkaa, joilla kampanjoidaan ja pyritään vaikuttamaan brittien mielipiteisiin?

    Vieraina ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja ohjelmanjohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

Klipit

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradiossa selvitetään mikä mahdollistaa henkisen väkivallan työpaikoilla ja olisiko sovittelu se avain, jolla työpaikan lukkiutuneet ihmissuhdetilanteet saataisiin avattua ja työuria pidennettyä.

    Raimo Tyykiluodon vieraana on työyhteisösovittelun tutkija Timo Pehrman.

  • Budjettiriihi vetäistiin päivässä kasaan valtiovarainministeriön lukujen mukaan. Eduskunnalle puolestaan jää tavallista vähemmän aikaa budjetin ruotimiseen - budjetin, joka on jo ehditty teilata mediassa hataralle pohjalle rakennetuksi ja johon tehdään joka tapauksessa parlamentaarisessa käsittelyssä hyvin pieniä muutoksia. Mitä siis pitäisi tehdä eduskunnan budjettivallalle? Poliikkaradion perjantain talk showssa selvitellään myös Jussi Halla-Ahon aiheuttamaa tuoreinta persukohua. Nopeassa pilkonnassa ovat kuntauudistus, YLEn puoluekannatusgallup ja presidentinvaalikisan tilanne. Vakiokeskustelijoina ovat Jussi Lähde ja Markus Leikola ja kutsuvieraana kristillisdemokraattien entinen kansanedustaja Bjarne Kallis. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Muualla Yle.fi:ssä