Ajantasa

Eurooppa pui Kreikan kohtaloa

  • 52 min
  • toistaiseksi

Kreikka - kuka taipuu, erikoistoimittaja Susanna Turunen. Poliitikkokeskustelu, Jutta Urpilainen, sd., Paavo Arhinmäki, vas., Pirkko Mattila, ps. ja Aila Paloniemi, kesk. Köyhyys saatiin puolitettua. Ötökät. Kolumni, Esko-Juhani Tennilä. Juontajana Kati Lahtinen.

Lähetykset

  • ti 7.7.2015 10.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Lumivyöryt yleistyvät keväisin. Laskettelu- ja patikointirinteiden vaaranpaikoista kertoo Ajantasassa vuoristo-opas Jussi Muittari. Eduskuntatalon näköispressu poistuu, koska remontti valmistuu?
    Suomen suurin leikkipuisto tähyää Saksaan. Saimaannorppa synnyttää Nestorin päivän tienoossa, kuutti on luonnon ja rasvaisen maidon varassa.
    Toimittajana on Tuukka Pasanen.

  • Nasan tutkijat ovat löytäneet seitsemän Maan kaltaista planeettaa, joista kolme on elinkelpoisella vyöhykkeellällä, eli niillä voi olla esimerkiksi sulaa vettä. Avaruus on Ajantasan Suoran linjan aiheena ja voit kysyä avaruustutkimuksesta, löydöksistä, elämästä, kaikesta, mitä olet halunnut tietää avaruudesta. Vieraana on Turun yliopiston tähtitieteen laitoksen dosentti, yliopistotutkija Harry Lehto.

    Toimittajana on Tuukka Pasanen.

  • Suomalainen vaatesuunnittelu kerää kehuja maailmalla, mutta muoti ei elätä kotimaan markkinoilla. Kuulemme Ajantasan alkupuolella oman vaatemerkin lopettavan suunnittelijan mietteitä 12 vuoden urakan jälkeen.

    Puhumme myös urheilijoiden apurahoista. Niihin ovat tulossa tulorajat, jotka rajaavat terävimmän kärjen urheilijoita avustuksen ulkopuolelle.

    Presidentti Sauli Niinistön retoriikka on äärimmäisen kiehtovaa, tätä mieltä on tutkija Jouni Tilli poliitikkojen puheita ruotivassa uutuuskirjassaan. Tässä lähetyksessä lisää analyysiä siitä, mitä poliitikot todella sanovat.

    Lahdessa käymme tietysti myös, tällä kertaa kuulemme miten neljäkymmentä vuotta sitten oli vain yksi hyppääjä.

    Ja lähetyksen lopussa katsastetaan miten tieliikenne sujuu vilkkaan liikenneviikonlopun alkaessa.

    Ajantasan studiossa on Aki Laine

  • Lahden MM-hiihdot ovat päässeet hyvään vauhtiin. Monen muun asian ohella kisat ovat myös edellisten kisojen haamujen hautaamista, sen myöntävät kisajärjestäjätkin. Haastattelussamme Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala.
    Ajankohtainen asia on myös vaaligalleria. Vielä ehtii jokainen kuntavaaliehdokas tekemään esittelyvideon itsestään.
    Saksassa on noussut kohu lapsiavioliitoista. Otamme yhteyden Berliiniin ja Pertti Rönkköön. Ylihuomenna on laskiaissunnuntai. Sen kunniaksi puhumme paastosta. Paastoperinnettä noudattavat monet meilläkin.
    Toimittajana Aki Laine

  • Viroon on siirtynyt tuhansia suomalaisia yrityksiä. Mitkä ovat etelänaapurin valttikortit? Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja Viroon panimon perustanut Heikki Uotila vastaavat.
    Etelän hiihtolomakausi on meneillään, miltä meno näyttää Tahkolla Kuopion lähellä.
    Lahden MM-kisoissa viestitään myös viittomalla monikielisesti.
    Miljoona linnunpönttöä alle vuodessa.
    Toimittaja Iida Ylinen.

  • Miehet ampuvat yli, naiset ovat realisteja. Tähän on törmännyt moni työvoimaa rekrytoiva lukiessaan hakijan arvioita osaamisestaan työhakemuksesta. Mitä työnantaja päättelee hakemuksista, siitä kertovat Susanna Kärki Opetushallituksesta ja Taru Pietikäinen Eilakaislalta.

    Urheilusankaruus koki kovan kolauksen Lahden hemohes-katastrofin myötä, katsoo professori Hannu Itkonen.
    Kalastaja Pekka Rintamaan apajilla Pirkanmaan Pyhäjärvellä kyttää saalista jopa kymmeniä merikotkia.

    Toimittajana Iida Ylinen.

  • Kunnilta Kelaan siirtynyt toimeentulotukipäätösten teko takkuaa pahoin, etuusjohtaja Anne Neimola, Kela. Kuopion Sote-kokeilu, toimittajana Veli-Pekka Hämäläinen. Ruotsi ja Ruotsi-kuva. Keskustelussa mediatutkija Anu Koivunen ja Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson. Piipahdus MM-Lahdessa. Vallattomasti valtiopäivillä: työelämä. Keskustelemassa kansanedustajat Tarja Filatov, SDP, Harri Jaskari, Kok. ja Jari Myllykoski Vas. Juontajina Elina Päivinen ja Jari Niemelä.

  • Lahden MM-hiihdot alkavat; koko lähetys Lahdesta hiihtostadionilta. Toimittajina Aki Laine ja Mira Stenström.

  • Näyttelijä Olli Haataja kouluttaa lähihoitajia Stadin ammattiopistossa ja kertoo työstään Ajantasassa. Tarvitseeko suomen kieli Kansainvälistä äidinkielen päivää? Vastaamassa johtaja Ulla-Maija Forsberg Kotimaisten kielten keskuksesta. Vuonna 1899 syntynyt Elias Simojoki oli kiuruveteläinen herännäispappi mutta myös fasisti. Nyt hän on uusnatsi-liikkeiden kotipyhimys, katsoo historian tutkija Miika Siironen. Pääministeri Sipilä lainvalmistelun tasosta, suora eduskunnasta. Lahden MM ovella!

    Toimittajana Iida Ylinen.

  • Ajantasa 10

    Apteekit joutuvat tämän tästä myymään ei oota. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan lääkkeiden saatavuusongelmat ovat suurella osalla apteekeista päivittäisiä. Erityisesti pulaa on hermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja sydän- ja verisuonitautien lääkkeistä. Mistä lääkepula johtuu ja onko se jo uhka ihmisten terveydelle. Vastaamassa apteekkari Risto Kanerva ja tutkija Kati Heiskanen.
    Mieli tekee luistelemaan, onnistuuko se ikivanhoilla kaunokeilla? Saako ne vielä terättyä, testasimme.
    Toimittajana Iida Ylinen

  • Trump ja Ruotsi, ulkomaantoimittaja Paula Tapiola. Kivunhoito tänä päivänä, Suomen kipuyhdistyksen hallituksen jäsen Anna Giss ja neurologian erikoislääkäri Hanna Harno, HUS. Kova talous, Nordean maajohtaja Ari Kaperi. Hiihtokoulussa, toimittajana Elina Päivinen. Kannabiksen suosio kasvaa, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä. Kolumni, Jari Ehrnrooth. MOT. Juontajana Mira Stenström.

  • Mobiilipeli Pokemon Go villitsi nuoria viime vuonna, matopeli vanhempia vuosikymmeniä aiemmin.
    Pakohuoneista on tullut 2010-luvun ilmiö ja osa torjuu sadepäivän kurjuutta perinteisesti Afrikan tähdellä ja ristiseiskalla. Millainen on suomalainen pelikulttuuri? Miten pelaamiseen on suhtauduttu aikojen saatossa? Mitkä ovat pelaamisen hyödyt ja haitat? Vieraana on tutkija Niklas Nylund Suomen Pelimuseosta, toimittajana Mira Stenström.

Klipit

  • Vaatesuunnittelija Ilona Hyötyläinen on luotsannut Miun-vaatemerkkiä 12 vuotta. Nyt on kuitenkin tullut aika laittaa pillit pussiin. Hyötyläinen jatkaa päätyötään Aalto-yliopistossa tulevien vaatesuunnittelijoiden opettajana muotoilun laitoksella, mutta oma vaatemallisto päättyy ainakin toistaiseksi.

    Hyötyläisen mukaan lopettamispäätökselle on useampia syitä: yhtäältä oma bisnes nielee liikaa aikaa, toisaalta sitä ei saatu koskaan kannattavaksi. Elina Päivinen tapasi suunnittelijan päättäjäisnäyttelyssä Helsingissä.

  • Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet pahoin toimeentulotukihakemusten takia. Kelaan on tullut n. 174 000 uutta hakemusta. Hakemuksia ei pystytä käsittelemään määräajassa 7 päivässä. Käsittelyä hidastaa mm. se, ettei kunnista siirtynyt Kelalle pohjatietoja asiakkaista. Toimeentulotuki tuli kunnilta Kelan myönnettäväksi vuodenvaihteessa. Etuusjohtaja Anne Neimalan mukaan tavoitteena on selvittää ruuhka kesään mennessä, mutta tavoitteen toteutuminen on vielä epävarmaa. Elina Päivinen haastattelee.

  • Teköalyllä voidaan tehdä parempi maailma ja ratkaista elämän isoja kysymyksiä. Tähän uskoo 30 vuotta tekoälyä tutkinut professori Timo Honkela. Hän haluaa tekoälyn humanismin palvelukseen. Rauhankone on kirjahanke ja projekti, joka kokoaa professori Honkelan elämäntyön. Samalla kirja on aivosyöpää sairastavan Honkelan testamentti. Miten kone voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme? Professori Timo Honkela on Ajantasan Kati Lahtisen vieraana.
    Kuva: Matthias Hiekel/EPA

  • Onko sietämättömistä kivuista kärsivällä kuolemansairaalla ihmisellä oikeus saada lääkärin tekemä eutanasia? Yli 63 000 ihmistä on allekirjoittanut aloitteen siitä, että eduskunta ryhtyisi valmistelemaan eutanasialakia. Esko Seppänen on yksi kansalaisaloitteen vireillepanojoista. Hän sanoo, että kivunlievitys ei aina riitä. Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää avustettua kuolemaa inhimillisenä vaihtoehtona. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen vastustaa eutanasia-aloitetta ja puhuu tappamisesta. Toimittaja on Kaija Kellman.

  • Minä luen sinulle -kampanja tuo yhteen suomea opiskelevia maahanmuuttajia ja vanhuksia ympäri maan. Opiskelijat lukevat ääneen selkotekstejä yli 80:ssa kehitysvamma- ja vanhustyön yksikössä. Selkokeskuksen kampanja huipentuu 16.2. maailman ääneenlukemisen päivään.

    Helsingin aikuisopiston kotoutumiskoulutuksen opiskelijat Fayaz ja Sarala ovat opiskelleet suomea kuusi kuukautta. He kävivät opiskelutovereineen lukemassa Helsingissä Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa. Elina Päivinen kävi lukutuokiossa.

  • Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että yli kolme miljoonaa tyttöä on vuosittain vaarassa joutua sukupuolielinten silpomisen kohteeksi. Tyttöjen sukuelinten silpomista tehdään WHOn mukaan yleisimmin Afrikan läntisillä, itäisillä ja koillisilla alueilla, mutta myös joissain Lähi-idän ja Aasian maissa. Ympärileikkaus tehdään yleensä varhaislapsuuden ja teini-iän välillä, ja operaatio aiheuttaa vakavia terveysriskejä. - Silpomisen vastainen työ on pitkäjänteistä asenteisiin vaikuttamista. Tulosta tulee pikkuhiljaa, kertoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Toimittaja on Mira Stenström.
    Kuva: Felipe Trueba / EPA

  • Asuntopula on vaivannut varsinkin pääkaupunkia jo yli sadan vuoden ajan. Asunnon etsijät ovat kärsineet korkeista vuokrista ja asuntokeinottelusta jo 1900-luvun alkupuolella. Tuore asunto-osakeyhtiöiden historiikki paljastaa, että valtion tuki rakentamiselle ja verohelpotukset ovat ohjanneet suomalaisia omistusasumiseen.

    1960-luvulla asuntosäästämisestä tuli kuin toinen valtionuskonto: säästämisen ja arava-asuntojen ansiosta oman asunto-osakkeen hankkiminen tuli mahdolliseksi entistä useammalle suomalaiselle. Asunto-osakeyhtiö taas on nimenomaan suomalainen ilmiö, sillä missään muualla se ei ole näin yleinen asuntojen hallintamuoto.

    Nykyään asunto-osakeyhtiöiden haasteena on mittava korjaustarve. Miten hoitaa vanhenevan asuntokannan remontit kunnialla?

    Elina Päivisen haastattelussa on yksi Kansan osake -historiikin kirjoittajista Esko Nurmi ja Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

  • Lempeä merituuli, vehreä keto jalkojen alla, puiden havina korvissa. Tämä kattojen tasalla, asunto samassa talossa.

    Helsingin Jätkäsaaressa olevassa rakennushankkeessa viherrakentaminen tuodaan katoille ja talon seinille. Hankkeessa mukana olevaa monitieteistä tutkijatiimiä vetää dosentti Susanna Lehvävirta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

    Vaikka kasvit eivät vielä loppukesästä täydessä mitassa olekaan, pystyy talosta jo ulkoapäin päättelemään, että ihan mikään peruskerrostalo ei ole kyseessä.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Uuden tutkimuksen mukaan harvinainen itämerensuomalainen kieli lyydi saattaa olla karjalan ja vepsän pohjana. Asiaa on selvittänyt väitöstutkimuksessaan Miikul Pahomov, suvultaan Kuujärven lyydiläisiä Karjalan tasavallasta. Hänet tapasi Katariina Lahtonen.

  • Qatar Airwaysin lento Qatarin Dohasta Aucklandiin Uuteen-Seelantiin oli maailman pisin kaupallinen reittilento. Kestoltaan se oli 16 tuntia 23 minuuttia.

    Jo lyhyillä lennoilla korvissa tuntuu painetta liki koko matkan, kun nousu ja lasku seuraavat toisiaan niin nopeasti. Tukisukat puristavat säärtä jo pikkupompulla Joensuuhun. Mitä kaikkea elimistölle tekeekään yli puoli vuorokautta kestävä yhtäjaksoinen matkustajalento?

    Toimittaja Kati Lahtisen haastattelussa ovat ilmailulääkäri Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista ja matkustamohenkilökunnan ja lentäjien työsuojeluvaltuutettu, Finnairin purseri Keijo Lyhykäinen.

    Kuva: Robin van Lonkhuijsen/EPA

  • Menet myymälään. Siellä myymälässä tai mainosnäytössä on kamera, joka kuvaa sinua. Teknologia päättelee kuvasta esimerkiksi ikäsi ja sukupuolesi. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että sinulle kohdennetaan mainontaa: automaattisesti juuri oikeaa.

    Informaatioteknologiayritys Affecto on kehittänyt tätä teknologiaa ja kokeillut sitä pilottikohteissaan. Liiketoimintajohtaja Mikko Eerola (kuvassa) kertoo, millaista on kohdennettu mainonta ja kuinka mainosnäyttö toimii. Oulun yliopiston professori Matti Pietikäinen valottaa puolestaan, mihin konenäkö ja kasvojentunnistusteknologia tänä päivänä pystyvät. Haastattelijana Mira Stenström.

  • Kaksoiskansalaisuudesta on viime päivinä puhuttu paljon - osin tuntemustenkin pohjalta.

    Esimerkiksi Ylen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista ei päästäisi kaksoiskansalaisia Puolustusvoimain ja ulkoministeriön virkoihin sekä muihin kansallista turvallisuutta koskeviin tehtäviin.

    Tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta on seurannut kaksoiskansalaisuuskeskustelua kauan. Hän kertoo, että kaksoiskansalaisuudesta on puhuttu eri tavoilla eri vuosikymmeninä. Toimittajana Mira Stenström.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä