Puheen Iltapäivä

Yksityisyyden illuusio saa meidät verkossa raivon partaalle

  • 14 min
  • toistaiseksi

Missä ihminen kohtaa toisensa, siellä myös konflikti on mahdollinen, muistuttaa tutkiija Marko Siitonen.

Netin keskustelupalstoilla tunnetusti mielipiteet kärjistyvät. Verkossa on vaivatonta kommentoida hyvinkin tylysti toisten mielipiteitä ja tapoja. Mukana on toki trolleja, jotka provosoivat tarkoituksella. Miksi netissä riidellään ja mistä?

-Verkossa yksityisyyden illuusio saa meidät unohtamaan, että emme ole verkossa yksin. Netin keskustelupalstoilla tunteet kuumenevat ihan samalla tavalla- olitpa sitten mies tai nainen tai keskustellaanko ilmalämpöpumpuista vai imetyksestä.

Tiina Lundberg soitti verkkoyhteisöjä tutkineelle  Marko Siitoselle.

Lähetykset

  • ma 29.6.2015 15.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Lasse on syrjäisen kylän eläköityvä poliisi. Taposta tuomittu Jaakko vapautuu vankilasta ja on ajautumassa törmäyskurssille Lassen pojan Erkin kanssa. Tämä välienselvittely käydään Lapin erämaassa. Tämä on alkuasetelma uudelle kotimaiselle Armoton maa -elokuvalle. Elokuva on lyhytelokuvillaan mainetta niittäneen Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva ohjaajana ja käsikirjoittajana.

    Elokuvan idea sai alkunsa yhteiskuntakritiikistä, joka kohdistui poliisien vähentämiselle pohjoisessa, kertoo Hiltunen. Hänen suvustaan löytyy myös poliiseja monessa polvessa.

    - Poliisia minusta ei tullut, mutta olen aina pitänyt poliiseja ammattikuntana erittäin mielenkiintoisena ryhmänä elokuvan henkilöhahmoiksi, kertoo Hiltunen.

    Elokuvassa Erkki Syväjärveä näyttelee Mikko Neuvonen.

    - Valmistauduin rooliin seisomalla hiljaa metsässä haulikko tai jousipyssy kädessä sanomatta tai tekemättä mitään. Halusin näin tehdä Erkki Syväjärvestä täysin uuden hahmon, enkä vain lainata hänelle henkilökohtaista olemustani tai persoonaani, kertoo Mikko.

    Hänen mukaan Armoton maa -elokuvalla on avaimet kansainväliseen menestykseen, sillä se ammentaa samasta pohjoisen teemasta millä menestystä ovat niittäneet televisiosarjat kuten Game of Thrones ja Vikings.

    - Kylmä ja karu pohjoinen on nyt cool. Men of the North kiinnostaa, naurahtaa Neuvonen.

    Jussi Hiltunen ja Mikko Neuvonen olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.

  • Tiesitkö, että me suomalaiset syömme eurooppalaisista vähiten yhdessä? Suomi 100 -juhlavuoden yksi kampanja on Syödään yhdessä, joka pyrkii muistuttamaan yhdessäsyömisen ja kyläilyn merkityksestä - syöminen ja yhteisöllisyys tekee hyvää terveydelle, mielelle ja elämänlaadulle.

    Suurin osa suomalaisista toivoisikin lisää yhdessä syömisen mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus lapsiperheille tarjotaan lauantaina 21.1 kun Perheet safkaa - lapsiystävällinen ravintolatapahtuma valtaa helsinkiläisravintoloita. Nämä ravintolat eivät ole niitä, joihin ihan ensimmäisenä lapsikatraansa veisi - kyseessä on aavistuksen verran hienommat paikat, joissa voi nyt käydä vaikka harjoittelemassa "hienosti syömistä".

    Perheet safkaa on Petra Gergov-Koskelon ja Minna Koskelon kehittämä konsepti, joka sai alkunsa, kun kaksi hyvää ruokaa rakastavaa äitiä turhautui siihen, että sekä itsellä että monilla tuttavaperheillä oli korkea kynnys lähteä lasten kanssa ravintolaan syömään. Lisäksi monissa paikoissa tarjotaan lapsille sama iänikuinen menu nakeilla ja ranskalaisilla. Lisäksi monista lapsiperheellisistä tuntuu, että Suomi lapsivihamielinen maa, jossa lapsi saa näkyä muttei kuulua - ja viereisistä pöydistä kuuluu tuhahduksia ja näkyy silmien pyörittelyä kun lapsiperhe istuutuu paikalleen.

    Millainen on perheystävällinen ravintola? Millaista käytöstä lapsilta pitäisi vaatia? Entä osaavatko suomalaislapset käyttäytyä ravintolassa? Muun muassa näitä kysymyksiä perataan kahden äidin - keittokirjailija ja bloggaaja Hanna Gullichsenin ja Ravintola Murun ravintolapäällikkö Saara Alanderin kanssa.

    - Lapset osaavat käyttäytyä, jos heille kerrotaan miten pitää käyttäytyä, ravintolaan kuuluu ääniä ja elämää - normaalit käyttäytymissäännöt huomioiden, toteaa Saara Alander.

    - Vastuu on aina vanhemmilla, ja kyllä itse haastan itseäni kun tämän lauman kanssa menen ravintolaan, nauraa puolestaan kolmen lapsen äiti Hanna Gullichsen.

  • Matkamessut avautuvat suurelle yleisölle huomenna perjantaina Helsingin messukeskuksessa. Matkamessuilla on esillä unelmien matkoja niin kotimaan kamaralla kuin kauempanakin.

    Unelmien ja päivänpaisteen lisäksi matkalla voi kohdata myös vastoinkäymisiä - matkailija voi sairastua, hävittää passinsa tai joutua ongelmiin viranomaisten kanssa. Nämä ovat tyypillisiä matkailijan kohtaamia ongelmia, kertoo Ulkoministeriön kriisi- ja avustustiimin vetäjä Flora Kuparinen ja muistuttaa matkailijaa neljästä M:stä ennen matkaa - tarkista nämä: matkustustiedote, matkavakuutus, matkustusasiakirjat ja matkustusilmoitus.

    Käsienpesu ja matkavakuutus yhdessä terveen järjen kanssa suojaavat parheiten reissussa olijaa, toteavat puolestaan THL:n infektiolääkäri Kati Kainulainen ja terveydenhoitaja Eeva Pekkanen.

    Tiina Lundberg tapasi naiset messuhulinassa ja kysyi aluksi millaisia ohjeita matkailijalle juuri tällä hetkellä annetaan - Flora Kuparinen aloittaa:

  • Yleisradion Kirjojen Suomi -suurhanke juhlii 100-vuotiasta Suomea koko juhlavuoden ajan uusilla kirjallisuusohjelmilla, verkkokirjoilla sekä runsaalla kirjallisuussisällöllä netissä. Myös verkkolukupiirit ovat osa Kirjojen Suomi hanketta. Ensimmäisen lukupiirin vetävät näyttelijä ja käsikirjoittaja Sanna Stellan ja toimittaja Kaisa Alenius. Lukupiirin kirjana on Tytti Parraksen Jojo vuodelta 1968.

    - Halusin valita kirjan joka on naisen kirjoittama ja joka sijoittuu menneeseen aikaan. Minusta on tullut niin vanha, että minua kiinnostaa tietää millaista oli ennen, Sanna Stellan perustelee kirjavalintaa.

    - Jojo aiheutti ilmestyessään valtavan kohun nimenomaan naisen seksuaalisuuden kuvaamisen ja itsemääräämisoikeuden takia. Se aiheutti suorastaan moraalipaniikin, jonka seurauksena mm. teoksen kirjoittanut kirjailija sai Tampereella laukusta päähän. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisen vastaanoton kirja saa nykylukijassa, toteaa Kaisa Alenius.

    - Lukupiirissä toisiin ihmisiin tutustuu nopeammin, koska kirjan kautta päästään käsiksi isoihin teemoihin. Koska lukukokemus on aina henkilökohtainen, siksi myös kirjoista puhuttaessa tulee antaneeksi itsestään paljon, kertoo Stellan lukupiirin vaikutuksista.

    - Kirjallisuuden voima on siinä, että se lisää jokaisen henkilökohtaista näkemystä maailmasta ja elämästä. Se lisää myös empatiakykyä, ja sitä kautta voi ratkaista elämänkysymyksiä tai ainakin pohtia niitä, toteaa Alenius.

    Sanna Stellan ja Kaisa Alenius olivat Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraina.

  • Lasse Nousiainen on suomalainen käsikirjoittaja ja komediantekijä. Hän on tehnyt huumoriohjelmia radioon sekä kirjoittanut sketsejä ja viihdettä televisioon. Nyt mieheltä on ilmestynyt esikoisromaani Konttaava koomikko. Teoksessa kolmekymppinen koomikko jälleensyntyy avuttoman vauvan kehoon, aikuisen tietoisuudella. Tämä antaa perhe-elämän tarkastelulle uuden kulman.

    - Mulla on itsellä kaksi lasta ja olen ollut heidän vuoksi hoitovapaalla - koti-isänä. Koska minulla oli myös jonkin verran kokemusta viihdebisneksestä, päätin kirjoittaa kirjan jossa yhdistyy nämä kaksi asiaa, kertoo Nousiainen.

    - Lähdin kirjoittamaan vakavaa tekstiä, mutta väkisinkin sinne tuli niitä hauskoja juttuja kun kertoo tarinaa koomikosta joka on vauvan kehossa ja millaisiin tilanteisiin tällainen henkilö voi joutua, kertoo Lasse.

    Hän kirjoitti kirjansa Moskovassa ja viimeisteli sen Brasiliassa. Puheen Iltapäivässä Lasse Nousiainen kertoikin elämästään näissä paikoissa sekä esikoiskirjansa syntyprosessista. Suvi Puukangas haastattelee.

  • 100-vuotiasta Suomea juhlitaan myös kirjoilla. Ylellä on käynnissä 101 kirjaa -hankkeensa ja kirja-ala puhaltaa yhteen hiileen Kirja Suomi 2017 kokonaisuuden muodossa. Tämän hankkeen päätapahtuma on Baba Lybeck, kirja vieköön kirjallisuusillat, joita järjestetään kuusi kertaa tämän vuoden aikana. Baba on iltojen oiva emäntä, sillä hän rakastaa kirjoja ihan hulluuteen saakka.

    - Pahin kirjahulluus näkyy kotona, sillä minulla on vaikeuksia luopua kirjoista vaikka en niitä enää lukisikaan. Pidän myös kirjoista esineenä, kertoo Baba.

    Lybeck toivoo kirjallisuusiltojen olevan monimuotoisia. Vieraina tulee olemaan vahvoja naisia kuten presidentti Tarja Halonen, Tellervo Koivisto sekä Lenita Airisto. Mukana on myös miehiä, ensimmäisessä illassa mukana mm. Jörn Donner.

    - Toivon, että illat herättävät uusia ajatuksia takaraivoon niin minulle kuin myös yleisöllekin.

    Baba Lybeck oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.

  • Yksi maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista on nyt dokumentoitu tarkasti. Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival -raportti julkaistiin viimeviikonloppuna. Julkaisussa kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka merikotka onnistuttiin pelastamaan sukupuuton partaalta.

    Tarinassa on elokuvan aineksia - asialleen omistautunut lintumies ja hänen tarinansa. Toisen juonen haaran voisi utoda puolestaan ulkosaariston syrjäisimmissä ja luoksepääsemättömimmissä ikimetsissä elävä yksinäinen merikotka. Miten tarinat kohtaavat? no jätetään se elokuvan tekijöiden huoleksi ja lähdetään etsimään faktoja.

    Tiina Lundberg tapasi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkosen sekä ohjelmapäällikkö Petteri Tolvasen ja kysyi kuka voisi olla pääosan esittäjä tässä merikotkan tarinassa?

  • Hellä Hermanni ja Kylmät väreet julkaisi esikoislevynsä marraskuussa ja alkavan keikkakeväään kynnyksellä Matti Ylösen vieraaksi saatiin bändin säveltäjä, sanoittaja ja kitaristi Jani Hermansson, bändin rumpali Henrik Vitikka sekä perkussionisti Petri Sämpi

  • Albert Edelfelt oli yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja taide-elämän vaikuttajista. Kirjailija Venla Hiidensalo on kirjoittanut tästä maamme merkittävimmästä taiteilijasta romaanin nimeltään Sinun tähtesi. Teoksessa Albert Edelfelt näyttäytyy tavallisena miehenä, joka tuskailee tylsien tilaustöiden, riittämättömyyden, intohimottoman avioliiton ja perheen elättämisen kanssa.

    - Tätä kirjaa tehdessä tulimme Edelfeltin kanssa niin tutuiksi, että hän on minulle nykyään Allu, naurahtaa Venla.

    - Kun kirjoittaa kirjan, aiheeseen täytyy olla intensiivinen suhde. Minulla on ollut Alluun suhde koko elämäni ajan, sillä suvussamme liikkuu tarina jonka mukaan hän olisi yksi esi-isistämme. Edelfeltin tarina on siis kiinnostanut minua aina, kertoo Hiidensalo.

    Venla kertoo ottaneensa vapauksia tarinan suhteen, sillä kirja on romaani joka on lähtökohtaisesti fiktiota.

    - Romaanin erityislaatu on siinä, että fiktion kautta voi joskus päästä paljon lähemmäs totuutta kuin minkään muun formaatin kautta. Siitä mihin kirjoitettu historia loppuu, siitä alkaa tarina, kertoo Venla.

    Kirjailija Venla Hiidensalo oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.

  • Leena Ståhlberg ja Marjaana Herlevi ovat opinto-ohjaajia ja motivaatiovalmentajia. Naiset ovat olleet itse monta kertaa taitekohdassa tai tienristeyksessä omalla työurallaan. He ovat uskaltaneet unelmoida isosti ja muuttaneet elämäänsä. Nyt he ovat kirjoittaneet muille pohdintoja tekeville apupaketin nimeltä Omannäköinen elämä.

    - Kirjamme tärkein viesti on, että uskalla tavoitella omannäköisiä ja omalta tuntuvia unelmia, toteavat Marjaana ja Leena.

    - Kun lähtee tekemään muutosta, kannattaa miettiä aluksi mikä omassa elämässä toimii ja vasta sitten katsoa mikä ei toimi, mitä kaipaisi lisää ja mistä voisi luopua, neuvoo Marjaana.

    - Unelmat tuottavat hyvää oloa ja mieltä sekä leppoisuutta. Kun on rentoutunut, silloin syntyvät ne parhaimmat ajatukset. Unelmointi siis kannattaa, sillä sen kautta voi löytää konkreettisia tavoitteita elämäänsä, sanoo Leena.

    Naiset olivat Puheen Iltapäivässä Tiina Lundbergin vieraina antamassa vinkkejä kuinka elää omannäköistä elämää.

  • Kunnianhimo, uudistus, rajojen rikkominen, monipuolisuus, mm. näillä sanoilla kuvailee itseään Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat eli Kynittäret.

    - Kynittärissä pyrimme tekemään kunnianhimoisesti taidetta musiikki edellä. Tekemisellämme haluamme myös ravistella kuorokonventioita, toteaa KYN:in tuottaja Susanna Kantelinen.

    - Kuoroharrastus on suosittua. Se on yhteisö, jossa ihminen pääsee toteuttamaan musiikillisia haasteita sekä olemaan osa instrumenttia. Se on myös mukavaa yhdessäoloa, kertoo KYN:in taiteellinen johtaja Kaija Viitasalo.

    Susanna Kantelinen ja Kaija Viitasalo olivat Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraina kertomassa, millaista kuoroharrastus on tänä päivänä.

  • 40 vuoden ajan Seta ry on toiminut Suomessa ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Setan tavoitteena on, että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Seta korostaa jokaisen oikeutta määritellä - tai olla määrittelemättä - itse itsensä, perheensä ja ihmissuhteensa.

    Marraskuussa 2016 Setan uutena puheenjohtajana aloitti Viima Lampinen. Hänen mukaansa paljon on saatu aikaiseksi, mutta vielä on matkaa täydelliseen yhdenvertaisuuteen.

    - Ihmisiä on edelleen sukupuoli- tai seksuaalisuuskaapeissa. Suurin varoitusvalo vilkuttaa hätätilaa transihmisten oikeuksien kohdalla. Transihmisten kohtelu on asia, josta Suomi saa huomautuksia ihmisoikeusloukkauksesta. Tilanne on pöyristyttävä, toteaa Viima.

    - Kyse ei ole siitä etteikö meillä olisi Suomessa tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta, vaan kyse on siitä löytyykö meiltä tahtoa muuttaa asioita. Poliittisessa päätöksenteossa on se jarru, mikä estää yhdenvertaisuutta toteutumasta lainsäädännössä, kertoo Lampinen.

    Viima Lampinen oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä