Kuusi kuvaa

Miranda Vuolasranta oppi jo lapsena taistelemaan romanien oikeuksien puolesta

  • 44 min
  • toistaiseksi

Miranda Vuolasranta tietää miten vaikeata on päästä eteenpäin elämässä romanina ja naisena.  Ohjelmassa Kuusi kuvaa Miranda kertoo tarinansa, kuinka pieni ja kiusattu romanityttö raivasi tiensä suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n hupulle.

Miranda Vuolasrannan isoisä, talvi- ja jatkosodan veteraani Aleksander Bollström oli Karjalan romaneita, jonka koti jäi rajan taakse Ruskealaan.  Evakuoitu perhe asettui Keski-Suomeen Suolahden pitäjään.

Miranda kuuluu ensimmäiseen romanisukupolveen, jolla oli mahdollisuus päästä kouluun. Harvat romanit ymmärsivät 1950-luvulla koulutuksen merkityksen ja suuri osa romaneista kiersi vailla pysyvää asuntoa.  Mirandan vanhemmat Helli ja Pekka Bollström olivat vahvasti sitä mieltä, että vaikka he itse olivat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi, lasten oli opiskeltava selviytyäkseen paremmin yhteiskunnassa.

Kansa- ja keskikoulun jälkeen Miranda muutti Ruotsiin äidin sukulaisten luo, koska hänelle sanottiin, ettei romani saa Suomessa työtä, jollei luovu kulttuuristaan. Ruotsissa Miranda pääsi opiskelemaan ja toimi romanikielen ja -historian opettajana. Vuonna 1984 hän palasi perheineen Suomeen ja aloitti romanikielen opettamisen Mustalaislähetyksen lastenkodissa. Pian hänet nimitettiin Romaniasiain neuvottelukuntaan ja suunnittelemaan Romaniväestön koulutusyksikköä, joka nykyisin toimii opetushallituksessa. Miranda toimi myös asiantuntijana lukuisissa romanien aseman parantamiseen tähtäävissä lakihankkeissa sekä Euroopan neuvoston sopimuksissa.

Vuonna 1998 Miranda Vuolasrannasta tuli ensimmäinen romani Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Vuodesta 2002 alkaen hänen kansainväliset tehtävänsä laajenivat Strasbourgiin valmistelemaan presidentti Tarja Halosen aloitteen läpimenoa Euroopan parlamentissa. Kysymys oli Euroopan romanifoorumista, joka toteutui vuonna 2006. Mirandasta tuli myös suomalaisten romanijärjestöjen kattojärjestön Fintiko Romano Forumin puheenjohtaja.

Monipolvinen ura Suomessa ulkoministeriössä ja Euroopan neuvostossa johti toukokuussa 2013 siihen, että Miranda Vuolasranta siirtyi EU:n komission oikeudellisen osaston syrjimättömyysasioiden yksikköön Suomen asiantuntijavirkamieheksi. Hän on työnsä ohella kääntänyt Ylessä vuodesta 1995 alkaen lähetetyn Romano mirits -ohjelman uutisia romanikielelle vuoroin Tuula Åkerlundin kanssa. Miranda on ensimmäinen romaninainen korkean tason julkisissa viroissa. Hänet tunnetaan rohkeasti mielipiteensä romanien asioiden kehittämisestä esiin tuovana ihmisenä Suomessa ja Euroopassa.

Tuovi Putkonen

Lähetykset

  • la 14.11.2015 8.08 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Maailmalla erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää pohjalaista kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Hänen joogaretriittinsä eri puolilla maailmaa ovat suosittuja. Vahvan urheilutaustan omaava Petri Räisänen on tehnyt astangajoogaa jo 27 vuoden ajan. Hänet tunnetaan myös tyylikkäistä jogakuvista verkossa. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tero Saarinen on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana, että koreografina. Miten porilaisesta pojasta tuli tanssija, joka on esiintynyt yli 40 maassa ja jonka koreografia sai New York Timesin kriitikon ihastelemaan ja mainitsemaan jokaisen tanssijan nimeltä? Kuusi kuvaa-sarjassa Saarinen käy läpi tähänastista uraansa itse valitsemiensa valokuvien kautta.
    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Katariina Lillqvist tunnetaan nerokkaana taiteilijana, joka on tuonut aikuisille tarkoitetut nukkeanimaation suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisesti menestynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja yhdistää omaperäisissä nukkeanimaatioissaan taitavasti historialliset tarinat, Tampereen Pispalan anarkistiset tunnelmat sekä tšekkiläisen mustan huumorin.

  • Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävät hiljattain jättänyt Tuomas Auvinen on tutkimuksen ja kokemuksen kautta oppinut paljon luovan yhteisön johtamisesta. Taidelaitosten johtamisen opeilla on käyttöä myös yritysmaailmassa, jossa luovuuden merkitys korostuu, hän arvioi siirtyessään vuodenvaihteessa johtamisen konsultiksi. Suomalaisen musiikkielämän ja sen korkeimman oppiahjon Sibelius-Akatemian maine maailmalla on korkealla ja laitos on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosina. Kansainvälisyyttä arvostavan Auvisen kotialbumin kuusi kuvaa sijoittuvat sekä Intiaan, että Lontooseen.
    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija, multimediaohjaaja, valokuvaaja, lyhytelokuvien ohjaaja, kirjailija ja yrittäjä. Siinä osa monipuolisen ja kansainvälisesti menestyneen taiteilijan Marita Liulian ammateista, joita hän yhdistää työssään. Marita Liulia on myös multimediateosten pioneeri. Marita Liulia tekee useimmiten suuria yksityisnäyttelyitä museoihin. Hän on edustanut Suomea jo 30 vuotta ulkomailla, missä häntä usein luullaan ranskalaiseksi. Kuusi kuvaa Marita Liulian elämästä on toimittanut Rita Trötschkes.

  • - Nuorena en ymmärtänyt suomen kielestä hatintattia, nauraa sydämellisesti Fred Negendanck, joka muutti lapsena Suomeen Saksasta. Lahjakas poika oppi kuitenkin nopeasti kielen ja maan tavat ja pääsi pian Kansallisbalettiin, jossa pojista oli pula. Hänen elämänsä on aina kulkenut omia polkujaan ja hän yllätti läheisensä elämällä vuosikymmenet suomenruotsalaisen piirustuksen opettajansa Anne-Marie Häyrén-Malmströmin sielunkumppanina. Ilman luovuutta ja opettajansa tukea Fred Negendanckin elämä olisi ollut hyvin toisenlainen. Vanhemmat olisivat halunneet pojastaan baptistisaarnaajan, mutta toisin kävi. Fred valloitti sydämet ensin Kansallisbaletin tanssijana ja sitten Svensa Teaterin karismaattisena luonnenäyttelijänä Helsingissä ja Turussa. Viimeisten 15 vuoden ajan hän on menestynyt monipuolisena kuvataitelijana.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Entinen maailmanmestaruustason pyöräilijä, kiinteistövälitysyrityksensä toimitusjohtaja Mira Kasslin sanoo, että ilman urheilua hänestä olisi voinut tulla täysi hulttio. - Olen hyvin vauhdikas sielu. Edesmennyt äitini sanoisi, että minun pelastukseni on ollut urheilu.
    Vuonna 1978 syntynyt Mira Kasslin varttui työläisperheessä Helsingin Jakomäessä. Kasslin oli hyvin aktiivinen lapsi, jonka kilpapyöräilyura alkoi 8-vuotiaana. Kasslin saavutti Suomen pyöräilyhistorian ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla nuorten MM-kisoissa pronssia 500 metrin aika-ajossa vuonna 1995 ja kultaa 500 metrin aika-ajossa sekä eräajossa vuonna 1996. 500 metrin aika-ajossa Kasslin ajoi kaksi nuorten maailmanennätystä.
    - Mä en tykkää hävitä, Mira Kasslin sanoo. Mitä ikinä hän tekeekin, hän pitää häviämisen tunteen mielessään, jotta tekisi asiat viimeisen päälle. - Jos tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, on tappion kanssa helpompi elää. Kasslin jatkaa, ettei hänen aina tarvitse voittaa, mutta jos voitto on hänen tavoitteensa hän taistelee loppuun asti.

  • Toimittajana tunnetuksi tullut Markus Leikola on kirjoittanut yhden viime vuoden puhutuimmista kirjoista, jättieepoksen Uuden maailman katu, jossa kerrotaan 1900-luvun tarinaa. Kirjallinen työ on entistä suurempi osa hänen elämäänsä, mutta leivän hän saa omien sanojensa mukaan kolmesta k:sta: kolumnoinnista, konsultoinnista ja kirjallisuudesta. Radiokuuntelijat tuntevat hänet myös Yle Radio 1:n ohjelmasta Leikola ja Lähde.
    Näiden lisäksi aikaisempaa suurempi osa hänen työstään liittyy teatteriin. Musiikkiteatteri Kapsäkin ohjelmistossa on jo toinen hänen käsikirjoitukseensa perustuva esitys ”Nykyisempi aika”, joka perustuu Charlie Chaplinin elokuvaan ”Nykyaika”.

  • Tampereelta noin 50 kilomeriä itään päin löytyy Kuhmalahden Taidepappila, joka tunnetaan huikeista kesänäyttelyistä, lasten ja nuorten taideleireistä, monipuolisista taiteilijavieraista ja tietysti keraamikko Teemu Luodosta ja hänen mielenkiintoisista teoksistaan.

    Teemu Luodon tavaramerkki ovat persoonalliset suurikokoiset savieläimet, joita Taidepappilan isäntä on tehnyt jo vuosikymmeniä. Nuorta Teemua kiinnostivat jo varhain eläimet. Hän kertoo raahanneensa lapsena vastaan tulleita koiria, kissoja sekä pesästä pudonneita lintuja kotiinsa Helsingin Tehtaankadulla.

    Teemu Luodon näyttelyitä on ollut myös monissa keskeisissä taidemuseoissa ja sympaattisia eläimiä on myös myyty paljon. Suosittuja eläinhahmoja ovat koirat, puput, norpat ja leijonat.
    Joissain eläinhahmoissa on mukana ihmisen piirteitä kuten tunnetussa teoksessa Pupupoika vuodelta 1990. Se on uimahousuinen torso, jolla on pupun pää. - Olin tehnyt alastomia puputyttöjä, joten pupupoika on protestityö näillä seksistisille hahmoille, perustelee Teemu Luoto.

    Taidepappilan esikuvana oli alkujaan Purnun taidekeskus, jonka toiminta alkoi vain muutama vuosi ennen kuin keraamikot Teemu ja Raija Luoto ostivat ja kunnostivat Kuhmalahden vanhan pappilan kodikseen ja työtilakseen vuonna 1971.

    Taidepappilan tärkeä toimintaperiaate on ollut se, että taiteilijavieraat ovat saaneet tuoda teoksia näyttelyihin maksutta. Lisäksi he ovat saaneet työ- ja asuintiloja käyttöönsä isosta pappilasta.

    - Pääsin 15-vuotiaana Ateneumin iltakoulun keramiikkaosastolle opiskelemaan. Ensimmäisiä töitäni opiskelujen aikaan olivat keramiikkahelmet ja keraamiset säästöpossut, joita valmistin myyntiin.

    Opiskelun jälkeen hän perusti oman keramiikkatyöhuoneen Intiankadulle, joka oli lähellä Arabian tehtaita. - Ripustin talon puutarhan omenapuihin keraamisia säästöpossuja ja punasavilyhtyjä yhdessä silloisen työharjoitteluun tulleen keraamikko Raija Gauffinin kanssa, josta tuli myöhemmin vaimoni, Teemu muistelee.

    Teemun keramiikkapiha oli menestys. He toistivat ideaa myös Kuhmalahden Taidepappilassa, jossa oli suuri puutarha sekä runsaasti säilytystilaa isokokoisille tilateoksille ja savieläimille.

    Viimeisten vuosikymmenten aikana Teemu Luodon työrytmi on noudattanut luonnon rytmiä. Kevät ja kesä ovat olleet kiireisiä teosten luomiskausia ja näyttelyiden aikaa. Syksyisin ja talvisin on ollut aikaa rauhoittumiselle eli ”karhun unille” ja ulkomaan matkoille, joita Teemu Luoto on ehtinyt tehdä paljon.

    Vuonna 2018 Taidepappila täyttää 50 vuotta. Sitä edeltää välivuosi. - Pappilaa remontoidaan kesällä 2017 eikä varsinaista kesänäyttelyä ole, mutta totta kai tänne saa tulla katsomaan keramiikkaa, lupaa sydämellinen Teemu Luoto.

    Keraamikko Teemu Luodon kuuteen kuvaan johdattelee toimittaja Rita Trötschkes.

  • Minttu Mustakallio on suomalaisen elokuvataivaan todellinen tähti, joka on koko kansan suosikkikasvo, ilmiömäinen improvisaation taitaja sekä komiikan sävyjen tulkitsija. Maanläheinen elämänkatsomus, työmatkapyöräily ja mutkaton persoonallisuus ovat Mintulle ominaisia elementtejä. -Kiinnostavinta on se, että työstettävä on mahdollisimman kaukana minusta itsestäni, sanoo näyttelijä Minttu Mustakallio.

  • Seksuaalisuuden tutkimuksen uranuurtaja Suomessa, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kirjoitti vasta 30-vuotiaana ylioppilaaksi ja ehti työskennellä Kotkassa tv-korjaajana ennen akateemista uraa. Vanhemmat toivoivat hänestä' jatkajaa maatilalleen. Kuusi kuvaa-sarjassa Kontula kertoo, miten luumäkeläisen maatalon pojasta kasvoi Amazonin viidakoissakin kehitysyhteistyötä tehnyt kansainvälinen tutkija. Ja single-levyjen keräilijä. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Helsinkiläinen Jenni Kokander on näyttelijä, mutta omien sanojensa mukaan myös "lähiömutsi", joka kokee vahvasti kuuluvansa sukupolvien ketjuun. - Juuret maadoittavat meidät kaiken mediasta tulevan vyöryn ja kaaoksen keskellä, hän sanoo. Jenni kertoo olleensa lapsena ujo ja arka, mutta murrosikäisenä hyvin vaikea teini. Hän kertoo, että vaikeuksista huolimatta hän kasvoi kannustavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, mistä on kiitollinen vanhemmilleen.

    Ohjelman Jenni Kokanderin kuudesta kuvasta on toimittanut Laura Satimus.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä