Ykkösaamu

Kristiina Helenius: Seitsemän tapaa tulla täydelliseksi

  • 4 min
  • toistaiseksi

Haluatko laihtua, rikastua tai henkistyä? Moni ilmeisesti vastaa kysymykseen myönteisesti, sillä itsensä kehittämisen ympärille muodostunut massiivinen liiketoiminta jatkaa Yhdysvalloissa kasvuaan, kertoo kolumnisti Kristiina Helenius.

Elokuvassa Bridget Jones päähenkilö päätti hankkia itselleen oikean elämän. Sen merkiksi hän heitti itseapuoppaat roskikseen. Leffasta on yli kymmenen vuotta aikaa. Sen perusteella itsensä kehittämisen luulisi olevan loppuun kaluttu juttu.

Myös lentokentät ovat vuosikausia pullistelleet matkalukemiseksi sopivia höttökirjoja, joiden opastuksella on luvassa täydellinen parisuhde, nousujohteinen ura tai ihannepaino. Ja kukapa ei olisi lukenut Dale Carnegien bestselleriä Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa! Se on kieltämättä psykologisesti tarkkanäköinen ja perustuu universaaleille lainalaisuuksille, mutta se julkaistiin jo vuonna 1936. Tony Robbins tienasi kirjallaan Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta 80 miljoonaa, mutta enää teos ei sentään kiiku myydyimpien kirjojen kärjessä.

En siis osannut pelätä, että jäisin itse itsensäkehittämisteollisuuden koukkuun. Törmäsin aivan vahingossa iTunes -äänitepalvelussa 20-minuutin mittaiseen lähetykseen, jonka avulla oppii askel askelelta organisoimaan elämänsä. Äänite ei suinkaan ollut ainoa lajissaan. Kävi ilmi, että vähintäänkin sadat sisällöntuottajat käsittelevät samaa aihetta. He julkaisevat viikoittain internetin kautta käytännöllisiä oppitunteja järjestyksenpidosta.

Sittemmin olen kehittynyt monella tavalla. Yksi rouva opasti, kuinka vaatekaappi otetaan haltuun. Herrahenkilö taas tiesi, miten aikataulut saadaan järkeistettyä. Huikein innovaatio oli opastettu kodinsiivous. Siinä koko operaatio on purettu vaiheiksi niin, ettei kuulijan pitäisi saada rimakauhua pahimmankaan sotkun keskellä.

Amerikkalaisia ei voi kuin ihailla. Totta kai ihmisten tarpeet laserin tarkkuudella tunnistava markkinatalous tietää, että meillä on kodeissamme liikaa kamaa ja yritämme ehtiä tehdä liian paljon. Carnegie opetti meille 30-luvulla, että kannattaa olla kiinnostunut muista, jos haluaa olla suosittu; nykypäivän itseaputeollisuus auttaa meitä pääsemään eroon roinasta ja sitä myötä kenties myös ahdistuksesta.

Viime vuonna omaehtoinen itsensä kehittäminen paisutti Yhdysvaltain kansantaloutta arviolta 11 miljardilla dollarilla. Tämä myös onnellisuusteollisuudeksi kutsuttu ala kasvaa 6 prosentin vuosivauhtia eli selvästi koko kansantaloutta nopeammin.

Yhdysvalloissa on myös tutkittu, onko itsensäkehittämisteollisuus humpuukia. Onko opastajilla itsellään muodollinen pätevyys? Mitkä ovat alan yleisimmät teemat?

Opastajat osoittautuivat päteviksi. Suurimmalla osalla on tohtorintutkinto. Eikä sisältökään ole tuulesta temmattua, vaikkei se toki tiedettä ole. Itsensäkehittämisteollisuus koostuu pitkälti anekdooteista, joihin on helppo samastua, ja askelista, joita kuka tahansa voi noudattaa.

Sama kaava toistuukin aina. Ensin itsensä kehittäjän pitää tunnistaa, mitä tyyppiä hän on. Sen jälkeen hänelle tarjotaan tyyppiinsä sopiva tapa päästä elämässä eteenpäin. Askelia on usein seitsemän. Saisiko olla esimerkiksi 7 askelta, joilla pelastat avioliittosi?

Yksilöt työstävät itsestään mieluiten suosittuja ja menestyviä, yritykset taas tehokkaita ja luovia. Yhden opin ympärille on usein rakennettu kokonainen tuoteperhe, joka sisältää kirjan, videon, äänitteen, konsultointia ja rekvisiittaa.

Ilmeisesti askelet eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia kertalaakista: kuluttajatutkimuksen mukaan samat ihmiset ostavat oppaan toisensa perään. Toisaalta harrastuksesta ei ilmeisesti ole harmiakaan. Itseapu on halvempaa kuin terapia, ja pieniä epätäydellisyyksiään voi työstää omassa rauhassaan. Uuden oppaan hankkiminen todistaa, että toivo elää.

Mikä tästä genrestä sitten tekee niin periamerikkalaisen? Eiköhän siihen johda seitsemän askelta: aktiivinen onnen tavoittelu, yritteliäisyys, usko oman onnen seppiin,  myyntitaitojen arvostaminen, loputon käytännöllisyys, ihmisluonnon tuntemus sekä lupa tehdä bisnestä ihan millä tahansa. Ja pian voi Suomessakin asti olla vaatekaappi järjestyksessä ja koti kiiltää.

Kristiina Helenius

Ykkösaamun kolumni 25.9.2015

Lähetykset

  • pe 25.9.2015 9.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Putin Suomeen, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan tutkija Matti Pesu. Puola, turkki ja EU, yliopistotutkija Timo Miettinen. Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka, Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen. Juontajana Olli Seuri.

  • Ruotsin tietovuoto, poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan Sydsvenskan-lehdestä. Trump ja Venäjä-pakotteet, ohjelmajohtaja Mika Aaltola, UPI. Turkin toimittajien ahdinko, Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola. Kaivosten Suomi, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Kolumni, Aleksis Salusjärvi. Juontajana Jakke Holvas.

  • Itämeren suuri sotaharjoitus, tutkimusjohtaja Pauli Järvenpää, Puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvästä ajatushautomosta Tallinnasta. Leikkaushoidot, Auvo Rauhala, Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri ja Petri Virolainen Turun yliopistollisen keskussairaalan johtaja. Kelluva ydinvoimala ja Itämeren ydinsukellusveneet, Stukin pääjohtaja Petteri Tiippana. Kolumni, Jani Kaaro. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

  • Brexit-neuvottelut, yliopistotutkija Timo Miettinen. Politiikan kieli, kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Outi Mäkelä ja Simon Elo. Puola ja EU, vanhempi tutkija Katalin Miklossy ja EU-suurlähettiläs Strasbourgissa Jari Vilen. Stalinin vainoissa teloitetut suomalaiset, Katariina Lahtosen haastattelussa Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Juontajana Olli Seuri.

  • Kortiston kautta eläkkeelle, Postin yt-neuvotteluja tutkinut Koneen säätiön Elisa Virkola ja Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino arvioivat eläköitymisen reittejä. 
    Ylen puoluegallupin antia avaa Pirjo Auvinen. Muuttaako Nordean pääkonttori pois Ruotsista, vaihtoehtoja puntaroi professori Timo Rothovius. 
    Kirjankustannuksen näkymiä arvioi kustantaja Jarkko Tuusvuori Ntamosta. Virossa haikaillaan Suomen elintasoa, ulkomaanlehdet Tallinnasta.

    Toimittaja Jakke Holvas

  • Diabetestutkimuksen edistysaskeleita arvioi professori Heikki Hyöty. Vieraiden valtioiden vihreitä miehiä ja lennokeita ei Suomessa sallita, miten hybridiuhkia torjutaan, vieraana professori Jarno Limnéll. Venezuelassa taistellaan demokratian puolesta, tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta Instituutista.
    Suomalaiset testaavat ripulilääkettä Afrikassa. Reetta Räty arvioi kolumnissaan, että aikuisen ja lapsen suhde on tunteiden vuoristorata.

    Toimittaja Olli Seuri. 

  • Presidenttiehdokkaiden määrä kasvaa, mutta onko Sauli Niinistön kilpailijoilla mitään mahdollisuuksia? Presidenttipeliä arvioimassa Salla Vuorikoski, Suomen Kuvalehti,
    Unto Hämäläinen, ja Tommi Parkkonen, Iltalehti.
    Saimaan talous Venäjän ja Aasian matkailun näkökulmasta, PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila. Nälkä tappoi 200 000 suomalaista 150 vuotta sitten, olisiko katastrofi voitu estää, vastaamassa taloushistorian professori Sakari Heikkinen. Kolumnisti
    Jussi Viitalan patistaa laulamaan!

    Toimittaja Jakke Holvas.

  • EU:n ja Britannian Brexit- neuvottelut jatkuvat. Vieraana Kalevi Sorsa Säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander ja Evli Pankin pääekonomisti Valtteri Ahti. -
    Sähköautojen suosio - pitäisikö sähköautojen hankkimista tukea Suomessakin? Keskustelemassa  tiimin vetäjä Mikko Pihlatie Teknologian tutkimuskeskuksesta ja pitkän uran sähköautotutkijana Aalto-yliopistossa tehnyt Pekka Malinen.
    - Kolumnistina Marko Kilpi. -
    Viikon luontoääni on pensaskerttu, Sen esittelee Juha Laaksonen. Ykkösaamun toimittaa Olli Seuri.

  • Pori tunnetaan jazzista ja Rauma pitsistä, mutta Satakunnan talouden perusta on metsä- ja metalliteollisuus. Porista tulevassa Ykkösaamussa keskustellaan talouden ohella sivistyksestä. Vieraina Porin kulttuurijohtaja Jaana Simula, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja Norilsk Nickelin toimitusjohtaja Joni Hautojärvi. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

  • Sisäministeri Paula Risikko arvioi turvapaikanhakijatilannetta ja kyberuhkia. Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnä ja tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista keskustelevat maailmanpoliittisten kriisien vaikutuksesta öljyn hintakehitykseen. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta pohtii Turkin suuntaa sotilasvallankaappausyrityksen vuosipäivän alla. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta. Toimittajana Jakke Holvas.

  • Kohu Yhdysvaltain presidentin Trumpin yhteyksistä Venäjän hallintoon jatkuu. Keskustelemassa ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliiittisesta instituutista ja tutkija Markus Kantola. -
    Qatarin kriisi, CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio. - 
    Tunnelmat Irakin Mosulissa Isisin kukistumisen jälkeen, vieraana ulkomaantoimittaja Aishi Zidan ja Punaisen Ristin avustustyöntekijä Kati Partanen. -
    Kolumnistina tutkija-kirjailija Jari Ehrnrooth. Ykkösaamun toimittaa Olli Seuri.

  • Irakissa armeija on ottanut haltuunsa Mosulin kaupungin terroristijärjestö Isisiltä. Miten järjestön arvioidaan toimivan tulevaisuudessa, vieraana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
    EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänestää metsien hiilinieluihin liittyvästä lulucf-esityksestä. Haastateltavana europarlamentaarikko jäsen Nils Torvalds (r.)
    Lapsen etu, miten lapsen ääni kuuluu päätöksiä tehtäessä? Vieraana tutkija Virve Toivonen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista
    Kolumnistina Jarno Limnell. Ykkösaamun toimittaa Päivi Neitiniemi.

Klipit

  • -Vierailuohjelmassa on haluttu tuoda esille maidemme historian pitkä jatkumo. Ohjelma on tarkalla silmällä rakennettu, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.
    -Kyseessä on rutiini työvierailu, ei valtiovierailu. Puitteet ja juhlistaminen ovat nyt pääosassa, lisää politiikan tutkija Matti Pesu.
    Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee huomenna Suomessa.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa Putinin vastaan Savonlinnan Punkaharjulla. Vierailun on määrä juhlistaa Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Miten Itämeren jännitteistä tai Suomen sadan vuoden takaisesta itsenäistymisestä Savonlinnan komeissa puitteissa puhutaan? Asiaa pohtivat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan tutkija Matti Pesu. Toimittaja on Olli Seuri.

  • Presidentti Donald Trump on joutumassa tiukkaan paikkaan. Hänen pitäisi allekirjoittaa lakipaketti, jolla Yhdysvallat kiristää Venäjä-pakotteitaan. Samaan aikaan Trumpin entinen kampanjapäällikkö ja neuvonantaja joutuvat senaatin kuultavaksi Venäjä-yhteyksistään ja lisäksi oikeusministeri Jeff Sessionsin asema on vaakalaudalla. Asiaa puivat Ykkösaamussa ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Epa/Chris Kleponis

  • Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä leikkauksia keskitetään. Suomessa keskitetään erityisesti syöpäleikkauksia ja luu- ja tukielinsairauksien leikkauksia isompiin sairaaloihin. Keskittyykö myös osaaminen ja kuinka iso riski on hoitomatkojen piteneminen? Keskustelemassa ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtaja, Petri Virolainen ja Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri Auvo Rauhala. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • -Joka hallitsee kieltä, hallitsee myös politiikkaa, tietää kansanedustaja Paavo Arhinmäki.
    Politiikassa sanoilla on väliä. Pitäisikö ilman laillista oleskeluoikeutta Suomessa olevista puhua paperittomina - kuten on totuttu - vai laittomasti maassa olevina - kuten jotkut propagoivat. Tästä ja tuoreista gallup-luvuista keskustelevat kolme kansanedustajaa Outi Mäkelä kokoomuksesta, Paavo Arhinmäki vasemmistoliitosta ja Simon Elo Uusi vaihtoehto -ryhmästä. Toimittaja on Olli Seuri.

  • -On tärkeää, että asioista uutisoidaan nyt kiihkottomasti. Vaikka turvallisuudesta uutisoidaan nyt paljon, niin se kertoo, että me suomalaiset otamme turvallisuusasiat vakavasti, muistuttaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell.
    Tunnuksettomia sotilaallisia ryhmiä koskevat lainmuutokset astuivat voimaan viime viikolla. Tunnuksettomien ryhmien eli niin sanottujen vihreiden miesten maahantulo ja maassa oleskelu on kielletty. Samaan aikaan rajavartiolaitos on saamassa lisää oikeuksia hybridiuhkien torjumiseksi. Millainen on hybridivaikuttamisen ilmapiiri tällä hetkellä? Tätä pohditaan Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin ja sotatieteiden tohtorin Jarno Limnellin kanssa. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: EPA/Piyal Adhikary

  • Viime viikolla Porin Suomi Areenalla käytiin ehdokkaiden ja istuvan presidentin, Sauli Niinistön, kesken sananvaihtoa siitä, milloin presidenttipelin pitäisi alkaa. Presidentinvaalit järjestetään tammikuussa 2018. Presidentinvaaleista keskustelevat toimittajista koostuva politiikkapaneeli, jonka jäsenenä ovat Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski, pitkän linjan toimittaja, nyt jo eläkkeellä oleva Unto Hämäläinen sekä Tommi Parkkonen Iltalehdestä. Keskustelua johdattelee Jakke Holvas.

  • Sähköautojen suosio kasvaa koko ajan. Kiinalaisomisteinen autonvalmistaja Volvo ilmoitti pari viikkoa sitten aikovansa luopua perinteisistä, vain polttomoottorilla toimivien henkilöautojen valmistamisesta jo vuonna 2019. Suomessa pohditaan samaan aikaan, miten ilmastotavoitteisiin päästään ja mikä sähköautojen merkitys siinä voisi olla. Ykkösaamussa asiasta keskustelevat teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n sähköajoneuvojen tiimin vetäjä Mikko Pihlatie ja pitkän uran sähköautotutkijana Aalto-yliopistossa tehnyt Pekka Malinen. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Epa/Sebastia Kahnert

  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valotti toissapäivänä omaa rooliaan kuukauden takaisessa hallituskriisissä, jossa odoteltiin jo hallituksen hajoavan perussuomalaisten johdon vaihduttua. Lopulta hallitus pelastui täpärästi, kun perussuomalaiset hajosivat. MTV3:n presidentin haastattelutunnilla presidentti Niinistö valotti taustoja, jotka johtivat pääministeri Juha Sipilän kuuluisaan U-käännöksen Kultarannan lähettyvillä Naantalissa. Niinistö kertoi, että hänellä oli oma vähän eri henkilökohtainen mielipide hallituksen hajottamistarpeesta kuin Sipilällä. Ja koska näin oli, ei kannattanut pääministerin ja presidentin myöskään kohdata mediaa yhdessä Naantalissa.
    Mitä tämä presidentin ja pääministerin näkemysero tarkoittaa käytännön kannalta, sitä arvioivat nyt kaksi presidentinvaaliehdokasta, keskustan Matti Vanhanen ja vihreiden Pekka Haavisto. Porin torilla toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • -Välimeren pakolaiskriisissä juurisyihin vaikuttaminen on kaikkein tärkeintä, muistuttaa Risikko.
    Tänä vuonna 100 000 siirtolaista on ylittänyt Välimeren. Libya-Italia -reitti on edelleen suosituin, mutta YK:n pakolaisjärjestön mukaan yhä useampi siirtolainen hakeutuu turvallisemmalle Marokon-Espanjan reitille. Italia on jo vaikeuksissa. Mutta tuleeko Suomeen syksyllä turvapaikanhakijoita ja miten täällä on varauduttu. Ykkösaamussa vieraili sisäministeri Paula Risikko. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva

  • Trumpin lähipiiri on jäänyt kiinni valheesta tai muunnellusta totuudesta, kun se on väittänyt, ettei sillä ole ollut kampanjan aikana yhteyksiä Venäjään. Viimeisimpänä käänteenä Donald Trump Junior on julkaissut sähköpostit, joista selviää miten hänen ja venäläisasianajajan tapaaminen järjestettiin. Asiaa ruotivat ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliiittisesta instituutista, tutkija Markus Kantola ja toimittaja Olli Seuri.
    Kuva: EPA/Sean Gallup/Pool

  • - Presidentti Putin oli ylivoimainen, selvästi keskustelua hallitseva osapuoli G20-kokouksen Trumpin ja Putinin kahdenkeskisessä tapaamisessa, pohtii entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Hannu Himanen.
    Viikonloppuna päättyi johtavien teollisuusmaiden G20-kokous, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaaminen venähti suunniteltua pidemmäksi. Maissa toimineet entiset suurlähettiläät Hannu Himanen ja Jukka Valtasaari arvioivat suurvalta-asetelmia ja globaalia turvallisuuspolitiikkaa. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Epa/Michael Klimentyev

  • Perustuslakia tulisi kunnioittaa enemmän kuin on viime vuosina on tehty. Oikeuden ja politiikan rajaveto on vaikeaa.
    Se, että perustuslaki olisi este tai joku johon törmätään, kummenksun kovasti, pohtii Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen. Mitä hyvä lainvalmistelu vaatii poliitikoilta? Ja mikä on perustuslain rooli kokonaisuudessa? Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä