Tiedeykkönen

Miksi aivoja leikataan ilman puudutusta, vaikka tavis päänsärkykin sattuu?

  • 49 min
  • toistaiseksi

Miksi aivojen leikkaaminen ilman puudutusta ei satu, mutta päänsärky sattuu? Entä miten aavesärky voi raastaa amputoitua jalkaa? Miten ihminen pärjää edes aikuiseksi asti, kun aivosolujen surkastuminen alkaa jo sikiönä? Vauvan aivoissa on vähemmän hermosoluja kuin sikiöllä, ja iän myötä aikuisella on vain jämät jäljellä, jos ei vaivaa aivojaan riittävästi. Tiedeykkönen tuo ensiavun ja kertoo konsteja aivojen hermoverkkojen ylläpitoon ja kuntoutukseen. Leena Mattila kyseli aivoista neurologeilta, Nina Forss ja Lauri Soinne työskentelevät HYKSin Neurologian klinikalla.

Lähetykset

  • ti 22.3.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne?

    Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa?

    Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

  • Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.

    Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • 5g-tekniikkaa tutkitaan parhaillaan ja sen standardin määritelmistä käydään keskustelua. Mikäli sunnitelmat toteutuvat, 2020-luvulla on käytössä 4g:tä nopeampi, viiveettömämpi, energiatehokkaampi, monikäyttöisempi ja luotettavampi tiedonsiirtoverkko.

    5g verkosta on mahdollista viipaloida vaikkapa pelastuslaitoksen käyttöön superversioita, jotka olisivat nopeampia ja luotettavampia kuin tavalliset kuluttajien käytössä olevat "viipaleet". Pilvipalvelumaisuus tarkoittaisi sitä, että ympäri maata rakennettaisiin yleiskäyttöisiä datakeskuksia, jonne eri toimijat majoittaisivat 5g-verkon ohjelmistoja ja tietoa.

    Ohjelman lopussa kurkkaamme vielä tammikuun tähtitaivaalle professori Markku Poutasen kanssa.

    Haastateltavana professorit Raimo Kantola ja Markku Poutanen. Toimittajina Leo Kosola ja Sisko Loikkanen.

  • Mitä onnellisuus on? Onko se rahallista vaurautta, tyyntä rauhallista elämää, mielekästä tekemistä vai itsensä toteuttamista? Ympäröivä maailma tarjoaa meille lukuisia onnellisuuden malleja, mutta onnellisuus on aina yksilöllinen kokemus eivätkä muiden mallit kenties sovi itselle ollenkaan. Viime kädessä onnellisuus on elimistön biokemiaa, jota voidaan nykyisin erilaisin konstein aktivoida. Onnellisuudesta keskustelevat professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Miten kivikautiset ihmisaivot kestävät tietotyötä, hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä? Missä vika, kun jo pari-kolmekymppisillä on muistiongelmia? Poppakonsteja ja aivojumppia kaupataan maksukykyisille, mutta tuloksia ei poppakonsteilla synny.

    Mitä tiedetään aivojen tiedonkäsittelystä ja muistin toiminnasta?

    Toimivat muistinparannusmenetelmät on keksitty jo sata vuotta sitten, ja niistä ei tarvitse maksaa mitään. Oppiminen ja muistaminen vaativat työtä ja toistoja, rahalla niitä ei voi korvata.

    Aivotyö, muisti ja muistin biologiset rajoitteet ovat erikoistutkija Virpi Kalakosken ja Leena Mattilan aiheena Tiedeykkösessä.

  • Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Jossain kohtaa solujen lisääntymisen ja niiden kuoleman säätely voi pettää. Silloin solut lisääntyvät hallitsemattomasti, ja syöpä voi kehittyä.

    Mikä osuus tässä on geeneillä? Asiaa selvittävät tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. He tutkivat MYC-geenin roolia rintasyövässä. MYC-geenin tuottama proteiini ohjaa kaikissa soluissa solunjakautumisessa. Kun haava on parantunut, solut palaavat lepotilaan ja MYC menee pois päältä. Mutta syövässä se on ikään kuin hirttäytynyt kiinni ja vain käskyttää hullun pomon lailla: kasva, kasva, ja niin syöpä saa alkunsa.

    Nyt tähän molekyylitason ilmiöön Klefström ja Haikala pureutuvat synteettisen biologian keinoin. Käytössä on muun muassa geenieditointimenetelmä, jolla yritetään päästä kiinni MYCin toimintaan, jotta voitaisiin kehittää täsmällisempiä lääkkeitä syöpien hoitoon. Tutkimusryhmä tekee työtään laboratoriossa elävällä rintasyöpäkudoksella. Ne on saatu potilaalta tuoreeltaan leikkauksen yhteydessä, kun potilas on antanut suosumuksensa. Ylilääkäri Johanna Mattson HYKSin Syöpäkeskuksesta tarkastelee geenitutkimuksia potilaiden hoidon kannalta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

  • Tämän vuoden kemian nobelistit ovat rakentaneet molekyyleistä koneita, jotka pystyvät suoriutumaan suunnitellusta tehtävästä kemistin ohjauksessa.
    Nobelisteista hollantilainen Bernard Feringa on valmistanut molekyyliauton, skottilaissyntyinen J. Fraser Stoddard on rakentanut sukkulan, joka seilaa asemien välillä, ja ranskalainen Jean-Pierre Sauvage on liittänyt ensimmäisenä molekyylirenkaat toisiinsa niin että renkaat voivat liikkua toistensa suhteen.
    Molekyylikoneiden kehittäminen ja rakentaminen on ollut pitkäjänteistä tutkimista ja puurtamista. Ala kehittyy vauhdikkaasti ja jatkossa pikkukoneet mitä ilmeisimmin tekevät yhä monimutkaisempia tehtäviä. Sovelluksiakin on jo näköpiirissä. Haastateltavana on orgaanisen kemian professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    ainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

  • Elämme valtavan työelämän muutoksen keskellä, mutta silti se saattaa olla vasta alkua. Eräs työelämää tulevaisuudessa muuttava voima on tekoäly ja sen mukanaan tuomat älykkäät koneet.

    Maaliskuussa 2016 AlphaGo niminen tekoäly voitti go-pelissä maailman ehkä taitavimman go-pelaajan ja jo vuonna 2011 IBM:n Watson kukisti Jeopardy-tietovisassa parhaat ihmispelaajat.

    Entäs kun tämänkaltaiset sovellukset tulevat todella työelämään? Mitä sitten tapahtuu?
    Millainen sellainen maailma oikein olisi?

    Studiossa siheessa ovat keskustelemassa dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.

  • Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta.

    Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan?

    Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa.

    Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä