Pääsiäinen Radio Suomessa

Heikki Salon elämänohjeita hiirenkorville

  • 55 min
  • ei kuunneltavissa

1. JAY AND THE AMERICANS - Cara Mia
2. JOAN JETT - Bad reputation
3. OLAVI UUSIVIRTA - Kultaa hiuksissa
4. PEER GUNT - Bartender
5. Il VOLO - La vita e bella
6. DOMENICO MODUGNO - Lu minaturi
7. CAROLE KING - I feel the earth move
8. PAUL YOUNG & ZUCCHERO - Senza una donna
9. DAVID BOWIE - Rock'n roll suicide
10. ESA ELORANTA - Joskus tie on vain tie
11. THE COMMON LINNETS - We don't make the wind blow
12. TORI AMOS - Cornflake girl

Lähetykset

  • la 26.3.2016 11.03 • Yle Radio Suomi Tampere

Jaksot

  • Hurmaava laulaja esiintyi viime kesänä bändinsä kanssa ensimmäistä kertaa Ruisrockin Rantalavalla. Keikalla kuultiin lauluja koko Anna Puun uralta.

    1. Ota minut tällaisena kuin oon
    2. Venus ja Mars
    3. Kaunis Päivä
    4. Melankolian riemut
    5. Aika
    6. Kohta vapaita
    7. Superkuu
    8. Idän hitain
    9. Matkalla
    10. Kolme pientä sanaa
    11. C'est la vie
    12. Säännöt rakkaudelle
    13. Jos nää seinät osais puhua
    14. Nuori Loiri

  • Höyhenenkevyttä ja poskenpehmeää musiikkia pääsiäisen piristeeksi.

    1. Vintiöt: Eesti aerobic
    2. Tilhet, pajut ja muut: Talven pimeydessä
    3. Rosanne Cash: A Feather's Not a Bird
    4. Pentti Rasinkangas ja Ohilyöntiorkesteri: Kanalomamatka
    5. Ainbusk: Jag saknar dig ibland
    6. Tony Bennett & Christina Aquilera: Steppin' Out With My Baby
    7. Miljoonasade: Sulka
    8. Cat Stevens: Morning Has Broken
    9. Precius: I Count the Minutes
    10. Eino Grön: Mustarastas
    11. Scandinavian Music Group: Mustarastas lauloi oh la laa
    12. Billy Preston: Blackbird
    13. Mark Ronson & Bruno Mars: Uptown Funk

  • 1.The Delta Rhythm Boys: Joshua Fit de Battle of Jericho
    2. Wynona Carr: Operator, Operator
    3. Bobby Bland: Stormy Monday Blues
    4. Tuomari Nurmio: Vielä yksi opetus
    5. Jukka Poika: Tiellä ken vaeltaa
    6. Yvonne Elliman: I Don’t Know How to Love Him
    7. Eric Idle: Always Look at the Bright Side of Life
    8. Kaija Kärkinen & Ile Kallio: Jumalan jos näkisin
    9. Golden Gate Quartet: Good News
    10.Judy Collins: Amazing Grace

  • 1.Merja Rantamäki: Mä mistä löytäisin sen laulun
    2. M.A Numminen: Valtava jänis
    3. Aretha Franklin: People Get Ready
    4.Bob Dylan: Gotta Serve Somebody
    5. Elvis Presley: Milky White Way
    6. Johnny Cash: He Turned Water to Wine
    7. Tapio Rautavaara: Ontuva Eriksson
    8. Harry McClintock: Big Rock Candy Mountain
    9. Edu Kettunen: Madonreikä
    10. Ratio: Oi muistatko vielä sen virren

  • Luvassa puhetta ihmisyydestä, perheestä ja rakkaudesta. Puheenvuoronsa ovat laatineet toimittaja Paavo Häikiö, kirjailija Kati Tervo ja kirkkoherra Kari Kanala.

  • Uskon, toivon ja rakkauden lauluja. Gospelmusiikin äärellä Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    1. B.B.KING ja THE CHARIOTEERS - Old time religion
    2. MANHATTAN TRANSFER - Operator
    3. THE ISLEY BROTHERS - He's got the whole world in His hands
    4. LAURIE LONDON - The Gospel train
    5. PRO FIDE - Valhemaailma
    6. MIKKO LEPPILAMPI - Lapsuuden usko
    8. BLIND BOYS OF ALABAMA (sol. PATTY GRIFFIN) - Jubilee
    9. JUHA TAPIO - Muutoksen aika
    9. JAAKKO LÖYTTY JA MIKA NUORVA - Siunattuja
    10. ELVIS PRESLEY JA JORDANAIRES - (There'll be) peace in the valley (for me)
    11. EVA CASSIDY - Wade in the water
    12. SISTER ROSETTA THARPE: Down by the riverside
    13. SAMULI EDELMANN - Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan (virsi)
    14. THE GOLDEN GATE QUARTET - I just telephone upstairs
    15. SAKARI KUKKO JA VALO-KVARTETTI - Tuhansin kielin

  • 1. TOPI SORSAKOSKI - Rakkautta huhtikuussa
    2. JOHANNA KURKELA - Toisen kerroksen kevät
    3. JEFF LYNNE - Love is a many splendored thing
    4. SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT - Neiti Kevät
    5. BLACKMORE'S NIGHT - Greensleeves
    6. PIRKKA-PEKKA PETELIUS - Elämän kevät
    7. PAT BOONE - April love
    8. TUURE KILPELÄINEN - Valkoakaasit
    9. CHRIS REA - Looking for the summer

  • Oman lapsen sairastaminen on sydäntä särkevää. Oma voimattomuus puskee tunteisiin; jos vain mitenkään voisin ottaa kuumeen, vatsanväännöt kannettavakseni, tekisin sen. Voin selittää ja ymmärtää melkein minkä rakkauden tahansa, mutta äidinrakkautta en ole koskaan pystynyt sanoiksi pukemaan. Eikä isänkään rakkaus kauaksi siitä jää.

    Isän rakkautta tulee pääsiäisen nurkalla pohdittua myös työn puolesta. Jeesus Nasaretilaisen mysteeri ei tyhjenny papin sanoihin. Jeesus Kristuksena on sitten jo uskon asia. Jeesuksen maallisesta isästä Joosefista ei paljon tiedetä, siellä kaveri lymyää jouluna taka-alalla.

    Ainoastaan Matteuksen evankeliumissa on kertomus, kuinka Joosef meinaa kaikessa hiljaisuudessa purkaa avioliittosopimuksen, kun Maria on raskaana. Unessa ilmestyneen enkelin ilmoituksen myötä Joosef tulee kuitenkin toisiin tuuminkeihin ja ottaa Marian vaimokseen ja Jeesuksen pojakseen.

    Ihailen Joosefia; hän ottaa omakseen lapsen, joka ei ole hänen omansa. Moni meistä miehistä hylkää omansakin.

    Pojan syntymän jälkeen Joosef saa taas unessa ilmoituksen tulevasta Betlehemin lapsenmurhasta ja vie perheensä pakolaiseksi Egyptiin. Hirmuhallitsija Herodes Suuren kuoltua perhe uskaltautuu palaamaan kotikonnuilleen.

    Joosef jää sen jälkeen taka-alalle, todennäköisesti kuoleekin. Tilalle astuu toinen isä, taivaallinen, joka antaa poikansa kärsiä ja kuolla Pontius Pilatuksen aikana. Jotenkin tuo maallinen isä tuntuu pitävän huolta jälkikasvustaan paremmin; Jeesuksen rakennusmiehen ammattikin periytyy isältä pojalle.

    Kahdentuhannen vuoden takaiset kertomukset ja tarinat ovat nykypäivää. Ihmiset joutuvat pakoon hallitsijoiden aiheuttamaa sortoa, sisällissotaa ja lastenmurhaa. Kotikonnut vaihtuvat ja suurin osa ihmisistä on muukalaisia, tarkasti ottaen me kaikki olemme muukalaisia.

    Moni meistä suomalaisista tietää, mitä on elää muukalaisena vieraassa maassa. Muutama vuosituhat sitten se oli arkea; siksi väkeä ohjeistettiin noudattamaan Raamatun ohjetta: ”Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena.” (2. Moos. 23:9)

    Moni meistä suomalaisista tietää myös, mitä on elää muukalaisena omassa maassa. Tämän päivän suurin haaste ei ole terrorismi tai turvattomuus, vaan yksinäisyys. Armo on sitä, että kukaan ei jää yksin.

    Suomi100 -teema on 'Yhdessä'. Minun mielestäni se nimenomaan tarkoittaa yhdessä - ketään ei rajata pois.

    Viikko sitten lähti kohuttu turvapaikanhakijoiden palautuslento Afganistaniin. On syytä kysyä, onko Suomi oikeusvaltio.

    Kelan päätösten takkuaminen toimeentulohakemusten käsittelyssä tuo väen seurakunnan diakoniaan. On syytä kysyä, onko Suomi sivistysvaltio.

    Hätää on hyvin monenlaista. Osaan auttaa raha, osaan inhimillisyys.

    Meistä on tullut vihapuhevaltio. Rasismi on yksiselitteisesti syntiä. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on puolestaan Jumalasta.

    Pääsiäisenä me katsomme päin kärsimystä. Ehkä se tekee hyvää meille, jotka tuomme itsestämme vain parhaan puolen esiin. Me katsomme itseämme eteisen ja kuntosalien peileistä, miten saisimme itsestämme näpättyä edustavan selfien someen.

    Käännetään kamera toiseen suuntaan. Katsokaa merelle, minne Välimeren rantaan huuhtoutuvat parempaa elämää tavoittelevien ihmisten ruumiit. Katsokaa kasvaviin ruokajonoihin, missä nälkäiset ihmiset odottavat annostaan. Heissä teille on selfietä; peiliä ja ikkunaa, Jumalan kuvaa.

    Kärsimystä ei tule silti glorifioida, ei siinä ole mitään ylpeiltävää. Meitä ei ole pantu rakastamaan kärsimystä, vaan taistelemaan sitä vastaan kaikin keinoin. Vain ihminen voi tehdä kärsimykselle jotain, Jumalan rakkauden avulla. Luukkaan evankeliumissa toistuu ajatus, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä. Ihmisen ja Jumalan Pojan täytyy kuolla, jostain syystä se on ainoa mahdollisuus.

    Ristiä ei oteta. Ristiä ei valita. Risti annetaan.

    Meidän on toimittava muiden ihmisten; Jumalan poikien ja tyttärien hyväksi ennen kuin veri maksoittuu Pilatusten eli meidän käsiimme. Me voimme vaikuttaa. Muutos lähtee meistä, me olemme muutos. Siksi otan kuumeisen pojan syliin.

  • Pelkäsin lapsena kuolemaa. Pitkäperjantaina kuoltiin. Se oli kauhea päivä. Aika pysähtyi, valo lankesi sumuisena, hiljaisuus oli painostavaa. Isoäiti kuoli autokolarissa kevätauringon aikaan vuotta aikaisemmin. Sen jälkeen podin kuolemanpelkoa, joka rajoitti elämääni. En uskaltanut joka aamu lähteä kouluun. Halusin vain roikkua äidin kotitakin helmoissa.

    Katsoin soikeaa kuvaa, jonka isoäiti oli maalannut. Se oli olohuoneen seinällä. Siinä punakaapuinen Jeesus odottaa ristiinnaulitsemista orjantappurakruunu päässään. Jeesus katsoo kysyvästi kohti taivasta. Onko siellä ketään?

    Ikkunalaudalla kiemurteli ruukkukasvi. Kutsuimme sitä kärsimyskukaksi. Sen piikikäs varsi oli savenharmaa. Kasvi oli hirveän ruma. Paitsi silloin kun siihen puhkesi pieniä vihreitä lehtiä ja punaisia kukkia. Se kukki harvoin.

    Kokeilin sormella kasvin piikkejä. Niistä tuoreimmat punersivat ja tuntuivat pehmeiltä. Ne eivät satuttaneet, mutta vanhemmat ja vankimmat piikit lävistäisivät ihon, jos niitä painaisi kovaa. En painanut. Veripisara ei tirskahtanut. Jeesuksen otsalla noroili veri. Kärsimyskruunu satutti. Esirippu halkeaisi ja ukkonen jylisisi. Mustapilvi litistäisi minut maanrakoon. Minäkin olisin haudan oma.

    Ehdin päivän aikana käydä monta kertaa läpi sen mitä piinatarinasta tiesin. Katsoin mielessäni lapsilta kiellettyä, väkivaltaista elokuvaa. Siinä sankari kuoli lopussa. Oli paljon asioita, joita en ymmärtänyt, paljon tuskaa ja ahdistusta. Vanhempani eivät puhuneet uskon asioista, vaikka isänisä oli pappi ja suvun auktoriteetti. Pyhiä kunnioitettiin ja hartautta vaalittiin vaikenemalla. Isä vetäytyi postimerkkeilemään eikä soittanut pianoa, kuten hänen tapansa muina vapaapäivinä oli.

    Äidillä oli tapana piilottaa pienessä korissa namuja pääsiäispupun puolesta, muttei pitkäperjantaina. Ei kyläilty, vaikka niin oli siihen aikaan tapana. Kaverit asuivat kaukana. Vanhemmat sisarukset eivät päässeet tansseihin eivätkä elokuviin. Ne olivat kiellettyjä. Levysoittimesta ei laulanut Ricky Nelson. Hauskanpito oli pannassa ja se tuntui rangaistukselta. Eikä kenellekään voinut valittaa.

    Vuosien mittaan pitkäperjantai on lyhentynyt. Päivät lyhenevät, vaikka ne näin keväällä pitenevät. Lapsen ikuisuus on aikuiselle vain hujaus. Vanhetessa pelot muuttuvat käsiteltävän kokoisiksi. Kun ikää karttuu, kuolema lähestyy, mutta elämä pysyy sitä lähempänä.

    Tänään valmistan perheelleni juhlavan kala-aterian. Kokoonnumme saman pöydän ääreen. Olen jo koristellut oksat höyhenillä, rairuohon munilla ja tipuilla. Syönnin jälkeen poika soittaa kitarallaan trash metallia.

    Katselen kevättaivaalle. Kyllä siellä joku on. Aurinko.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä