Perttu Häkkinen

Suomalainen noituus eilen, tänään ja huomenna

  • 56 min
  • toistaiseksi

Suomalainen noituus eilen, tänään ja huomenna. Mikä yhdistää muinaista luonnonuskoa ja modernia wiccalaisuutta? Studiossa Pakanaverkon pj. ja diskordianistinen wicca Essi Mäkelä. Panu Hietaneva haastattelee Salakirjojen omistaja Jon Hällströmiä nykysuomalaisten lisääntyneestä kiinnostuksesta kansanperinnettä ja noituutta kohtaan. Mikko Raskinen kertoo kiehtovasta gradustaan, joka käsittelee virtuaalista tilaa pyhänä tilana. Hän on tutkinut mm. wiccalaisuuden ja islamin pyhien tilojen mahdollisuutta Second Lifessä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Lähetykset

  • ti 15.3.2016 13.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • "Kun tämä nuoriso kutsutaan lippujen alle, ei sen paikka ole luentosalissa eikä sen tarvitse tun-
    tea fascismin tai kansallissosialismin teoriaa, sen tulee vain: Uskoa, totella ja taistella", julisti 1920- ja 1930 -luvuilla nuorisoa villinyt hurmahenkinen pastori Elias Simojoki (1899-1940).

    Tutustumme hänen turbulenttiin ja lyhyeen vaellukseensa tutkija Miika Siirosen kanssa, jonka Simojoki-elämäkerta "Mustan lipun alla" valottaa ristiriitaisen hahmon elämää.

    Panu Hietaneva puolestaan jututtaa Eliaksen siskonpoikaa Juhani Simojokea.

    Hänet puettiin pienenä poikana IKL:n väreihin ja hammaslääkäriin mennessä sanottiin: "Sinimusta mies ei pelkää."

    Tutkija Ilkka Huhta taas kertoo herännäisyyden suhteesta fennomaniaan.

  • Meediot, henget ja henkikommunikaatio ovat spiritualismissa keskeisiä. Miten spiritualismi eli eettinen ja uskonnollinen elämänkatsomus on meillä ja muualla muotoutunut? Miten spiritualismi ja spiritismi eroavat toisistaan? Miksei spiritualisteilla ole omaa kirkkoa? Uskontotieteilijä, filosofian tohtori Tea Holm on vasta väitellyt aiheesta. Lisäksi Irene Nadén kertoo Spiritualistisen seuran toiminnasta ja omasta spiritualismistaan. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Vyöhykkeen henkinen tila. Itähelsinkiläinen identiteetti ja mielenmaisema. Ostarin romantikko eli runoilija Tomi Kontio kertoo itähelsinkiläisestä sielunmaisemasta, lähiöelämästä ja kulttuurista. Lisäksi haastateltavina ovat somalitaustainen nuorisopoliitikko Faisa Kahiye ja Itä-Helsinki 2015 -palkittu toimittaja Jyrki ”Njassa” Jantunen.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Itä-Helsingin runollinen arki. Ohjaaja Visa Koiso-Kanttila teki 1990-luvulla synkän mutta koskettavan Karkotetut-dokumentin, joka kertoo Vesalan nuorista. Karkotetut on tiettävästi ensimmäinen syrjäytymistä käsittelevä dokumenttielokuva Suomessa. Koiso-Kanttila kertoo elokuvan tekemisestä, ja yksi päähenkilöistä eli Deresa kertoo elämästään dokumentin jälkeen.
    Lisäksi räppäri Notkea Rotta kertoo lähiösaagastaan: millaiset asiat ja tapahtumat ovat innoittaneet häntä kirjoittamaan lyriikkaa?
    Tutustumme myös tämän päivän Kontulaan, jonka arjesta kertoo räppäri BR eli Roni Hagert. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Mystinen Itä-Helsinki. Perttu Häkkisen perinteinen joulutrilogia vie meidät tällä kertaa vyöhykkeistä mystisimmälle, nimittäin Itä-Helsinkiin. Mitä kaikkia menneisyyden ja nykyisyyden salaisuuksia sikäläiset metsät ja betonilinnoitukset kätkevätkään syleilyynsä? Ainakin punkkia, viikinkejä, sarjamurhaajia ja runonlaulajia.

    Itä-Helsinki trilogian ensimmäisessä jaksossa emeritusrikostoimittaja Hannes Markkula kertoo hammasmurhaaja Ismo Junnin elämästä. Tutustumme myös Vartiokylän Linnavuoren mysteeriin, johon meidät johdattaa Puotilaseuran kunniapuheenjohtaja Heikki Iihola.
    Slangiprofessori Heikki Paunonen kertoo stadinslangista: kuinka kieli muuttuu Itä-Helsingin lähiöissä? Luomme katsauksen myös lähiarkkitehtuurin historiaan ja Otto-Iivari Merumanin lähiöperiaatteeseen, jota meille avaa taidehistorian professori Kirsi Saarikangas.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Syyskauden parhaat. Kohokohdat, kommellukset, palautteita, ennenkuulematonta materiaalia ja yllätyksiä. Lähetyksessä ovat mukana toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva sekä tuottaja Heidi Laaksonen.

  • Liisteinen tukka, pullonpohjalasit, vinkuva hengitys, matemaattinen ja luonnontieteellinen lahjakkuus yhdistettynä olemattomiin sosiaalisiin taitoihin ja liian lyhyisiin housuihin.
    Pitääkö stereotyyppinen kuva nörteistä paikkansa? Paljonko nörtti esimerkiksi kuluttaa kolajuomaa?

    Vieraina veteraaninörtit Jyrki Kasvi ja Ismo Kiesiläinen, jotka muistelevat erilaisia tempauksiaan, muun muassa sitä, miten Kiesiläinen ja kumppanit valloittivat läppäreineen Helsingin Rautatieaseman matkatavaralokerot. Tapaus ylitti jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen.

    Entä, miten nörttikulttuuri muuttunut? Vilja Rydman on tutkinut nörttikuluttuurin historiaa ja sitä, kuinka stereotyyppinen nörttikuva on muuttunut.
    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Esoteerinen maantiede selvittää, miten ihminen heijastaa sisäistä todellisuutta ympäristöönsä. Sekä myös sitä, miten asuinalue heijastuu ihmisen mieleen? Mihin inhimillisiin tarpeisiin esoteerinen maantiede vastaa? Vieraana on esoteerisen maantieteen koulun perustaja ja periferiaterapian asiantuntija Marko Leppänen.

    -Periferiaa ei saisi "keskustaa" eli rakentaa samanlaiseksi kuin ruutukaava-alue. Onnellisia ovat he, joilla on oma talojen väliin jäävä lähiökaltsi eli kallio, joka on ollut liian vaikea rakentaa.

    Lisäksi esseisti Ville-Juhani Sutinen kertoo joutomaiden kulttuurihistoriasta. Miten hän määrittelee joutomaan? Tarvitaanko kaupungeissa muitakin kuin kontrolloituja alueita? Mitä joutomaista voi versota?

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • "Muoto on tyhjyyttä ja tyhjyys muotoa, kaikki on yhtä muodon kanssa, kaikki on yhtä tyhjän kanssa - kaikki on yhtä hyödytöntä."

    Mitä on zen? Mihin sen avulla pyritään? Onko se uskonto?

    Zen on tarinan mukaan Intiassa syntynyt, mutta Japanissa jalostunut henkinen harraste, jonka avulla pyritään vapautumaan illuusioista ja harhakuvista. Vieraina olivat Helsinki Zen Centerin Mitra Virtaperko ja Juhani Keskinen. Zenin kulttuurihistoriasta kertoo Helsingin yliopiston tutkija Miika Pölkki, yksi "Mikä miten zen" -kirjan kirjoittajista.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Vegetarismia, sosialismia, raittiutta, nationalismia, auringonpalvontaa, uskonnollista hurmosta, rokotekriittisyyttä, feminismiä, vapaata rakkautta: Kyllä sitä ennenkin osattiin!

    Suurten suomalaisten utopioiden toisessa osassa käsittelemme muun muassa tulisieluisen teosofi-sosialisti Matti Kurikan (1863-1915) Brittiläiseen Kolumbiaan perustamaa Sointulaa ja lukuisia muita suomalaisia ihanneyhteisöjä.

    Studiossa "Kohti parempaa maailmaa" -teoksen kirjoittaja Teuvo Peltoniemi. Lisäksi kirjailija Kaarina Valoaalto kertoo vuosistaan Jokioisten Emmaus-yhteisössä.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

  • Millaista on asua ekokylässä? Mikä sinne saa muuttamaan? Millainen ihminen sopii asumaan melko tiiviiseen asuinyhteisöön?

    Ekokyliä on arviolta 10-15 Suomessa. Niissä asuvien ihmisten määrää ei tarkkaan tiedetä, koska asumisen intensiivisyys vaihtelee.

    -Pitää osata rakentaa oma talo ja myös rahoittaa se, sanoo maanviljelijä Ira Hellstén Kurjen tilalta, jossa asuu seitsemän perhettä tällä hetkellä.

    Perttu Häkkinen vieraili Vesilahdella, jossa Hellstén sekä biodynaamisen tilan asukkaat Salla Kononow-Bracke ja Satu Mattila kertovat ekokylän elämästä ja aatteistaan.

    Lisäksi Panu Hietaneva haastattelee "Unelmien ekokylät" -kirjan tekijää Kirsi Haapamattia sekä aatehistorioitsija Petteri Pietikäistä, joka perehdyttää meidän Thomas Moren ajatteluun. Moren "Utopiat" ilmestyi 500 vuotta sitten.

    Kuva: Kurjen tila

  • Jeesuksen kasvot ilmestyvät keittiön lattiaan, Neitsyt Marian patsas vuotaa verta ja taivaalla pilvimuurin raossa hohkaa valkoinen risti. Kristityt Tuomas Akvinolaisesta Martti Lutheriin ovat nähneet jumalallisia näkyjä, mutta joukossamme vaeltaa tänäkin päivänä ihmisiä, jotka omien sanojensa mukaan kokevat samoin.

    Ilomantsilaiset Erkki Kettunen ja Juha Parviainen näkevät näkyjä, ja Parviainen on nähnyt jopa helvetin tulet.

    -Se ei ollut psykoosi vaan Jumalan työtä, arvioi Parviainen pelottavaa helvettikokemustaan.

    Lisäksi Pyhäinjäännökset-teoksen kirjoittanut diakoni Marko Mäkinen kertoo ihmisten ja esineiden kanonisoimisesta.

    Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä