Todellisia tarinoita

Orjuus sisälläni - "Olen vanki - olen kiinni eilisessä, päättymättömässä eilisessä"

  • 49 min
  • ei kuunneltavissa

Dokumentti kertoo siitä, mitä lapsuuden varhainen kiintymyssuhde merkitsee ihmisen kehitykselle. Vaikka sen vaikutuksia omaan elämään ei voi hallita tahdonvoimalla, aikuisen tahdolla voidaan löytää kyky ymmärtää tätä suhdetta. Ohjelman päähenkilö pääsi työstämisen kautta irti vääränlaisen kehityskaaren aiheuttamista vakavista ongelmista.

Trauma voi estää ihmistä elämästä täyttä elämää, jumiuttaa mielen menneisyyden traumatapahtumiin, jotka toistuvat mielessä halliten ajatuksia.

Kaltoinkohtelun aiheuttama vakava lapsuuden trauma voi tuottaa tilan, jossa aikuisena elämää suoritetaan ilman, että ihminen pystyy noudattamaan omaa tahtoaan. Trauma voi viedä aikuisuudesta toimintakyvyn, jota tarvittaisiin juuri silloin, kun elämä tulisi ottaa omiin käsiin ja luotsata sitä haluttuun suuntaan.

Tämä radiodokumentti valaisee lapsuuden traumaa kolmelta taholta. Se esittää vakavan trauman kokeneen oman tarinan sekä hänen runollisessa muodossa kertomansa tunnekokemuksen traumasta ja toipumisesta. Ohjelman kolmantena juonteena kulkee terapeutin selvitys siitä, miten trauma syntyy ja miten hoito etenee.

Jos lapsuuden kiintymyssuhde on turvallinen, voi eriytyä, tulla itsenäiseksi ihmiseksi ja oppia tuntemaan omaa mieltään ja toisen mieltä. Silloin ei tarvitse muokkautua täysin jonkun muun mielen mukaisesti. Pahimmillaan sen joutuu tekemään turvattomassa kiintymyssuhteessa uhan alla oleva lapsi, jonka pitää vaistota ja hyvin herkästi ottaa toisen tarpeet ja toiveet huomioon, koska on vaarallista, jos ei keskity toiseen ihmiseen.

Pelottavavaksi koetussa kiintymyssuhteessa lapselle voi rakentua jakaantunut minuus, jossa persoonan traumaan kiinnittyneet osat ottavat vastuun selviytymisestä uhkaa ja vaaraa sisältävissä vuorovaikutustilanteissa. Lapsi sopeutuu esimerkiksi jäädyttämällä tunteensa, alistumalla tai oppimalla rauhoittamaan vanhemman raivoa.

Arjessa traumasta erillään olevat persoonan osat pyrkivät ottamaan kaiken irti niistä vuorovaikutushetkistä, jolloin uhka ei ole akuutti ja "hyvä vanhempi" on läsnä. Monesti tällainen lapsuudessa traumatisoitunut aikuisena vihaa vahingoitetun lapsen kokemusosia itsessään ja syyttää itseään kaikesta tapahtuneesta tuntien syvää lojaalisuutta vanhempiaan kohtaan.

Vakavistakin traumoista voi toipua. Terapiasessioissa mielen menneet päättymättömät tapahtumat muuttuvat vähitellen muistoiksi, jotka eivät enää häiritse nykyelämää.

Ohjelmassa asiantuntijana on traumapsykoterapeutti Anne Suokas-Cunliffe.

Ohjelman ovat toteuttaneet toimittaja Henna Salakari, äänisuunnittelija Kai Rantala ja tuottaja Hannu Karisto.

Päähenkilöä näyttelee Liisa Lehto.

Musiikki:
Melodia Africana, Questa Notte, Diverine, Run, Rose, Fairytale, sävellys: Ludovico Einaudi

Kuutamolento, sävellys, esitys: Noa Nakai, viulu, alttoviulu ja piano. (Runon "MInä olen vanki" taustalla)

Kuva:
Tiia Virta

Lähetykset

  • to 26.5.2016 22.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Vähän haikea oli mieli lähdön hetkellä Jätkäsaaressa. Laivamatka tuntui meistä lapsista kuitenkin ihan hauskalta vaikka uhkaavan tilanteen takia pelastusliivit pitikin olla päällä päivin ja öin. Pakomatkan päätepisteessä meitä odotti viehättävä kylpyläkaupunki, jossa sodasta ei ollut mitään tietoa ja jossa elämä sujui rattoisasti koulua käyden ja luonnosta nauttien."

    Henrik Kiianheimo oli teinipoika, kun jatkosota päättyi. Neuvostoliiton kanssa solmitussa aseleposopimuksessa oli kuitenkin käsky, jonka mukaan Suomessa asuvat Saksan ja Unkarin kansalaiset piti internoida. Kiianheimon saksalainen isä ja suomalainen äiti joutuivat tekemään pikaisen päätöksen siitä, jäisikö perhe Suomeen internoitavaksi vai pakenisivatko he Saksaan ennen eristysleirille joutumista.

    Syyskuussa 1944 perhe lähti Suomesta vajaan kahdensadan muun kohtalotoverin kanssa. Laiva vei pakolaiset Itämeren eteläiselle rannikolle, Rügenin saarelle, jossa Saksassa vielä jatkunut sota oli vain kaukainen kumu.

    Suomen historian vähälle huomiolle jääneestä vaiheesta tehdyn ohjelman toteuttivat Riikka Rahi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Hannu Kariston juontamassa Dokkari-illassa on tällä kerralla tekijöitä paikalla. Kuullaan siis hieman radiodokumentin tekemisen taustoista.
    Jokaisessa Dokkari-illassa pyritään esittämään myös kuuntelijoiden toiveohjelmia, niin tänäänkin. Illan aikana kuullaan paljon toivottu dokumentti Orjuus sisälläni.

  • Kymmeniä kilometrejä valkoisia hiekkarantoja, pyöräteitä tuuheiden metsien läpi ja valkoiset pitsihuvilat täplittävät eteläisen Itämeren rantoja niin Puolassa kuin Saksassakin. Näillä rannoilla kukoisti viime vuosisadan alkupuolella vilkas ja kiihkeä ranta- ja kylpyläkulttuuri, joka hiipui vasta . toisen maailmansodan jälkeen.

    Nyt huikaisevat hiekkarannat, jäätelöbaarit sekä muta- , aurinko- ja ilmakylvyt houkuttavat uusia turisteja. Ohjelma sukeltaa polskutellen eteläisen Itämeren pittoreskien rantakaupunkien menneisyyteen ja nykyhetkeen Puolan ja Saksan pitkillä hiekkaisilla rannoilla, Usedomin ja Rügenin saarilla.

    Toteutus: Riikka Rahi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Miltä elämä näyttää ja tuntuu kun nainen 50 ja 60 vuotta täyttää. Niitä tuntemuksia valaisevat vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen ja vuonna 1954 syntynyt näyttelijä Seija Pitkänen. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

  • Vanhojen tarinoiden, tiedon ja sukujuurten tutkimus elää renessanssiaan. Uudet sukupolvet ottavat haltuun lähimenneisyyttä ja kauemmaksikin katsotaan. Uudet sukututkimuksen keinot, kuten sähköinen sukupuu ja DNA-tutkimus ovat luonteva osa harrastusta. Dokumentissa kuvataan mm. suvun tarinoista sekä Karjala-juuristaan kiinnostuneiden kokemuksia löytöjensä äärellä. Ohjelmassa esiintyvät Lydia Lehtola, Sanna Salonen, Timo Salonen ja Reijo Savola. Ajatuksia on koottu mukaan myös kyselyn avulla. Lisäksi ohjelmassa kuullaan mm. Ilja Kotikallion tarinointia, Marja Leena Toukosen runo ja ajatuksia, Hilja Puustisen lausuma runo, ote Eliel Vartiaisen teoksesta Metsämiehen muistelmia sekä Anne-Mari Kivimäen musiikkia. Lukijoina ovat Päivi Leino ja Simo Sipola. Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Kommunistinen liike nousi sotien jälkeen maan alta voimatekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Riitaisten kommunistien jo 60-luvun lopulta alkanut alamäki kiihtyi 80-luvulla syöksykierteeksi, joka päättyi puolueen paradoksaaliseen konkurssiin.

    Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kommunismista ei ole puhunut päivänpolitiikassa enää kukaan. Kommunisteja on toki edelleen, mutta miten voi heidän vallankumoususkonsa.

    Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Ylikiimingin Alavuotolla Ahon Matin eli Matti Väänäsen arkea on aina värittänyt lehmät ja navettahommat. Lähes viiteenkymmeneen vuoteen ei ole kulunut päivääkään ettei Matti olisi puuhannut navetassa, vaikkakin aamu- ja iltalypsyt ovat kyllä muutamat kerrat jääneet välistä sairauden takia. Hyvin kotona viihtyvä Matti on ollut viimeksi kotoa yötä poissa 60-luvulla, kun armeijan harmaat kutsuivat Riihimäelle. Sen koommin mies ei ole nähnyt tarvetta sen kummemmin reissata. Mielessä on kuitenkin vuosikymmenet pyörinyt Riihimäki ja unelma päästä käymään vielä tutuilla paikoilla. Ja nyt oli aika lähteä matkaan. Unelmien road tripille mukaan lähti reissukaveriksi Reetta Arvila.

    Dokumentin ovat toteuttaneet Reetta Arvila, Jaakko Jämsä ja Hannu Karisto. Musiikki on Olli Haapakankaan.

  • “Murhattu” lukee musteella lehtileikkeen yläreunassa. Kellastuneelta sanomalehtipaperilta katsoo nuori nainen vakavana. Kuvan alla on painettu otsikko In memoriam. Mitä paljastuu 1930-luvulla tapahtuneesta surmatyöstä, ja miksi vuosikymmeniä murhaajaksi on luultu väärää miestä? Lähde mukaan selvittämään murhamysteeriä.

    Toteutus: Päivi Leino, Kai Rantala, Kerttu Koivukoski ja Hannu Karisto.

  • Saksalainen filosofi Martin Heidegger toteaa teoksessaan Sein und Zeit, että hiljaisuus on omantunnon ääni. Hiljaisuus voi myös ahdistaa, tuottaa pelkoa tai mielihyvää.

    Teollisuudessa tarvittavien voimansiirtovälineiden myötä yhteiskunnat ovat siirtyneet rajattomaan hälyyn. Kaupunkien suurten kerrostalojen väliset rotkot voimistavat moninkertaistavat hälyn kaikuja, rikkovat viestit pirstaleisiksi, tuottavat taukoamattoman informaation tulkittavaksi.

    Ohjelma tutkii hiljaisuuden ja metelin olemusta neljästä suunnasta, pohjoisesta etelään, nuoruudesta vanhuuteen. Miksi sama paikka voi olla niin erilainen?

    Toteutus: Heikki Niskanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
    Rooleissa Anu Sinisalo ja Aarre Karen.

  • Merikansan rukous, pykeijalainen elämän malli on klassikkodokumentti vuodelta 1976. Ollaan Ruijassa, Jäämeren rannoilla kalastajien työn äärellä. Paljon on elämänmeno nykyiseen verrattuna muuttunut, mutta eivät toki perusasiat. Digitaalisuudesta ei tämän ohjelman aikoihin ollut tietoakaan. Äänimaailmat on tallennettu hartaudella, ja niille annetaan tilaa.toteutus: Pertti Salomaa, Esko Tolonen ja Juhani Lihtonen.

  • Saksalainen elokuvantekijä Jonas Rothlaender tapasi suomalaisen naisen ja rakastui. Edessä oli muutto uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Miten kaukosuhde kääntyy lähisuhteeksi? Miten oma identiteetti uudessa maassa löytyy?

    Radiodokumentissa käsitellään Suomeen eri kulttuureista rakkauden perässä muuttaneiden miesten sopeutumisongelmia ja parisuhteen kompastuskiviä. Miehet avaavat taustojaan ja pohtivat avoimen rohkeasti suhdettaan suomalaiseen kulttuuriin ja parisuhteisiinsa. Oivalluksia, toivoa, toivottomuutta ja kasvua. Miten sudenkuopista voi selvitä? Millaista on elää ja asua Suomessa ulkomaalaisena miehenä?

    Oman identiteetin tarkastelu ja itsenäistyminen nousevat keskiöön kun Jonas käy läpi omaa sopeutumisprosessiaan kylmässä pohjolassa. Ohjelman käsikirjoitus Jonas Rothlaender.

    Suomenkielinen versiointi: Pauliina Motturi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Saksalla ja Suomella oli jatkosodan Lapissa aseveljeyden varjossa salainen yhteistyö. Valtiollinen poliisimme oli tärkeänä apuna kun sotavankeja vangittiin ja tapettiin saman kaavan mukaan kuin muuallakin pitkin Saksan Itä-rintamaa. Sarjan kolmas jakso liikkuu yöttömän yön ja kaamoksen Lapissa. Tarinaan nivoutuu myös sodan alla Itävallasta Suomeen tulleet juutalaispakolaiset. Heidän tarinansa tuo mieleen keskustelun, jota pakolaisten ympärillä tänään käydään. Holokaustin varjo-sarjan toimittajana on Tom Östling ja äänisuunnittelusta vastaa Kai Rantala. Lukijat: Juha Pulli ja Erja Manto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä