Luonto-Suomi.

Perhosbaari

  • 1 h 37 min
  • toistaiseksi

Ohjelmassa annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan, millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille. Voit kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa puheluja ottaa vastaan Markus Turunen.

Lähetykset

  • ke 25.5.2016 18.03 • Yle Radio Suomi Kotka

Jaksot

  • Lähetyksessä pohditaan kololintujen elämää ja linnunpönttöjen merkitystä. Pönttöjen rakennusmateriaalit, koot ja pöntöissä pesivät lajit tulevat tutuiksi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa yli 3600 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Miksi lumi on valkoista ja kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Missä ovat maailman paksuimmat lumihanget? Miten lunta tutkitaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat hydrologi Esko Kuusisto ja geofysiikan professori Matti Leppäranta. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä pääsee myös seuraamaan lintujen käyttäytymistä ja voi tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja. Ohjelmassa kuullaan, miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka ja mitä lajeja talvikaudella pihapiirin voi tulla. Asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina Juha Blomberg ja Juha Laaksonen.

  • Syyskuisena viikonloppuna vietettiin eräänlaista teemayötä. Suomen Latu lanseerasi uuden idean iskulauseella: vietä yö ulkona. Latu järjesti kaksi virallista yönviettotapahtumaa, toisen Porkkalaan ja toisen Reisjärvelle ja väkeä tuli enemmän kuin järjestäjät osasivat hartaimmissa toiveissaan odottaa.
    Yöpymissijoja oli joka lähtöön, telttoja tietysti, puolijoukkueteltoista alkaen, mutta myös laavuja ja puiden väleihin ilmaan viritettyjä tentsile-telttoja ja saattoipa joku uinailla yön pelkässä riippumatossakin.
    Suomen Ladun pyrkimyksenä oli saada väki luontoon, mutta myös muistuttaa siitä, että meillä Suomessa ovat voimassa hyvin laajat jokamiehenoikeudet. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki osallistui tapahtumaan Porkkalan niemen kärjessä, josta hän poimi aluksi haastateltavikseen vantaalaisen Elina Kontturin ja helsinkiläisen Mika Laamasen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Mikä on sellainen sammakkolaji, joka Etelä-Suomen vesistöissä kutee vasta kesäkuussa ja joka on syksymmälläkin päiväaktiivinen ja nauttii auringonpaisteisista päivistä? Elää siis täysin toisenlaista elämää kuin ilta- ja yöaktiiviset rupikonnat ja viitasammakot. Oletteko koskaan kuulleet lessonansammakoista. Kyllä, Suomen lajistoon kuuluu myös noin eksoottiselta kuulostava pienikokoinen vihersammakoihin kuuluva sammakkolaji. Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti ja Juha Laaksonen lähtivät etsimään näitä sympaattisia veijareita jostain salaisesta paikasta, Turun liepeillä kuitenkin oltiin
    Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Peltsin kanssa kalassa- kesäsarjassa kalastettiin Ruotsin puolella Tornionjoella. Pajalasta löytyy perhokalastajien suosima kohde Kengis, joka on uskomattoman suuri koskialue kuohuvine vesineen. Mikko Peltola oli Kengiksen rantavesissä kun alkoi tapahtua, perhoon iski mahtilohi. Kuva: Yle

  • Leif Saransalmi on äänittänyt kuoveja jo kahdeksan vuoden ajan. Miksi kuovin ääni on lumonnut miehen? Minna Pyykkö kävi Liminganlahdella jututtamassa äänittäjää kesken ääntenkeruureissun. Ohjelmassa kuultiin myös Leif Saransalmen kuoviäänityksiä. Kuva: Leif Saransalmi

  • Luonto-ohjelmien vuosi 2016-lähetyksessä ihailtiin toukokuun heleää vihreyttä. Kesäkuussa lehtipuut muuttuvat jo tumman vihreän sävyihin ja silloin heitetään kesäinen vaihe päälle luonnon väripaletissa. Toukokuun lopulla metsänpohjan kasvit ja puiden lehdet kehittyvät vauhdilla linnunlaulujen säestyksellä. Heinolan Kalliojärven alueelle - kaskikoivikkoon matkasivat silloin Heikki Niinimäki ja Asko Hauta-aho.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Onko sellaista paikkaa, jossa aamupäivän retkellä näkee takuuvarmasti vaikkapa liejukanan, mustakurkku-uikun, punasotkan ja harmaasorsan? Eikä tarvitse juurikaan kävellä ja linnut ovat riittävän lähellä. No se on Espoon Suomenojan kosteikko eli tuttavallisesti Finno. Juha Laaksosen johtamalla Luontoretkellä huhtikuussa professori Heikki Setälä muisteli vanhoja kokemuksiaan Espoon lintuparatiisissa.

  • Luonto-ohjelmien vuosi 2016- lähetyksen aluksi pohdittiin miten lumikiteet syntyvät? Miten erikoista joukkoa löytyy lumitutkimuksen historiasta? Minna Pyykkö kävi helmikuussa hydrologi Esko Kuusiston kanssa vesisateisella lumiretkellä ihmettelemässä tätä erikoista ainetta! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä