Kuusi kuvaa

Filosofi Timo Airaksinen: Kun paljon tekee, niin jotkut tilaisuudet missaa, jotkut munaa ja jotkut toteutuu

  • 43 min
  • toistaiseksi

Timo Airaksinen on työkseen tutkinut ihmisen syvintä olemusta, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja ihmisen ja yhteiskunnan suhdetta lähes puoli vuosisataa. Hän opiskeli alun perin Turun yliopistossa psykologiaa, jatkoi filosofian parissa ja toimi 33 vuotta Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorina. Hänen erityisalaansa ovat erityisesti etiikka ja yhteiskuntafilosofia.

Akateemisen uransa ohella Airaksinen on kirjoittanut viitisenkymmentä tietokirjaa ajankohtaisista ja inhimillisistä ilmiöistä. Elämänhallinta, onnellisuus ja mielenrauha ovat keskeisiä teemoja Airaksisen teoksissa, samoin minuus, vanhuus ja tekniikan filosofia vain muutamia mainitakseni.

Maailma on kaaos, joka lopulta tuhoaa meistä jokaisen. Hetken voimme ymmärtää sitä, kunnes sen pyörre vie meidät mukanaan. Ihmiset tappavat, raiskaavat ja kiduttavat toisiaan, eikä sille voi mitään. Perustetaan valtio turvaksi ja se alkaa sortaa. Uskotaan uskontoon, joka vie helvettiin. Pakotietä ei ole, mutta omaa minuuttaan ja sisäistä maailmaansa kannattaa silti tutkia.
(Timo Airaksinen: Elämänhallinnan haaste, esipuhe, 2007)

Alusta lähtien Timo Airaksinen on työskennellyt joka kolmannen vuoden ulkomailla, muun muassa lukuisissa Euroopan maissa, Australiassa, Japanissa, Etelä-Amerikassa ja ennen muuta Yhdysvalloissa. Hänellä on siten runsaasti vertailevaa tietoa ja näkemystä yliopistollisen tutkimuksen tasosta. Hän suhtautuu varsin epäilevästi pyrkimykseen luoda perustutkimuksen kustannuksella yliopistoihin huippututkimusyksiköitä, jotka tuottaisivat kaupallisesti hyödynnettäviä innovaatioita ja sitä kautta uutta kasvua.

Nykyinen koulutuspolitiikka saakin häneltä vahvaa kritiikkiä. ”Yliopistot ovat itse aloittaneet sen työn, jonka hallitus vie nyt katastrofiasteelle. Ensin paisutettiin hallintoa rakentamalla manageripohjainen hallintojärjestelmä, jolla vietiin professoreilta kollegiaalinen valta. Ja nyt kun maan hallitus rupesi jatkamaan tätä työtä, niin itketään, ettei ole rahaa”, hän toteaa. Hallinnon leikkaaminen on hänen mukaansa hyvä asia, mutta perusopetuksen ja tutkimuksen kurjistaminen on onnetonta.

Nykyinen poliittinen tilanne Suomessa askarruttaa Airaksista laajemminkin. Hänen mukaansa emme ole niinkään taloudellisessa katastrofissa kuin kulttuurikatastrofissa, johon epäkompetentit hallituksemme ja tiukka virkamieskuntamme ovat meidät ajaneet. Tutkittavaa ja sanottavaa hänellä siis riittää edelleenkin, tietokirjoja on luvassa jatkossakin.

Onnellisuutta etsimässä

Uusimmassa kirjassaan ”Halun vallassa – onnellisuutta etsimässä” (Arktinen Banaani 2015) Airaksinen pohtii halujen tyydyttämisen ja onnellisen elämän ristiriitaa: ”Kun elää elämäänsä hiljaisen epätoivon vallassa, elää keskiluokkaista kunnollista elämää köyhine haluineen. (...) Suomessa, jossa pieni on kaunista ja vaatimattomuus hyve, tyydytään tarpeisiin.”  Toisaalta kaikki tarpeet ja halut eivät lähde ihmisestä itsestään, vaan kehittyvä tietotekniikka ja kaupallinen maailma luovat meille jatkuvasti paineita hankkia uusia laitteita ja sisältöjä. Houkutuksia ja ”tarpeita” tulee lisää sitä mukaa kun mahdollisuudet tyydyttää niitä kasvavat.

Filosofi ei välttämättä koe itseään viisaaksi, mutta kenties hyväksi kysymysten esittäjäksi: ”Mitä enemmän oppii, sitä enemmän unohtaa ja sitä enemmän näkee mitä ei osaa.”

Toimittajana Elina Saksala.

Lähetykset

  • la 11.6.2016 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Psykologi Aku Kopakkala sanoo eläneensä uneliaita ja vikkeliä kausia. Unelias kausi oli perhekeskeinen elämä Karjalohjalla, missä Kopakkala muun muassa oli perustamassa yksityistä Steiner-koulua. Vikkelä kausi puolestaan tarkoittaa 14 vuoden aikaa, jolloin Kopakkala toimi Mehiläisen työpsykologina ja psykoterapian palvelujohtajana, kunnes hänet irtisanottiin MOT-ohjelmassa esittämiensä kommenttiensa vuoksi. Ultrapitkien matkojen juoksemista harrastava Aku Kopakkala on nyt tyytyväinen potkuihin. Ne ravistelevat arvioimaan elämänsuuntaa uusiksi.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Paras tapa parantaa maailmaa on kehittää koulua. Näin ajattelee idealistiksi tunnustautuva Saku Tuominen, joka haluaa kertoa onnistumisista maailman kouluissa. Hän vetää HundrED-projektia, jonka tarkoitus on etsiä ja tunnistaa parhaat kouluihin liittyvät innovaatiot ja levittää niistä tietoa muiden käyttöön. Suuri rakkaus hänelle on myös jääkiekko, jota hän pelaa aktiivisesti edelleen. TV-tuottajana uransa aloittanut Saku Tuominen tunnetaan myös luovuuskonsulttina ja italialaisen ruoan ystävänä. Kokkaaminen on hänelle tärkeää joka päivä.
    Kuuteen kuvaan Saku Tuomisen elämästä johdattelee Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija Anita Jensen on pyrkinyt taiteensa kautta selvittämään omaa elämäntarinaansa ja vaikeata äitisuhdettaan. Jensenin äiti sairastui skitsofreniaan heti hänen syntymänsä jälkeen. Äidin sairaus varjosti koko perhettä. Ilmapiiriä kiristi myös äidin katkeruus isän menestyvää suomenruotsalaista liikemiessukua kohtaan. Äiti oli kotoisin köyhistä maalaisoloista ja he menivät naimisiisn sodan aikana. Kuudessa kuvassa Anita Jensen käy läpi lapsuutensa perhekuviota, tietään taiteilijaksi ja japanilaisen kulttuurin yllättävää vaikutusta taiteeseensa. Hän kutsuu töitään surrealistisiksi fotomontaaseiksi.
    Kuvataiteilija Anita Jensenin tapasi Sari Valto.

  • Frantsilan luomuyrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier on panostanut jo 35 vuotta sitten asioihin, jotka ovat tänä päivänä pinnalla. hänelle tärkeitä asioita ovat villiyrttien keräily, kasvisruoka, luomu- ja lähiruoka, meditaatio, jooga ja hyvä olo. Frantsilassa on osattu kotikonsteihin liittyviä hoitoniksejä jo sukupolvien ajan. Virpi Raipala-Cormier kertoo elämänsä tärkeistä hetkistä ohjelmassa Kuusi kuvaa. Sen on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Käsikirjoittaja-elokuvaohjaaja Auli Mantila ei itse ota juurikaan valokuvia. Kuusi kuvaa-ohjelmassa hän kertoo, miksi ei halunnut itsestään julkaistavan valokuvia mediassa uran kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Mantila puhuu myös maalle muuttamisesta, sisarusten välisistä riidoista ja siitä, miten hänen ajatuksensa elokuvan tekemisestä ovat muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa sitten esikoiselokuva Neitoperhon.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Marco Bjurström viettää hektisen työnsä vastapainoksi paljon aikaa omalla saarellaan. Silloin on aikaa tavata ystäviä ja sukulaisia. StepUp-tanssikoulu on edelleen tärkeä paikka ja opetustyötä hän tekee säännöllisesti. Sieltä on jäänyt elämään myös monet tärkeät ystävyyssuhteet. Marco Bjurström sanoo olevansa ammatiltaan innostaja, mutta hän on myös tanssija, tanssinopettaja, kouluttaja, musikaalinäyttelijä, dramaturgi, tv-juontaja sekä yrittäjä.

  • Viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä retoriikka on tänä päivänä yhä tärkeämpi taito, jopa niin tärkeä, että sitä pitäisi opettaa koulussa.

    - Lasten pitäisi oppia ymmärtämään, kuinka heihin mediassa yritetään vaikuttaa ja toisaalta oppia edistämään omia asioitaan retorisin keinoin, hän sanoo.

    Kuusi kuvaa ohjelmassa keskustellaan siitä, miten Katleena Kortesuosta tuli bloggaaja ja viestintäyrittäjä, sosiaalisen median ilmiöiden tunnistaja ja ymmärtäjä.

    Yksi Katleenalle tärkeä asia on Retoriikan kesäkoulu, jota hän vetää vuosittain yhdessä Antti Mustakallion kanssa.

    Toimittaja Esa Viherä.

  • Maailmalla erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää pohjalaista kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Hänen joogaretriittinsä eri puolilla maailmaa ovat suosittuja. Vahvan urheilutaustan omaava Petri Räisänen on tehnyt astangajoogaa jo 27 vuoden ajan. Hänet tunnetaan myös tyylikkäistä jogakuvista verkossa. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tero Saarinen on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana, että koreografina. Miten porilaisesta pojasta tuli tanssija, joka on esiintynyt yli 40 maassa ja jonka koreografia sai New York Timesin kriitikon ihastelemaan ja mainitsemaan jokaisen tanssijan nimeltä? Kuusi kuvaa-sarjassa Saarinen käy läpi tähänastista uraansa itse valitsemiensa valokuvien kautta.
    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Katariina Lillqvist tunnetaan nerokkaana taiteilijana, joka on tuonut aikuisille tarkoitetut nukkeanimaation suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisesti menestynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja yhdistää omaperäisissä nukkeanimaatioissaan taitavasti historialliset tarinat, Tampereen Pispalan anarkistiset tunnelmat sekä tšekkiläisen mustan huumorin.

  • Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävät hiljattain jättänyt Tuomas Auvinen on tutkimuksen ja kokemuksen kautta oppinut paljon luovan yhteisön johtamisesta. Taidelaitosten johtamisen opeilla on käyttöä myös yritysmaailmassa, jossa luovuuden merkitys korostuu, hän arvioi siirtyessään vuodenvaihteessa johtamisen konsultiksi. Suomalaisen musiikkielämän ja sen korkeimman oppiahjon Sibelius-Akatemian maine maailmalla on korkealla ja laitos on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosina. Kansainvälisyyttä arvostavan Auvisen kotialbumin kuusi kuvaa sijoittuvat sekä Intiaan, että Lontooseen.
    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija, multimediaohjaaja, valokuvaaja, lyhytelokuvien ohjaaja, kirjailija ja yrittäjä. Siinä osa monipuolisen ja kansainvälisesti menestyneen taiteilijan Marita Liulian ammateista, joita hän yhdistää työssään. Marita Liulia on myös multimediateosten pioneeri. Marita Liulia tekee useimmiten suuria yksityisnäyttelyitä museoihin. Hän on edustanut Suomea jo 30 vuotta ulkomailla, missä häntä usein luullaan ranskalaiseksi. Kuusi kuvaa Marita Liulian elämästä on toimittanut Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä