Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Ajaton Kari Rydman

  • 4 min
  • toistaiseksi

”Iltaisin yritän jaksaa valvoa usein vain siksi, että voin kuunnella yöklassista yhdentoista jälkeen. Jari Rantschukoffin ääni on niin miellyttävä.”

Tämän suorastaan intiimin paljastuksen teki kuuntelijamme Eeva. Hän jatkaa kirjettään näin:

”Muutenkin suuret kiitokset Yle Radio ykkösen loistaville toimittajille, Kare Eskola on eräs suosikkini.

Myös kuuluttajat ovat ammattitaitoisia. Musiikkia korville.”

Kiitoksia palautteesta ja olen tästä kaikesta aivan samaa mieltä Eevan kanssa.

”Olettepa tehneet hienon löydön, kun uusitte Kari Rydmanin aivan loistavan ohjelmasarjan tohtori Charles Burneyn matkasta Englannista Italiaan vuonna 1770. Ohjelmahan on yli kaksikymmentä vuotta vanha, mutta on ajattomassa sivistyneisyydessään tuore kuin kesäkuinen uusi peruna! En aikanaan nuoruuteni hölmöyksissäni tietenkään tätä sarjaa kuullut, mutta nyt sitä kuuntelen ja nautin joka sekunnista. Kiitos Radio yksi ja ennen kaikkea kiitos Kari Rydman!

Näin kirjoitta Tuomas Helsingistä ja enpä voisi olla enempää samaa mieltä hänenkin kanssaan. Kyse on siis alun perin vuosina 1988 -89 tehdystä 15-osaisesta ohjelmasarjasta, jonka nimi on kokonaisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan ”Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1770”. Kuten ohjelman esittelyssä todetaan, se on kertomus siitä kuinka Lontoolainen Oxfordin yliopiston musiikkitieteen tohtori Charles Burney teki vuonna 1770 laajan matkan Ranskaan ja Italiaan. Matkan tarkoituksena Burneyllä oli kerätä materiaalia, jotta voisi myöhemmin kirjoittaa ensimmäisen nykyaikaisen musiikinhistorian englannin kielellä. Poikkeuksellisen sivistyneen, lahjakkaan ja oivalluskykyisen Burneyn matkakertomus avaa kiehtovan ja rikkaan näköalan aikakauden eurooppalaiseen musiikkiin - eikä vain musiikkiin, vaan ajan värikkääseen elämään muutenkin.

Ohjelma kuullaan torstaisin kello yksitoista ja on tietenkin myös Areenassa. Se on kertakaikkisen hieno ohjelma ja toimii samalla kunnianosoituksena Kari Rydmanille, joka ensi syksynä täyttää kunnioitettavat 80 vuotta.

Kuten viime lauantaina mainitsin, on Yle kerännyt lähestyvien 90-vuotisjuhliensa kunniaksi kuuntelijoiden ja katselijoiden tarinoita Yleisradiosta. Koska tarinoita on niin huikea määrä, luen Yle Radio yhtä koskevia juttuja pitkin kesää. Tässä nimimerkki ”Ylen ihanaa” kirjoittama viesti:

”Lauantain toivotut on koukuttanut minut jo pienenä lapsena. Ja kiinnostus on jatkunut, vaikka välillä 1-sijasta kilpailee vahvasti Muistojen bulevardi ja sen ihanat nuoruuteni sävelet. Mökillämme on saunassakin kaiutin ja kun saunan lämmittää sopivaan aikaan, voi kuunnella toivottuja lauteilla istuen ja järvelle tähyten. Silloin ei ole köyhä eikä kipeä vaan tulee ihan lintukotomainen olo. Eikä sen ohjelman kanssa varmaan veroeurojakaan kulu liikaa.”

No ei kulu. Me olemme täällä radion puolella erityisen hyviä tekemään niukoilla resursseilla laadukasta sisältöä. Aina ei tarvita helikoptereita tai jättistadioneita – usein hyvä idea ja yksinkertainen toteutus tuottavat hienon lopputuloksen. Näitä Yle-tarinoita löytyy lisää Ylen nettisivuilta osoitteessa Sinun tarinasi yle.fi.

Kaikenlaista palautetta otamme mielellään vastaan ja osoitteethan ovat: joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. 

Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

Eikö sellainen sanonta ole, että minkä kesä kastelee, sen se myös kuivaa.

Luotetaan siihen.

Kaj Färm

Radio 1 vastaa 18.6.2016

Lähetykset

  • la 18.6.2016 12.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Hauskaa juhannusta, upeaa Suomen lipun päivää unohtamatta ollenkaan lukuisia nimipäiväsankareita, hääpäivän viettäjiä, häitään viettäviä ja joku on varmaan syntynytkin tänään. Joka tapauksessa: onnea kaikille!

    Yllättävän pian juhannuksen jälkeen koittaa suloinen heinäkuu. Radio yhdellähän on perinteenä nostaa heinäkuussa esille jokin teema, jota käsitellään eri ohjelmissa ja ohjelmatyypeissä hyvinkin erisuuntaisista lähestymiskulmista. Viime heinäkuussa oli esimerkiksi hyvin suosittu ”Keskiajan heinäkuu”. Vuoden 2017 heinäkuun teemana on toivo. ”Toivon heinäkuu”.

    Perustelenpa hiukan ja ensin pieni tarina:

    John Adams oli Yhdysvaltain toinen presidentti ja ehdottomasti aliarvostettu valtiomies. Siteeraan hänen puhettaan vuodelta 1780:

    "Minun täytyy opiskella politiikkaa ja sotataitoa, jotta pojillani olisi vapaus opiskella matematiikkaa ja filosofiaa. Poikieni tulisi opiskella matematiikkaa ja filosofiaa, maantiedettä, luonnonhistoriaa, laivaston arkkitehtuuria ja kaupankäyntiä, jotta he antaisivat omille lapsilleen oikeuden opiskella maalaustaidetta, runoutta, musiikkia, arkkitehtuuria, kuvanveistoa, kudontaa ja posliininvalmistusta."

    Minusta tuossa on hieno, valistushenkinen ajatus siitä, että turvallisuus ja talous ovat perusta, jonka varaan on hyvä rakentaa elämää aidosti ilahduttavat seikat, kuten kulttuuri, tieteet ja taiteet (unohtamatta laivaston arkkitehtuuria).

    Sen sijaan Suomessa on viime vuosina levinnyt yleinen toivottomuuden ja näköalattomuuden henki. Tällä latistetaan valitettavasti ennen kaikkea tulevia sukupolvia eli nuoria joiden se tulevaisuus oikeasti on. Kauhistellaan kuinka tulevilla sukupolvilla elämä tulee olemaan ankeaa: ei "kunnollista" työpaikkaa, ei varaa juuri mihinkään, edessä on luokkakierre alaspäin eikä eläkkeellekään pääse ikinä. Tällaisen oikeastaan päivänpolitiikkaan liittyvän asenteen lietsominen on lyhytnäköistä sekä vastuutonta, eikä sellaisella asenteella ainakaan mitään parempaa synny.

    Maailma muuttuu, yleensä se on muuttunut kuitenkin jollain tavalla paremmaksi ja joka tapauksessa aina tarvitaan toivoa ja siksi tämä toiveikas toivon heinäkuu.

    Tämä vuosihan on myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi ja kirkon reformin viisisataavuotisjuhlavuosi. Vaikka teemamme ei suoranaisesti liitykään niihin, niin yhteneväisyyksiä löytyy varmasti.

    Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna teema sisältyy kovin monenlaisiin ohjelmiin lukemattomin eri tavoin. Nostan kuitenkin tässä muutaman erityisen ponnistuksen:
    Keskiviikkoisin kello 15 uutisten jälkeen kuullaan Matti Johannes Koivun ohjelmasarja ”Tulevaisuuksien historia”. Mielenkiintoinen avaus, joka lupaa katsoa suomalaisia tulevaisuuksia 1980-luvun lapsen sukupolvikokemuksen näkökulmasta. Ei mikään ihan pieni lupaus ja kiinnostuneena jään odottamaan.

    Toinen mielenkiintoinen sarja on maanantain historiasarjassa kuultava ”Ajan ihmeelliset naiset” sarja: Mistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun naiset löysivät tuen ja toivon työlleen? Toimittajana on Mari Lukkari ja ohjelma kuullaan maanantaisin kello 12.10.
    Myös Tiedeykkönen, varsinkin perjantaisin kello 12.10, omistaa heinäkuun erilaisille toivo-aiheille toivoa luovasta teknologiasta aina Itämeren kaikesta huolimatta toiveikkaaseen tilaan.

    Lukemattomia muitakin upeita sarjoja ja pisteohjelmia musiikista draamaan on luvassa, mutta tässä en ehdi niitä millään kaikkia luettelemaan.Me kerromme niistä kyllä pitkin kesää lisää ja minäkin palaan vielä asiaan. Olkaa kuulolla.

    En tällä kertaa käsitellyt varsinaista palautetta, mutta ensi viikolla sitten taas.

    Lähettäkää postia joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Vielä kerran: Iloista juhannusta!

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 24.6.2017)

  • Aloitetaanpa ajankohtaisella ja aivan tuoreella viestillä:
    "Hei ehdottaisin että Yle Radio 1 yhdessä Yle Areenan kanssa tekisi historiasarjan Suomen poliittisten puolueiden hajaannuksista. Näitä hajaannuksia on tapahtunut suurella volyymilla muun muassa SDP:ssä (TPSL), Maalaisliitossa (SMP), RKP:ssa (POP), SKDL:ssä (Deva)
    ja nyt Perussuomalaisissa (Uusi Vaihtoehto)
    En keksi muita hajaannuksia mutta kyllä historiantutkijat varmaan
    löytyvät muita esimerkkejä
    Tällainen historiasarja olisi nyt ajankohtainen
    Ystävällisin terveisin Rahul"

    Erinomaisen kiinnostava ajatus! Tuo POP eli Perustuslaillinen oikeistopuolue hajotti muuten osaltaan myös Kokoomusta. Sen taustallahan oli poikkeuslaki, jolla Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin ilman vaaleja. Tätähän eivät läheskään kaikki aikalaiset hyväksyneet vaikka se suuren enemmistön saikin. Ja onhan Sosialidemokraateilla ollut monenlaista hajaannusta vuosikymmenten mittaan puhumattakaan muusta vasemmistosta.
    Näitä asioita on toki käsitelty tai ainakin niihin on viitattu pitkin viikkoa Viimeksi hieman perinpohjaisemmin eilen kun Leikolan ja Lähteen vieraina oli kaksi politiikan konkaria eli kansanedustaja Ilkka Kanerva ja Keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula, joka nykyään on keskittynyt poliittisen historian tutkimiseen.
    Mutta toki tämä ansaitsisi perinpohjaisen historiasarjankin.
    Tuo Leikola ja Lähde kannattaa joka tapauksessa kuunnella Areenasta, jos sitä ei eilen sattunut kuulemaan. Herrat olivat muuten jo kesälomalla, mutta kyllähän nuo politiikan toimittajat tiedetään. Tällaisella viikolla oli pakko päästä studioon vaikka raamit kaulassa. Hyvä niin, erinomainen ohjelma kaiken kaikkiaan.

    Niin vaikeata kuin se joillekin on ehkä ymmärtää, niin on myös kansanosa, joka on lopen kyllästynyt näihin päivänpoliittisiin kähinöihin. Onneksi heillekin on runsasta tarjontaa täällä Yle Radio yhdessä. Yksi tällainen hieman tuskastunut kuuntelija on Anja, joka onneksi löysi muuta ja kovin mieleistä kuunneltavaa:

    "Aivan ihana tämä "Syötävät sävelet"-sarja! Ihanaa musiikkia ja ihania ruokalajeja! Ainoa vika on, että sitä kuunnellessa tulee nälkä ja bikinikuntoon on vielä hieman matkaa."

    Niinpä niin. Joka tapauksessa Syötävät sävelet kuullaan radiosta keskiviikkoisin kello 14 ja uudemman kerran perjantaisin kello 11. Viitaten Anjan huoleen, niin ehkä ohjelma kannattaakin kuunnella Areenasta juuri ruokailun jälkeen.
    Kas, elämäntapavinkkejä olen näemmä päätynyt antamaan!

    Siteeraan tähän vielä puhelua, jonka sain Laurilta eilen.

    "Tiedeykkösessä kuultu ohjelma historian toteutumattomista vaihtoehdoista oli aivan loistava! Ja kuinka viehättävä ajatus onkaan, että Suomi olisi päätynyt osaksi Tanskaa! Silloin ei täälläkään tarvitsisi nurista, minkälaista olutta mistäkin saa ostaa, vaan olisimme taatusti rennompia. Mutta minkäs voit."

    Lauri viittaa tässä Tiedeykkösen jaksoon: "Toteutumaton historia - Mitä jos Suomi olisi päätynyt osaksi Tanskaa"
    Tuossa Sakari Silvolan toimittamassa ohjelmassa puhutaan myös muista aivan mahdollisista, mutta toteutumattomista historian vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa.
    Areenasta löytyy vielä.

    Sitten taas ohjelmia kuuntelemaan ja palautetta antamaan unohtamatta hyviä ideoitanne. Tätä kaikkea joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista viikonloppua

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 17.6.2017

  • "Miksi aamuisin noin kello 5.58, kun yöklassinen loppuu, alkaa käki kukkua, enää ei tule viikon luontoäänen ääntä? Sitä tuli aiemmin keväällä, mutta nyt alkoi käki riehumaan jostain syystä."
    Ullalle on jo vastattukin suoraan ja henkilökohtaisesti, mutta kerrottakoon kaikille muillekin, mitä kuuluttajamme Tuija Kurvinen vastasi:

    "Kesäisin Yle Radio 1:n aamun aluksi kukkuva käki on monivuosikymmeninen perinne. Vanhin kollegani Jari Aula muistelee, että käki kukkui kesäisin jo 1980-luvulla, kun hän nuorna miesnä radiotöitä aloitteli.
    Käki kukkuu Yle Radio 1:n aamuissa ennen klo 6:tta (sunnuntaisin klo 7:ää) äitienpäivästä elokuun alkupuolelle. Kun käki saa vihneen kurkkuunsa, Yle Radio 1:n aamuissa ääntelevät viikkoluontoäänet ja niiden jälkeen kanavan aamu alkaa muilla luonnollisilla äänimaisemilla. Niitä kuullaan taas seuraavaan kevääseen ja vuoden ensimmäiseen viikkoluontoääneen asti."

    Näin siis ovat asiat käkien ja muiden luontoäänien suhteen. Kaikki tarkasti harkittua ja hyvin perusteltua, sanoisin.

    Sen sijaan Kimmon mielestä kaikki ei ollut kohdallaan eilisaamun Leikolassa ja Lähteessä. Heidän aiheenaan oli "Perussuomalaisten suunta ja tulevaisuus" ja keskusteluissa heidän kanssaan olivat yliopistonlehtori Emilia Palonen ja toimittaja Unto Hämäläinen. Ohjelma on muuten kuunneltavissa tietenkin Areenassa, mutta mennään Kimmon asiaan:
    "Miksi ihmeessä Perussuomalaisten asioita ovat pyörittelemässä muut kuin perusuomalaiset itse? Hittoako meidän asiamme muille kuuluvat! Eihän urheilussakaan Jokereiden asioita kysellä Tapparan porukoilta tai IFK:n asioita Kärpiltä."
    Mielenkiintoinen analogia urheilujournalismiin, täytyy myöntää. Mutta jatketaanpa sitä: Eikö esimerkiksi jalkapallo-otteluiden yhteydessä studiossa toimi asiantuntijoina juuri joukkueiden ulkopuoliset spesialistit? Emmekö voisi ajatella, että Unto Hämäläinen oli hieman kuin Jari Litmanen ja Emilia Palonen vaikkapa valmentaja Marianne Miettinen. Leikola ja Lähde taas olivat hieman kuin Leikola ja Lähde - eiköhän heiltä jalkapallopuhekin sujuisi.

    Kuten monet kuuntelijamme ovatkin jo huomanneet, on kesä tuonut sekä tuttuja että aivan uusia muuttolintuja ohjelmistoomme. Nostan tässä kolme musiikkiohjelmaa eli Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmät ovat jälleen laskeutuneet joukkoomme Se kuullaan keskiviikkoisin kello 11 ja toisena lähetyksenä sunnuntaisin kello 14.
    Kokonaan uusi tuttavuus on "Syötävät sävelet", joka on mainio yhdistelmä musiikkipuhetta ja kulinarismia. Se kuullaan täällä Radio yhdessä koko kesän ajan keskiviikkoisin kello 14 ja toisena lähetyksenä perjantaisin kello 11. Lisäksi siihen kuuluu televisiosarja, mikä nähdään Teemalla elokuussa. Lisäksi Areenassa on, paitsi nämä ohjelmat, monen moista muutakin lisämateriaalia resepteistä lyhytvideoihin. Kannattaa tutustua.

    Kolmanneksi nostan vielä myös aivan uudenlaisen ohjelman Yle Radio yhdessä eli Susanna Vainiolan ja Tuuli Saksalan toimittama"Rakas ääniraita". Siinä otamme aivan uusia askeleita, sillä tekijät kartoittavat maailmaa musiikin ja esseitten kautta, mutta musiikin alueena onkin lähinnä populaarimusiikki. Kyseessä ei ole mikään rock-radio-valtaa-kanavan-hanke, vaan mielenkiintoinen genrerajoja ylittävä hanke. Ollaan avoimin mielin ja korvin.

    Ja sitten mielipiteitä siitä ja muustakin ohjelmistosta voi taas lähettää niin paljon kuin sielu vaatii joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kesäistä viikonloppua - vai onkohan tämä toiveajattelua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 10.6.2017

  • "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä". Näin siteerasi Carl Barksia eräs Ylen lojaali kuuntelija alkuviikosta minulle lähettämässään viestissä.
    Sen enempää en puutu yhtiön asioihin, kunhan totean, että todella kovia ja ankaria aikoja elettiin Suomessa varsinkin 1930- ja -40-luvuilla. Näitä aikoja käsitteli viime viikolla päättynyt Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin radiosarja "Ankarat vuodet".

    Tähän sarjaan kiinnitti huomionsa myös nimimerkki "Pitskun äijä":
    "Ankarat vuodet -sarja on täysosuma. Rutinoituneet esiintyjät Hovi ja Lehtinen etenevät huolella tehdyn käsikirjoituksen mukaan vähäeleisesti, turhan paisuttelun ja päivittelyn välttäen, viihdepätkillä asiasisältöä sopivasti jaksottaen. Mukaansa tempaava tyyli tuo vanhan polven radiofanille etsimättä mieleen Martti Silvennoisen ja Kavo Laurilan parhaina hetkinään. Tämä on radiodokumenttia parhaimmillaan. Vahinko, ettei sarja pysy Areenassa edes itsenäisyyden juhlavuotta."

    Tekijänoikeussyistä sarja on todellakin kuunneltavissa Areenassa vain 30 vuorokautta esityksen jälkeen, mutta yritän selvittää olisiko asialle mitään tehtävissä. Näin juhlavuoden kunniaksi, vaikka.

    Samaa ohjelmaa kiittelee myös Marjatta Helsingistä, ja esittää myös idean, jota on totisesti syytä harkita:
    "Hei! "Ankarat vuodet" päättyivät juuri äsken, kun kuulimme viimeisen jakson tästä ohjelmasarjasta. Se oli valtavan hyvä ohjelma kaikkinensa. Ennen kaikkea se oli hyvää kuunneltavaa, meille, jotka emme tiedä mistään mitään, kas, kun potkimme kapaloissa niinä aikoina tai sitten emme olleet edes syntyneetkään! Kiitos ohjelman tekijöille: Lasse Lehtiselle, Seppo Hoville, Vesa Saariselle ja tuottaja Pertti Ylikojolalle sekä kaikille, jotka olivat ohjelmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa. Te kaikki olitte tehneet valtavan työn. Jokaista ohjelmajaksoa odotti todella innolla.
    Olisiko mahdollista ohjelman uusiminen syyspuolella - nyt se lähetysaika oli maanantaisin klo 14.00 eikä ehkä tavoittanut esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat työelämässä - me eläkeläiset saimme nauttia ohjelmasta kaikessa rauhassa nojatuolissa istuen. Mitenkä olisi esim. lauantaisin iltapäivällä uusinta, joskus noin klo 14.00, 15.00 tienoilla? Se olisi mahtavaa!!
    Haikaillaanko tässä "Ankarien vuosien" perään - kyllä, ohjelma, joka on tehty niin huolella, asiantuntemuksella, antaumuksella, asioihin paneutumisella ja jossa huumori ja hauskuus kulkivat koko ajan mukana, vaikkakin oli niin vakavista ja kipeistäkin asioista kyse. Musiikkipuoli oli aivan ihana, oma lukunsa. Myös Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin esitystapa, kertoileva, "lupsakka" ja mukaansatempaava, sai kuulijan jo sarjan ensimmäisestä jaksosta alkaen mukaansa. Kun ohjelma alkoi, puhelin suljettiin äänettömälle! Kiitoksin, monin terveisin: Yle 1:n uskollinen kuuntelija"

    Kiitoksia tuostakin ideasta. Jos löytäisimme sarjalle sopivan uusintapaikan, niin se palautuisi syksyllä myös Areenaan eli melkein kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Katsotaan, mitä voimme tehdä.

    Jotta muutkin ohjelmat saisivat edes hieman huomiota, luetaan tähän loppuun palautetta musiikista:
    "Kuulin viime viikolla kehuttavan "Aamusoittoja". Ne ovat varmaan oikein hyviä, vaikka itse aamuvuorotyöläisenä harvoin pääsen niitä kuuntelemaan. Sen sijaan myöhemmät levykonsertit, kuten "Klassista kahteen" ja "Faunin iltapäivä" tulee kuunneltua lähes joka päivä ja yhtä usein ne ovat virkistäviä, laadukkaita, mutta myös viihdyttäviä. Erityisesti haluan kiittää tiistaisesta Faunin iltapäivästä, joka päättyi RSO:n mainioon tulkintaa Marlene Dietrich -klassikosta: "Ich hab’ noch einen Koffer in Berlin". Aivan ihana ohjelma kokonaisuudessaan!"
    Näin kiitosteli Päivi ja lupaan välittää sen ohjelman laatineelle Marja Vehkaselle.

    Lähettäkää lisää hyviä ideoita, kohtuullisia pyyntöjä, kohtuuttomia moitteita ja ansaittuja kiitoksia. Näin voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 3.6.2017

  • "Haluan lämpimästi kiittää, että saan nauttia Radio1:n hyvistä ohjelmista.
    Jo vuosia sitten jäi erityisenä muistona mieleen klo 7 uutisten jälkeen Aamusoitto, joka pelasti masentavan, pimeän marraskuisen aamun automatkan työhön,kun räntäsade sameutti näköalaa ja tuntui, ettei herää millään työn alkuun.

    Sitten tapahtui muutos, huikea piristys: kuulin innostavan viulukappaleen, jotka jäin vielä parkkipaikalla kuuntelemaan loppuun. Täytyi ihan jäädä kirjaamaan muistiin, mikä oli tämä esitys. Sillä kertaa päiväni pelastus oli Wieniawskin scherzo tarantella Itzhak Pehrlmanin soittamana (menin ostamaan hänen levynsä sen jälkeen).
    Lukemattomat ovat ne kerrat, kun olen saanut iloa, lohdutusta, lempeyttä ja virkistystä Radio1:stä kuuluvasta musiikista pitkin päivää. Kiitos siitä!
    Toinen asia, joka nyt kirvoitti kirjoittamaan, on kuulemani Kuusi kuvaa -ohjelma. Olen usein sitä sattunut kuulemaan ja päässyt matkalle monenlaiseen, kiinnostavaan elämään eri tarinoiden kautta. On ollut antoisaa kuunnella niitä omien askareitten lomassa.
    Moni muukin hetki Radio1:n äärellä on tarjonnut iloa, innostusta ja virkistystä sekä monesti myös uutta ajateltavaa.
    Tämä on ollut minun kokemukseni ja uskon, että moni on samaa mieltä. Toivon, että tämä palaute antaa myös teille kaikille asianosaisille iloa ja voimaa työhönne, joka on vaikuttavaa, koskettavaa ja merkittävää."
    Aurinkoista kesän odotusta toivottaa näillä kauniilla sanoilla Elvi, mistä kiitos.

    Rehellisyyden nimissä on sanottava, että toisenlaistakin palautetta on tullut. Tässä yksi kipakammasta päästä:
    "Yleisradiossa käsitellään nykyisin opposition esittämiä kannanottoja "ainoana totuutena", muiden esittämät asiat otetaan esille muutamalla sanalla. Sen jälkeen Heinäluomat, Rinteet, Ville Niinistöt, Andessonit ja heidän heimolaisensa "asiantuntijat" paasaavat mielipiteensä vaikka kuinka pitkään. Se on sitten vissiin aina tasapuolista ja perustuslain mukaista. Kun ei tunne kuuluvansa noihin "hengenheimolaisiin", niin tasapuolisuus ja tuo perustuslaillisuuskin tuntuu hyvin kaukaiselta."
    Näin nimimerkki "Niin monet kerrat mielensä pahoittanut"

    Politiikka herättää aina suuria tunteita ja hyvä niin. Asioista saa ja pitääkin olla eri mieltä ja käydä niistä keskustelua. Se on nähdäkseni yksi länsimaisen kulttuurin ehdottomista vahvuuksista: eri mielipiteiden yhteensaattamisesta syntyy aina jotain uutta ja luovaa. Historia tuntee monia sellaisia yhteisöjä ja valtioita, joiden tavoitteena on ehdoton yksimielisyys. Yleensä se on jouduttu toteuttamaan väkisin, sillä uteliaisuus ja sen mukainen erimielisyys - siis kysymykset "onko noin ja miksi muka" - on ihmisen perusominaisuus. Tuollaiset yhteiskunnat saattavat hyvinkin saavuttaa jonkin hetkellisen "vakauden", mutta hyvin pian se johtaa pysähtyneisyyteen, taantumaan ja jopa luhistumiseen. Historia tuntee tästä useita esimerkkejä keisareiden Kiinasta aivan viime vuosikymmenten ja vuosienkin tapahtumiin.
    Eläköön siis erimielisyys!
    Ylen omat arvothan ovat luotettavuus, riippumattomuus ja kaikkien ihmisten arvostaminen.
    Ne eivät ole mitenkään itsestään selviä saati helppoja sanoja, kuten olemme saaneet huomata, mutta onnistuessamme, ne tukevat erinomaisesti tuota mainitsemaani länsimaista eetosta.
    Tämä eetos oli lipsahtaa paatoksen puolelle, joten palataanpa asiaan. Kiitos kaikenlaisesta palautteesta ja sitä otetaan taas pienen tauon jälkeen kernaasti vastaan joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Muistetaan nauttia valosta nyt, kun sitä taas on.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 27.5.2017

  • “Oikein onnellista kevättä aivan kaikille, mutta erityisesti Radio yhden musiikkitoimittajille”
    Näin riemukkaasti aloittaa kirjeensä Päivi ja jatkaa:

    ”Minusta viime viikkoina teillä on ollut aivan erityisen kaunista, eloisaa ja iloista musiikkia. Varsinkin nämä kuuluttajien kuuluttamat ohjelmat kuten Faunin iltapäivä, Klassista kahteen ja unohtamatta aina ihanaa Muistojen bulevardia ja aamun moninaista musiikkia. Onko ”vika” minussa vai oletteko oikein voimalla päättäneet tuoda kevään Suomeen ja ainakin tälle kanavalle?

    Minä olin nuoruudessani joskus 1970-luvulla aikamoinen Abba-fani ja siteeraankin nyt yhtä sen aikaista suosikkikappalettani teille: Thank you for the music! Abbaa en enää kuuntele muuten kuin joskus iltasella nostalgisessa vireessä, jos tiedät, mitä tarkoitan, mutta sitäkin enemmän Yle Radio yhtä ja ennen kaikkea musiikkia sieltä. Toki arvostan myös fiksuja puheohjelmianne, mutta tämä musiikki on ilahduttanut minua aivan erityisesti viime viikkoina. Kiitos siis siitä.”

    Kiitokset Päiville, minäkin olen huomannut positiivisen ja keväisen vireen monissa musiikkivalinnoissamme. Joka tapauksessa valoisaa kevättä sinne Helsingin Herttoniemeen.

    Vapun ohjelmia on myös kiitelty ja kommentoitu monella tapaa. On myös kritisoitu haastateltavien huonoa tai jahkailevaa ulosantia. Näin yleisesti ottaen voisin sanoa siitä sen verran, että varsinkin suorissa keskusteluohjelmissa tämä saattaa todellakin joskus olla ongelma. Haastateltavathan eivät pääsääntöisesti ole radiopuhumisen ammattilaisia ja monesti käy niin, että vaikka henkilö on normaalielämässä aivan selkeä ja sujuvasanainen, voi suora haastattelutilanne luoda niin jännittyneen tunnelman, etteivät sanat oikein solju. Tällainen tilanne on kaikille toimittajille tuttu painajainen eikä tietenkään helppo haastateltavallekaan. Hyvä toimittaja pyrkii tietenkin auttamaan ja helpottamaan tilannetta kaikin mahdollisin tavoin. Joskus se onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Olkaamme siis armollisia toisillemme.

    Myös Ykkösaamu puhuttaa, mikä onkin yksi sen tarkoituksista. Esimerkiksi perjantaiaamuinen pohdinta Suomen puolueettomuudesta on herättänyt tunteita. On kysytty, miksi Suomen täytyisi yhä hokea Venäjän mieliksi puolueettomuusmantraa eli hokemaa, kun selvästi kuitenkin olemme integroituneet EU:hun ja länteen. Toisaalta toiset tuntuvat kaipaavan johonkin hieman myyttiseenkin ”puolueettomuuden kulta-aikaan”, mitä sillä sitten itse kukin tarkoittaakaan. Joka tapauksessa keskustelua käydään ja sehän on aina hyvä asia.

    Myös eilinen Tiedeykkönen on ihastuttanut: ”Teki oikein itsenikin mieli hankkiutua Huippuvuorille, kuunnellessani tutkijan matkasuunnitelmia”, kertoi ilahtunut soittaja. Tuo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Mikko Sipilän haastattelu Tiedeykkösessä on tietenkin kuultavissa Areenassa, kuten muutkin tässä mainitut ohjelmat.

    Kiitoksia taas kaikesta palautteesta. Kevät keikkuen tulevi – välillä on lämmintä ja sitten taas kylmempää, mutta radiota voi kuunnella kaikilla säillä. Kertokaa ajatuksistanne joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 6.5.2017

  • ”Nyt olen kiitollinen kanavapäällikölle!”

    No jopas. Näin kuitenkin aloitti Sakari viestinsä, mutta selityskin on luvassa:

    ”Viime lauantaina kehotit kuuntelemaan alkavaa Nokia-kuunnelmaa ja tämäpä poika totteli ja on todella iloinen, että niin teki. 'Nokia – Suomen suurin tarina' -kuunnelman ensimmäinen osa oli aivan fantastinen avaus. Nokian ohella hyvin kuvatuksi tuli myös menneiden vuosikymmenten Suomi ja sen asenteet. Sehän oli silkkaa kulttuurihistoriaa! Jopa vuorineuvosten ja pankkiirien puhetapa tuntui autenttiselta.

    Vaikka olen vielä nuori mies - eli ikäni alkaa nelosella – tykkään kuunnella kuunnelmat radiosta, jos vain mahdollista. Siksi odotankin ensi maanantai-iltaa innoissani, päästäkseni kuulemaan seuraavan Jorma Ollilan kautta käsittelevän osan. Sen ajan muistan hyvin itsekin.

    On siinä puolensa, kun taas on poikamiehenä – vaikka ei se tainnut minun oma valintani ihan ollakaan: saapahan ainakin päättää ihan itse, miten iltansa viettää – oli vappu tai ei.

    Kiitokset tekijöille: loistavaa työtä!”

    Näin siis Sakari jostain päin Suomea. Seuraava viesti taas tulee Britanniasta:

    ”Hei Yle! Voiko Nokia-kuunnelmasarjaa kuunnella Suomen rajojen ulkopuolella?”

    Kyllä voi. Ennen brexitiä ja uskoakseni myös sen jälkeen. Sen voi kuulla Areenasta, jossa ovat jo valmistuneet kolme ensimmäistä osaa.

    Toki kunnioitan Sakarinkin hyvää tapaa kuunnella radio-ohjelmat radiosta ja siksi on hyvä muistaa myös varsinainen lähetysaika eli maanantaisin kello 19.03.

    Sitten asiaa iltahartauksista:

    ”Miksi ei iltahartautta myös uusita illan ohjelmien päätteeksi ennen yömusiikkia. Nyttemmin se usein jää kuulematta muiden kiireiden vuoksi.”

    Tätä on muuten kysytty aiemminkin. On jopa ehdotettu, että iltahartaus siirrettäisiin kokonaan pois alkuillasta myöhäisiltaan. Siihen olen sanonut, että iltahartaus on tärkeä ohjelma monille ikääntyneimmille kuuntelijoillemme, joille tuo aika ennen Yöklassista olisi liian myöhäinen. Mutta tätä ehdotusta uusimisesta on kyllä syytä pohtia. Kiitos mainiosta ajatuksesta.

    Kiitoksia on sadellut myös Muistojen bulevardille erityisesti sekä yleisesti, Tiedeykköselle ja jopa tälle Radio yksi vastaa ohjelmalle! Jotain keväthuumausta lienee siis ilmassa.

    Tuoreimmissa kiitoksissa kehutaan perjantaista Leikola ja Lähde ohjelmaa, jonka otsikkona oli näin vapun tunnelmissa: ”Kaikkien maiden robotit liittykää yhteen.” Eräs kuuntelija totesi, että ”on suurenmoinen taito keskustella robotiikasta samaan aikaan kovin asiantuntevasti ja viihdyttävästi ja jopa hauskasti. Kiitos tästä kuuluu myös hyville vieraille.” 

    Vieraina Leikolalla ja Lähteellä olivat EVA:n johtaja Matti Apunen ja psykologian professori Göte Nyman.  Tämäkin ohjelma on tietenkin kuunneltavissa Areenassa. Sieltä joku robotti panee sen sitten pyörimään.

    Kevät etenee ja ymmärrän, että kaiken lainen pensaissa kykkiminen ja mullan rapsuttelu vie aikaa. Siihenhän radion kuuntelu sopii mitä mainioimmin, mutta lähettäkää myös palautetta ja hyviä ideoitanne.

    Näin voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Vappuaatto on huomenna ja maanantaina sitten itse Vapun päivä: työläisten, opiskelijoiden ja kaikkien keväästä iloitsevien ihmisten juhla. Viettäkää sitä aivan kuten tapoihinne kuuluu, mutta lämmintä päälle ja ajoissa nukkumaan.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 29.4.2017

  • "Kiitos Yle radio 1:lle pääsiäisen ajan musiikkitarjonnasta. Mitä olisi pääsiäinen ilman passioita."
    Olen tämänkin kuuntelijan kanssa aivan samaa mieltä. Sekä Matteus-passio että Johannes-passio olivat hienoja esityksiä. Muutenkin pääsiäisajan ohjelmisto on saanut paljon kiitoksia. On pidetty erittäin tärkeänä, että ohjelmistakin huomaa että on pääsiäisaika. Tämä on tärkeä periaate meillä Yle Radio yhdessä: on aika arjelle ja on aika juhlalle ja sen tulee kuulua ohjelmissa.

    Samaan asiaan kiinnittää huomiota myös Minna Espoosta:
    "Kiitos jälleen kerran toimittaja Eva Tigerstedtin loistavista ohjelmista! On joka kerta suuri ilo kuunnella hänen huippukiinnostavia, paneutuvia ja ammattitaitoisesti taustoitettuja ohjelmiaan. Esimerkiksi Klassikkoparatiisin Matteus-passio pähkinänkuoressa oli yksi pääsiäiseni kohokohtia!"
    Kiitos kiitoksesta. Ne on välitetty myös Eva Tigerstedtille.

    Sitten kirje Oulusta:
    "Yle Radio 1 on mainio kanava, jolta tulee paljon kuuntelemisen arvoisia ohjelmia. Varsinkin lauantain puolenpäivän jälkeen lähetettävä "Maailmanpolitiikan arkipäivää" sekä kello 12.35 lähetettävät kolmannen maailman ja eurooppalaiset puheenvuorot kuuluvat suosikkeihini, mutta… Tässä on se suuri mutta: Mihin katosivat amerikkalaiset puheenvuorot?"
    Tätä kyselee Arto ja esittää omia arvauksia tämän sarjan loppumisen syistä. On kuitenkin niin, että nämä arvaukset menevät pieleen siitä yksinkertaisesta syystä, että amerikkalaisia puheenvuoroja ei ole lopetettu. On kuitenkin totta, että tammikuun jälkeen ohjelmistossa on ollut ainoastaan kolmannen maailman ja eurooppalaisia puheenvuoroja. Osittain se johtuu siitä, että Yhdysvaltain asiat ovat olleet kovin voimakkaasti esillä muussa ohjelmistossa ja osittain syynä on se, että sekä kolmannen maailman että eurooppalaiset puheenvuorot viettävät juhlavuottaan: ensin mainittu kolmekymmentäviisivuotisjuhlaa ja eurooppalaiset kolmekymmenvuotisjuhlaansa radiossa. Mutta kuten sanottu, kunhan tuottaja Juha Kulmanen löytää jonkun hyvän, analyyttisen ja uusia näkökulmia avaavan Amerikkaan liittyvän kirjan tai artikkelin, kuulemme aivan varmasti myös amerikkalaisia puheenvuoroja vastakin.
    Kiitoksia hyvästä muistutuksesta Artolle Ouluun.

    On myös kyselty kuunnelmasarjan "Jäätynyt mies" musiikista. Kenen säveltämää musiikkia mahtaa kuunnelmassa kuulua? Tämä osoittautuikin kiperäksi kysymykseksi kyseisen klassikkokuunnelman kohdalla. Täytyy vain todeta, kuten kuunnelman nauhatiedoissakin, että tunnistamatonta musiikkia vuodelta 1965. Vinkkejä otetaan vastaan!

    Kuunnelman ystäville kerrottakoon myös tietoa tulevasta. Ensi maanantaista 24. huhtikuuta alkaen Radioteatteri esittää Tuomas Timosen kirjoittaman ja Juhana von Baghin ohjaaman neliosaisen uutuuskuunnelman, jossa itsenäisen Suomen moderni historia näyttäytyy Nokia-yhtiön tarinan kautta. Teos on Radioteatterin juhlaohjelmistoa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Itselläni oli ilo ja kunnia kuulla tämän "Nokia - Suomen suurin tarina"-kuunnelmasarjan ensimmäinen osa ja täytyy sanoa, että se oli huikea. Taloushistoriaa, joka koukuttaa kuin trilleri. Suosittelen todella vahvasti. Siis ensi maanantaina täällä Yle Radio yhdessä heti kello yhdeksäntoista uutisten jälkeen.

    Kiitoksia jälleen palautteesta, ideoista ja hyvistä kysymyksistä. Niitä kaikkia toivon lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista viikonloppua

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 22.4.2017

  • "Ongelmani on eräs tekninen haaste", aloittaa kirjeensä Sakari ja jatkaa:
    "Uskallan väittää, että Yle Radio 1 on laadukkain ja syvällisin kotimainen media ja nautin sen tarjonnasta suuresti työmatkoillani, kotona käsitöitä tehdessäni sekä erityisesti juhlapyhien aikana. Sisältöönne olen kasvanut kiinni jo varhaisesta lapsuudestani asti, kun vanhempani sitä säännöllisesti kuuntelivat. Toivoisin, että sama kokemus voisi välittyä pienille lapsillenikin.
    Harmikseni kuitenkin joudun kotonani Kalajoen keskustan tuntumassa toteamaan, että kuuluvuus on heikko ja se häiritsee kovasti nautintoa. Olisiko teillä mahdollisuutta kohentaa tilannetta mitenkään?
    Kiitokset vielä erinomaisesta työstänne. Arvostan teidän aitoa, konstailematonta ihmisyyttä, joka tuntuu olevan katoava luonnonvara radiokanavilla yleisesti."

    Sakarille on jo vastattu ja koetettu auttaa häntä, mutta koko ongelma ei näillä keinoin kylläkään ratkea. Olemme kiusallisen tietoisia Yle Radio 1:n kuuluvuuden kehnoudesta monella paikkakunnalla ja jopa aivan pääkaupunkimme keskustassakin. Asian korjaamisesta ovat neuvottelut jakelusta vastaavan Digitan kanssa käynnissä. Toivottavasti tuloksiin päästään pian.

    Sitten viestiä Eilalta:
    "Terveisiä Lasse Lehtiselle ja Seppo Hoville. Suuret, suuret kiitokset teille ohjelmasta Ankarat vuodet. Olen yli 80- vuotias ja kokenut sodan. Olen kuunnellut kaikki 14 ohjelmaanne. Ohjelma on parhaimpia, mitä olen elämäni aikana kuunnellut. Kuuntelen aina korva tarkkana, mitä ohjelmassa kerrotaan. Olen syntynyt Oulussa ja asunut Petsamossa. 2 kertaa evakkona ensin Petsamosta ja sitten Ivalosta. Olette aivan hurmaavia."
    Näin kertoo nimimerkki "Eila 80-kymppinen". Kiitoksia Eilalle. Tuolla ohjelmasarjalla on paljon ja eri-ikäisiä kuuntelijoita ympäri Suomen niemen.

    Sitten kiitokset ja mainio idea uskolliselta kuuntelijaltamme:

    "Maija Elonheimo on miltei journalistinen ihme! Brysselin kone, jonka luulisi olevan tylsä ohjelma, on yksi teidän parhaista. Mitä se nainen ei tiedä EU:sta ei ole tietämisen arvoista, ja hän osaa jakaa tietoa. Hänelle pitäisi ehkä antaa uusi ohjelma "Sote -kone", niin me kaikki ymmärtäisimme mistä siinä sotkussa on kyse. Elonheimo on myös erinomainen haastattelija, nytkin vieras puhuu elävästi radiossa. Ei soundbiteja, ei lausuntoja, vaan oikeaa puhetta.
    Mikä Maija Elonheimo on naisiaan, mistä hän on tullut? Missä hän on oppinut tekemään noin elävää radiota? Olen kuunnellut Brysselin konetta jo vuosia, mutta en muista Elonheimon "aiempaa elämää" radiossa."
    Tuo Sote-kone on aivan mainio idea ja jos sen joku osaisi tehdä, niin Maija Elonheimo. Hän on pitkän linjan asiaohjelmien tekijä, joka parantaa kuin… ei, käytänkin toista kielikuvaa: paranee kuin viini ajan myötä.

    Sitten vielä yksi kiitos näin pääsiäisen kynnyksellä:
    "Ei mikään ei, mikään ole ihanampaa kuunneltavaa hiljaisen viikon hartaushetkessä kuin hyvällä miesäänellä puhuttu Jumalan sana! Kiitos Jukka Leppilampi, kiitos Jarmo Heikkinen! Ja hyvä virsi sen päälle. Kiitos kiitos! Terveisin tyttö maalta."

    Nyt on pääsiäisaika, ja moni haluaa varmaan hiljentyä ja rauhoittua, mutta sen jälkeen saa taas lähettää palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista pääsiäistä kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 15.4.2017

  • "Tahtoisin kiittää sydämeni pohjasta sitä henkilöä, joka keksi uusia "Jäätynyt mies" kuunnelmasarjan. Kertaheitolla palasin lapsuudenkotiini Keski-Suomeen ja aikaan, jolloin kuuntelin vaarini kanssa tätä kaikkien aikojen jännittävintä kuunnelmaa. Meillä ei ollut televisiota eikä kotitaloomme oltu vielä vedetty sähköjäkään, mutta akulla toimiva radio oli. Sitä kuuntelimme vaarini kanssa öljylampun valossa. Kuunnelma oli niin jännittävä, että vaikka olin jo koulupoika, piti minun kiivetä vaarin syliin sitä kuunnellessamme. Silloin olin aivan varma, että minustakin tulee isona merimies, joka kyntää maailman meriä rahtilaivan kapteenina. No, ihan niin asiat eivät sujuneet, vaan opetan kemiaa ja fysiikkaa lukiolaisille.
    Olen usein miettinyt, että olikohan "Jäätynyt mies" oikeastaan niin jännittävä ja tuskin se tuntuisi miltään kaikenlaisten jännityselokuvien ja televisiosarjojen turruttamassa mielessä. Siksi olin iloisesti yllättynyt kuinka hyvin se on kestänyt aikaa. Esimerkillinen kuunnelma myös nykytekijöille: näyttelijät puhuvat selkeästi ja silti luontevasti, äänimaailma on elävä, mutta konstailematon. Aivan vertaansa vailla yhä edelleen.
    Kiitos tästä nykyaikaakin hyvin kestävästä nostalgiamatkasta omaan lapsuuteni."

    Näin kauniisti kirjoitti Timo Jyväskylästä.
    "Jäätynyt mies" onkin uraauurtava teos suomalaisessa kuunnelmahistoriassa. Se perustuu Yrjö Rauanheimon saman nimiseen seikkailuromaaniin. Sarja lähetettiin ensimmäisen kerran jo 1948, ja se oli Yleisradion ensimmäinen tieteisfiktioteos radiossa. Tätä versiota ei taltioitu, mutta vuonna 1965 kahdeksanosainen sarja tehtiin uudestaan saman käsikirjoituksen mukaan.
    Seikkailusarjan on siis kirjoittanut Yrjö Rauanheimo ja tämän vuoden 1965 version ohjasi Eero Leväluoma. Näyttelijäkaartikin on vakuuttava, muiden muassa Joel Rinne, Kauko Helovirta, Helge Herala, Heimo Lepistö, Leo Jokela, Maikki Länsiö ja monet muut tuon ajan huippunäyttelijät.
    Kuunnelma kuullaan täällä Radio yhdessä lauantaisin kello 15 ja toinen lähetys on tiistaina kello 21.30. Ja sarjan aikaisemmatkin jaksot on tietenkin kuunneltavissa Areenassa.

    Draamaosasto saa vielä lisää kiitosta. Tällä kertaa asialla on Anna-Riitta:
    "Aivan ihanaa on kuunnella, kun Erja Manto lukee Marcel Proustin "Kadonnutta aikaa etsimässä" -kirjasarjaa. En aikoinani saanut luettua kuin ensimmäisen kirjan, mutta Erja Manton lukemana teksti soljuu kuin itsestään. Kiitos tästäkin kulttuuriteosta."
    Tätä klassikkoa luetaan arki-iltaisin kello 18.20. Ja tätä herkkua riittää vielä monta kuukautta. Ja kaikki tietenkin siirtyy ajallaan Areenaan.

    Huomiset kuntavaalit ovat kirvoittaneet jonkin verran mielipiteitä niin puolueitten tasapuolisesta kohtelusta kuin itse poliitikkojen kilpalaulannastakin. Sen verran tasaista on moitteitten levittäytyminen, että voisi ajatella uutistoimituksen selvinneen hyvin näistäkin vaaleista. Viimeistään huomenna sitten äänestämään kansalaiset.

    Kiitoksia runsaasta palautevuoresta, jota taas pienen tauon jälkeen olen päässyt penkomaan. Lähettäkää toki lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on muuten Palmusunnuntai, joten lienee parasta varautua virpojiin. Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 8.4.2017

  • Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki kommentoi kuuntelijapalautetta.

  • ”Brysselin kone on paras EU:ta käsittelevä ohjelma Suomessa.”

    Näin on, eikä se johdu siitä, että se on kutakuinkin ainoa säännöllinen Eu-ohjelma. Se on myös erinomaisesti toteutettu, kuten Terokin tähdentää:

    "Asiallisesti ja asiaa tuntien ohjelma avaa kansantajuisesti, mutta tyylikkäästi hankalimmatkin EU-solmut. Kiitoksia Maija Elonheimolle ja hänen päteville vierailleen.”

    Näin siis Tero Jyväskylästä. Samaa ohjelmaa kehuu myös nimimerkki ”puheohjelmien ystävä” Helsingistä ja toivoisi niin Brysselin koneelle kuten Tiedeykkösellekin uusintapaikkaa myöhäisilloista. Katsotaan, jos tämän saisi jotenkin ratkaistua.

    Sitten on Jannella asiaa:

    ”Avasin tänään radion kesken Risto Nordellin ohjelman 'Riston valinta'. Siinä käsiteltiin jotakin 850 vuotta sitten rakennettua hienoa tuomiokirkkoa, mutta en ehtinyt kuulemaan mistä kirkosta oli kysymys. Mielenkiintoni heräsi, ja olisi mukava saada kuulla mistä kirkosta oli kyse.”

    No kyse oli Sienan tuomiokirkosta eli Duomosta. Italiassa, Toscanan maakunnassa. Tuo Risto Nordellin ohjelma kuullaan muuten uusintana sunnuntaina 12.3. kello 14, jos se aika sopisi paremmin koko ohjelman kuuntelemiseen. Ja ainahan on Yle Areena.

    "Hei, haluaisin tietää 'Tämän runon haluaisin kuulla' -ohjelman seuraavat päivämäärät ja kellonajat. Mistä voisi pyytää esittämään runot, joita haluaisi kuulla?”

    Gialle on tähän jo vastattukin henkilökohtaisesti, mutta kerrottakoon nyt muillekin, että "Tämän runon haluaisin kuulla” lähetetään seuraavan kerran lauantaina 25.3. kello 19.03. Aiheena silloin on "Toivokaa runoja metsästä".

    Toiveita voi lähettää etukäteen Yle Radio 1:n verkkosivuilta, sähköpostilla toive.runot@yle.fi tai kirjepostina osoitteeseen PL 79, 00024 Yle. Liittäkää mukaan toivojan nimi ja puhelinnumero. Lähetyspäivänä runopuhelin aukeaa klo 18 numerossa 09-144 800.

    Muistojen bulevardia on jälleen vuolaasti kehuttu. Tässä vielä tarkemmin kohdistettu kehu:

    ”Kiitos harvinaisesta herkusta eli espanjankielisestä musiikista radiossa Muistojen bulevardilla! Kiitos myös hyvistä ohjelmatiedoista, joiden perusteella pystyy löytämään sen mikä kiinnostaa."

    Tämä oli hauska kuulla eli se, että ohjelmatiedot ovat kohdallaan. Ihan ainahan näin ei valitettavasti ole.

    Myös hartausohjelmia ja erityisesti näitä 85-juhlavuoden erikoisohjelmia ja toivehartauksia on kiitelty paljon. Ja juhlavuosihan jatkuu vielä.

    Mitäs muuta täällä on? Knallia ja sateenvarjoa toivotaan takaisin, pianomusiikkia on liikaa, meidän puoluetta kohdellaan epäreilusti ja ranskaa on lausuttu epätarkasti. Uutisissa siis, meidän kuuluttajammehan lausuvat myös ranskaa tarkasti.

    Kiitoksia kaikesta palautteesta - niitä kyllä luetaan tarkkaan.

    Lisää voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Ensi lauantaina ei tätä palauteohjelmaa ole ohjelmistossa lainkaan, mutta se on poikkeus: me tulemme taas eli lähettäkää toki viestejänne vastakin.

    Viettäkää rauhallinen viikonloppu.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 11.3.2017

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä