Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Kaikki tiet vievät Roomaan

  • 23 min
  • toistaiseksi

Euroopan ja Euroopan unionin voidaan sanoa syntyneen Rooman valtakunnan raunioihin. Rooman perintö elää myös monella tavalla kulttuurissamme valtiomuodosta lakeihin ja oikeuteen, arkkitehtuurista kirjallisuuteen ja taiteeseen, kertoo latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastina Kahlos Helsingin yliopistosta.

Roomalaisen mytologian mukaan Rooman perustivat kaksoisveljet Romulus ja Remus, jotka susiemo oli adoptoinut sen jälkeen, kun heidät oli hylätty vauvoina. Valtakunta pysyi kasassa jopa 500 vuotta, ja tuhoutui lopulta sekä sisäisten että ulkoisten syiden takia.

Toimittajana Salme Unkuri.

Lähetykset

  • la 30.4.2016 12.12 • Yle Puhe

Jaksot

  • Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla.

    Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja turvallisuuspoliittisen tason lisäksi maailma oli jakautunut talousjärjestelmien ja poliittisten järjestelmien perusteella, ja eri tasoilla rajat maailmassa menivät eri tavoin. Toisaalta myös puolueettomuus oli mahdollista.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Helena Myllykoski/Yle
    Osa jäljellä olevaa Berliinin muuria Kreutzbergin kaupunginosassa, 2011.

  • Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta.

    Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna 1939 ei ollut yllätys, sillä Saksassa vuonna 1933 valtaan noussut Adolf Hitler oli alkanut varustaa Saksaa uudelleen, mistä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot huolestuivat.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: SDASM Archives
    Toinen maailmansota, 1939-1945.

  • Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia.

    Sodan alkaessa uskottiin, että tämä “suuri sota” olisi sota, joka lopettaa kaikki sodat, mutta Versailles´n rauhansopimus kylvi jo uuden sodan siemenen Eurooppaan, kertoo emeritusprofessori Seppo Hentilä. Noin 16 miljoonaa kuolonuhria vaatineen sodan tuhot olivat valtavat uuden tekniikan takia, ja myös siviilit joutuivat sodan jalkoihin ensimmäistä kertaa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Mitchell Library, State Library of New South Wales
    Miehiä juoksuhaudassa kapteeni F. Hurleyn kuvaamana, 1917-1918.

  • Siirtolaisia ja pakolaisia koskevat kysymykset puhuttavat nyt paljon, mutta ihmiset ovat aina siirtyneet paikasta toiseen paremman elämän toivossa. Aikaisemmin eurooppalaiset lähtivät sankoin joukoin asuttamaan Amerikan mannerta ja Australiaa, nyt Eurooppa on maahanmuuton kohde.

    Pakolaispolitiikan suuntaviivat muotoutuivat toisen maailmansodan kokemusten jälkeen, kun maailmassa oli paljon pakolaisia. Ihmisille haluttiin jonkinlainen suoja vastaavanlaisten tilanteiden varalle, kertoo sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Minna Säävälä. Taustalla oli myös Ranskan vallankumouksen ajoilta peräisin oleva ajatus yksilön oikeuksista, muun muassa uskonnonvapaudesta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Bain News Service/The Library Congress
    Puolalaisia pakolaisia ensimmäisen maailmansodan aikana, 1914-1918.

  • Britanniasta 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous synnytti muun muassa työväestön, nykyaikaisen kapitalismin ja talouskasvun, joka on jatkunut näihin päiviin asti, kertoo taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta. Lisäksi Pohjois-Amerikan talous yhdentyi osaksi Eurooppa- keskeistä maailmantaloutta.

    Samaan aikaan ihmiset alkoivat tehdä entistä enemmän työtä ja heistä tuli osa tuotantokoneistoa. Teollisen vallankumouksen aiheuttamat mullistukset ihmisten elämässä muistuttavat tämän päivän työelämän muutoksia siinä mielessä, että myös tuolloin osa ammateista katosi kokonaan ja toisaalta syntyi uusia ammatteja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The U.S. National Archives
    Valokuvaaja Lewis Hine
    Tekstiilityöntekijä Whitnelin puuvillatehtaassa Pohjois-Carolinassa, 1908.

  • Kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun maailma jaettiin löytöretkien jälkeen Espanjan ja Portugalin kesken. Kolonialismin toinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla eikä se ole ehkä vieläkään päättynyt, sanoo yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin yliopistosta.

    Kolonialismia on ollut monenlaista ja sitä ovat harjoittaneet niin yksilöt, kauppakomppaniat kuin valtiotkin. Siirtomaiden luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi alueita haluttiin asuttaa oman maan kansalaisilla ja luoda uusia Euroopan kaltaisia alueita. Seuraukset olivat tuhoisia, kun eurooppalaiset katsoivat tehtäväkseen sivistää muuta maailmaa viemällä siirtomaihin oman uskontonsa, tapakulttuurit ja moraalikäsitykset.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The British Library
    Piirros Robert Brownin teoksessa The Story of Africa and its Explorers, 1892.

  • Euroopasta lähdettiin 1400-luvulla löytöretkille sekä taloudellisista että uskonnollisista syistä, kertoo yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta. Löytöretket johtivatkin Euroopan herruuteen maailmankaupassa ja samalla alkoi maailman eurooppalaistaminen.

    Löytöretkistä seurasi myös ihmiskunnan historian suuri katastrofi, Amerikan alkuperäisväestön menehtyminen. Kahden suuren mantereen väestöstä kuoli jopa 90 prosenttia eurooppalaisten tuomiin tauteihin. Samalla tuhoutui valtaosa ihmiskunnan saavutuksista ja maapallon kulttuureista.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Internet Archive Book Images
    Kristoffer Kolumbus kuvattuna C.F. Petersonin teoksessa Ett hundra år: en återblick på det nittonde seklet, 1892.

  • Kansainvaellukset alkoivat Euroopassa 300-luvulla, kun hunnien hyökkäys länteen sai gootit liikkeelle kohti Rooman valtakuntaa. Kansainvaellusten aikana piirrettiin jo pohjaa Euroopan kartalle, vaikka liikkeelle lähteneet ryhmät eivät olleetkaan kansoja siinä mielessä kuin me ne tänä päivänä ymmärrämme.

    Suomen Akatemian tutkijatohtori Jesse Keskiaho Helsingin yliopistosta kertoo, että kansainvaellukset vaihtelivat improvisoiduista ryöstöretkistä organisoituihin armeijoiden liikkeisiin. Siksi Keskiaho ei puhuisikaan kansainvaelluksista Eurooppaan viime vuosina pyrkineiden siirtolaisten ja pakolaisten yhteydessä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Internet Archive Book Images
    Emile Bayardin piirros teoksessa Ridpath's history of the world,1897.

  • Fyysikko Albert Einsteinin oivallukset näkyvät monissa nykypäivän sovelluksissa. Esimerkiksi laser, ydinvoima ja GPS-paikannus hyödyntävät Einsteinin teorioita, kertoo teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen.

    Albert Einstein on symboli uudelle aikakaudelle, jolloin muun muassa aika, avaruus ja materia jouduttiin ajattelemaan uudelleen. Einstein tunnetaan parhaiten suhteellisuusteorioistaan ja tärkeästä roolistaan kvanttiteorian synnyssä. Lisäksi hänen myöhempi kritiikkinsä kvanttiteoriaa kohtaan on edelleen vilkkaan filosofisen keskustelun aihe.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja jää tauolle, mutta jatkuu jälleen keväällä.

  • Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung tunnetaan analyyttisen psykologian perustajana. Jung oli Sigmund Freudin kollega, josta Freud toivoi työnsä jatkajaa, mutta heidän yhteistyönsä päättyi välirikkoon. Tästä alkoivat psykoterapia-alan yhä jatkuvat eri koulukuntien väliset riidat, mitä dramaturgi, psykoanalyytikko Harri Virtanen pitää valitettavana.

    Ihmisen sisäistä kokemusta korostanut C.G. Jung kehitti muun muassa teorian kollektiivisesta piilotajunnasta, arkkityypeistä ja yksilöitymisestä. Jungin maailmassa tärkeässä osassa ovat uskonto, myytit, sadut ja unet.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Itävaltalainen lääkäri ja tutkija Sigmund Freud mullisti käsityksiä ihmisen psyykestä 1800-luvun lopussa. Uutta oli muun muassa Freudin ajatus siitä, että tietoisuutemme on vain pieni osa mielemme toimintaa, kertoo dosentti, psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta.

    Freudin ajattelussa tärkeitä ovat uni- ja seksuaaliteoria sekä ajatus oidipuskompleksista. Freudin mukaan ihmistä olennaisesti määrittävä tekijä on seksuaalisuus. Se ilmenee jo lapsena seksuaalisena energiana ja tulee osittain torjutuksi. Unien tulkinnassa Freudin keskeinen ajatus on, että unet ovat lapsenomaisten toiveiden toteumia.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Saksaksi ajatellut filosofi Friedrich Nietzsche on sekä filosofian että kirjallisuuden klassikko, jonka seurassa aika ei käy pitkäksi, sanoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Nietzschen vaikutus oli mittaamaton 1800-luvun lopusta ensimmäiseen maailmansotaan asti, ja hän on kestänyt aikaa hyvin.

    Nietzsche tiesi rakentavansa arvoituksia ja ymmärsi, että hänen teoksistaan etsittäisiin merkityksiä ja herätteitä vielä pitkään. Hän loi omia käsitteitä kuten yli-ihmisyys, mutta pohti myös nihilismiä yleisenä käsitekatona. Nietzsche on yhdistetty natsismiin, vaikka hän eli ennen sen syntyä ja vastusti niin nationalismia kuin antisemitismiä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä