Tiedeykkönen

ti 28.6.2016

  • 50 min
  • toistaiseksi

Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

Lähetykset

  • ti 28.6.2016 13.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.

  • Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta.

    Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan?

    Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa.

    Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Maapallolla on vettä saman verran kuin Aatamin aikoina, kun ihmisiä oli alle miljoona. Miten epäreilusti vesivarat jakautuvat?

    Useat tärkeät valtajoet virtaavat monen valtion läpi. Miten veden käyttö järjestyy naapurimaiden kesken, kun monessa tapauksessa naapurivaltiot ovat olleet sodassa aika äskettäin? Kuinka käy, kun ihmiset aina vaan lisääntyvät ja saastuttavat loputkin vedet ja ympäristönsä?

    Maailman vesivarojen nykyistä käyttöä, niiden kestävää käyttöä ja vesiongelmia on tutkinut vesitalouden professori Olli Varis Aalto yliopistosta.

    Toimittajana Leena Mattila.

    Kuva: EPA/ZHONG YU: Jangtze-joen vesi on pudonnut ennätysmatalalle 2013

  • Akustista suunnittelua esiintyy yhä laajemmin julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja hoitolaitoksissa. Ratkaisuja perustellaan viihtyvyydellä, työhyvinvoinnilla ja jopa terveytta ja toipumista edistävillä ominaisuuksilla. Minkälaista tutkimusnäyttöä on ratkaisujen toimivuudesta? Kuka päättää sen, mikä on hyvä akustiikka? Onko olemassa terveellisiä ja epäterveellisiä ääniä? Vastauksia antavat Ecophon yhtiön Jyrki Kilpikari, melututkija Valtteri Hongisto ja Aalto-yliopiston professori Vesa Välimäki. Toimittajana on Eero Koski.

  • Suomessa väestö vanhenee ja hoitotarve kasvaa. Samalla ikäluokat pienenvät. Olisiko hoitoroboteista apua tähän ongelmaan? Ohjelmassa käydään läpi robotiikan perusteita, millaisia terveydenhuollon tehtäviä ne pystyvät korvaamaan ja kurkistetaan hoitorobotiikan tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavina ovat professori Ville Kyrki, Yliopistonlehtori Mari Kangasniemi, hoitorobotiikan asiantuntija Minna Laine ja myöskin hoitorobotti Zora. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Miksi saastuneet maat ajetaan kaatopaikalle?

    Ongelmajätemaa vain siirretään paikasta toiseen, kaatopaikalle. Ympäristömyrkyille ei tehdä juuri mitään.

    Sadeveden mukana ne painuvat pohjavesiin ja valuvat vesistöihin. Kuitenkin maassa olevat öljyt, liuottimet ja monet muut myrkylliset aineet voidaan käsitellä paikan päällä puiden avulla.

    Ympäristömikrobiologi Kim Yrjälän ryhmä on osoittanut, että haapa ja sen juuristossa elävät mikrobit pystyvät hajottamaan hiilivetyjä maassa.

    Onko Rachel Carsonin Äänetön kevät ehtinyt unohtua? Carsonin kirja herätti jo 60-luvulla ihmiset tajuamaan, että ympäristömyrkyille tarttis tehdä jotain.

    Toimittaja on Leena Mattila.

    Kuva/Kim Yrjälä: Haavat puhdistavat kreosooteilla saastunutta maata Luumäen koealueella.

  • Työuupumus on vakava ongelma.

    Miten päästä eroon työuupumuksesta? Asiaa on pohtinut kuntoutuspsykologi Heli Nurmi Härmän kuntokeskuksesta. Hän kehitti mallin, miten ihminen voi edistää toipumistaan. Keskiössä ovat ajatukset, tunteet ja toimintamallit, jotka ylläpitävät tilannetta. Malli pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan.

    Tanskalainen tutkija Rasmus Hougaard aloitti 25 vuotta sitten mindfulnessin harjoittelun. Hän löysi selkeän suunnan elämälleen, ja on halunnut viedä ajatusta yrityksiin. Mitä ovat tietoisuustaitoharjoittelun hyödyt työelämässä?

    Entä mikä on seuraava iso suuntaus työelämän kehittämisessä? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tehnyt lukuisia tutkimuksia työn imusta tutkimuksia.
    Mitä tarkoittaa työn imu ja miten siitä työntekijä ja työnantaja hyötyvät?
    Entä työn tuunaaminen, mitä voi tehdä työnsä eteen muutosten, yt-neuvotteluiden ja kiireen maailmassa?
    Jari Hakasella on tästä tutkimusnäyttöä Innostuksen spiraali -hankkeesta. Nyt työn alla tutkimus 40 kunnassa, mukana 108 000 kuntien työntekijää. Tarkoituksena on selvittää positiivisen työelämätutkimuksen keinoin, miten ihminen toimii kuormittuneissa muuttuvissa olosuhteissa, miten parantaa työntekijöiden vuorovaikutusta ja johtamista.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Aalto-yliopistossa on kehitetty punasolua pienempi ilmaisin valohiukkasten eli fotonien havaitsemiseen. Kyseiset fotonit ovat mikroaaltoalueen fotoneja. Tutkijat tekivät laitteellaan myös fotonien havaitsemisen ennätyksen. Tutkimus on Joonas Goveniuksen väitöskirjatyö. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta.

    Valo on sekä aaltoliikettä että hiukkasia. Valon luonnetta pohtii professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta.

    Marraskuun tähtitaivas tarjoilee leonidien tähdenlentoparven, planeettoja ja kauniin kiintotähtitaivaan, jolle nousee myöhään illalla hieno Orionin talvinen tähtikuvio. Oma galaksimme Linnunrata näyttäytyy kauniina syksyn kirkkaina iltoina. Marraskuun tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen.

    Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

  • Miten solun jätehuolto liittyy syöpään ja Parkinsonin tautiin? Kas siinä Nobelin arvoinen pulma. Luonto ei tuhlaa aineita. Hiili ym alkuaineet kiertävät luonnossa, siitä pitää huolen aineen häviämättömyyden laki. Elävän solun pitää itse aktiivisesti huolehtia kierrätyksestä tai käy huonosti. Jos kierrätys- ja jäteholtosysteemi eli autofagia hyytyy, niin soluun kertyy vanhentunutta proteiinia ynnä muuta roinaa. Seuraukset ovat ikäviä, esimerkiksi syöpä, Parkinsonin tauti tai silmanpohjan rappeuma. Leena Mattila tapasi lääketieteen Nobel-aiheen tiimoilta suomalaistutkijat Eeva-Liisa Eskelisen ja Carina Holmström-Stillin Helsingin yliopistosta.

  • Miksi vainoamme lajitovereita ja suollamme raivoisaa tekstiä verkossa? Entä miksi vihollisen tappaminen ei ole vain suotavaa vaan myös nautinto?

    Kulttuurihistorian tutkijat pohtivat tämän päivän vihapuhetta ja vainoja historiallisten tekstien kautta. Ohjelmassa selviää, että miten saamelaiset, homot ja väärin uskovat ovat saaneet tuta enemmistön pelot. Ja onko tästä mitään viisastuttu.

    Toimittajana Jari Vaara.

  • Maailman ongelmat ratkaistaan synteettisen biologian avulla - uskokoon ken haluaa. Optimistit väittävät sen ratkaisevan energiaongelmat ja sairauksetkin tulevat hoidettua. Kuinka tätä arvioi v:sta 2004 synteettistä biologiaa soveltanut professori Sven Panke. Hän työskentelee Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa bioprosessitekniikan yksikössä. Entä miten alan katsoo toinen pioneeri teollisen biotekniikan asiantuntija Hans-Peter Meier Sveitsistä. Häntä huvittaa synteettiseen biologiaan asetetut kovat odotukset, vaikka toki työkalua voi käyttää moneen hyödylliseen, muun muassa lääkkeiden tuotannossa prosessien tehostamiseksi, jotta jätteen määrä vähenee. On myös käytävä keskustelua, mihin resurssit laitetaan?

    Uutta bioteknologian alaa katsoo myös tekniikan ja innovaatioiden historiaa tutkinut professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Hän näkee yhtymäkohtia muihin tekniikan kehityssuuntiin, muun muassa atomienergian tutkimukseen ja tuoreempi esimerkki on ICT-vallankumous, jolloin kaikki voimat keskitettiin uuteen alaan. Michelsen kysyy, lisääntyykö insinööriajattelun valta yhteiskunnassa synteettisen biologian myötä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä