Kuusi kuvaa

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski kirjoittaa kärsimyksestä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Helsingin sanomien ulkomaantoimittaja, tietokirjailija Heikki Aittokoski halusi kertoa kuudesta elämänsä kuvasta Lapinlahden sairaalassa Helsingissä. Se liittyy olennaisesti hänen elämäänsä, sillä hänen veljensä sairastui nuorena skitsofreniaan ja tauti on parantumaton. Nyt entinen mielisairaala on lähes tyhjillään ja sille etsitään uutta käyttöä. Aittokoski viettää edelleen aikaa veljensä kanssa viikoittain on oppinut, että skitsofrenian kanssa voi elää. Helppoa se ei ole.

Lapsuutensa hän vietti Kanadassa Montrealissa ja se on hänen muistoissaan onnellista aikaa. Isä oli 60-luvulla menestyvä liikemies suuressa amerikkalaisessa yhtiössä. Häntä neljä vuotta vanhempi veli oli paras leikki- ja tappelukaveri. Isän uran menestys 60-luvulla kuvaa Aittokosken mielessä koko Suomea – sen vahvaa eteenpäin menoa ja uudistumista.

Perhe kohtasi suuria tragedioita Suomeen paluun jälkeen ja ne leimaavat Heikki Aittokosken elämää. Isän sairastuminen johti järkyttävään itsemurhaan ja sillä oli luultavasti iso vaikutus veljen skitsofreniaan. Onnellinen lapsuus loppui tähän 9-vuotiaalla Heikillä. Äitiään hän pitää sankarina, joka piti perheen koossa. Uskomaantoimittajana maailmaa kiertäessään hän on huomannut, että näin on usein varsinkin köyhissä maissa. Naiset ja äidit ovat yhteisön koossapitävä voima.

Tärkeimmän työuransa hän on tehnyt Berliinissä, joka edelleen on hänelle kotikaupunki. Siellä muistoissa on vahvana muurin murtuminen ja hän sai painaa kädenjälkensä East Side Galleryssa pystyyn jätettyyn muurin pätkään.

Tietokirjailijana Heikki Aittokoski teki läpimurtonsa kirjallaan Narrien laiva, jonka syntyyn ja nimeen on vaikuttanut hänen veljensä kohtalo ja halu kertoa ihmisten kärsimyksestä ja elämästä sen kanssa. Nyt tekeillä on uusi kirja, jonka keskeinen teema on nationalismi Euroopassa. Sen päähenkilöinä ovat afganistanilaisen nuoren Rezain perheen jäsenet ja heidän tuhansien kilometrien matka Turkin ja Itä-Euroopan kautta Saksaan. Tuon matkan perheen äiti teki viimeisillään raskaana ja osin epäinhimillisessä kuumuudessa. Heille Eurooppa on kuitenkin toivon maanosa.

Euroopan kohtalon kysymys on Aittokosken mukaan se, miten Eurooppa vastaanottaa tällaiset ihmiset ja miten he puolestaan onnistuvat sopeutumaan uuteen kotimaahansa.

Rujo ja itsekäs nationalismi on nostanut päätään Euroopassa ja Venäjä on ottanut sotilaallisen voiman käyttöön tavoitteidensa ajamisessa. Tässä uudenlaisessa maailman tilanteessa toimittaja Heikki Aittokoski toivoo näkevänsä kuvan paremmasta – siitä, että demokratia on vahvistunut Venäjällä ja sen suhteet Suomeen ja Eurooppaan ovat vapaat ja avoimet.

Lähetykset

  • la 2.7.2016 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Huolettoman lapsuuden Tesomalla Tampereella viettänyt Ari Hjelm pelaili kouluaikana kaikkia pallopelejä. Muistoissa on yhteinen menestys Timo Jutilan kanssa koulun joukkueessa. Omien sanojensa mukaan herkkä ja kiltti pikkupoika ei silloin osannut haaveillakaan kansainvälisestä jalkapallourasta. Uran yksi huippuhetki lempinimen "Zico" saaneella pelimiehellä oli maajoukkueessa maali Brasilian verkkoon. Jalkapallovalmentajana hän saavutti Tampereella useita mestaruuksia, mutta nyt pelaaminen on enää harrastus ja hän soveltaa taitojaan yrityselämässä.
    Ohjelman Ari "Zico" Hjelmin kuudesta kuvasta on toimittanut Tiia-Kaisa Hasa.

  • Psykologi Aku Kopakkala sanoo eläneensä uneliaita ja vikkeliä kausia. Unelias kausi oli perhekeskeinen elämä Karjalohjalla, missä Kopakkala muun muassa oli perustamassa yksityistä Steiner-koulua. Vikkelä kausi puolestaan tarkoittaa 14 vuoden aikaa, jolloin Kopakkala toimi Mehiläisen työpsykologina ja psykoterapian palvelujohtajana, kunnes hänet irtisanottiin MOT-ohjelmassa esittämiensä kommenttiensa vuoksi. Ultrapitkien matkojen juoksemista harrastava Aku Kopakkala on nyt tyytyväinen potkuihin. Ne ravistelevat arvioimaan elämänsuuntaa uusiksi.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Paras tapa parantaa maailmaa on kehittää koulua. Näin ajattelee idealistiksi tunnustautuva Saku Tuominen, joka haluaa kertoa onnistumisista maailman kouluissa. Hän vetää HundrED-projektia, jonka tarkoitus on etsiä ja tunnistaa parhaat kouluihin liittyvät innovaatiot ja levittää niistä tietoa muiden käyttöön. Suuri rakkaus hänelle on myös jääkiekko, jota hän pelaa aktiivisesti edelleen. TV-tuottajana uransa aloittanut Saku Tuominen tunnetaan myös luovuuskonsulttina ja italialaisen ruoan ystävänä. Kokkaaminen on hänelle tärkeää joka päivä.
    Kuuteen kuvaan Saku Tuomisen elämästä johdattelee Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija Anita Jensen on pyrkinyt taiteensa kautta selvittämään omaa elämäntarinaansa ja vaikeata äitisuhdettaan. Jensenin äiti sairastui skitsofreniaan heti hänen syntymänsä jälkeen. Äidin sairaus varjosti koko perhettä. Ilmapiiriä kiristi myös äidin katkeruus isän menestyvää suomenruotsalaista liikemiessukua kohtaan. Äiti oli kotoisin köyhistä maalaisoloista ja he menivät naimisiisn sodan aikana. Kuudessa kuvassa Anita Jensen käy läpi lapsuutensa perhekuviota, tietään taiteilijaksi ja japanilaisen kulttuurin yllättävää vaikutusta taiteeseensa. Hän kutsuu töitään surrealistisiksi fotomontaaseiksi.
    Kuvataiteilija Anita Jensenin tapasi Sari Valto.

  • Frantsilan luomuyrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier on panostanut jo 35 vuotta sitten asioihin, jotka ovat tänä päivänä pinnalla. hänelle tärkeitä asioita ovat villiyrttien keräily, kasvisruoka, luomu- ja lähiruoka, meditaatio, jooga ja hyvä olo. Frantsilassa on osattu kotikonsteihin liittyviä hoitoniksejä jo sukupolvien ajan. Virpi Raipala-Cormier kertoo elämänsä tärkeistä hetkistä ohjelmassa Kuusi kuvaa. Sen on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Käsikirjoittaja-elokuvaohjaaja Auli Mantila ei itse ota juurikaan valokuvia. Kuusi kuvaa-ohjelmassa hän kertoo, miksi ei halunnut itsestään julkaistavan valokuvia mediassa uran kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Mantila puhuu myös maalle muuttamisesta, sisarusten välisistä riidoista ja siitä, miten hänen ajatuksensa elokuvan tekemisestä ovat muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa sitten esikoiselokuva Neitoperhon.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Marco Bjurström viettää hektisen työnsä vastapainoksi paljon aikaa omalla saarellaan. Silloin on aikaa tavata ystäviä ja sukulaisia. StepUp-tanssikoulu on edelleen tärkeä paikka ja opetustyötä hän tekee säännöllisesti. Sieltä on jäänyt elämään myös monet tärkeät ystävyyssuhteet. Marco Bjurström sanoo olevansa ammatiltaan innostaja, mutta hän on myös tanssija, tanssinopettaja, kouluttaja, musikaalinäyttelijä, dramaturgi, tv-juontaja sekä yrittäjä.

  • Viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä retoriikka on tänä päivänä yhä tärkeämpi taito, jopa niin tärkeä, että sitä pitäisi opettaa koulussa.

    - Lasten pitäisi oppia ymmärtämään, kuinka heihin mediassa yritetään vaikuttaa ja toisaalta oppia edistämään omia asioitaan retorisin keinoin, hän sanoo.

    Kuusi kuvaa ohjelmassa keskustellaan siitä, miten Katleena Kortesuosta tuli bloggaaja ja viestintäyrittäjä, sosiaalisen median ilmiöiden tunnistaja ja ymmärtäjä.

    Yksi Katleenalle tärkeä asia on Retoriikan kesäkoulu, jota hän vetää vuosittain yhdessä Antti Mustakallion kanssa.

    Toimittaja Esa Viherä.

  • Maailmalla erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää pohjalaista kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Hänen joogaretriittinsä eri puolilla maailmaa ovat suosittuja. Vahvan urheilutaustan omaava Petri Räisänen on tehnyt astangajoogaa jo 27 vuoden ajan. Hänet tunnetaan myös tyylikkäistä jogakuvista verkossa. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tero Saarinen on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana, että koreografina. Miten porilaisesta pojasta tuli tanssija, joka on esiintynyt yli 40 maassa ja jonka koreografia sai New York Timesin kriitikon ihastelemaan ja mainitsemaan jokaisen tanssijan nimeltä? Kuusi kuvaa-sarjassa Saarinen käy läpi tähänastista uraansa itse valitsemiensa valokuvien kautta.
    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Katariina Lillqvist tunnetaan nerokkaana taiteilijana, joka on tuonut aikuisille tarkoitetut nukkeanimaation suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisesti menestynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja yhdistää omaperäisissä nukkeanimaatioissaan taitavasti historialliset tarinat, Tampereen Pispalan anarkistiset tunnelmat sekä tšekkiläisen mustan huumorin.

  • Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävät hiljattain jättänyt Tuomas Auvinen on tutkimuksen ja kokemuksen kautta oppinut paljon luovan yhteisön johtamisesta. Taidelaitosten johtamisen opeilla on käyttöä myös yritysmaailmassa, jossa luovuuden merkitys korostuu, hän arvioi siirtyessään vuodenvaihteessa johtamisen konsultiksi. Suomalaisen musiikkielämän ja sen korkeimman oppiahjon Sibelius-Akatemian maine maailmalla on korkealla ja laitos on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosina. Kansainvälisyyttä arvostavan Auvisen kotialbumin kuusi kuvaa sijoittuvat sekä Intiaan, että Lontooseen.
    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä