Kalle Haatanen

Keskiajan heinäkuun Kalle Haatanen: Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla

  • 53 min
  • ei kuunneltavissa

Keskiajalla jokainen kunnon kristitty kävi pyhiinvaelluksella ainakin kerran elämässään.

Suomalaisten pyhiinvaeltajien suosikkikohteita olivat Pyhän Olavin hauta Trondheimissä ja Pyhän Birgitan ja Pyhän Katariinan haudat  Vadstenassa sekä  luonnollisesti Turun tuomiokirkko ja piispa Henrikin hauta Nousiaisissa.

Mutta tiedetään, että suomalaisia pyhiinvaeltajia matkusti jo keskiajalla Roomaan ja Santiago de Compostelaan saakka. Pyhimysten palvonta oli keskiajalla ihmisten arkipäivää. Pyhimyksiltä rukoiltiin apua niin pienissä kuin suurissakin vaivoissa ja ongelmatilanteissa. Jos rukoilu tuotti tulosta, pyhiinvaellus oli sopiva tapa kiittää parantumisesta tai hätätilanteesta selvitytymisestä.

Kalle Haatasen vieraana keskiaikatutkija Sari Katajala-Peltomaa.

 

Lähetykset

  • la 2.7.2016 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Michel Foucault'n kirjoituksilla on ollut suuri vaikutus meidän aikamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, historiantutkimukseen ja tieteenfilosofiaan. Foucault tutki kriittisesti sitä, miten yhteiskuntamme arkipäiväiset toiminnat ja rakenteet heijastavat vallan käyttöä ja yhteiskunnan hierarkioita. 
    Uusimmassa kirjassaan "Elämän politiikat" Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén pohtii sitä , miten foucaultlainen ajattelu toimii globalisaation, hyvinvointivaltion, uusliberalismin tai biotalouden analysoinnissa. Foucault´n käsitykset vallasta ja sen rakenteista ovat vaikuttaneet paljon esimerkiksi tutkimukseen digitalisaation vaikutuksesta  yksilönvapauteen. 

  • Väite, että yhteiskuntaluokat olisivat Nyky-Suomesta hävinneet, on pötypuhetta, sanoo kansanedustaja Anna Kontula.
    -Tällä puheella pyritään vain peittämään eriarvoisuutta.
    Kontulan mukaan yhteiskunnassa on edelleen mekanismeja, jotka tuottavat joillekin köyhyyttä ja toisille liikaa varallisuutta.
    -Suomalainen erikoisuus on se että meillä eliitti haluaa kutsua itseään keskiluokaksi.

    Työväenluokalle ominaista on se, että siihen kohdistuu paljon enemmän kontrollitoimia kuin vaikkapa keskiluokkaan.
    - Esimerkiksi yhden henkilön toimeentulotukihakemus saattaa olla 40 sivua pitkä. Siinä hakijalta kysytään sellaisia asioita, jotka viranomainen saisi suoraan toisilta viranomaisilta. Hakijaa siis juoksutetaan turhaan virastosta toiseen hakemaan papereita. Sen sijaan hyvätuloinen voi saada monenlaisia veroetuja ihan vain oman ilmoituksensa perusteella.

    Kontula ihmettelee sitä, miksi hyvätuloiseen luotetaan lähtökohtaisesti enemmän kuin köyhään.
    - Eliitti ja keskiluokka ovat aina olleet sitä mieltä, että työväenluokkaiset ihmiset alkavat heti käyttää hyväksi köyhänapua, kun siihen annetaan mahdollisuus.

    - Keskiluokka ei halua antaa työväenluokalle niitä vapauksia mistä se itse nauttii.

    Lähetykset

  • Raamatun suhde sotaan ja rauhaan on monella tavoin ristiriitainen ja monitulkintainen.
    Vanhassa testamentissa on paljon verisiä sotakuvauksia varsinkin ajalta jolloin Israelin kansa palasi Egyptin orjuudesta ja valloitti takaisin ”luvatun maan”. Nämä sotakertomukset on kirjoitettu israelilaisten Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana. Niiden tehtävänä oli lujittaa kansan identiteettiä aikana, jolloin tärkeä uskonnollinen keskus Jerusalemin temppeli oli tuhottu ja suuri osa väestöstä oli ajettu pakkosiirtolaisuuteen. Israelilaisten tappio Babylonialle haluttiin selittää siten, että se oli Jahven rangaistus jumalastaan vieraantuneelle kansalle.
    Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sanoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Se sama maailmankuva on vaikuttanut jopa Hegelin ja sosialistien ajatteluun. Kun paha kapitalismi tuhotaan viimeisessä taistelussa koittaa parempi onnen aika.
    Raamatun sotien analogioita käytettiin hyväksi myös Suomen viime sotien aikana. Itä-karjalan valloittaminen rinnastettiin Israelin "luvatun maan" valloittamiseen.
    Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon alkuajoista lähtein. Jo Paavalin aikana oli ristiriitaa siitä, miten Rooman armeijaan pitäisi suhtautua ja voiko oikeutettua sotaa olla olemassa.

  • Sisällisotaan punaisten puolella osallistuneita naisia syyllistettiin valkoisten taholta monin tavoin. Naisia syytettiin paitsi kapinaan osallistumisesta myös siitä ,että he olivat kasvattaneet lapsistaan punikkeja. Valkoisten propaganda pyrki myös kyseenalaistamaan punaisten naisten sukupuolimoraalin. Naisia pilkattiin ”ryssän morsiamiksi”.

    Sotaan osallsituneiden naisten tuomitseminen sodan jälkeisissä oikeudenkäynneissä oli hyvin saatumanvaraista. Tuomioiden perusteihin saatettiin kirjata lausuntoja naisten moraalista tai teoista ja mielipiteistä sotaa edeltävältä. ajalta.

    Kesälla 1918 linja tuomioistuimissa muuttui koska alettiin pelätä työvoiman puutetta. Tuomioistuimet alkoivat ottaa enemmän huomioon syytettyjen puolesta esitettyjä lausuntoja. Työnantajatkin alkoivat suositella ainakin osaavien työntekijöidensä armahtamista.

    Tiina Lintunen on tutkinut porilaisten naisten kohtaloita sisällissodassa ja sodan jälkeen.

  • Presidentti Donald Trumpin America First- politiikan perusteet ovat herättäneet kysymyksiä myös Yhdysvalloissa, sanoo pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi.

    Huolestumista on aiheuttanut muun muassa Trumpin suunnittelemat kovat leikkaukset ulkoasiainhallintoon ja kansainväliseen kehitysapuun. Esimerkiksi 120 eläkkeellä olevaa kenraalia ja amiraalia on ilmoittanut olevansa huolestunut kehityksestä, koska jos diplomatian ja kehitysavun toimia ei hoideta, joudutaan voimakeinojen käyttöä lisäämään.

    Trumpin esittämä protektionistinen talouspolitiikka on vaikeaa toteuttaa, arvelee Jaakko Iloniemi. Esimerkiksi paljon puhuttu autoteollisuus on monin tavoin kytköksissä ulkomaankauppaan. Jos Meksikon-tuonnille pannaan kovat tullit, se rankaisee USA:n omaa autoteollisuutta, koska Meksikosta tuodaan paljon halpoja autonosia. Jos tuo tuonti korvataan kotimaisella tuotannolla, autoista pitäisi saada parempi hinta.

    Kalle Haatasen ohjelmassa pohditaan maailmanpolitiikan viime aikojen suuria murroksia. Kuinka Donald Trumpin vaalivoitto, Putinin voimakas ulkopolitiikka ja Euroopan kriisit ovat vaikuttaneet maailman tilaan ja tasapainoon?

  • Suomessa on useita uskonnollisia yhteisöjä, joissa jäseniä hallitaan pelolla, sanoo teologi Aila Ruoho.

    Pelkoa pidetään yllä muun muassa uskomuksilla demoneista, helvetistä tai maailmanlopusta. Pelolla hallitseville yhteisöillä yhteistä on se, että ne pyrkivät hallitsemaan ja kontrolloimaan jäsentensä ajatuksia tunteita ja käytöstä. Omasta ryhmästä ei saa ajatella mitään negatiivista, pukeutumisessa ja ulkonäössä pitää noudattaa yhteisön omia sääntöjä ja usein ryhmän tilaisuuksiin on osallistumispakko.

    Yhteisö voi määrätä myös siitä, mitä saa opiskella tai harrastaa tai missä on sopivaa olla töissä.Joissakin yhteisöissä hyväksytään myös se, että lapset kasvatetaan jo pienestä pitäen pelkäämään.Pelottelua esiintyy jopa lapsille tehdyissä kirjoissa tai videoissa.

    Myös ankarat sukupuolinormit ylläpitävät pelkoja. Nuorille tiukka sukupuolikurin valvonta voi aiheuttaa ahdistusta ja jopa mielenterveysongelmia.

  • Suomen itsenäisyyshanke oli oikeastaan raitistusmishalua, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Salmen mukaan juuri raittiusliike oli maan itsenäisytymisen aikaan merkittävä yhteikunnallinen voimatekijä. Raittiusliikkeen tavoitteet olivat yhteisiä sekä porvaristolle että työväestölle.

    Suomi oli vuonna 1917 heikosti teollistunut banaanivaltio. Viina köyhdytti työläisiä ja samalla heikensi teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi viina pahensi elintarviketilannetta kun huomattaava osa viljasta kului viinanpolttoon.

    Senaatti suunitteli kieltolakia jo autonomian ajan lopulla mutta Venäjän tsaari ei tätä hanketta puoltanut. Kieltolaki olikin itsenäisen Suomen ensimmäisiä suuria päätöksiä.

    Toimittajana Kalle Haatanen.

  • Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1800-luvun Euroopan suuriin murroksiin. Voi jopa sanoa, että Suomenkin itsenäisyyden juuret ulottuvat Ranskan suuren vallankumoukseen. Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on tutkinut Suomen itsenäisyysaatteiden viriämistä aina 1800-luvulta lähtien. Volasen mukaan on tärkeä muistaa että Suomi ei toiminut koskaan tyhjiössä vaan sen kehitykseen vaikuttivat koko Euroopan muutokset.
    Jo autonomian aikana Suomi joutui tasapainoilemaan Venäjän ja Saksan jännityksen välissä.
    Suomen nousu köyhissä oloissa ja suurvallan osana sivistysvaltioksi oli maltillisen ja realistisen politiikan ansioita. Itsenäisyyden saavuttaminenkin oli taitavan Venäjän-politiikan ja sivistystyön tulosta.
    Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on Kalle Haatasen vieraana.

  • Doping on yhtä vanhaa kuin meidän tuntemamme kilpaurheilu, sanoo historiantutkija Erkki Vettenniemi. Jo 1800-luvun lopulla suomalaisissa hiihtokilpailussa suorituskykyä yritettiin parantaa esimerkiksi viinan voimalla. Pervitiiniä alettiin käyttää piristeenä jo 1930-lvun lopulla.
    Hiihtourheilussa lääkeaineiden rajoitukset otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla.

    Vettenniemi on sitä mieltä, että lääkintä ja hiihto ovat aina kuuluneet yhteen. Tarpeellisen lääkinnän ja vilpillisten keinojen raja on aina ollut häilyvä ja tulkinnanvarainen. Aivan sama pätee myös urheiluvälineiden tekniseen kehitykseen ja välinehuoltoon. Aina on ollut vaikea vetää rajaa siihen, mikä on ”puhdasta” urheilua ja mikä vilpillistä manipulointia.

    Vettenniemi on kuitenkin varma, että nykyurheilijat eivät ole dopingin suhteen tahdottomia koekaniineja tai uhreja. Jokainen urheilija tietää varmasti, mitä aineita hänen kehoonsa on pantu.

    Vettenniemen mielestä urheilun lääketieteellisestä valvonnasta pitäisi luopua.

    - Missään muussa ammatissa ihmisiä ei alisteta jatkuvaan ympärivuorokautiseen valvontaan.

    Jos urheilijalta vaaditaan koko ajan parempia suorituksia, pitäisi hyväksyä myös siihen tähtäävät keinot.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä