Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Valistuksen avulla kohti parempaa yhteiskuntaa

  • 26 min
  • toistaiseksi

Ajatukset ihmisten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista syntyivät 1700-luvun valistuksen ja Ranskan vallankumouksen ansiosta. Vaikutukset naisten asemaan olivat sitä vastoin ristiriitaisia, kertoo akatemiatutkija, Euroopan historian dosentti Charlotta Wolff Helsingin yliopistosta.

Tieteellinen vallankumous loi pohjaa valistukselle, joka korosti tiedon ja järjen merkitystä ajattelussa. Valistusfilosofit uskoivat, että heidän oma aikansa on edistyksellinen verrattuna edeltäviin aikakausiin, ja että ihmiskunta kehittyy kohti parempaa yhteiskuntaa.

Toimittajana Salme Unkuri.

Lähetykset

  • la 28.5.2016 12.12 • Yle Puhe

Jaksot

  • Britanniasta 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous synnytti muun muassa työväestön, nykyaikaisen kapitalismin ja talouskasvun, joka on jatkunut näihin päiviin asti, kertoo taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta. Lisäksi Pohjois-Amerikan talous yhdentyi osaksi Eurooppa- keskeistä maailmantaloutta.

    Samaan aikaan ihmiset alkoivat tehdä entistä enemmän työtä ja heistä tuli osa tuotantokoneistoa. Teollisen vallankumouksen aiheuttamat mullistukset ihmisten elämässä muistuttavat tämän päivän työelämän muutoksia siinä mielessä, että myös tuolloin osa ammateista katosi kokonaan ja toisaalta syntyi uusia ammatteja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The U.S. National Archives
    Valokuvaaja Lewis Hine
    Tekstiilityöntekijä Whitnelin puuvillatehtaassa Pohjois-Carolinassa, 1908.

  • Kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun maailma jaettiin löytöretkien jälkeen Espanjan ja Portugalin kesken. Kolonialismin toinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla eikä se ole ehkä vieläkään päättynyt, sanoo yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin yliopistosta.

    Kolonialismia on ollut monenlaista ja sitä ovat harjoittaneet niin yksilöt, kauppakomppaniat kuin valtiotkin. Siirtomaiden luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi alueita haluttiin asuttaa oman maan kansalaisilla ja luoda uusia Euroopan kaltaisia alueita. Seuraukset olivat tuhoisia, kun eurooppalaiset katsoivat tehtäväkseen sivistää muuta maailmaa viemällä siirtomaihin oman uskontonsa, tapakulttuurit ja moraalikäsitykset.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The British Library
    Piirros Robert Brownin teoksessa The Story of Africa and its Explorers, 1892.

  • Euroopasta lähdettiin 1400-luvulla löytöretkille sekä taloudellisista että uskonnollisista syistä, kertoo yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta. Löytöretket johtivatkin Euroopan herruuteen maailmankaupassa ja samalla alkoi maailman eurooppalaistaminen.

    Löytöretkistä seurasi myös ihmiskunnan historian suuri katastrofi, Amerikan alkuperäisväestön menehtyminen. Kahden suuren mantereen väestöstä kuoli jopa 90 prosenttia eurooppalaisten tuomiin tauteihin. Samalla tuhoutui valtaosa ihmiskunnan saavutuksista ja maapallon kulttuureista.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Internet Archive Book Images
    Kristoffer Kolumbus kuvattuna C.F. Petersonin teoksessa Ett hundra år: en återblick på det nittonde seklet, 1892.

  • Kansainvaellukset alkoivat Euroopassa 300-luvulla, kun hunnien hyökkäys länteen sai gootit liikkeelle kohti Rooman valtakuntaa. Kansainvaellusten aikana piirrettiin jo pohjaa Euroopan kartalle, vaikka liikkeelle lähteneet ryhmät eivät olleetkaan kansoja siinä mielessä kuin me ne tänä päivänä ymmärrämme.

    Suomen Akatemian tutkijatohtori Jesse Keskiaho Helsingin yliopistosta kertoo, että kansainvaellukset vaihtelivat improvisoiduista ryöstöretkistä organisoituihin armeijoiden liikkeisiin. Siksi Keskiaho ei puhuisikaan kansainvaelluksista Eurooppaan viime vuosina pyrkineiden siirtolaisten ja pakolaisten yhteydessä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Internet Archive Book Images
    Emile Bayardin piirros teoksessa Ridpath's history of the world,1897.

  • Fyysikko Albert Einsteinin oivallukset näkyvät monissa nykypäivän sovelluksissa. Esimerkiksi laser, ydinvoima ja GPS-paikannus hyödyntävät Einsteinin teorioita, kertoo teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen.

    Albert Einstein on symboli uudelle aikakaudelle, jolloin muun muassa aika, avaruus ja materia jouduttiin ajattelemaan uudelleen. Einstein tunnetaan parhaiten suhteellisuusteorioistaan ja tärkeästä roolistaan kvanttiteorian synnyssä. Lisäksi hänen myöhempi kritiikkinsä kvanttiteoriaa kohtaan on edelleen vilkkaan filosofisen keskustelun aihe.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja jää tauolle, mutta jatkuu jälleen keväällä.

  • Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung tunnetaan analyyttisen psykologian perustajana. Jung oli Sigmund Freudin kollega, josta Freud toivoi työnsä jatkajaa, mutta heidän yhteistyönsä päättyi välirikkoon. Tästä alkoivat psykoterapia-alan yhä jatkuvat eri koulukuntien väliset riidat, mitä dramaturgi, psykoanalyytikko Harri Virtanen pitää valitettavana.

    Ihmisen sisäistä kokemusta korostanut C.G. Jung kehitti muun muassa teorian kollektiivisesta piilotajunnasta, arkkityypeistä ja yksilöitymisestä. Jungin maailmassa tärkeässä osassa ovat uskonto, myytit, sadut ja unet.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Itävaltalainen lääkäri ja tutkija Sigmund Freud mullisti käsityksiä ihmisen psyykestä 1800-luvun lopussa. Uutta oli muun muassa Freudin ajatus siitä, että tietoisuutemme on vain pieni osa mielemme toimintaa, kertoo dosentti, psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta.

    Freudin ajattelussa tärkeitä ovat uni- ja seksuaaliteoria sekä ajatus oidipuskompleksista. Freudin mukaan ihmistä olennaisesti määrittävä tekijä on seksuaalisuus. Se ilmenee jo lapsena seksuaalisena energiana ja tulee osittain torjutuksi. Unien tulkinnassa Freudin keskeinen ajatus on, että unet ovat lapsenomaisten toiveiden toteumia.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Saksaksi ajatellut filosofi Friedrich Nietzsche on sekä filosofian että kirjallisuuden klassikko, jonka seurassa aika ei käy pitkäksi, sanoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Nietzschen vaikutus oli mittaamaton 1800-luvun lopusta ensimmäiseen maailmansotaan asti, ja hän on kestänyt aikaa hyvin.

    Nietzsche tiesi rakentavansa arvoituksia ja ymmärsi, että hänen teoksistaan etsittäisiin merkityksiä ja herätteitä vielä pitkään. Hän loi omia käsitteitä kuten yli-ihmisyys, mutta pohti myös nihilismiä yleisenä käsitekatona. Nietzsche on yhdistetty natsismiin, vaikka hän eli ennen sen syntyä ja vastusti niin nationalismia kuin antisemitismiä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Charles Darwin ymmärsi jo ennen evoluutioteoriansa julkaisemista, että teoria mullistaisi 1800-luvun maailmankuvan. Lajien synty -teos oli yleisömenestys, mutta sai osakseen arvostelua sekä tiedeyhteisön että kirkon taholta.

    Darwinin teoriat evoluutiosta ja luonnonvalinnasta loivat pohjaa nykyaikaiselle evoluutioteorialle, vaikka perinnöllisyystiede jäi Darwinille vielä arvoitukseksi, kertoo teoreettisen filosofian professori Matti Sintonen Helsingin yliopistosta. Toisaalta Darwiniin on saatettu osin liittää esimerkiksi rodunjalostusoppi, vaikka hän itse irtisanoutuikin siitä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: StockSnap

  • Sosialismin romahdus heikensi Karl Marxin aatteiden suosiota 1990-luvulla, mutta meneillään oleva talouskriisi on taas lisännyt kiinnostusta Marxia kohtaan, kertoo valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen. Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmiskunnan historiaan 1800-luvun lopulta lähtien.

    Marxilaisessa ajattelussa kommunismi on utopinen yhteiskunnan tila, jossa vallitsee yleinen runsaus eikä valtion puuttumista ihmisten elämään tarvita. Sosialismi on puolestaan välivaihe, kun siirrytään kapitalismista kommunismiin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Saksalainen filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel on vaikuttanut monien tuntemiemme filosofien ajatteluun, vaikka on itse jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi. Hegelin ajatuksilla oli suuri vaikutus muun muassa marxismiin.

    Väitöskirjatutkija Lauri Kallio Helsingin yliopistosta kuvailee Hegeliä ristiriitojen filosofiksi, joka yhdisti vastakkaiset asiat joksikin korkeammaksi. Tästä ajatuksesta on saanut nimensä Hegelin dialektiikka. Suomessa kansallista herättäjää J.V. Snellmania on pidetty puhdaslinjaisena hegeliläisenä, joka korosti muun muassa tavallisen kansan sivistystä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kansalliskirjasto

  • Sirpaloitunut Eurooppa tarjosi Napoleon Bonapartelle oivan tilaisuuden valloittaa ja yhdistää maanosaa, kertoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Valistuksen ja vallankumouksen hengessä Napoleon myös edisti yhteistä hyvää muun muassa uudistamalla lainsäädäntöä ja koulujärjestelmää sekä rakentamalla sairaaloita.

    Professori Kolben mukaan Napoleon on osa Euroopan vahvaa historiallista itseymmärrystä. Napoleonin kautta voimme yhä pohtia, mikä eurooppalaisuudessa on olennaista, mikä paikallisuudessa on tärkeää, ja miten näiden asioiden välillä voidaan käydä vuorovaikutusta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kuvapalvelu
    Maalaus: Montfort. Napoleon jättää jäähyväiset kaartilleen Fontainebleaun linnan hovissa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä