Kultakuume

Hannu Mäkelälle esineet ovat perheenjäseniä

  • 48 min
  • toistaiseksi

Kirjailija ja taiteen akateemikko Hannu Mäkelä saa hyvän mielen ottaessaan käteensä puusta valmistetun huilun. Designkauppias Jouko Rekola ei aina raaski myydä ostamiaan taide-esineitä eteenpäin.

 

Hannu Mäkelä ja esineiden mittaamaton arvo. Kirjailija, taiteen akateemikko Hannu Mäkelä saa hyvän mielen, kun hän ottaa käteensä puusta valmistetun tietyn huilun ja haistaa sen tuoksun. Mäkelä on kirjoittanut kirjan ”Pienten esineitten hiljainen elämä”. Kirjassa Mäkelä muistelee kotiinsa päätyneiden esineiden tarinoita.

Hulluus kukkii keveästi keräilemisessä. Designkauppias Jouko Rekola ei omista tietokonetta, eikä pankkikorttia – kaupat syntyvät kasvotusten käteisellä rahalla. Rekola ei myöskään aina raaski myydä eteenpäin ostamaansa taide-esinettä. Hän keräilee mielellään itsekin ja nauttii esineiden läsnäolosta kodissaan. Kultakuumeen studiossa Jouko Rekola miettii, missä kulkee hulluuden ja järkevän keräilemisen raja.

Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Tuomas Karemo.

 

 

Lähetykset

  • pe 22.7.2016 15.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Taiteilijat Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger ovat tuoneet matkoiltaan Suomeen kasveja ja siemeniä ilman tarvittavia maahantuontipapereita. Lajeista he istuttavat puutarhoja, joissa kasvit kertovat matkatarinansa yksikön ensimmäisessä persoonassa. Uusin, kahdentoista lajin istutus on nimeltään Paperittomien puutarha. Se on esillä Riihimäen taidemuseon ja poliisilaitoksen yhteisellä piha-alueella.

    Koirat ja kasvit muuttavat taiteen tekemisen näkökulman. Esitystaiteilija Tuija Kokkonen on tutkinut töissään lajien välistä kanssakäymistä. Hän kyseenalaistaa ihmisen valta-aseman esityksissä. Eläinten ja kasvien nostaminen päärooliin muuttaa käsitystä itsestämme ja maapallon tulevaisuudesta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

  • Kuvataiteilija Artturi Nokelaisen näyttely Play hard, play safe kehottaa turvaseksiin. Mutta miten aihetta voi käsitellä koskettavasti mutta saarnaamatta? Kultakuume vierailee näyttelyssä Creat Space -galleriassa Albertinkadulla Pride-kulkueen alla.

    Kesämökki on suomalaisen elämän suuri näyttämö. Mökillä seikkaillaan lapsuuden seikkailut, opetellaan kalastusta ja puutöitä, jännitetään anoppia ja vävykandidaattia, koetaan sukupolvien onnet ja surut. Niin hyvässä kuin pahassa, mökkeily omaleimaisine piirteineen kuuluu suomalaisuuden symboleihin. Kultakuumeen suorassa lähetyksessä Mökillä-antologian toimittaja Lauri Oino ja suomalaisen mökkikulttuurin asiantuntija Kati Pitkänen

    Runoilija Heli Laaksosen kesänäytelmä on täynnä vitsejä. Samppalinnan kesäteatterissa Turussa Heli Laaksosen käsikirjoittama puhenäytelmä Eloheinäkesän ytimessä on komediallisuus. Lauri Tähkä debytoi näytelmämusiikin saralla ja hänen sävellyksiään kuullaan Jussi Vahvaselän sovittamana. Eloheinäkesässä seurataan kahden eläköityneen opettajan sattumusten täyteistä elämää. Absurdit käänteet eivät näytelmästä lopu, kun kaiken nähneet ja kaikkitietävät opettajat lähtevät hakemaan oikeutta senioreille.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Helsinki-Vantaan lentoaseman pop up-kirjastossa voi tavata kirjailijoita. Juhannuksen jälkeisellä viikolla terminaalien yhdyskäytävän kirjakeitaalla voi löytää Salla Simukan, Siri Kolun tai Antti Tuomaisen.

    Suomesta tulee poikkeuksellisen paljon kansainvälistä uraa tekeviä kapellimestareita. Kultakuumeessa Hannu Lintu ja Okko Kamu pohtivat, kuinka paljon karismaa ja narsismia tarvitaan, jotta kansainvälinen ura aukeaa.

    Nykyään eläimetkin ovat kuluttajia ja idoleita. Esimerkiksi koira käy kaljalla kapakassa siinä missä sen emäntä. Turun yliopiston historiantutkijat, lehtori Tuomas Räsänen ja professori Taina Syrjämaa, ovat toimittaneet kirjan eläinten muuttuvista rooleista yhteiskunnassa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Kultakuumeen juhannusohjelmassa kurkotetaan turkulaisen Aboa Vetus-museon arkeologisen kaivauksen reunalta muinaiseen Suomeen. Arkeologi Ilari Aallon kanssa keskustellaan hänen ja Elina Helkalan tuoreesta kirjasta Matka muinaiseen Suomeen. Pronssikauden kiviröykkiöt johdattavat ajatukset muinaiseen aurinkokulttiin ja Kaalin meteoriittikraatteriin Viron Saarenmaalla.

    Itäisen Välimeren pohjoistuulen tyrskyjä ja Alvar Aallon hillityn modernistista maailmaa Tammisaaressa. Kirjailija, taidehistorioitsija Göran Schildtin leski Christine Schildt kertoo kuoppaisesta ensikosketuksesta maineikkaaseen ketsi Daphneen sekä pariskunnan ystävyydestä arkkitehti Alvar Aaltoon.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Ruoka tuo mieleen tarinoita. Tietokirjailija Antti Kauppisen ja taiteilija Paavo Halosen keittokirjassa kuljetaan Moskovasta Tatarstaniin ja lukioajan krapula-aamiaiselta itäsuomalaiseen pakolaiskeskukseen.

    Keittokirjat ovat kulutustavaraa. Ruokatoimittaja ja keittokirjojen kustantaja Kenneth Nars sanoo, että keittokirjabisneksessä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri muutos - niitä on oltava jokaiseen makuun. Parhaissa keittokirjoissa on tarina ja ne ovat kokonaisvaltaisia lukukokemuksia.

    Keittokirja kertoi miten kuninkaat elivät ja millaista oli sota-aikana. Maarit Knuuttila on tutkinut keittokirjojen historiaa ja tietää, miten ne muuttuivat rikkaiden kirjoista koko kansan oppaiksi.

    Yhdysvaltalainen saksofonisti-säveltäjä Kalevalan pauloissa. Äidin suomalainen isoäiti, collegen kirjastosta käteen tarttunut englanninkielinen Kalevala ja kohtaamiset oikeiden ihmisten kanssa tekivät Rent Romusista melkein suomalaisen.

    Luonnonsuojelu on todellisuutta, jossa on kaikki pelissä. Juha Hurme sanoo kolumnissaan, että luonnonsuojelijat omistavat planeetan tulevaisuuden ja haluavat saada elää.

  • Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Helsingin keskustassa uudistui. Nyt vierailija voi kulkea evoluutiopuun oksastossa.

    Metallimusiikki on suomalainen vientituote. Studiossa vieraana on hevimuusikko, uskontotieteilijä ja lontoolaisen Lontoon University Collegen yliopiston sosiologi Titus Hjelm.

    Raskaan musiikin Tuska-festivaali täyttää 20 vuotta. Tässä ajassa metallista on tullut salonkikelpoista ja 1990-luvun fanit kasvaneet keski-ikään. Kultakuume käy Tuskan innoittamassa Mustassa joogassa. Raskaaseen musiikkiin liittyviä myyttejä pohtii Tuskasta kirjan kirjoittanut Jone Nikula.

    Kimmo Pohjonen ja Ismo Alanko improvisoivat yhdessä ihmisäänellä. pohjonen alanko -teos käynnistyi omalla äänellä leikkimisestä ja ääni-improvisaatiosta ja kehittyi sävelletyiksi ääniteoksiksi.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

  • Espoon EMMAssa voi kesällä kylpeä väreissä. Ernst Mether-Borgström (1917-1996) oli yksi suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajista. Sarah Morris on 1990-luvun puolivälistä lähtien tehnyt abstrakteja maalauksia ja elokuvia, joissa hän tarkastelee "urbaaneja, sosiaalisia ja byrokraattisia typologioita".

    Jääkiekkoguru ja taidemesenaatti Alpo Suhonen johtaa toista kesää Suomen ainoaa säveltäjäfestivaalia Musica Kalevi Aho. Suhonen kertoo Kultakuumeen suorassa lähetyksessä, kuinka uusi, tuntematon kesäfestivaali saadaan toimimaan - jopa Forssassa.

    Barokki Kuopio-festivaali järjestetään jo 13.kertaa ja se luottaa päätuotteeseensa barokkiin. Uusi taiteellinen johtaja Matias Häkkinen tunnetaan myös valtakunnallisen Cafe Barok tapahtumien uranuurtajana, joka haluaa yhdistää konsertteihin myös syömisen, juomisen ja jutustelun.

    Naisten piha, miesten piha, karjapiha. Arkkitehti Emmi Keskisarjan luoma, miestä korkeampi Y-installaatio seisoo Helsingin Seurasaaressa Niemelän Torpan perinnemiljöössä. Sen vaalea puu ja geometrinen, merelle tähyävä muoto poikkeavat ulkomuseon maisemasta. Siinä ja 300 vuotta vanhassa pihapiirissä, on kuitenkin paljon samaa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Kesäisissä kulttuurilehdissä pohditaan valtaa ja arvoja.

    Kerrostalo täyttyi taiteella Mäntyharjulla. Purettavaksi tuomitun talon jokaisen huoneiston on vallannut eri taiteilija. Suurin osa teoksista on tehty nimenomaan tähän paikkaan - seiniä jyrsimällä, lattioihin maalaamalla, komeroihin kokoamalla. Näyttelyn kuratoinut Veikko Halmetoja johdattaa Kultakuumeen kuulijat huoneistosta toiseen.

    Kaupunkeja rakennetaan brändien ja tarinoiden pohjalta. Konkreettisen kiven, betonin ja talon taustalla on aina ensin idea: ajatus ja ideologia siitä, millaista ympäristöä ollaan rakentamassa. Helsingin isoihin rakennushankkeisiin kuuluvat Kalasataman ja Jätkäsaaren kaupunginosat. Kirjallisuudentutkija Lieven Ameel on kiinnostunut tarinoiden ja kaupunkien suhteesta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Musiikki ja meri -festivaalilla soi suuri musiikki kodeissa, kirkoissa ja kartanossa. Festivaalin taiteellinen johtaja Nonna Knuttila, pianisti Kirill Kozlovski ja Inkoo Ensemble kuvailevat sanoin ja sävelin kesäisten kamarimusiikkifestivaalien merkityksiä ja tunnelmia.

    Peruna ja tomaatti tulivat Suomeen Inkoon kautta. Ingå marthaföreningin puheenjohtaja, toimittaja Hilkka Olkinuora johdattelee Inkoon, perunan ja tomaatin historiaan.

    Kirjailija Kjell Westön tuore romaani ilmestyy syksyllä. Inkoossa Westö lukee otteita teoksistaan. Kultakuumeessa hän pohtii kirjailijan roolia.

    Kaunis saaristo innoittaa kuvataiteilijoita. Galleristi Maarit Lassila valmistautuu kesänäyttelyyn. Kuvataiteilija Kaisa Eriksson esittelee lähetyksessä yhden töistään Gammelgårdenin miljöössä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman Kotiseutumuseo Gammelgårdenista juontavat Lisa Enckell ja Pauliina Grym.

    Lähetystä voi poikkeuksellisesti seurata myös yle.fi/klassinen sekä Yle Radio 1:n sivustoilta.

  • Lahden kansanvälisessä kirjailijakokouksessa pelataan jalkapalloa ja mietitään kansallisuutta. Kokouksen teema on "Samassa maailmassa". Kirjailijakokouksen toinen puheenjohtaja, kirjailija-toimittaja J.P. Pulkkinen esittelee, millaisia kansainvälisiä vieraita ja puheenvuoroja on luvassa.

    Elävistä kasveista syntyy tavalla tai toisella vihertaidetta. Keravan taidemuseossa on komea kattaus niin sanottua vihertaidetta. Museonjohtaja Arja Elovirta vie Kultakuumeen näyttelykierrokselle -sukellukselle vallan, kolonialismin, tunteiden ja kauneuden maailmaan. Kuvataiteilija Raimo Saarinen kertoo, miksi on oleellista pohtia ihmisen ja luonnon monimutkaista suhdetta.

    Myötätunnon kanssa ei synnytä, eikä se pysy itsestään elossa. Marjo Niemi pohtii kolumnissaan avuttomuuden tunnetta - niin yhteiskunnassa kuin itsessäänkin.

    "Bach kohtaa Sibeliuksen" Leipzigin Bach-juhlilla. Saksassa Leipzigin tämän vuoden Bach-juhlilla oli merkkipäiväänsä viettävä Suomi kutsuttu kansainvälisen musiikkifestivaalin teema- ja painopistemaaksi.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Dekkarista on kuoriutunut salonkikelpoinen kirjallisuuden laji. Yksitasoisesta viihdekirjallisuudesta on kuoriutunut yhteiskunnallisesti kommentoivaa kirjallisuutta, sanoo kirjallisuudentutkija Paula Arvas. Tällä viikolla vietetään dekkariviikkoa.

    Viisaus, uteliaisuus ja empatiakyky ovat avaimia tasa-arvoisempaan elokuvamaailmaan. Tätä mieltä on näyttelijä ja Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.

    Elokuva-alan toimijoista puolet ovat naisia, mutta vain neljännes julkisesta rahoituksesta menee naispuolisille elokuvataiteilijoille. Kultakuumeen studiossa ehdotuksia tilanteen parantamiseksi pohtivat tuottajat Elli Toivoniemi ja Jesse Fryckman. Ylen roolia elokuvan mahdollistajana kommentoi Yle Draaman tilaaja Erkki Astala.

    Kaikki me ollaan ihmisiä. Valokuvataiteilija Hannu Pakarinen matkusti läpi satavuotiaan Suomen ja kuvasi ”ihan tavallisia suomalaisia”, jotka ovat syntyneet vuosina 1917–2017. Pakarisen kuvissa on suomalainen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Kuvat ovat esillä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.

    Sodankylän elokuvajuhlat alkavat. Juho Kuosmasen mykkäelokuva Salaviinanpolttajat nähdään elokuvajuhlilla erikoisnäytöksessä. Salaviinanpolttajat on Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva, joka tehtiin 110 vuotta sitten. Juho Kuosmanen ohjasi elokuvan uudestaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Improvisointi opettaa hyväksymään muutoksia, sanoo Lentävä Poro -teatterin Jonne Suopajärvi. Improvisaatiota voi soveltaa myös arkielämän haasteisiin. Tampereella on käynnissä kuudes Tampereen kansainvälinen improvisaatiofestivaali.

    Kansainvälinen muumibuumi on aikuisten juttu. Loppuviikosta Tampereella avautuva Muumimuseo ja valmisteilla oleva uusi muumi-animaatio koukuttavat aikuisia ympäri maailmaa. Muumitutkija Sirke Happonen, Muumi-animaation luova johtaja Marika Makaroff ja museonjohtaja Taina Myllyharju kertovan Muumien lumosta.

    Muotokuvamaalaus on taitolaji. Muotokuvan malli on saatava vangittua kankaalle niin että kuvassa säilyy hetkellisyys ja elävyys. Helsinkiläisen Sinebrychoffin taidemuseon tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia esittelevässä näyttelyssä on esillä mm. harvinainen Kustaa III:n kruunajaiskuva vuodelta 1783 sekä neuvostoliittolaisen Ilja Glazunovin 1973 maalaama, paljon puhuttanut tasavallan presidentti Urho Kekkosen muotokuva.

    Kulttuurin ajankohtaiohjelman juontaa Lisa Enckell.

Klipit

  • Tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan empatiaa, viisautta ja uteliaisuutta, sanoo näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä. Kesän alussa julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat elokuva-alan rahanjaossa vähemmistöä. Alan toimijoista lähes puolet on naisia, mutta naisten ohjaamille elokuville ja naispuolisille elokuvataiteilijoille on ohjautunut viime vuosina vain neljännes tuotantoon suunnatusta julkisesta rahoituksesta.

    Elina Knihtilä, joka on myös elokuva- ja televisioalan tasa-arvoa edistävän WIFT Finlandin puheenjohtaja pohtii Kultakuumeessa yhden tarinan vaaraa ja esittää toivomuksen portinvartijoille.

  • Yleisradion runouspalkinto Tanssiva Karhu -ehdokkaista esitellään tänään 24-vuotiaan Erkka Filanderin teos Torso. Peruskoulun jälkeen kirjoittamiseen keskittyneen Filanderin asuminen Roomassa vaikutti teokseen, jonka kantavia teemoja ovat marttyyrius ja yhdelle asialle pyhitettyjen rakennusten arkkitehtuuri. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Kultakuume esittelee toukokuussa kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa Sirpa Kyyrönen teoksellaan Ilmajuuret. Kyyrönen on paitsi runoilija myös runousaktiivi. Hän on toiminut niin runousosuuskunta Poesiassa kuin runoyhdistys Nihil Interitissä. Naiseus ja äitiys ovat hänen runojensa toistuvia aiheita. Tanssiva karhu- palkintoehdokkaana oleva Ilmajuuret on Kyyrösen kolmas runoteos. Ilmajuurten runojen puhuja on äiti ja nainen, joka kasvattaa juuria puolisoon ja perheeseen ja opettelee päästämään irti isoiksi kasvaneista lapsistaan. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Kultakuume esittelee kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa on Harri Nordell teoksellaan Hajo. Tanssiva karhu -palkinnon Nordell on jo voittanut kerran kokoelmallaan Tomunhäikäisyvalo vuonna 2000. Hajo on Nordellin kuudes runoteos. Alkuaikojen teosten tapaan sen tyyli on tiivis ja minimalistinen. Uusia sanoja luova ja haiku-muotoakin käyttävä teoksen voi tulkita käsittelevän hajoamista ja katoamista – vaikka runoilija itse ei haluakaan nimetä teokselleen teemaa. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.
    Kuva: Veikko Somerpuro

  • Tanssiva karhu runouspalkinto ehdokkaiden esittelyvuorossa on Catharina Gripenbergin ja teos "Handbok att bära till en dräkt". Palkintoraati on kuvaillut kirjaa seuraavasti: Kirja käsittelee perustavanlaatuista sopeutumattomuutta, olomuotoa johon ei löydy neuvoja itsehoito-oppaista. Runot puhuvat identiteetistä ja sen puuttumisesta, josta Gripenberg lopuksi kirjoittaa itsensä vapaaksi: ”Näyttää siltä että olen jäänyt eloon”. Lisa Enckell sai runoilijan kiinni Japanista.

  • Kultakuume esittelee toukokuussa kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa on tamperelainen runoilija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen ja runoteos Multa. Mullan yksi teema liikkuu vuoden kiertokulussa ja maan mullassa, mutta se myös kirja minulta sinulle: kirjoittajalta muistisairaalle kirjan sinälle. Kirja on myös eräänlainen kokonaistaideteos, sen keltamustavalkoisessa on Tiina Lehikoisen tekemä kuva. Toimittaja on Anna Tulusto.

    JJ:
    Runoilija Tiina Lehikoista haastatteli Anna Tulusto.

  • Kultakuume esittelee kaikki kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Sarjan aloittaa V.S. Luoma-aho ja hänen teoksensa Mantra. Anna Tulusto tapasi kolmekymppisen runoilijan, joka arvostaa lyyristä proosaa ja löytää itsestään aforistikon. Seuraavassa avataan myös runoilijan mahdollista pessimismiä ja mietitään, mitä tekemistä sillä on jokerin-roolin kanssa. Aloitetaan kysymällä, miksi V.S. Luoma-aho alkoi runoilla.

  • Kari Heiskanen ohjaa Suomenlinnan kesäteatteriin Aleksis Kiven Seitsemää veljestä. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Oopperalibretistien Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen matka Mannerheimin seurassa kesti kaksi vuotta. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli aikamoinen hurmuri, joka liikkui sulavasti ruhtinattarien, kreivittärien ja paronittarien seurassa. Kaksi naista oli hänelle kuitenkin erityisen rakkaita.

  • Italowesternien "mies ilman nimeä", Likainen Harry ja Armottoman William Munny. 31. toukokuuta 87 vuotta täyttävä Clint Eastwood on lännenelokuvien näyttelijälegenda, joka 1990-luvulla kuoppasi westernit ja on siitä asti menestynyt elokuvaohjaajana. Toimittaja Janne Sundqvist kävi kuuntelemassa Eastwoodia Cannesin elokuvajuhlilla.

  • Perussuomalaisilla ei ole vanhoja tiukkoja kulttuurisidonnaisuuksia puolustettavana. Toista päivää kulttuuriministerinä toimiva Sampo Terho (ps) pitää kuitenkin tärkeänä myös korkeakulttuurin valtakunnallista saatavuutta. Toimittaja Janne Junttilan haastattelussa Terho kertoo mm. arvopohjastaan ja suosikkiteoksistaan, joihin kuuluu Sibeliuksen Kullervo ja Mika Waltarin historiallisen romaanit. Kuva: Erik Vierkens

  • François-Auguste Biard (1799-1882) oli Ranskan viimeisen kuninkaan Ludvig Filipin hovimaalari, joka kulki kuninkaan varustaman ensimmäisen tieteellisen retkikunnan mukana Lapissa vuonna 1839. Tutkimusretken oppaana toimi Lars Leevi Laestadius, tiedemies ja monikielinen kosmopoliitti. Rovaniemen taidemuseo Korundi on vihdoin saanut Biard'in ainutlaatuisia Lappi-aiheisia tauluja näyttelyynsä, joka jatkuu juhannukseen 2017. Näyttelystä kertoo museon johtaja Hilkka Liikkanen. Tapaamme myös paikallisen ranskalais-suomalaisen yhdistyksen puheenjohtajan, kunniakonsuli Marja Jalkasen. Rovaniemen ranskalaista maaliskuuta 2017 kunnioitti kapellimestari ja huilisti Patrick Gallois, joka johti Rovaniemen kamariorkesteria kahdessa konsertissa. Yleisön iloksi Gallois'n puoliso, taiteilija Tiina Osara maalasi konserttimusiikin inspiroimana suurelle kankaalle. Toimittaja Sini Sovijärvi/Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä