Kalle Haatanen

Keskiajan heinäkuu: Lapsuus antiikissa ja keskiajalla

  • 52 min
  • ei kuunneltavissa

Sari Katajala-Peltomaa sanoo, että menneiden aikojen lapset olivat paremmassa asemassa kuin mitä usein on väitetty. Jo antiikissa ja keskiajalla lapsia rakastettiin ja heistä pyrittiin useimmiten pitämään huolta. Lapsia ei nähty vain sieluttomina olentoina, joiden tehtävä olisi taata vanhempien vanhuudenturva.  On paljon kirjallisia todisteita siitä miten lapsia hoivattiin tai kuolleita lapsia surtiin.

Keskiajalla lapsuus oli toki nykyistä lyhempi. Antiikista periytyi keskiajalle näkemys, että tytöt olivat naimaikäisiä jo 12-vuotiaina ja pojat 14-vuotiaina. Todellisuudessa harva lapsi joutui naimisiin aivan näin nuorena. Varhaiset avioliitot olivat yleisempiä yhteiskunnan yläluokissa.  Välimerenmaissa avioiduttiin nuorempina kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa, missä yleinen naimaikä oli 20 ikävuoden paikkeilla. 

Lapsuus oli lyhyt vaikka ei olisi joutunut naimisiinkaan.  Keskiajan kisällislaitos oli antiikin perintöä. Vaikka mestari saattoi kohdella oppipoikaansa joskus  julmastikin, säätelivät monet säännöt myös mestarin velvollisuuksia.

Kalle Haatasen vieraana on keskiajan tutkija Sari Katajala-Peltomaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2013.

 

Lähetykset

  • la 23.7.2016 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Uusin tutkimus paljastaa yksinäisyydestä yllättäviä piirteitä, sanoo Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

    Esimerkiksi italialaiset tuntevat itsensä yksinäisemmiksi kuin suomalaiset. Näyttää siltä, että pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa yksinäisyyttä on vähemmän kuin muualla. Yllättävää on myös se Suomessa on suhteellisen vähän yksinäisyyttä, vaikka kulttuurimme kuvaa usein suomalaisen kaihomielisenä yksinkulkijana, jolla ei ole yhtään ystävää.

    Myös tietoisuus yksinäisyyden terveyshaitoista on meillä lisääntynyt huomattavasti. Tutkimuksessa on todettu, että yksinäisyys kulkee perheissä sukupolvelta toiselle. Se ei ole geneettistä vaan sosiaalisen suhteiden hallintaan liittyvä kysymys.

    Yksinäisyyttä löytyy myös yllättävistä paikoista. Noin viidessä prosentissa parisuhteistakin koetaan yksinäisyyttä ja usein juuri parisuhteessa yksinäisyys tunnetaan erityisen voimakkaasti.

    Professori Juho Saari sanoo, että meillä pitäisi miettiä, onko yhteiskunnassamme sellaisia rakenteita, jotka tuottavat yksinäisyyttä. Esimerkiksi kun vanhusten kotona asumista tuetaan entistä enemmän, voi seurauksena olla entistä enemmän yksinäisiä vanhuksia. Myös luokattomat koulut voivat lisätä yksinjäämisen riskiä.

  • Suomen itsenäisyyshanke oli oikeastaan raitistusmishalua, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Salmen mukaan juuri raittiusliike oli maan itsenäisytymisen aikaan merkittävä yhteikunnallinen voimatekijä. Raittiusliikkeen tavoitteet olivat yhteisiä sekä porvaristolle että työväestölle.

    Suomi oli vuonna 1917 heikosti teollistunut banaanivaltio. Viina köyhdytti työläisiä ja samalla heikensi teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi viina pahensi elintarviketilannetta kun huomattaava osa viljasta kului viinanpolttoon.

    Senaatti suunitteli kieltolakia jo autonomian ajan lopulla mutta Venäjän tsaari ei tätä hanketta puoltanut. Kieltolaki olikin itsenäisen Suomen ensimmäisiä suuria päätöksiä.

    Toimittajana Kalle Haatanen.

  • Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1800-luvun Euroopan suuriin murroksiin. Voi jopa sanoa, että Suomenkin itsenäisyyden juuret ulottuvat Ranskan suuren vallankumoukseen. Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on tutkinut Suomen itsenäisyysaatteiden viriämistä aina 1800-luvulta lähtien. Volasen mukaan on tärkeä muistaa että Suomi ei toiminut koskaan tyhjiössä vaan sen kehitykseen vaikuttivat koko Euroopan muutokset.
    Jo autonomian aikana Suomi joutui tasapainoilemaan Venäjän ja Saksan jännityksen välissä.
    Suomen nousu köyhissä oloissa ja suurvallan osana sivistysvaltioksi oli maltillisen ja realistisen politiikan ansioita. Itsenäisyyden saavuttaminenkin oli taitavan Venäjän-politiikan ja sivistystyön tulosta.
    Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on Kalle Haatasen vieraana.

  • Doping on yhtä vanhaa kuin meidän tuntemamme kilpaurheilu, sanoo historiantutkija Erkki Vettenniemi. Jo 1800-luvun lopulla suomalaisissa hiihtokilpailussa suorituskykyä yritettiin parantaa esimerkiksi viinan voimalla. Pervitiiniä alettiin käyttää piristeenä jo 1930-lvun lopulla.
    Hiihtourheilussa lääkeaineiden rajoitukset otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla.

    Vettenniemi on sitä mieltä, että lääkintä ja hiihto ovat aina kuuluneet yhteen. Tarpeellisen lääkinnän ja vilpillisten keinojen raja on aina ollut häilyvä ja tulkinnanvarainen. Aivan sama pätee myös urheiluvälineiden tekniseen kehitykseen ja välinehuoltoon. Aina on ollut vaikea vetää rajaa siihen, mikä on ”puhdasta” urheilua ja mikä vilpillistä manipulointia.

    Vettenniemi on kuitenkin varma, että nykyurheilijat eivät ole dopingin suhteen tahdottomia koekaniineja tai uhreja. Jokainen urheilija tietää varmasti, mitä aineita hänen kehoonsa on pantu.

    Vettenniemen mielestä urheilun lääketieteellisestä valvonnasta pitäisi luopua.

    - Missään muussa ammatissa ihmisiä ei alisteta jatkuvaan ympärivuorokautiseen valvontaan.

    Jos urheilijalta vaaditaan koko ajan parempia suorituksia, pitäisi hyväksyä myös siihen tähtäävät keinot.

  • Rahasta pitäisi puhua enemmän, sanoo tietokirjailija Jenni Selosmaa.
    Raha on energiaa, jolla voimme luoda itsellemme hyvinvointia. Raha on hyvin luonnollinen asia.
    Selosmaan mukaan omien raha-asioiden hoidossa kannattaa pyrkiä vapauteen.
    -Kun tietää tarkkaan miten omat raha-asiat on, rahaa ei tarvitse ajatella koko ajan ja se vapauttaa tekemään muita asioita. Kun tuntee raha-asiansa, ei tarvitse enää pelätä ja voi tehdä järkeviä ratkaisuja.

    Selosmaa sanoo, että Suomessa kotitalouksien taloudellisesta tilasta on vääriä uskomuksia. Edelleen uskotaan että suomalaiset ovat säästäväisiä, vaikka kotitaloudet ovat todellisuudessa hyvin velkaantuneita. Kotitaloudet elävät parhaillaankin velaksi ja velkaantumisaste nousee koko ajan.
    Luottohäiriömerkintöjä on lähes 400 000 suomalaisella. Suurin syyllinen tähän ovat kulutusluotot ja pikavipit.
    Selosmaan mielestä erityisesti naisten pitäisi perehtyä paremmin talousasioihin ja ottaa enemmän myös yhteiskunnallista vastuuta.
    - Jos naisia olisi enemmän mukana taloudellisessa päätöksenteossa, päätökset olivat yhteisöllisempiä.

  • Japanin vanhat keisariajan kulttuurimuodot vaikuttavat voimakkaasti nykyajan japanilaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. sanoo tutkija ja tietokirjailija Minna Eväsoja. Eväsoja on opiskellut Kiotossa useita vuosia teetaidetta, no-teatteria, kukkien asettelua ja kalligrafiaa.

    Japanilainen perinnekulttuuri on hyvin muotosidonnaista. Perinteisessä teatterissa tai teeseremoniassa toistetaan vanhoja kaavoja ja rituaaleja pilkuntarkasti. Tiukat muodot liittyvät myös sivistyneen ihmiseen sosiaalisiin suhteisiin. Keskustelussakin pitää pitäytyä tiukasti tietyissä kohteliaissa fraaseissa.

    Minna Eväsoja kertoo, että japanilainen kulttuuri on länsimaiselle ihmisille monella tavalla yllätyksellinen.

    Eväsojalle yllätyksenä tuli muun muassa se että japanilainen perhe-elämä on hyvin matriarkaalista. Koulutetutkin naiset ovat useimmiten kotirouvia niin kauan kuin lapset asuvat kotona, mutta nainen päättää perheen raha-asioista ja kaikista kotiasioista. Usein naisen varsinainen työura alkaa vasta kun lapset ovat aikuisia.

  • Kiina päätti virallisesti lopettaa 70-luvun alussa aloitetun yhden lapsen politiikan tämän vuoden alusta alkaen. Nyt Kiinassa on lupa synnyttää kaksi lasta. Yhden lapsen politiikan tarkoituksena oli vähentää köyhyyttä koska ajateltiin että nopea väestönkasvu aiheuttaa ja ylläpitää köyhyyttä.
    Vaikka alussa yhden lapsen linjasta pidettiin tiukasti kiinni mutta vähitellen joudutiin tekemään myönnytyksiä. Esimerkiksi maaseudulla voitiin antaa lupa myös toiseen lapseen mikäli ensimmäinen lapsi oli tyttö. Poikalapsen katsottiin olevan välttämätöntä vanhempien vanhuuden turvaksi.
    Yhden lapsen politiikka toi kiinalaiseen yhteiskuntaan monia traagisia ongelmia. Politiikka johti muun muassa tyttölasten hylkäämisiin, pakkoabortteihin ja perhe-elämän tarkkaan valvontaan.

    Myös kansalaisten usko poliittiseen järjestelmään horjui, koska eri alueilla viranomaiset noudattivat määräyksiä eri tavoin. Joillakin alueilla viranomaiset jopa kannustivat toisen lapsen hankintaan voidakseen rahastaa ylimääräisistä lapsista koituvilla sakkomaksuilla.
    Kalle Haatasen vieraana on toimittaja Mari Manninen.

  • Suomen nykyisen hallituksen politiikan retoriikassa huomiota herättää syyllisten etsiminen, sanoo tutkijatohtori Jouni Tilli.

    Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita uusimmassa kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?”

    Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät ja heidän täytyy nyt kärsiä, että kansakunta pelastuu. Sen sijaan työnantajilta ja yrityksiltä vaaditaan vain vähän eli ripaus isänmaallisuutta.

    Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään jähmeä, kömpelö ja typerä toimija, joka ei osaa ketterästi reagoida ajan vaatimuksiin. Hallituksen puheessa valtio on se, joka estää kansakunnan nousun.

    -Hieman kärjistetysti voisi sanoa, että Juha Sipilä on rakentanut toiminnastaan sellaista kuvaa, että hän suuressa armossaan laskeutuu Kempeleestä panemaan Suomen asiat kuntoon.

    Tillin mukaan Sipilä on rakentanut ajatusmallia, että yritysosaaminen pätevöittää kaikkeen.

    Hallituksen koulutuspoliittisessa puheessakin on Tillin mielestä ollut vahvasti syyllistävä kaiku. Esimerkiksi yliopistojen suhteen on käytetty voimakasta vastakkainasettelua. Luonnontieteitä ja muita soveltavia tieteitä kannattaa tukea mutta humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat kansakunnan elättejä.

  • Saksan osallistuminen Suomen sisällissotaan lyhensi sotaa vaikka Mannerheim oli alun perin Saksan apua vastaan. Myös sodan jälkeinen kostonkierre olisi ollut pitempi ilman Saksan mukaantuloa, arvelee sosiaali- ja taloushistorian dosentti Marja-Liisa Hentilä. Jossain määrin saksalaisten läsnäolo hillitsi  jopa sodan jälkeisiä teloituksia.
    Saksan ehdot Suomen sotilaalliselle avulle olivat kuitenkin kovat. Hentilän mukaan voi sanoa, että Suomi menetti jopa suvereniteettiään, kun Saksan Itämeren divisioona saapui suomeen.
    Saksan ja Suomen välinen sopimus kielsi muun muassa sen, että Suomi olisi ollut yhteyksissä kolmansiin maihin ilman Saksan lupaa. Samoin sopimus takasi Saksalle totaalisen kontrollioikeuden Suomen ulkomaankauppaan.  Suomi joutui allekirjoittamaan myös sopimuksen jonka mukaan Saksa sai perustaan Suomeen sotilastukikohtia aivan oman tahtonsa mukaan.
    Saksalaiset otettiin Suomessa myönteisesti vastaan, koska Saksa ilmoitti, että sotilaat eivät tule valloittajina vaan auttajina.
    Suomi pyysi saksalaisia jäämään Suomeen, koska  ajateltiin, että Saksa voisi auttaa Itä-Karjalan valloittamisessa. Tähän Saksa ei kuitenkaan suostunut.
    Saksan sotilas ei kuitenkaan ollut ilmaista. Suomi oli luvannut että Saksan apuretkikunnan kaikki kulut korvattaisiin. Tämän lupauksena Suomi myös piti,  vaikka Versaillesin rauhansopimus ei tätä Suomelta
    edellyttänytkään.

  • Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut nykyajan väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten.

    Ranskalaiset filosofit ovat jo 1800-luvulta lähtien pohtineet paljon uskonnon ja väkivallan suhdetta.

    Ovatko uskonnot jo pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja vallan saamiseksi? Onko moneen uskontoon liittyvä uhriajattelu myös nykyisen väkivallan taustalla?

  • Kyseenalaistaminen ja epäily on ollut filosofien perustehtävä jo antiikin ajoista lähtien.
    Antiikin pyrrhonilaiset skeptikot olivat sitä mieltä , että ei olemassa mitään varmoja tiedon lähteitä. Ihmisen aistit ja muisti pettävät ja ihmisen järki johtaa väistämättä harhaan.  Mihinkään uskomuksen oli lopulta voi luottaa.
    Platon kritisoi äärimmäistä skeptisismiä. Platonin mukaan sekin, että ihminen ei voi koskaan tietää mitään, on väittämä, joka pitäisi voida todistaa. Jos ihminen ei voi olla varma mistään niin hän ei voi olla varma edes tästä väittämästä.
    Vaikka kristinusko  voitti antiikin filosofian eurooppalaisessa ajattelussa, ei skepsismin idea koskaan kokonaan kadonnut.
    Professori Ilkka Niiniluoto sanoo, että skeptisismin ajatuksella on sijansa myös nykyajan tieteenfilosofiassa. Skeptisismin perintö vaatii tieteeltä sitä, että se asettaa omat teoriansa aina alttiiksi testaamiselle ja uudelleenarvioinnille.

  • Joulua tiedetään ensimmäisen kerran vietetyn Jeesuksen syntymäjuhlana vuonna 354. Silti moni meidän joulumme nykyistä traditioista on syntynyt vasta 1800-luvulla. Myös joulun kaupallistuminen alkoi 1800-luvulla. Samoihin aikoihin myös lehdistö alkoi arvostella jouluhössötystä.

    Jouluperinteisiin liittyy paljon symboleita, joita nykyajan ihminen ei enää tunne. Kalle Haatasen ohjelmassa tehdään retki menneisyyteen ja joulutraditioiden alkulähteille.

    Vieraaana on kulttuurihistorioitsija Tarja Tuulikki Laaksonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä