Radio 1 vastaa

Radio 1 soi

  • 4 min
  • ei kuunneltavissa

Händel: Enkelin aaria orat. Ylösnousemus (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, ja Les Musiciens du Louvre/Marc Minkowski).

Lähetykset

  • la 23.7.2016 12.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Haluan lämpimästi kiittää, että saan nauttia Radio1:n hyvistä ohjelmista.
    Jo vuosia sitten jäi erityisenä muistona mieleen klo 7 uutisten jälkeen Aamusoitto, joka pelasti masentavan, pimeän marraskuisen aamun automatkan työhön,kun räntäsade sameutti näköalaa ja tuntui, ettei herää millään työn alkuun.

    Sitten tapahtui muutos, huikea piristys: kuulin innostavan viulukappaleen, jotka jäin vielä parkkipaikalla kuuntelemaan loppuun. Täytyi ihan jäädä kirjaamaan muistiin, mikä oli tämä esitys. Sillä kertaa päiväni pelastus oli Wieniawskin scherzo tarantella Itzhak Pehrlmanin soittamana (menin ostamaan hänen levynsä sen jälkeen).
    Lukemattomat ovat ne kerrat, kun olen saanut iloa, lohdutusta, lempeyttä ja virkistystä Radio1:stä kuuluvasta musiikista pitkin päivää. Kiitos siitä!
    Toinen asia, joka nyt kirvoitti kirjoittamaan, on kuulemani Kuusi kuvaa -ohjelma. Olen usein sitä sattunut kuulemaan ja päässyt matkalle monenlaiseen, kiinnostavaan elämään eri tarinoiden kautta. On ollut antoisaa kuunnella niitä omien askareitten lomassa.
    Moni muukin hetki Radio1:n äärellä on tarjonnut iloa, innostusta ja virkistystä sekä monesti myös uutta ajateltavaa.
    Tämä on ollut minun kokemukseni ja uskon, että moni on samaa mieltä. Toivon, että tämä palaute antaa myös teille kaikille asianosaisille iloa ja voimaa työhönne, joka on vaikuttavaa, koskettavaa ja merkittävää."
    Aurinkoista kesän odotusta toivottaa näillä kauniilla sanoilla Elvi, mistä kiitos.

    Rehellisyyden nimissä on sanottava, että toisenlaistakin palautetta on tullut. Tässä yksi kipakammasta päästä:
    "Yleisradiossa käsitellään nykyisin opposition esittämiä kannanottoja "ainoana totuutena", muiden esittämät asiat otetaan esille muutamalla sanalla. Sen jälkeen Heinäluomat, Rinteet, Ville Niinistöt, Andessonit ja heidän heimolaisensa "asiantuntijat" paasaavat mielipiteensä vaikka kuinka pitkään. Se on sitten vissiin aina tasapuolista ja perustuslain mukaista. Kun ei tunne kuuluvansa noihin "hengenheimolaisiin", niin tasapuolisuus ja tuo perustuslaillisuuskin tuntuu hyvin kaukaiselta."
    Näin nimimerkki "Niin monet kerrat mielensä pahoittanut"

    Politiikka herättää aina suuria tunteita ja hyvä niin. Asioista saa ja pitääkin olla eri mieltä ja käydä niistä keskustelua. Se on nähdäkseni yksi länsimaisen kulttuurin ehdottomista vahvuuksista: eri mielipiteiden yhteensaattamisesta syntyy aina jotain uutta ja luovaa. Historia tuntee monia sellaisia yhteisöjä ja valtioita, joiden tavoitteena on ehdoton yksimielisyys. Yleensä se on jouduttu toteuttamaan väkisin, sillä uteliaisuus ja sen mukainen erimielisyys - siis kysymykset "onko noin ja miksi muka" - on ihmisen perusominaisuus. Tuollaiset yhteiskunnat saattavat hyvinkin saavuttaa jonkin hetkellisen "vakauden", mutta hyvin pian se johtaa pysähtyneisyyteen, taantumaan ja jopa luhistumiseen. Historia tuntee tästä useita esimerkkejä keisareiden Kiinasta aivan viime vuosikymmenten ja vuosienkin tapahtumiin.
    Eläköön siis erimielisyys!
    Ylen omat arvothan ovat luotettavuus, riippumattomuus ja kaikkien ihmisten arvostaminen.
    Ne eivät ole mitenkään itsestään selviä saati helppoja sanoja, kuten olemme saaneet huomata, mutta onnistuessamme, ne tukevat erinomaisesti tuota mainitsemaani länsimaista eetosta.
    Tämä eetos oli lipsahtaa paatoksen puolelle, joten palataanpa asiaan. Kiitos kaikenlaisesta palautteesta ja sitä otetaan taas pienen tauon jälkeen kernaasti vastaan joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Muistetaan nauttia valosta nyt, kun sitä taas on.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 27.5.2017

  • “Oikein onnellista kevättä aivan kaikille, mutta erityisesti Radio yhden musiikkitoimittajille”
    Näin riemukkaasti aloittaa kirjeensä Päivi ja jatkaa:

    ”Minusta viime viikkoina teillä on ollut aivan erityisen kaunista, eloisaa ja iloista musiikkia. Varsinkin nämä kuuluttajien kuuluttamat ohjelmat kuten Faunin iltapäivä, Klassista kahteen ja unohtamatta aina ihanaa Muistojen bulevardia ja aamun moninaista musiikkia. Onko ”vika” minussa vai oletteko oikein voimalla päättäneet tuoda kevään Suomeen ja ainakin tälle kanavalle?

    Minä olin nuoruudessani joskus 1970-luvulla aikamoinen Abba-fani ja siteeraankin nyt yhtä sen aikaista suosikkikappalettani teille: Thank you for the music! Abbaa en enää kuuntele muuten kuin joskus iltasella nostalgisessa vireessä, jos tiedät, mitä tarkoitan, mutta sitäkin enemmän Yle Radio yhtä ja ennen kaikkea musiikkia sieltä. Toki arvostan myös fiksuja puheohjelmianne, mutta tämä musiikki on ilahduttanut minua aivan erityisesti viime viikkoina. Kiitos siis siitä.”

    Kiitokset Päiville, minäkin olen huomannut positiivisen ja keväisen vireen monissa musiikkivalinnoissamme. Joka tapauksessa valoisaa kevättä sinne Helsingin Herttoniemeen.

    Vapun ohjelmia on myös kiitelty ja kommentoitu monella tapaa. On myös kritisoitu haastateltavien huonoa tai jahkailevaa ulosantia. Näin yleisesti ottaen voisin sanoa siitä sen verran, että varsinkin suorissa keskusteluohjelmissa tämä saattaa todellakin joskus olla ongelma. Haastateltavathan eivät pääsääntöisesti ole radiopuhumisen ammattilaisia ja monesti käy niin, että vaikka henkilö on normaalielämässä aivan selkeä ja sujuvasanainen, voi suora haastattelutilanne luoda niin jännittyneen tunnelman, etteivät sanat oikein solju. Tällainen tilanne on kaikille toimittajille tuttu painajainen eikä tietenkään helppo haastateltavallekaan. Hyvä toimittaja pyrkii tietenkin auttamaan ja helpottamaan tilannetta kaikin mahdollisin tavoin. Joskus se onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Olkaamme siis armollisia toisillemme.

    Myös Ykkösaamu puhuttaa, mikä onkin yksi sen tarkoituksista. Esimerkiksi perjantaiaamuinen pohdinta Suomen puolueettomuudesta on herättänyt tunteita. On kysytty, miksi Suomen täytyisi yhä hokea Venäjän mieliksi puolueettomuusmantraa eli hokemaa, kun selvästi kuitenkin olemme integroituneet EU:hun ja länteen. Toisaalta toiset tuntuvat kaipaavan johonkin hieman myyttiseenkin ”puolueettomuuden kulta-aikaan”, mitä sillä sitten itse kukin tarkoittaakaan. Joka tapauksessa keskustelua käydään ja sehän on aina hyvä asia.

    Myös eilinen Tiedeykkönen on ihastuttanut: ”Teki oikein itsenikin mieli hankkiutua Huippuvuorille, kuunnellessani tutkijan matkasuunnitelmia”, kertoi ilahtunut soittaja. Tuo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Mikko Sipilän haastattelu Tiedeykkösessä on tietenkin kuultavissa Areenassa, kuten muutkin tässä mainitut ohjelmat.

    Kiitoksia taas kaikesta palautteesta. Kevät keikkuen tulevi – välillä on lämmintä ja sitten taas kylmempää, mutta radiota voi kuunnella kaikilla säillä. Kertokaa ajatuksistanne joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 6.5.2017

  • ”Nyt olen kiitollinen kanavapäällikölle!”

    No jopas. Näin kuitenkin aloitti Sakari viestinsä, mutta selityskin on luvassa:

    ”Viime lauantaina kehotit kuuntelemaan alkavaa Nokia-kuunnelmaa ja tämäpä poika totteli ja on todella iloinen, että niin teki. 'Nokia – Suomen suurin tarina' -kuunnelman ensimmäinen osa oli aivan fantastinen avaus. Nokian ohella hyvin kuvatuksi tuli myös menneiden vuosikymmenten Suomi ja sen asenteet. Sehän oli silkkaa kulttuurihistoriaa! Jopa vuorineuvosten ja pankkiirien puhetapa tuntui autenttiselta.

    Vaikka olen vielä nuori mies - eli ikäni alkaa nelosella – tykkään kuunnella kuunnelmat radiosta, jos vain mahdollista. Siksi odotankin ensi maanantai-iltaa innoissani, päästäkseni kuulemaan seuraavan Jorma Ollilan kautta käsittelevän osan. Sen ajan muistan hyvin itsekin.

    On siinä puolensa, kun taas on poikamiehenä – vaikka ei se tainnut minun oma valintani ihan ollakaan: saapahan ainakin päättää ihan itse, miten iltansa viettää – oli vappu tai ei.

    Kiitokset tekijöille: loistavaa työtä!”

    Näin siis Sakari jostain päin Suomea. Seuraava viesti taas tulee Britanniasta:

    ”Hei Yle! Voiko Nokia-kuunnelmasarjaa kuunnella Suomen rajojen ulkopuolella?”

    Kyllä voi. Ennen brexitiä ja uskoakseni myös sen jälkeen. Sen voi kuulla Areenasta, jossa ovat jo valmistuneet kolme ensimmäistä osaa.

    Toki kunnioitan Sakarinkin hyvää tapaa kuunnella radio-ohjelmat radiosta ja siksi on hyvä muistaa myös varsinainen lähetysaika eli maanantaisin kello 19.03.

    Sitten asiaa iltahartauksista:

    ”Miksi ei iltahartautta myös uusita illan ohjelmien päätteeksi ennen yömusiikkia. Nyttemmin se usein jää kuulematta muiden kiireiden vuoksi.”

    Tätä on muuten kysytty aiemminkin. On jopa ehdotettu, että iltahartaus siirrettäisiin kokonaan pois alkuillasta myöhäisiltaan. Siihen olen sanonut, että iltahartaus on tärkeä ohjelma monille ikääntyneimmille kuuntelijoillemme, joille tuo aika ennen Yöklassista olisi liian myöhäinen. Mutta tätä ehdotusta uusimisesta on kyllä syytä pohtia. Kiitos mainiosta ajatuksesta.

    Kiitoksia on sadellut myös Muistojen bulevardille erityisesti sekä yleisesti, Tiedeykköselle ja jopa tälle Radio yksi vastaa ohjelmalle! Jotain keväthuumausta lienee siis ilmassa.

    Tuoreimmissa kiitoksissa kehutaan perjantaista Leikola ja Lähde ohjelmaa, jonka otsikkona oli näin vapun tunnelmissa: ”Kaikkien maiden robotit liittykää yhteen.” Eräs kuuntelija totesi, että ”on suurenmoinen taito keskustella robotiikasta samaan aikaan kovin asiantuntevasti ja viihdyttävästi ja jopa hauskasti. Kiitos tästä kuuluu myös hyville vieraille.” 

    Vieraina Leikolalla ja Lähteellä olivat EVA:n johtaja Matti Apunen ja psykologian professori Göte Nyman.  Tämäkin ohjelma on tietenkin kuunneltavissa Areenassa. Sieltä joku robotti panee sen sitten pyörimään.

    Kevät etenee ja ymmärrän, että kaiken lainen pensaissa kykkiminen ja mullan rapsuttelu vie aikaa. Siihenhän radion kuuntelu sopii mitä mainioimmin, mutta lähettäkää myös palautetta ja hyviä ideoitanne.

    Näin voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Vappuaatto on huomenna ja maanantaina sitten itse Vapun päivä: työläisten, opiskelijoiden ja kaikkien keväästä iloitsevien ihmisten juhla. Viettäkää sitä aivan kuten tapoihinne kuuluu, mutta lämmintä päälle ja ajoissa nukkumaan.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 29.4.2017

  • "Kiitos Yle radio 1:lle pääsiäisen ajan musiikkitarjonnasta. Mitä olisi pääsiäinen ilman passioita."
    Olen tämänkin kuuntelijan kanssa aivan samaa mieltä. Sekä Matteus-passio että Johannes-passio olivat hienoja esityksiä. Muutenkin pääsiäisajan ohjelmisto on saanut paljon kiitoksia. On pidetty erittäin tärkeänä, että ohjelmistakin huomaa että on pääsiäisaika. Tämä on tärkeä periaate meillä Yle Radio yhdessä: on aika arjelle ja on aika juhlalle ja sen tulee kuulua ohjelmissa.

    Samaan asiaan kiinnittää huomiota myös Minna Espoosta:
    "Kiitos jälleen kerran toimittaja Eva Tigerstedtin loistavista ohjelmista! On joka kerta suuri ilo kuunnella hänen huippukiinnostavia, paneutuvia ja ammattitaitoisesti taustoitettuja ohjelmiaan. Esimerkiksi Klassikkoparatiisin Matteus-passio pähkinänkuoressa oli yksi pääsiäiseni kohokohtia!"
    Kiitos kiitoksesta. Ne on välitetty myös Eva Tigerstedtille.

    Sitten kirje Oulusta:
    "Yle Radio 1 on mainio kanava, jolta tulee paljon kuuntelemisen arvoisia ohjelmia. Varsinkin lauantain puolenpäivän jälkeen lähetettävä "Maailmanpolitiikan arkipäivää" sekä kello 12.35 lähetettävät kolmannen maailman ja eurooppalaiset puheenvuorot kuuluvat suosikkeihini, mutta… Tässä on se suuri mutta: Mihin katosivat amerikkalaiset puheenvuorot?"
    Tätä kyselee Arto ja esittää omia arvauksia tämän sarjan loppumisen syistä. On kuitenkin niin, että nämä arvaukset menevät pieleen siitä yksinkertaisesta syystä, että amerikkalaisia puheenvuoroja ei ole lopetettu. On kuitenkin totta, että tammikuun jälkeen ohjelmistossa on ollut ainoastaan kolmannen maailman ja eurooppalaisia puheenvuoroja. Osittain se johtuu siitä, että Yhdysvaltain asiat ovat olleet kovin voimakkaasti esillä muussa ohjelmistossa ja osittain syynä on se, että sekä kolmannen maailman että eurooppalaiset puheenvuorot viettävät juhlavuottaan: ensin mainittu kolmekymmentäviisivuotisjuhlaa ja eurooppalaiset kolmekymmenvuotisjuhlaansa radiossa. Mutta kuten sanottu, kunhan tuottaja Juha Kulmanen löytää jonkun hyvän, analyyttisen ja uusia näkökulmia avaavan Amerikkaan liittyvän kirjan tai artikkelin, kuulemme aivan varmasti myös amerikkalaisia puheenvuoroja vastakin.
    Kiitoksia hyvästä muistutuksesta Artolle Ouluun.

    On myös kyselty kuunnelmasarjan "Jäätynyt mies" musiikista. Kenen säveltämää musiikkia mahtaa kuunnelmassa kuulua? Tämä osoittautuikin kiperäksi kysymykseksi kyseisen klassikkokuunnelman kohdalla. Täytyy vain todeta, kuten kuunnelman nauhatiedoissakin, että tunnistamatonta musiikkia vuodelta 1965. Vinkkejä otetaan vastaan!

    Kuunnelman ystäville kerrottakoon myös tietoa tulevasta. Ensi maanantaista 24. huhtikuuta alkaen Radioteatteri esittää Tuomas Timosen kirjoittaman ja Juhana von Baghin ohjaaman neliosaisen uutuuskuunnelman, jossa itsenäisen Suomen moderni historia näyttäytyy Nokia-yhtiön tarinan kautta. Teos on Radioteatterin juhlaohjelmistoa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Itselläni oli ilo ja kunnia kuulla tämän "Nokia - Suomen suurin tarina"-kuunnelmasarjan ensimmäinen osa ja täytyy sanoa, että se oli huikea. Taloushistoriaa, joka koukuttaa kuin trilleri. Suosittelen todella vahvasti. Siis ensi maanantaina täällä Yle Radio yhdessä heti kello yhdeksäntoista uutisten jälkeen.

    Kiitoksia jälleen palautteesta, ideoista ja hyvistä kysymyksistä. Niitä kaikkia toivon lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista viikonloppua

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 22.4.2017

  • "Ongelmani on eräs tekninen haaste", aloittaa kirjeensä Sakari ja jatkaa:
    "Uskallan väittää, että Yle Radio 1 on laadukkain ja syvällisin kotimainen media ja nautin sen tarjonnasta suuresti työmatkoillani, kotona käsitöitä tehdessäni sekä erityisesti juhlapyhien aikana. Sisältöönne olen kasvanut kiinni jo varhaisesta lapsuudestani asti, kun vanhempani sitä säännöllisesti kuuntelivat. Toivoisin, että sama kokemus voisi välittyä pienille lapsillenikin.
    Harmikseni kuitenkin joudun kotonani Kalajoen keskustan tuntumassa toteamaan, että kuuluvuus on heikko ja se häiritsee kovasti nautintoa. Olisiko teillä mahdollisuutta kohentaa tilannetta mitenkään?
    Kiitokset vielä erinomaisesta työstänne. Arvostan teidän aitoa, konstailematonta ihmisyyttä, joka tuntuu olevan katoava luonnonvara radiokanavilla yleisesti."

    Sakarille on jo vastattu ja koetettu auttaa häntä, mutta koko ongelma ei näillä keinoin kylläkään ratkea. Olemme kiusallisen tietoisia Yle Radio 1:n kuuluvuuden kehnoudesta monella paikkakunnalla ja jopa aivan pääkaupunkimme keskustassakin. Asian korjaamisesta ovat neuvottelut jakelusta vastaavan Digitan kanssa käynnissä. Toivottavasti tuloksiin päästään pian.

    Sitten viestiä Eilalta:
    "Terveisiä Lasse Lehtiselle ja Seppo Hoville. Suuret, suuret kiitokset teille ohjelmasta Ankarat vuodet. Olen yli 80- vuotias ja kokenut sodan. Olen kuunnellut kaikki 14 ohjelmaanne. Ohjelma on parhaimpia, mitä olen elämäni aikana kuunnellut. Kuuntelen aina korva tarkkana, mitä ohjelmassa kerrotaan. Olen syntynyt Oulussa ja asunut Petsamossa. 2 kertaa evakkona ensin Petsamosta ja sitten Ivalosta. Olette aivan hurmaavia."
    Näin kertoo nimimerkki "Eila 80-kymppinen". Kiitoksia Eilalle. Tuolla ohjelmasarjalla on paljon ja eri-ikäisiä kuuntelijoita ympäri Suomen niemen.

    Sitten kiitokset ja mainio idea uskolliselta kuuntelijaltamme:

    "Maija Elonheimo on miltei journalistinen ihme! Brysselin kone, jonka luulisi olevan tylsä ohjelma, on yksi teidän parhaista. Mitä se nainen ei tiedä EU:sta ei ole tietämisen arvoista, ja hän osaa jakaa tietoa. Hänelle pitäisi ehkä antaa uusi ohjelma "Sote -kone", niin me kaikki ymmärtäisimme mistä siinä sotkussa on kyse. Elonheimo on myös erinomainen haastattelija, nytkin vieras puhuu elävästi radiossa. Ei soundbiteja, ei lausuntoja, vaan oikeaa puhetta.
    Mikä Maija Elonheimo on naisiaan, mistä hän on tullut? Missä hän on oppinut tekemään noin elävää radiota? Olen kuunnellut Brysselin konetta jo vuosia, mutta en muista Elonheimon "aiempaa elämää" radiossa."
    Tuo Sote-kone on aivan mainio idea ja jos sen joku osaisi tehdä, niin Maija Elonheimo. Hän on pitkän linjan asiaohjelmien tekijä, joka parantaa kuin… ei, käytänkin toista kielikuvaa: paranee kuin viini ajan myötä.

    Sitten vielä yksi kiitos näin pääsiäisen kynnyksellä:
    "Ei mikään ei, mikään ole ihanampaa kuunneltavaa hiljaisen viikon hartaushetkessä kuin hyvällä miesäänellä puhuttu Jumalan sana! Kiitos Jukka Leppilampi, kiitos Jarmo Heikkinen! Ja hyvä virsi sen päälle. Kiitos kiitos! Terveisin tyttö maalta."

    Nyt on pääsiäisaika, ja moni haluaa varmaan hiljentyä ja rauhoittua, mutta sen jälkeen saa taas lähettää palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista pääsiäistä kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 15.4.2017

  • "Tahtoisin kiittää sydämeni pohjasta sitä henkilöä, joka keksi uusia "Jäätynyt mies" kuunnelmasarjan. Kertaheitolla palasin lapsuudenkotiini Keski-Suomeen ja aikaan, jolloin kuuntelin vaarini kanssa tätä kaikkien aikojen jännittävintä kuunnelmaa. Meillä ei ollut televisiota eikä kotitaloomme oltu vielä vedetty sähköjäkään, mutta akulla toimiva radio oli. Sitä kuuntelimme vaarini kanssa öljylampun valossa. Kuunnelma oli niin jännittävä, että vaikka olin jo koulupoika, piti minun kiivetä vaarin syliin sitä kuunnellessamme. Silloin olin aivan varma, että minustakin tulee isona merimies, joka kyntää maailman meriä rahtilaivan kapteenina. No, ihan niin asiat eivät sujuneet, vaan opetan kemiaa ja fysiikkaa lukiolaisille.
    Olen usein miettinyt, että olikohan "Jäätynyt mies" oikeastaan niin jännittävä ja tuskin se tuntuisi miltään kaikenlaisten jännityselokuvien ja televisiosarjojen turruttamassa mielessä. Siksi olin iloisesti yllättynyt kuinka hyvin se on kestänyt aikaa. Esimerkillinen kuunnelma myös nykytekijöille: näyttelijät puhuvat selkeästi ja silti luontevasti, äänimaailma on elävä, mutta konstailematon. Aivan vertaansa vailla yhä edelleen.
    Kiitos tästä nykyaikaakin hyvin kestävästä nostalgiamatkasta omaan lapsuuteni."

    Näin kauniisti kirjoitti Timo Jyväskylästä.
    "Jäätynyt mies" onkin uraauurtava teos suomalaisessa kuunnelmahistoriassa. Se perustuu Yrjö Rauanheimon saman nimiseen seikkailuromaaniin. Sarja lähetettiin ensimmäisen kerran jo 1948, ja se oli Yleisradion ensimmäinen tieteisfiktioteos radiossa. Tätä versiota ei taltioitu, mutta vuonna 1965 kahdeksanosainen sarja tehtiin uudestaan saman käsikirjoituksen mukaan.
    Seikkailusarjan on siis kirjoittanut Yrjö Rauanheimo ja tämän vuoden 1965 version ohjasi Eero Leväluoma. Näyttelijäkaartikin on vakuuttava, muiden muassa Joel Rinne, Kauko Helovirta, Helge Herala, Heimo Lepistö, Leo Jokela, Maikki Länsiö ja monet muut tuon ajan huippunäyttelijät.
    Kuunnelma kuullaan täällä Radio yhdessä lauantaisin kello 15 ja toinen lähetys on tiistaina kello 21.30. Ja sarjan aikaisemmatkin jaksot on tietenkin kuunneltavissa Areenassa.

    Draamaosasto saa vielä lisää kiitosta. Tällä kertaa asialla on Anna-Riitta:
    "Aivan ihanaa on kuunnella, kun Erja Manto lukee Marcel Proustin "Kadonnutta aikaa etsimässä" -kirjasarjaa. En aikoinani saanut luettua kuin ensimmäisen kirjan, mutta Erja Manton lukemana teksti soljuu kuin itsestään. Kiitos tästäkin kulttuuriteosta."
    Tätä klassikkoa luetaan arki-iltaisin kello 18.20. Ja tätä herkkua riittää vielä monta kuukautta. Ja kaikki tietenkin siirtyy ajallaan Areenaan.

    Huomiset kuntavaalit ovat kirvoittaneet jonkin verran mielipiteitä niin puolueitten tasapuolisesta kohtelusta kuin itse poliitikkojen kilpalaulannastakin. Sen verran tasaista on moitteitten levittäytyminen, että voisi ajatella uutistoimituksen selvinneen hyvin näistäkin vaaleista. Viimeistään huomenna sitten äänestämään kansalaiset.

    Kiitoksia runsaasta palautevuoresta, jota taas pienen tauon jälkeen olen päässyt penkomaan. Lähettäkää toki lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on muuten Palmusunnuntai, joten lienee parasta varautua virpojiin. Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 8.4.2017

  • Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki kommentoi kuuntelijapalautetta.

  • ”Brysselin kone on paras EU:ta käsittelevä ohjelma Suomessa.”

    Näin on, eikä se johdu siitä, että se on kutakuinkin ainoa säännöllinen Eu-ohjelma. Se on myös erinomaisesti toteutettu, kuten Terokin tähdentää:

    "Asiallisesti ja asiaa tuntien ohjelma avaa kansantajuisesti, mutta tyylikkäästi hankalimmatkin EU-solmut. Kiitoksia Maija Elonheimolle ja hänen päteville vierailleen.”

    Näin siis Tero Jyväskylästä. Samaa ohjelmaa kehuu myös nimimerkki ”puheohjelmien ystävä” Helsingistä ja toivoisi niin Brysselin koneelle kuten Tiedeykkösellekin uusintapaikkaa myöhäisilloista. Katsotaan, jos tämän saisi jotenkin ratkaistua.

    Sitten on Jannella asiaa:

    ”Avasin tänään radion kesken Risto Nordellin ohjelman 'Riston valinta'. Siinä käsiteltiin jotakin 850 vuotta sitten rakennettua hienoa tuomiokirkkoa, mutta en ehtinyt kuulemaan mistä kirkosta oli kysymys. Mielenkiintoni heräsi, ja olisi mukava saada kuulla mistä kirkosta oli kyse.”

    No kyse oli Sienan tuomiokirkosta eli Duomosta. Italiassa, Toscanan maakunnassa. Tuo Risto Nordellin ohjelma kuullaan muuten uusintana sunnuntaina 12.3. kello 14, jos se aika sopisi paremmin koko ohjelman kuuntelemiseen. Ja ainahan on Yle Areena.

    "Hei, haluaisin tietää 'Tämän runon haluaisin kuulla' -ohjelman seuraavat päivämäärät ja kellonajat. Mistä voisi pyytää esittämään runot, joita haluaisi kuulla?”

    Gialle on tähän jo vastattukin henkilökohtaisesti, mutta kerrottakoon nyt muillekin, että "Tämän runon haluaisin kuulla” lähetetään seuraavan kerran lauantaina 25.3. kello 19.03. Aiheena silloin on "Toivokaa runoja metsästä".

    Toiveita voi lähettää etukäteen Yle Radio 1:n verkkosivuilta, sähköpostilla toive.runot@yle.fi tai kirjepostina osoitteeseen PL 79, 00024 Yle. Liittäkää mukaan toivojan nimi ja puhelinnumero. Lähetyspäivänä runopuhelin aukeaa klo 18 numerossa 09-144 800.

    Muistojen bulevardia on jälleen vuolaasti kehuttu. Tässä vielä tarkemmin kohdistettu kehu:

    ”Kiitos harvinaisesta herkusta eli espanjankielisestä musiikista radiossa Muistojen bulevardilla! Kiitos myös hyvistä ohjelmatiedoista, joiden perusteella pystyy löytämään sen mikä kiinnostaa."

    Tämä oli hauska kuulla eli se, että ohjelmatiedot ovat kohdallaan. Ihan ainahan näin ei valitettavasti ole.

    Myös hartausohjelmia ja erityisesti näitä 85-juhlavuoden erikoisohjelmia ja toivehartauksia on kiitelty paljon. Ja juhlavuosihan jatkuu vielä.

    Mitäs muuta täällä on? Knallia ja sateenvarjoa toivotaan takaisin, pianomusiikkia on liikaa, meidän puoluetta kohdellaan epäreilusti ja ranskaa on lausuttu epätarkasti. Uutisissa siis, meidän kuuluttajammehan lausuvat myös ranskaa tarkasti.

    Kiitoksia kaikesta palautteesta - niitä kyllä luetaan tarkkaan.

    Lisää voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Ensi lauantaina ei tätä palauteohjelmaa ole ohjelmistossa lainkaan, mutta se on poikkeus: me tulemme taas eli lähettäkää toki viestejänne vastakin.

    Viettäkää rauhallinen viikonloppu.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 11.3.2017

  • "Tiedeykkönen on nimensä mukaisesti aivan ykkönen!"
    Näin todistaa Juhani ja jatkaa:
    "Perjantainen tiedeykkönen oli jälleen kerran aivoja kutkuttava, mielikuvitusta kiihottava ja kuitenkin jalat maassa tai ainakin tähtitaivaalla oleva ohjelma. Puhe holografisesta maailmankaikkeudesta oli kovin kiehtovaa ja samoin jään odottelemaan vaanivaa leijonaa maaliskuun tähtitaivaalla."
    Juhani oli innostunut perjantaisesta Tiedeykkösestä, jossa holografisesta maailmankaikkeudesta oli kertomassa professori Kari Enqvist. Tämäkin ohjelma kannattaa kuunnella Areenasta, jos se sattui eilen jäämään kuulematta. Muutkin Tiedeykköset, esimerkiksi parin viikon takainen eutanasiaa käsittelevä ohjelma on saanut paljon kiitosta. Sekin on vielä Areenassa.

    "Olipa virkistävää kuulla rauhallista ja fiksua puhetta, kun Jussi Lähde ja Markus Leikola haastattelivat opetusministeriä tänään." Seija viittaa tietenkin perjantaiseen Leikola ja Lähteeseen, jossa vieraana oli opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Seija kiinnittää huomiota tärkeään asiaan journalismissa yleensä:
    "On nimittäin niin, että toimittajilla - niin naisilla kuin miehilläkin - on suuria vaikeuksia suhtautua asiallisesti nuorehkoihin naisiin, kun he ovat nousseet yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan. Sanni Grahn-Laasostakin tytötellään ja nätitellään, eikä suostuta keskittymään asiakysymyksiin. Leikola ja Lähde sen sijaan onnistuivat tässä mainiosti ja koko ohjelma pysyi vain ja ainoastaan tärkeissä asioissa. Kiitos!"
    Jaloa sen sijaan ohjelmassa jäi vaivaamaan aivan toinen asia:
    "Hei. Tänään Leikola ja Lähde ohjelmassa toistui usein käytetty väite: "Yrittäjät ovat yleensä menestyneet huonosti koulussa."
    Tunnen leegion menestyneitä yrittäjiä. Kaikki menestyneet koulussa reilusti yli keskiarvon. Itsekin olen luonut 1300 hengen yrityksen tyhjästä ja kuitenkin ollut koulun priimus. Ei menestynyt yrittäjä ole apukoululainen!"
    Kiitos Jalo, mutta en todellakaan usko, että Leikolalla tai Lähteellä oli minkäänlaista tarkoitusta väheksyä yrittäjiä, vaan päinvastoin. Kysymys oli enemmänkin siitä, pystyykö koulujärjestelmämme tunnistamaan erilaisia lahjakkuuksia.

    Sitten toiveosioon:
    "Voisikohan Kirjakerhon ohjelman elokuulta 2016: "Elena Ferrante ja Loistava ystäväni"
    lähettää jossain vaiheessa uudestaan, kun se ei ole enää kuunneltavissa Areenassakaan? Jostain syystä se on jäänyt minulta väliin, ja kun kirjoja suomennetaan lisää, olisi ohjelma mielenkiintoista kuunnella."
    Tätä toivoi Susanna ja hänelle ja kaikille muillekin minulla on suuri ilo kertoa kirjallisuusohjelmien tuottajan Sari Siekkisen ilmoitus siitä, että kyseinen ohjelma uusitaan maanantaina 20. maaliskuuta eli reilun kolmen viikon kuluttua.

    Kuuntelijamme Kotkasta taas ehdottaa, että ottaisimme radioluentaan mukaan myös kotimaisia esseitä. Alkajaisiksi hän ehdottaa Pentti Linkolan esseitä. Erinomainen idea! Suomalainen esseistiikka on ollut pitkään korkeatasoista, mutta jää usein muiden kirjallisuusmuotojen jalkoihin. Oma suosikkini on pari vuotta sitten edesmennyt Johannes Salminen. Onneksi hänen laajaa sivistystä ja syvää humanismia huokuvat esseensä ovat yhä keskuudessamme ja ainakin minun kirjahyllyssäni, josta niitä mielelläni poimin yhden silloin toisen tällöin. Niin se vaan on, että hyvä kirjallisuus ja taide ylipäänsä kestää paremmin aikaa kuin sen luoja. Tai kokija.

    Kiitoksia jälleen aktiivisuudestanne rakkaat kuuntelijat. Lisää ehdotuksia, moitteita ja kiitoksia voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Vaikka aina ei siltä näytä, niin kevät etenee. Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 4.3.2017

  • "Makoilen sängyllä toipilaana. Yle Radio 1 on aina auki."
    Kerrottakoon väliin, että tämä kirje tuli Leenalta viime lauantaina.
    "Viimeisen kahden päivän ajalta kiinnitin erityistä huomiota ohjelmiinne. Ensin yksi huomautus: Miksi mainostetaan ohjelmia niin usein?"
    On totta, että pyrimme kertomaan tulevista ohjelmista aika ajoin. En kutsuisi sitä kuitenkaan mainokseksi, sillä sellainen pyrkii taloudelliseen vaihdantaan. Pitkin hampain suostun kutsumaan sitä markkinoinniksi - ohjelmamarkkinoinniksi. Joka tapauksessa tarkoitus on auttaa kuuntelijoita löytämään heitä kiinnostavia ohjelmia radiosta. Nykyäänhän kovin harvat lehdet enää julkaisevat radiokanavien ohjelmatietoja, eikä sellaiselle varmaan olekaan entisenlaista kysyntää. Uskon kyllä, että jos on Leenan kaltaisessa tilanteessa eli kuuntelee yhtämittaisesti tunteja radiota - mikä sinänsä on kannatettavaa toimintaa - rupeaa useaan kertaan kuultu ohjelmavinkki kuulostamaan jankutukselta. Mutta antaa Leenan jatkaa analyysiaan:
    "Kuusi kuvaa. Haastateltavana Fred Negendack ja toimittaja Rita Trötschkes. Aivan loistavaa. Kumpikaan ei toistanut, ei jankuttanut eikä nauraa hörähdellyt. Olin naulittuna paikalleni. Sen jälkeen hain lisätietoja taiteilijasta - näköaloja luova hetki. Ohjelma antoi päivääni runouden ja kauneuden.
    Sitten Muistojen Bulevardi ja toinen huippu Kalle Haatanen sekä hänen vieraanaan selkeäsanainen viisas nainen, "joka oli muuten tietokirjailija Jenni Selosmaa". Ja vielä kiva haastattelu Kohtauspaikalla ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalista. Kiitos Helena Hannikaiselle."
    Näin siis kaikenlaista turhaa naurua ja jankutusta kammoava Leena pitkähkössä viestissään, josta luin siis osia. Sitten Lauran viestiin:

    "Haluaisin kiittää Sari Valton keskusteluohjelman tekijöitä mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta ohjelmasta! Olette löytäneet vieraita, joilla on sanottavaa ja ohjelman aiheet ovat ajankohtaisia ja ainakin tämmöistä kolmekymppistä citysinkkua puhuttelevia! Kuuntelen ohjelman viikoittain Yle areenan kautta. Jatkakaa samaan hyvään malliin!"
    Hyvä, että Areenakin tuli mainittua, sillä sieltä löytyy myös aiemmin mainittuja ohjelmia kuten Kalle Haatasta ja Muistojen bulevardia.

    Seuraavaksi palaute ja mainio ehdotus liittyen Aristoteleen kantapäähän:
    "Olen kuunnellut ohjelmaanne jo ties kuinka monta vuotta. Kiinnostava siis! Eläkkeellä olevana englannin ja venäjänkielten opettajana kielet ovat lähellä sydäntä. Korviini ei ole osunut ohjelmaa vieraskielisten tv- ohjelmien kääntämisen problematiikasta. Sellainen työhän vaatii sekä äidinkielen että kohdekielen ja kulttuurin hyvää hallintaa. Aika usein siellä kuitenkin kukkivat ne kuuluisat käännöskukkaset. Mistä se johtuu? Millaiset työolot kääntäjillä on? Vai teetetäänkö nämä työt harrastelijapohjalla? Olen erityisesti huomannut, että esimerkiksi joissain investointeja käsittelevissä ohjelmasarjoissa kuten ”Leijonan luola” luvut ovat käännetty usein väärin. Rahaa käsittelevässä ohjelmassa näin ei saisi olla. Elokuvissa taas vaaditaan tiivistämistaitoa kun ihan kaikkea ei voi ottaa mukaan. Niissä kulttuurin tuntemus tulee esiin. Mitkä ovat ne suurimmat hankaluudet kääntäjän kannalta? Löytyisikö teillä intoa haastatella tähän asiaan perehtynyttä?"
    Tämän mainion idean lähetti Leena ja se on välitetty Aristoteleen kantapään uutteralle tekijäjoukolle. Uskoisin, että eri yhtiöillä ja jopa ohjelmasarjoilla on erilaisia käytäntöjä. Mainittu "Leijonan luola" ei ole Ylen ohjelmistoa, joten siitä on minun paha sanoa mitään, mutta vakuutan, että Ylessä käännöksiin kiinnitetään suurta huomiota ja niitä tekevät alan ammattilaiset eivätkä ainakaan mitkään koneet tahi algoritmit. Vielä.
    Todella kiinnostava aihe!

    Lopuksi sananen urheilusta näin Lahden kisojen aikaan:
    "Kiitos taas kerran Yle 1, iltamme pelastaja. Urheilua selostetaan kaikilla muilla kanavilla. Täällä lämmintä musiikkia Tapiola sinfoniettan soittamana. Kiitos ja niiaus - Sirpa"
    Aivan niin.
    Kiitokset taas palautteestanne ja ideoista. Lisää saa lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Talvista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 25.2.2017

  • Ikäviin asioihin on ainakin kaksi lähestymistapaa: ensimmäinen on se hyvänä pidetty, eli vaikeuksien kohtaaminen suoraan ja avoimesti. Toinen tapa on perin inhimillinen ajatus siitä, että jos ei ajattele koko asiaa, niin se jollain tavoin menettää tärkeytensä. On myönnettävä, että ainakin minä tunnistan itsessäni molemmat tavat.

    Tähän asiaan kiinnittää huomionsa myös Anssi:
    "Venäjä, Venäjä ja Venäjä! Uuden gallupin mukaan lähes puolet suomalaisista ei enää pidäkään Venäjän politiikkaa minkäänlaisena uhkana Suomelle. Ikään kuin Krimiä, Ukrainaa tai asevarustelua ei enää olisikaan. Leikitään vain ystävällinen-veli-venäläinen leikkiä, niin ehkä mitään pahaa ei enää tapahdukaan. Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin "Ankarat vuodet"-sarja on myös tässä mielessä erittäin tärkeä sarja. Se valottaa paitsi Suomen omaa sisäistä kehitystä, myös ainaista ristiriitaa laajentumishaluisen Venäjän ja suvereniteestistaan taistelevan Suomen välillä."

    Näin siis Anssi, mutta myös toista mieltä tästä ohjelmasta ollaan:
    "Olen syvästi ihmetellyt Seppo Hovin ja Lasse Lehtisen "Ankarat vuodet"-ohjelman merkitystehtävää satavuotisen Suomen kavalkadissa. Taitavat tekijät ikään kuin vahvistavat käsitystä, että suomalaisuuden olemassaolo perustuu yksinomaan sotiemme muisteluun ja niiden esillä pitämiseen. Hovin ja Lehtisen ohjelma pönkittää ikiaikaisen synkkää mielikuvaa huonosta kansallisesta itsetunnosta sekä kansallisesta masokismista. Arvelen, etteivät Ankarat vuodet enää tavoita muita kuin niiden aikana eläneitä sekä niin sanottuja suuria ikäluokkia. Ohjelma on tekijöidensä oma nostalgiamatka sotavuosiin, mutta nuoremmille sukupolville se on klisee, joka ei kiinnosta. On kuin Kuhmon Luelahdessa Kalevalan päivänä 1940 24-vuotiaana kaatunut korpraalienoni nyökyttelisi kuvastaan seinällä työpöytäni päässä." 

    Näin kirjoitti Eino, joka mielellään esiintyisi koko nimellään, mutta hyväksyy täällä käytetyn nimimerkkikäytännön ja on siis nimimerkki "Mainari 72".
    Sen verran puutun tuohon sinänsä tervetulleeseen keskusteluun, että olen huomannut, että kyseinen sarja tuntuu kyllä kiinnostavan nuorempiakin kuuntelijoita, kuten aiemmissa palauteohjelmissakin olemme saaneet kuulla.

    Sitten palaamme Pohjois-Karjalaan:
    "Terveiset Pohjois-Karjalasta ja Kolilta!
    Mielestäni nyt jos koskaan meidän tulisi tietää enemmän Lähi-idästä ja sen kulttuurista. Vieläkin muistan Jorma Kallenaution toimittaman ohjelmasarjan "Levantin kulttuurin mosaiikkia" elävänä ja taidokkaasti kerrottuna kuvana sieltä, missä elettiin ennenkin. Mahdetaanko enää Ylessäkään tässä maailman ajassa tehdä tällaisia ohjelmia? Niinpä toivoisinkin, yhdessä monien muiden kanssa, kuulevani ohjelmasarjan vaikka jo ensi kesänä!"

    Näin kirjoitti Yle Radio 1:n kuulija ja kuuntelija Joensuusta ja on hyvällä asialla. Pannanpa harkintaan.
    "Aurinkoisen aamupäivän tervehdys Porista, meren rannalta! Kiitoksen myötä lähestyn, koska Risto Nordell rauhoitti taas päivän ihastuttavalla musiikilla, ihastuttavalla kerronnallaan, ihastuttavalla rauhaisalla äänellään. Tänään oltiin matkoilla, ja siellä olin minäkin, ajatuksissa. Ihastuttava oli myös jakso, jossa oltiin ostamassa vanhaa höyryradiota . Ohjelma oli niin rakkaudella tehty ja niin tunteikas. Kiitos hänelle siitäkin!
    Terveisin Yle ykkösen aktiivinen ja tyytyväinen kuuntelija, bluestyttö ja runoratsu."

    Tuo Pariisi-aiheinen "Riston valinta" löytyy vielä Areenasta kuten niin moni muukin hyvä ohjelmamme.
    Myös monet muut ohjelmat ovat saaneet kiitosta aamu- ja iltahartauksista Muistojen bulevardiin.

    Jatketaan keskustelua, antakaa ideoita ja ehdotuksia vastakin niin katsomme mihin pystymme. Kaikkea tätä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhoittavaa viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 18.2.2017

  • Muutamana päivänä on kevätaurinko paistanut ja vaikutukset näkyvät ja kuuluvat heti: selvästi on rakkautta ilmassa ja syystäkin:
    "Hei. Luulin kuulleeni ohjelmamainoksen, jossa kehotettiin toivomaan rakkausmusiikia. Mistään en löydä tietoa ohjelmasta. Olenkohan nähnyt unta?"
    Näin kyselee nimimerkki Kaustinen, ja Arja jatkaa:

    "Olin kuulevinani eräänä päivänä tietoa, että Yle Ykkösessä olisi Ystävänpäivänä rakkauslaulujen toivekonsertti! Yritin lähettää postia, mutta se ei onnistunut saamallani osoitteella."

    Arja on jo oikeilla jäljillä. Ensi tiistaina - ystävänpäivänä ja Pyhän Valentinuksen päivänä - kuullaan todellakin lauluja lemmestä Etnoillassa Amanda Kauranteen toimittamassa Lemmenlurituksia-ohjelmassa kello 19.03. Toiveitakin voinee vielä lähettää suoraan Amandalle osoitteeseen amanda.kauranne@yle.fi. Ja musiikkilajina on siis kansanmusiikki.

    Vaikeuksia osoitteen kanssa on myös nimimerkillä "etsivä ei löydä", joka ei millään löydä Areenasta Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin toimittamaa ohjelmaa "Vaaran vuodet". Auttaisi varmaan, jos etsisi sitä ohjelman oikealla nimellä eli "Ankarat vuodet". Areenasta löytyy ohjelman neljä ensimmäistä osaa ja seuraava kuullaan maanantaina kello 14.

    Sitten palataan romantiikkaan ja nautintoihin:
    "Nautin suunnattomasti lauantaina 4.2.2017 kun kuuntelin Faunin iltapäivää, tosin työn ohessa, mutta kuitenkin. Klaus Pylkkänen oli laatinut sen konsertin, joten pyydän ystävällisesti välittämään hänelle parhaat kiitokset. Erityisesti nautin kun Folke Gräsbeck soitti pianolla "Romantiikkaa" (musiikkikauppias Karl Fredrik Waseniuksen hieno sävellys) ja muutenkin konsertissa oli todella kauniita esityksiä."
    Parhain terveisin 57-vuotias uskollinen YLE Radio 1-fani ja elämän opiskelija Kuopiosta.

    Sitten kuuntelijan epäily siitä, että olisimme vieraantuneita luonnosta:
    Ohjelmasarjan "Puisevien tarinoiden" Leppäkeihäs-jaksossa 7.2. Tiina Harpf ei tuntenut "lepänpiimää" ja arveli sen liittyvän lepän kukintaan. Ohjelmassa myöhemmin esiintynyt Kari Heliövaara tai melkein kuka tahansa muu olisi osannut kertoa, että kyse on leppäkempistä (Psylla alni), hyönteisestä, jonka toukilla on suojanaan vaaleaa nukkaa. Toukkia esiintyy harmaalepän oksilla kesällä."
    No niinpä tietenkin! Psylla alni - kaikkihan tuon tietävät.

    Nimimerkki "aamuäreä" kiittelee Aamusoittoja ja ennen kaikkea sen kepeitä ja iloisia musiikkikappaleita, joita toivoo lisää:
    "Tällaisen ärripurrinkin on vaikeata auton ratissa mököttää, kun radiosta raikaa valsseja ja romansseja toinen toistaan kauniimmin esitettynä. Melkeen hymyilee vastaantuleville!".
    Kevättähän tämä tällainen huikentelevaisuus ja kevytmielisyys varmaan tietää. Koettakaa kestää, eiköhän vielä mökötyksenkin aiheita ilmene ja saamme sen kaipaamamme itkun pitkästä ilosta.

    Sitä odetellessanne kuunnelkaa Radio yhtä ja lähettäkää kuulemastanne palautetta. Tai toiveita ja ojennusta. Tähähän onnistuu joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Ja olkaapa nyt varovaisia sen kevätilman kanssa.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 11.2.2017

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä