Metsäradio.

Ukkometso ihastui moottorisahaan

  • 6 min
  • toistaiseksi

Lapin luonto luo outoa taikaa. Yläkemijoella Rovaniemellä puhkesi lemmenleikki, jonka osapuolina olivat rakkauden puutteessa riutuva metso ja oranssi moottorisaha. Asiantuntija pitää tapahtunutta poikkeuksellisena, mutta ymmärrettävänä. Pekkalan kylässä asuva Pertti Kaihua on tehnyt toukokuun aikana raivaushommia Vuoskuselän hakkuualueella. Heti töiden alkaessa metso ilmaantui pällistelemään palstan laidalle ja ukkometso kiinnostui välittömästi Pertin lepovuorossa olleesta moottorisahasta. Linnuilla on tapana kaulailla toisiaan ja nyt metso äityi halailemaan sahaa lemmekkäästi. Toimittajana oli Hillevi Antikainen. Kuva: Ritva Hauta-aho

Lähetykset

  • ke 1.6.2016 20.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Vanhoissa metsissä on tunnetusti runsas kääpälajisto. Mitä muuta käävät kertovat ympäristön tilasta? Onko kääpiä helppo harrastaa, miten ne oppii tuntemaan? Juha Laaksosen oppaana ja retkikaverina Kantahämeessä Hirvijärven pohjoisrannalla on metsäekologi Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Hollolan keskiaikaisen kivikirkon 500-vuotias puinen ulko-ovi korvataan syksyllä kopiolla. Oven kopion tekemiseen ja alkuperäisen oven siirtämiseen kirkkoon näytille on varattu vajaat 40 000 euroa. Sään armoilla vuosisatoja seisseen oven onkin aika päästä eläkkeelle, sillä se on osittain lahonnut. Kirkko-opas Kyösti Toivosta haastatteli Hollolassa Vihtori Koskinen. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle

  • Metsäradio haluaa kiinnittää kuulijoidensa huomion lähiluontoon, erityisesti puistoihin, jotka vallankin kaupunkilaisille merkitsevät erityisen paljon. Suomen juhlavuosi on kiihottanut eri tahot kilvan keksimään erilaisia tempauksia, joilla voidaan juhlistaa maan satavuotista historiaa. Tähän joukkoon on nyt liittynyt Viherympäristöliitto, joka julistaa alkavaksi 100-puistoa kampanjan. Viherympäristöliiton tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan puistojen merkitystä ja sen jälkeen tarttumaan kynään tai paremminkin tietokoneeseen. Ideana nimittäin on se, että kansalaiset kertoisivat puistojen innoittamina, mikä puisto juuri heille on tärkeä ja ennen kaikkea miksi. Mikä siis itse kullekin tekee puistosta merkityksellisen ja miksi ja mitä siellä tehdään. Kampanja on kaikille avoin ja kuka tahansa voi ehdottaa huomioitavaksi itselleen merkityksellistä puistoa. Valintaraati sitten aikanaan tekee ratkaisunsa, josta varmasti Metsäradiokin kertoo. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on ottanut kopin ehdotuksesta ja jatkaa aiheesta.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Yle Luonnon livestreamissa on voinut seurata koko kevään Ranuan eläintarhassa asuvan viirupöllöpariskunnan, Blondin ja Eliaksen, perhe-elämää. Ranualla poikaset kuoriutuivat toukokuun alussa ja kasvavat kovaa vauhtia. Mutta mitä kuuluu niiden villeille sukulaisille? Lähdemme tutkija Hannu Pietiäisen mukaan viirupöllön pöntölle, jonka maanviljelijä Kalevi Hakokivi on laittanut metsäänsä. Missä vaiheessa viirupöllöjen pesintä on Hämeessä, ja miten pöllöemot poikasiaan hoitavat, tästä kertoi Hannu Pietiäinen? Toimittaja & kuva: Mari Pihlajaniemi / Yle

  • Luonnonvarakeskuksen etsintälistalla on ollut sata vanhaa paikallisomenalajiketta, joita on kasvanut kartanoiden ja torppien pihoissa, ja joita varttamisen kautta on levinnyt Sisä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti. Yksi mielenkiintoinen löytö on Mannerheimin Omena, joka löytyi Asikkalasta viime syksynä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen kertoi Metsäradiossa siitä, miten marsalkka Mannerheim mieltyi kalastusreissullaan keltaiseen omenaan, joka sai myöhemmin nimensä Mannerheimin mukaan. Vanhan Mannerheimin Omena -puun omistajat lahjoittivat Luonnonvarakeskukselle jaloversoja, jotta se saadaan kansallisen geenivaraomenoiden säilytyskokoelmaan. Lisäksi Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanon ympäristöön voidaan perustaa jaloversojen avulla hedelmätarha Mannerheimin 150-vuotissyntymäpäivän vuoksi. Vanhat arkistolähteet paljastavat, että marsalkka Mannerheim oli hyvin kiinnostunut omenapuista. Hän harkitsi jopa kaupallisen omenatarhan perustamista Lohjan Kirkniemen kartanoon, jonka hän hankki jäätyään Tasavallan presidentin virasta eläkkeelle. Toimittajana seuraavassa on Rita Trötschkes. Kuva: Rita Trötschekes

  • Nuorten perinteinen metsävisa ratkesi eilen. Tässä valtakunnallisessa ja tällä kerralla poikkeuksellisen vaativassa metsäaiheisessa tietokilpailussa vankaksi voittajaksi selvisi paltamolainen 14-vuotias Taneli Mutanen. Kilpailu järjestettiin nyt kolmannenkymmenennenkuudennen kerran ja se oli osa Suomi 100-ohjelmaa. Metsävisaan on osallistunut nyt kaikkiaan yli miljoonan suomalaista. Metsävisan tarkoituksena on innostaa koululaisia metsään ja metsäalalle. Kilpailun ensimmäinen osuus tapahtuu kouluissa ja tällä kerralla siinä oli mukana 26 700 oppilasta. Toinen osuus pidettiin maanantaina Espoon Nuuksiossa ja finaali kymmenen parhaan kesken Helsingin Messukeskuksessa eilen. Tässä loppuhuipennuksessa Korpitien koulun oppilas Taneli Mutanen osoittautui vankaksi, mutta perin vaatimattomaksi osaajaksi. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa kisan finaalia. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Hyvä marja- ja hedelmäsato on monelle itsestäänselvyys. Mennään ja poimitaan pois. Mutta luonnossa asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Satoon vaikuttaa ratkaisevasti kukinta-aikainen säätila ja sen seurauksena taas pölyttävien hyönteisten määrä. Kajaanin Ely-keskuksen luontoasiantuntija, hyönteistutkija Reima Leinonen on tutkinut hyönteishotellien käyttöä ja merkitystä pölytyksen onnistumiseksi ja selvitteli asiaa Risto Salovaaralle. Kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Ensi viikolla iso joukko metsänhoitajia kokoontuu lopettamaan ammattiliittonsa, joka perustettiin 90-vuotta sitten. Metsänhoitajien oma liitto ajautui taloudellisesti kestämättömään tilaan ja liittyi osaksi uutta Loimu-nimistä liittoa, joka aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Loimu on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden yhteinen liitto, jonka siipien suojiin sijoittuu 15 000 eri alojen asiantuntijaa.
    Ensi viikolla lopettamisjuhliin kokoontuneiden metsänhoitajien liitto on vaikuttanut monin tavoin sekä metsänhoitajien työehtoihin että metsäpoliittisen keskustelun kautta koko maan metsäpolitiikkaan.
    Se on ollut aikanaan jopa pukemassa metsänhoitajia asiaankuuluviin virka-asuihin. Tästä episodista lähteekin seuraava keskustelu liikkeelle. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen Metsänhoitajaliiton historiaan syvällisesti perehtyneen metsänhoitaja Pekka T. Rajalan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Miljoona linnunpönttöä- sarjassa tavattiin lintuharrastaja ja lintujen rengastaja Ohto Oksanen. Hän on kiinnittänyt vuosien aikana lähimetsään satakunta linnunpönttöä, joissa varauksia on mukavasti ja vihreillä sammaleilla on jo somistettu pöntön pohjaa. Asko Hauta-aho kävi Nastolassa pienellä kierroksella Ohto Oksasen kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä