Kolmannen maailman puheenvuoroja

Onko Lähi-idän Israel juutalaisten johtajavaltio vai juutalaisidentiteetin loukku?

  • 13 min
  • toistaiseksi

Juutalaiskulttuurin edustaja kirjailija Stefano Levi della Torre pohdiskelee nationalistisen Israelin tilaa. Toimittajana on Liisa Liimatainen. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

Lähetykset

  • la 30.7.2016 12.35 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Jopa miljoonia afgaanipakolaisia uhkaa karkotus entiseen kotimaahansa Pakistanista, Iranista ja Euroopasta. Uusi suuri peli näyttää alkaneen Afganistanissa."
    Näin Dawood Azami toteaa BBC:n julkaisemassa tuoreessa artikkelissa entisen kotimaansa tilanteesta. Tapio Tamminen esittelee Afganistanissa syntyneen tutkija Dawood Azamin ajatuksia. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

  • Arabikeväät alkoivat Tunisiasta, mutta tämä maa on myös ainoa, jossa muutos on tapahtunut. Se perustuu kaikkien poliittisten voimien kompromissiin, kertoo nuori tunisialainen kansalaisaktivisti Riha Mejri. Toimittajana on Liisa Liimatainen ja näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Syyrian sotaa on käyty jo kuutisen vuotta. Hannu Reime esittelee Robin Yassin-Kassabin ja Leila al-Shamin kirjan Maa liekeissä – Syyrialaiset vallankumouksessa ja sodassa (Burning Country). Näytteet lukee Sasu Moilanen.

  • Kun vielä vähän aikaa sitten siirryttiin uuteen informaatioyhteiskuntaan, nykyään monet tahot ajavat innolla digitalisaatiota ja on keksitty myyttisiä käsitteitä kuten ”digitaaliloikat”. Nämä tahot eivät juuri puhu digitalisaation aiheuttamista kuiluista ja riskeistä.
    Saksalainen kehityspoliittinen aikakauslehti ”Entwicklung und Zusammenarbeit” on tarkastellut digitalisaation vaikutuksia Etelässä teemanumerossaan. Tapansa mukaan ongelmakenttää käsitellään monipuolisesti ja monista eri näkökulmista. Tällä kertaa korostuvat afrikkalaiset näkökulmat.
    Aasialaisia ja afrikkalaisia näkökulmia digitalisaatioon. Toimittajana on Jussi Raumolin. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

  • ”Intian ja Pakistanin ydinasevarustelu muistuttaa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton varustelukierrettä
    kylmän sodan aikana. Etelä-Aasian tilanne eroaa kuitenkin suurvaltojen välisestä tilanteesta siinä,
    että Intian ja Pakistanin välillä eivät toimi tavanomaiset varajärjestelmät mahdollisten väärien
    ydinhälytysten sattuessa."
    Näin totesi intialainen fyysikko ja aktivisti M.V. Ramana puhuessaan Mumbaissa elokuun lopussa
    ydinaseiden vaaroista Etelä-Aasialle. Ramana on väitellyt Bostonin yliopistossa. Nykyisin hän
    työskentelee Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa - laitoksella, joka on erikoistunut ydinvoiman
    tulevaisuuden ja globaalin turvallisuuden tutkimukseen.
    Tapio Tamminen esittelee fyysikko M.V.Ramanan ajatuksia. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

  • ”Väkivaltaisuuksien viimeisimmän vaiheen raivotessa Irakissa kukaan ei näytä kyseenalaistavan vallitsevaa näkemystä tämänhetkisestä konfliktista", sanoo irakilainen bloggaaja, arkkitehti Raed Jarrar, jonka näkemyksiä esittelee Peik Johansson. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Muslimien on vapautettava itsensä oman kulttuurinsa äärinäkemyksistä. Näin sanoo libanonilainen sunnioppinut Mohammad Sammak mutta sama sanoma välittyy myös libanonilaisen Amine Issan kirjoittamasta kirjasta Kaksi Imaamia – Koraani islamin pimeitä tulkintoja vastaan. Liisa Liimataisen toimittamassa Kolmannen maailman puheenvuorossa esitellään vastakkaisia, myös Euroopan muslimien näkemyksiä. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Mielikuvat länsiafrikkalaisesta Nigeriasta eivät heti vastaa käsitystä ydinvoimavaltiosta. 180 miljoonan asukkaan jättivaltio tunnetaan uutisotsikoissa pikemminkin mittavan luokan korruptiosta, terroristiliike Boko Haramin itsemurhaiskuista sekä Shellin ja muiden ulkomaisten öljy-yhtiöiden aiheuttamista ympäristötuhoista Nigerjoen suiston öljyntuotantoalueella.
    Kielteisistä ja kaoottisista mielikuvista huolimatta ydinvoiman käyttöönotto saattaa hyvinkin olla todellisuutta lähitulevaisuudessa myös Nigeriassa, sillä maan hallitus on allekirjoittanut venäläisen Rosatomin kanssa sopimuksen neljän 1 200 megawatin ydinvoimalan rakentamisesta. Kyse olisi samankokoisista voimaloista kuin Pyhäjoelle suunnitteilla oleva Fennovoiman ydinvoimala. Jos aikataulussa pysytään, Nigerian ensimmäisen ydinvoimalan olisi määrä valmistua vuonna 2025.
    Peik Johansson esittelee nigerialaisen energiatutkijan Imoh Obiohin ajatuksia ja näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Intialaista Veerabhadran Ramanathania pidetään yhtenä maailman johtavana ilmastotutkijana. Hän työskentelee professorina ja ilmakehätieteiden keskuksen johtajana San Diegon yliopistossa Kaliforniassa.
    Mikä sitten johdatti 71-vuotiaan Ramanathanin yhdeksi katolisen kirkon tieteelliseksi neuvonantajaksi? Ramanathan kertoo masentuneensa kymmenen vuotta sitten maailman hitaasta reagoimisesta ilmastonmuutoksen uhkaan. Hänestä tuntui kuin hän puhuisi kollegoidensa kanssa kuuroille korville.
    Professori Veerabhadran Ramanathanin ajatuksia esittelee Tapio Tamminen. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Pitkällisestä sisällissodasta ja poliittisesta kaaoksesta hiljalleen toipuvassa Somaliassa on määrä järjestää lokakuussa ensimmäiset vaalit sitten vuoden 1967.

    ”Mutta tulevat vaalit eivät kuitenkaan muistuta vaaleja siinä muodossa kuin ne ymmärretään muualla maailmassa”, toteaa somalialainen oikeustieteilijä, asianajaja ja vapaa toimittaja Sagal Abshir tuoreessa New African ­lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

    Peik Johansson esittelee somalialaisen oikeustieteilijän Sagal Abshirin ajatuksia. Näytteet lukee Päivi Leino.

  • Urheilu on ollut pinnalla viime viikkoina Rion olympialaisten johdosta. Ei liene sattuma, että saksalainen kehityspoliittinen aikakauslehti ”Entwicklung und Zusammenarbeit” on käsitellyt urheilun ja liikunnan merkitystä nimenomaan eteläisissä kehitysmaissa teemanumerossaan. Tapansa mukaan tämä lehti käsittelee asiaa monipuolisesti ja kriittisesti.
    Toimittajana on Jussi Raumolin. Näyttee lukee Juha Kulmanen.

  • Lokakuun 15. päivänä vuonna 2014 Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Xi Jinping piti Pekingissä kulttuuripolitiikkaa käsittelevän puheen Kiinan arvovaltaiselle kulttuurieliitille. Puheen pääsanoma oli, että kirjallisuuden ja taiteiden tulee edistää kommunistisen puolueen ideologiaa sekä patriotismia, toisin sanoen nationalismia.

    Xi Jinpingin puhe oli kuin kylmä suihku kiinalaisille kirjailijoille ja taiteilijoille. Vuoden 2014 syksyllä puheesta julkaistiin vain suppea referaatti uutistoimisto Xinhuan toimesta. Xinhua tarkoittaa sananmukaisesti Uutta Kiinaa.

    Lokakuussa 2015, siis noin vuosi puheen pitämisestä, Xi Jinpingin puhe julkaistiin painetussa muodossa nimellä Tapaaminen, jossa pidettiin merkittävä esitys koskien kulttuuri- ja taidealojen työtä.

    Pertti Seppälä esittelee Xi Jinpingin puhetta. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Chile on aloittanut uudet tutkimukset sotilasvallankaappauksessa kuolleen presidentti Salvador Allenden kuolemasta. Allende menehtyi syyskuussa 1973, kun sotilaat kaappasivat vallan ja hyökkäsivät presidentinpalatsiin. Kolmannen maailman puheenvuoroja on toimittanut Auli Leskinen.

  • Kolmannen maailman puheenvuoroja. Tapio Tamminen esittelee filosofi Ruiping Fanin uutta teosta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä