Radioateljee

Köyhät ja lapset jerusalemin vapauttajina - keskiaikaisia perspektiivejä

  • 43 min
  • ei kuunneltavissa

Toukokuussa vuonna 1212 Ranskan kuningas Filip sai oudon vieraan. Kuninkaan puheille pyrki 12-vuotias lammaspaimen. Hän puhui kuninkaalle näystään, jossa Kristus oli käskenyt häntä kokoamaan lasten armeijan ja vapauttamaan Jerusalemin. Useat kymmenet tuhannet ranskalaiset lapset liittyivät lapsiprofeetan joukkoihin ja aloittivat uuvuttavan vaelluksensa Välimeren rannikolle. Sama toistui vähän myöhemmin Saksassa.

Nuo tapahtumat ovat lähtökohtana tälle ohjelmalle. Siinä jäljitetään lapsiristiretkeläisten vaiheita keskiaikaisessa Euroopassa. Lasten marssi etelään oli osa köyhälistön lähes 200 vuotta jatkuneita ristiretkiä Pyhään maahan. Köyhtyneiden talonpoikien ja käsityöläisten vaellus etelään johti ennen kokemattomiin joukkomurhiin ja juutalaisvainoihin. Keskiaikainen Eurooppa eli syvän kulttuurisen kriisin keskellä. Apokalyptiset puheet maailman lopusta levisivät kulovalkean tavoin kylästä toiseen.

Mikä ajoi köyhät ristiretkeläiset tien päälle? Mikä sai heidät jättämään peltotilkkunsa, käsityöläispajansa, perheensä ja lähtemään vaivalloiselle matkalle maahan, josta he olivat kuulleet vain etäisiä kertomuksia? Jatkuvat katovuodet koettiin merkeiksi lopun aikojen vitsauksista, tulevasta taistelusta ja sen edellyttämistä uhreista. Ohjelmassa esitetyt kysymykset liittävät nuo keskiaikaiset tapahtumat myös nykyaikaan.

Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojina: Tiia Louste, Tom Wentzel ja Ville Valtonen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Uusinta vuodelta 2004

Lähetykset

  • pe 29.7.2016 22.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ikkunalaudoilla pelargonit, rispaantuneet pitsisalusiinit. Harmaat hirsiseinät, ja ne kujoset. Keittiöpuutarha, lauluja ne kosket kuohuu, ja mie ja sie, myö ja työ. Ja hyö.
    Mutta kenen tämä karjala on? Missä nämä karjalat ovat? Kenen ovat nämä muistot ja kuvitelmat toisista todellisuuksista ?
    Radioateljeen Kuin olisi tullut kotiin pohtii Karjalan käsitteen ulottuvuuksia muun muassa evakkomuistelmien, aiempien vuosisatojen karelianististen kirjoitusten ja nykypäivän sanomalehtiotsikoiden valossa.

    Ohjelman käsikirjoitus: Tiina Seppä. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki.
    Kertoja: Minna Haapkylä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta?

    Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

    Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden.

    Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko.
    Kertoja: Antti Reini.
    Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Radioateljeen menestynein ohjelma Torakka puhuu ja musisoi vallasta – sen luomasta mediamielikuvasta ja vallan uskottavuudesta eli pelosta.

    Torakka perustuu Kornei Tsukovskin samannimiseen runoon, joka on jo klassikko. Runon on suomentanut Kirsi Kunnas. Torakan musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen ja sen esittää Radioateljee-orkesteri ja kuoro solisteinaan Riikka Paakkunainen ja Harri Saksala.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki.
    Kertoja: Tom Wentzel.
    Lapset: Touko Tahkokallio, Hanna ja Hetta Huhtamäki.

    Tekninen toteutus: Heikki Hölttä ja Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä