Puheen Iltapäivä

"Biotaide on elävillä materiaaleilla tehtävää taidetta"

  • 30 min
  • toistaiseksi

Biotaide on taiteen ja luonnontieteen välimaastossa tapahtuvaa luovaa toimintaa, jossa sovelletaan esimerkiksi lääketieteen ja bioteknologian menetelmiä.

Biotaidetta tehdään hiivoilla, bakteereilla, viruksilla, mikrobeilla - biotaiteella kommentoidaan nykyistä elämänmenoa, sillä meidän elämäämme läpäisee bioteknologinen murros, kertoo taiteilija Antti Tenetz.

Toukokuusta alkaen mies työskentelee biotaiteen läänintaiteilijana. Tenetz on oululainen taiteilija, joka on osallistunut useisiin kansainvälisiin biotaideteoksiin ja - näyttelyihin jo lähes kymmenen vuoden ajan.

Mitä biotaide on - millaisiin kysymykseen taiteilija ottaa kantaa? Mikä on Antti Tenetzin oma taidenäkemys? Tiina Lundberg lähti ottamaan aiheesta selvää.

Lähetykset

  • ti 7.6.2016 15.40 • Yle Areena

Jaksot

  • UMK17-ennakkoäänet paljastettiin torstaina. Ennakkoäänissä erottuu selvästi kolmen kärki, mutta komeimman potin kerännyt esitys on ihan omassa sarjassaan. Emman Circle of Light sai ennakkoäänistä lähes kolmanneksen, 30,4 prosenttia.

    Toisiksi suurimman osuuden ennakkoäänistä kahmaisi My First Band kappaleella Paradise, joka oli esikatseluraadin suosikki. Kolmanneksi kisassa ennakkoäänistä sijoittui Zühlken Perfect Villain.

    Mutta ennakkoäänestys on vasta alkua Suomen euroviisuehdokkaan valinnalle. Varsinainen kamppailu käydään lauantai-illan finaalissa, jolloin on suoran yleisöäänestyksen ja kansainvälisten raatien pisteidenannon aika.

    Tiina Lundberg piipahti seuraamassa UMK:n harjoituksia ja nappasi hihasta kiinni Zühlkeä, My First Bandin kundeja ja lopuksi kävi läpi koko biisikattauksen Mikko Silvennoisen kanssa.

  • Yle Puhe uudistuu ja uutena äänenä kanavalla kuullaan Jussi Heikelää. Mitä kaikkea Jussi on tehnyt ennen ja mitä tuleva ohjelma pitää sisällään. Jussi Heikelää haastatteli Matti Ylönen.

  • Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Se oli 17 vuotta osa suomalaisten arkea. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi on katsottavissa nyt Areenasta. Yksi sarjan tähdistä, Inka Kallén aloitti roolinsa Mäkimaiden koulua käyvänä Mirja-tyttärenä 13-vuotiaana. Se oli hänelle unelmien täyttymys.

    - Kuvauksissa oli hyvä olla - Kotikatu-äidistäni eli Lena Meriläisestä tuli minulle vara-äiti. Ja Ylen autokuski, joka haki minut koulusta kuvauksiin huolehti aina, että minulla oli tarpeeksi eväitä mukana - jos ei ollut, kuvauksiin mentiin kaupan kautta, kertoo Inka.

    Kallén siirtyi näyttelemään Mirjaa myös TV2:n sarjaan Uusi päivä. Sen jälkeen hän on näytellyt myös lukuisissa elokuvissa. Seuraava rooli hänellä on rouva pääministerinä Ylellä alkavassa 12-osaisessa Presidentti-sarjassa.

    - Kotikadun aikana opin kaiken kameratyöstä. Niistä opeista nautin myös tänä päivänä ja siksi minulle on tosi luonnollista olla kameran edessä. Kotikadun vuodet vahvistivat myös luottamusta itseeni niin ihmisenä kuin näyttelijänäkin, toteaa Inka.

    Inka Kallén oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan haastateltavana.

  • Uuden Musiikin Kilpailun -finaali nähdään lauantaina Yle TV2:lla klo 21 alkaen, mutta paljon muutakin on tarjolla - on etkoja ja jatkoja. Yle.fi/umk-sivulta löytyy lisää tästä kaikesta.

    Puheen Iltapäivä on myös UMK-hengessä mukana. Tiina Lundberg on Espoon Metro Areenalla etsimässä glamouria ja tarinoita shown taustalta. Tällä kertaa haastatteluun tarttuivat koreografin assistentti Sara Hirn, pukusuunnittelija Jouni Mervas sekä artistit Anni Saikku ja Knucklebone Oscar.

  • Lauantaina 28.1. Espoon Metro Areena jytisee kun Uuden Musiikin Kilpailussa valitaan Suomen euroviisuedustaja. Tänä vuonna UMK on yksi iso show! Mukana on 10 kilpailijaa ja maan parhaiden tekijöiden tuottama bileshow.

    - Luvassa on iloitteleva karnevaali - hyvän mielen show, lupaa UMK.n showtuottaja Elias Koskimies.

    Puheen Iltapäivän Tiina Lundberg tapasi hänet sekä artistit Alvan ja Emman jäähallin käytävillä kun UMK:n porukka oli valmistautumassa ensimmäisiin kameraharjoituksiin.

  • Is This Really Me on folkkia soittava yhtye, jonka musiikki ammentaa mm. 60-70-luvun folkista, kirjallisuudesta sekä saksalaisen ohjaaja Werner Herzogin elokuvista. Yhtyeen nimikin juontaa juurensa Herzogin vuonna 1977 ilmestyneeseen, hyvin hämmentävään Stroszek elokuvaan.

    - Elokuvan loppukohtauksessa päähenkilö jää pyörimään hiihtohissiin, jonka takana on pieni kyltti jossa lukee Is This Really Me. Se kiinnitti huomioni, ja ajattelin että jos tämän nimistä punk-bändiä ei vielä ole niin folk-bändi voisi olla, kertoo yhtyeen solisti Panu Artemjeff.

    Bändin ensimmäinen pitkäsoitto on nimeltään The Iron Door, jossa on psykoanalyyttinen pohjavire. Se on eräänlainen kurkistus ihmismielen labyrinttiin.

    - Levy on esteettistä dialogia koko bändin kanssa. Levyn lähes jokaisen kappaleen pohjalla on livesoitto jolloin kaikkien soittajien läsnäolo kuuluu.

    Is This Really Me -yhtyeen Panu Artemjeff ja Mikko Hynninen olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.

  • Kelalle ja poikaystävälle ei kannata paljastaa enempää kuin on tarpeen. Muun muassa tällainen elämänviisaus paljastuu kun kuuntelee artisti Litku Klemetin tuoretta levyä Juna Kainuuseen. Uusi levy tuo mieleen myös 1970-luvun iskelmät.

    - Halusin ala-asteella erottua ja ryhdyin kuuntelemaan Finnhitsejä kuten Virve Rostia. Iskelmät olivat mielestäni älykkäämpää kuunneltavaa kuin Spice Girlsit. Myönnän, että olen musiikkimaultani vanha sielu, toteaa Litku.

    - Olen nostalgikko. Julkaisen levyni edelleen myös c-kasetilla. Se on pieni ja halpa formaatti jonka voi tehdä kotona - ihana aarre, kertoo Litku.

    Litku Klemetti oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.

  • Kukkaron kuningatar on tuore kirja, joka esittelee talouden treeniohjelman, jonka avulla raha-asiat pannaan järjestykseen. Kirjan on kirjoittanut personal financial trainer Jenni Selosmaa.

    - Ihmiset ovat oppineet käyttämään personal traineria tukena omassa fyysisessä hyvinvoinnissaan, niin miksei samanlaista valmennusta voisi ottaa vastaan myös raha-asioissa. Sen ajatuksen ympärille rakensin ammattinimikkeeni personal financial trainer, kertoo Selosmaa.

    - Useimmiten kun ihminen hakee apuani on heille jo kertynyt paljon laskuja tai lainoja, joiden maksamisessa haparoidaan. Myös iso elämänmuutos kuten avioero tai puolison kuolema ovat tilanteita jolloin autan ihmisiä järjestelemään omaisuutensa niin, että se turvaisi loppuelämää mahdollisimman hyvin, toteaa Selosmaa.

    Jenni Selosmaa oli Puheen Iltapäivässä Tiina Lundbergin vieraana.

  • Ylen uusi tv-sarja Menneisyyden metsästäjät -sarjassa metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät katsojat syvälle Suomen historiaan. Pohdon saari, Hauho ja Ahvenanmaan pellot paljastavat mielenkiintoisia löytöjä Suomen historiasta rautakaudelta keskiajalle. Siitä mihin fakta loppuu, alkaa fiktio ja sitä fiktiota sarjan löytöjen ympärille ovat luoneet neljä suomalaiskirjailijaa. Yksi heistä on Veera Tyhtilä.

    - Kirjoitusprosessi antoi mahdollisuuden seikkailuun varsinkin kun minulla on tällainen jalkautuva kirjoitusmetodi. Menneisyys kiehtoo minua myös aiheena, sillä se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä, toteaa Tyhtilä.

    - Jalkautuva kirjoitusmetodini on vienyt minut huumeluoliin, oikeustaloihin, vankiloihin, lelukauppaan ja toimistoon. Myös ulkomaille kuten Kreikkaan purjehtimaan ja Iraniin, joka oli maailmankuvallisesti hyvin käänteentekevä matka, kertoo Veera.

    Veera Tyhtilä oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.

  • Lasse on syrjäisen kylän eläköityvä poliisi. Taposta tuomittu Jaakko vapautuu vankilasta ja on ajautumassa törmäyskurssille Lassen pojan Erkin kanssa. Tämä välienselvittely käydään Lapin erämaassa. Tämä on alkuasetelma uudelle kotimaiselle Armoton maa -elokuvalle. Elokuva on lyhytelokuvillaan mainetta niittäneen Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva ohjaajana ja käsikirjoittajana.

    Elokuvan idea sai alkunsa yhteiskuntakritiikistä, joka kohdistui poliisien vähentämiselle pohjoisessa, kertoo Hiltunen. Hänen suvustaan löytyy myös poliiseja monessa polvessa.

    - Poliisia minusta ei tullut, mutta olen aina pitänyt poliiseja ammattikuntana erittäin mielenkiintoisena ryhmänä elokuvan henkilöhahmoiksi, kertoo Hiltunen.

    Elokuvassa Erkki Syväjärveä näyttelee Mikko Neuvonen.

    - Valmistauduin rooliin seisomalla hiljaa metsässä haulikko tai jousipyssy kädessä sanomatta tai tekemättä mitään. Halusin näin tehdä Erkki Syväjärvestä täysin uuden hahmon, enkä vain lainata hänelle henkilökohtaista olemustani tai persoonaani, kertoo Mikko.

    Hänen mukaan Armoton maa -elokuvalla on avaimet kansainväliseen menestykseen, sillä se ammentaa samasta pohjoisen teemasta millä menestystä ovat niittäneet televisiosarjat kuten Game of Thrones ja Vikings.

    - Kylmä ja karu pohjoinen on nyt cool. Men of the North kiinnostaa, naurahtaa Neuvonen.

    Jussi Hiltunen ja Mikko Neuvonen olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.

  • Tiesitkö, että me suomalaiset syömme eurooppalaisista vähiten yhdessä? Suomi 100 -juhlavuoden yksi kampanja on Syödään yhdessä, joka pyrkii muistuttamaan yhdessäsyömisen ja kyläilyn merkityksestä - syöminen ja yhteisöllisyys tekee hyvää terveydelle, mielelle ja elämänlaadulle.

    Suurin osa suomalaisista toivoisikin lisää yhdessä syömisen mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus lapsiperheille tarjotaan lauantaina 21.1 kun Perheet safkaa - lapsiystävällinen ravintolatapahtuma valtaa helsinkiläisravintoloita. Nämä ravintolat eivät ole niitä, joihin ihan ensimmäisenä lapsikatraansa veisi - kyseessä on aavistuksen verran hienommat paikat, joissa voi nyt käydä vaikka harjoittelemassa "hienosti syömistä".

    Perheet safkaa on Petra Gergov-Koskelon ja Minna Koskelon kehittämä konsepti, joka sai alkunsa, kun kaksi hyvää ruokaa rakastavaa äitiä turhautui siihen, että sekä itsellä että monilla tuttavaperheillä oli korkea kynnys lähteä lasten kanssa ravintolaan syömään. Lisäksi monissa paikoissa tarjotaan lapsille sama iänikuinen menu nakeilla ja ranskalaisilla. Lisäksi monista lapsiperheellisistä tuntuu, että Suomi lapsivihamielinen maa, jossa lapsi saa näkyä muttei kuulua - ja viereisistä pöydistä kuuluu tuhahduksia ja näkyy silmien pyörittelyä kun lapsiperhe istuutuu paikalleen.

    Millainen on perheystävällinen ravintola? Millaista käytöstä lapsilta pitäisi vaatia? Entä osaavatko suomalaislapset käyttäytyä ravintolassa? Muun muassa näitä kysymyksiä perataan kahden äidin - keittokirjailija ja bloggaaja Hanna Gullichsenin ja Ravintola Murun ravintolapäällikkö Saara Alanderin kanssa.

    - Lapset osaavat käyttäytyä, jos heille kerrotaan miten pitää käyttäytyä, ravintolaan kuuluu ääniä ja elämää - normaalit käyttäytymissäännöt huomioiden, toteaa Saara Alander.

    - Vastuu on aina vanhemmilla, ja kyllä itse haastan itseäni kun tämän lauman kanssa menen ravintolaan, nauraa puolestaan kolmen lapsen äiti Hanna Gullichsen.

  • Matkamessut avautuvat suurelle yleisölle huomenna perjantaina Helsingin messukeskuksessa. Matkamessuilla on esillä unelmien matkoja niin kotimaan kamaralla kuin kauempanakin.

    Unelmien ja päivänpaisteen lisäksi matkalla voi kohdata myös vastoinkäymisiä - matkailija voi sairastua, hävittää passinsa tai joutua ongelmiin viranomaisten kanssa. Nämä ovat tyypillisiä matkailijan kohtaamia ongelmia, kertoo Ulkoministeriön kriisi- ja avustustiimin vetäjä Flora Kuparinen ja muistuttaa matkailijaa neljästä M:stä ennen matkaa - tarkista nämä: matkustustiedote, matkavakuutus, matkustusasiakirjat ja matkustusilmoitus.

    Käsienpesu ja matkavakuutus yhdessä terveen järjen kanssa suojaavat parheiten reissussa olijaa, toteavat puolestaan THL:n infektiolääkäri Kati Kainulainen ja terveydenhoitaja Eeva Pekkanen.

    Tiina Lundberg tapasi naiset messuhulinassa ja kysyi aluksi millaisia ohjeita matkailijalle juuri tällä hetkellä annetaan - Flora Kuparinen aloittaa:

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Jimmy Choo, John Galliano, Stella McCartney, Alexander McQueen...he kaikki ovat maailmankuuluja muotisuunnittelijoita, jotka valmistuivat suunnittelijoiksi aikanaan samasta lontoolaisesta yliopistosta. Samasta opinahjosta valmistui pari vuotta sitten suomalainen Evelina Romano, jonka matka muodin huipulle jatkuu edelleen. Parikymppinen Evelina on ehtinyt jo valmistua kahdesta alan merkittävimmästä koulusta. Evelina on valmistunut kandiksi London School of Fashionista, minkä lisäksi hän valmistui tänä keväänä Pariisin Institut Francais de la Modesta. Kumpaankin oppilaitokseen on äärimmäisen vaikea päästä, ja esimerkiksi viimeksi mainittuun otettiin Evelinan opintolinjalle eli naisten vaatesuunnitteluun sadoista hakijoista vain kahdeksan.
    Seuraavaksi Evelinalla on edessään työharjoittelujakso, jonka jälkeen hän toivoo pääsevänsä varsinaisiin töihin johonkin Pariisin muotihuoneista. Toimittaja Riikka Rahi tapasi Evelina Romanon tavaratalon kangasosastolla, jossa oppi, että vaatteita voi tehdä yllättävistäkin materiaaleista.

    [VAPAA KAISTA 180814 MUOTISUUNNITTELUN HUIPULLE, 00:14:29]

    JJ: näin unelmoi muotisuunnittelija Evelina Romano. Häntä jututti Riikka Rahi.

  • Autoteollisuus on joutunut laittamaan auton uusiksi. Auton valmistajat suunnittelevat kilpaa yhä vähäpäästöisempiä malleja. Ennen autoja myytiin huippuun viritetyllä suorituskyvyllä, nyt kuluttajiin vedotaan autojen vähäruokaisuudella ja puhtaudella. Hybridi, sähkö- ja polttokennoautot sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat autoilun tulevaisuutta. YLE Puheen Iltapäivässä selvitettiin, millaisia nämä uutta ja sitä myöden vihreämpää teknologiaa omaavat autot oikein ovat. Terminologiaa avasi VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Mitä on permakulttuuri? Tämä 1970-luvulla kehitelty luomuviljelyyn, lähiruokaan, paikallisvaluuttoihin ja myös rakentamiseen liittyvä ajatuskokonaisuus on tulossa jälleen muotiin. Luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila antaa permakulttuurin mukaisia vinkkejä villiintyneen nurmikon hoitoon. Ruohonleikkuuseen kyllästynyt multasormi voi antaa uuden elämän nurmikolle esimerkiksi monikerroksisena puutarhana, joka tuottaa marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Facebookin "Rikottu lasi haavoittaa -kerään sen pois" -ryhmään on ilmoittautunut lähes 80 000 ihmistä, jotka ovat lähteneet taistoon tassuja, jalkoja ja pyöränkumeja hajottavia lasinsiruja vastaan. Mutta mitä kaikkea luonnosta löytyy, sitä selvitetään syyskuun sateessa. Tuula-Maria Ahosen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittareita, jotka liikkuvat lautoinensa kaupunkiemme kaduilla. Urbaani laji käyttää hyödykseen kaupungin kivisiä rakenteita ja mielenkiintoista skeitattavaa löytyy vaikka työmaamontun reunalta. Maisema-arkkitehti yo Janne Saario on aikoinaan kiertänyt ammattiskeittaajana Eurooppaa ja Amerikkaa. Saario on hyödyntänyt parinkymmenen vuoden skeittitaustaansa ja on muun muassa suunnitellut Helsingin Eläintarhan skeittipuiston Micropoliksen. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

  • Kari Hietalahti on tullut tutuksi yleisölle kymmenien elokuva- ja televisioroolien kautta. Hietalahden ura lähti todelliseen nousuun 1990-luvun Vintiöt-sketsisarjasta. Sen jälkeen Hietalahti on esiintynyt lukuisissa sketsisarjoissa ja elokuvissa. Hietalahti on myös toistakymmentä vuotta elättänyt itsensä käsikirjoittajana. Hietalahti kertoi taiteilijaelämästään YLE Puheen Iltapäivässä. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Englanti, Amerikka, Australia, Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. Siinä maita missä Antti Hietamäki on reissannut. Näiden matkojen tarkoitus ei ole ollut tutustua uuteen kulttuuriin, ruokaan tai ihmisiin vaan nauttia musiikista. Eikä mistä tahansa musiikista vaan tietyn bändin eli brittiläisen rock-yhtye Curen musiikista. YLE Puheen Iltapäivässä Antti Hietamäki kertoi, mikä fanittamisessa viehättää, mikä siitä tekee nautinnon ja mikä saa seuraamaan lempibändiään vaikka maailman ääriin. Toimittajana Kati Keinonen.

  • Outi Pajala seurasi rakasta harrastustaan ja vaihtoi postmodernit teoriat käytännönläheisiin ravintolakokin opintoihin. Taakse jäi työ amanuenssina Helsingin yliopistossa, ja edessä siintää ehkä oma kahvila tai työ kokkina opintojen jälkeen. Naisasialiikkeessä toimiva Outi Pajala katsoo irtiottoaan myös naisasian näkökulmasta. Sellaistakin on nimittäin esitetty, että uraputkesta luopuva ja elämäänsä leppoistava nainen saattaa tehdä samalla karhunpalveluksen muille naisille. Haastattelussa udellaan myös, miksi Pajala pitää niin paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Tiina-Emilia Kaunisto pääsi maistamaan kakkua Pajalan keittiöön.

  • Vauhdin hurmaa, pärinää ja sopivasti jännitystä. Niistä nauttii vuoden 2010 miss Suomi Viivi Pumpanen. Misseyden ja mallitöiden lisäksi Viivi Pumpanen on ollut julkisuudessa mm. esiintyessään hurjapäisissä tv-kuvauksissa. Pumpanen on mukana myös tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Pumpasen tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Kuva: Hannes Heikura. Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja. Entinen Helsingin Sanomien kuvaaja tekee nyt työtä freelancerina. Parhaillaan Heikura kuvaa yksinäisyyttä, joka on tuttua kuvaajalle. Mutta Heikura pitää sielunmaisemastaan. Hannes Heikuran tapasi Salla Vuolteenaho.

  • Tosi-tv-sarja Big Brotherissa on tällä tuotantokaudella ensimmäistä kertaa talossa näkövammainen asukas. BB-Minnalta udeltiin paljon ensimmäisinä päivinä hänen vammastaan, apuakin hän on saanut, mutta sittemmin hän on myös kokenut olonsa talossa vähän ulkopuoliseksi. Millaista on, kun ei näe? Millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat tavallisessa arjessaan. Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen sanoo myös mielipiteensä vammaisten nuorten työllistymisestä tai kaupunkien esteettömyydestä. Toimittajana Tiina-Emilia Kaunisto.

  • Nettikauppa valtaa kaupan markkinoita ja suomalaiset syytävät rahojaan yhä enemmän verkkokauppaan. Mitä sieltä ostetaan? Entä toimivatko tilaukset kuten pitää? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä ostoksiinsa, vaikka eivät ole nähneet ja koskeneet tuotetta ennen ostoa? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta kertoo mihin suuntaan nettikauppa on menossa. Toimittajana on Salla Vuolteenaho.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä