Ykkösaamu

Reetta Räty: Kesäisin Suomessakin eletään laajennetussa perheessä

  • 4 min
  • toistaiseksi

Kesällä ydinperheet särkyvät. En tarkoita loman jälkeen vireille pantuja avioeroja, vaan sitä, että elämme hetkellisesti tavalla, jolla monissa yhteiskunnissa aina eletään: suurperheessä, yhdessä oman tai puolison suvun kanssa.

Järven rannoilla ja saaristossa kokoonnutaan suvun kesäpaikoille. Kaupungeissa lainataan naapurin varapatjat ja majoitetaan lomareissulle saapuvat sukulaislapset. Siskonpetejä, anoppeja, veljenvaimoja. Kiristelyä keittiössä, avautumista saunalla. Tietenkään elämä suurperheessä ei ole helppoa.

Mutta mitä opimme, kun elämme hetken yhdessä? Itse olen saanut laajennetulta perheeltä kaksi tärkeää asiaa:  Ensinnäkin käytännön apu. Kun lapset olivat pieniä, meidän maalla saattoi olla 22 ihmistä ja kolme pinnasänkyä. Miten helppoa oli, kun saattoi jättää lapset siskoille ja mennä saunaan.

Tai kun pääsi käymään Varkaudessa kirpputorilla. Tunnin vapaus! Tuosta noin vain, ilman lapsenhoitojärjestelyitä!

Ja se suurempi asia: yhdessä eläessä näkee monta erilaista tapaa olla vanhempi, tehdä pannari, siivota ja olla siivoamatta. Eroperheissä malleja on erityisen paljon. Minulla on ympärilläni esimerkiksi isän perhe, äidin perhe, miehen äidin perhe, miehen isän perhe ja kuuden sisaruksen perheet. Ihan erilaisia koteja, perhetilanteita ja tapoja. Mutta kaikkien lattialle voi laittaa patjan ja pystyttää väliaikaisen leirin.

On ihanaa herätä, kun keittiössä istuu siskontyttöjä yöpaidoissa. Aina joku keittää lisää kahvia.

Nykyään on tapana pohtia siitä, miten sekaisin lapset menevät, jos heillä on monta kotia. Historia ja vilkaisu maailmalle kuitenkin osoittavat, että ydinperheessä eläminen ei ole historiallinen eikä globaali normi.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch vertailee eräässä Väestöliiton julkaisussa niin sanottua perinteistä perhettä ja modernia perhettä. Hän sanoo, että kuvittelemme perhemuotojen moninaistuneen, vaikka niin ei oikeastaan ole käynyt.

On totta, että 2010-luvun eurooppalaisten perheiden elämänkulku on hajanaisempi ja moninaisempi kuin 1950-luvulla, Rotkirch kirjoittaa. Mutta juuri toisen maailmansodan jälkeinen aika oli poikkeuksellista, eikä se siksi ole kovin hyvä vertailukohta. "Jos vertailee nykypäivää sata vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, huomaa, että perinteinen perhe oli aivan yhtä moninainen kuin moderni perhe."

Laajennetut perheet, uusperheet, sateenkaariperheet, ystävien muodostamat perheet, kesäiset suvut mökeillä - miksi pitäisi sulloa elämää yhteen muottiin, kun se ei sinne mene?

Rakkaatkin suvut ovat välillä raskaita. Tämä niissä on silti alati hienoa: suurperheisiin kuuluu ihan eri ikäisiä ihmisiä. Sukupolvien ketju on näkyvissä. Eikä se ketju mene niin, että nuoret ovat rajuja ja vanhukset kiikkustuoleissa. Juhannuksen jälkeen yli 70-vuotias lasteni mummi kertoi, millaista oli ollut Hernesaaren bilekeitaassa. Me nelikymppiset raportoimme siitä, kun yritimme pysyä hereillä kokon sytyttämiseen asti.

Oman kesäperheeni lapset ovat 4-17- vuotiaita. Ihan kuin minäkin, he oppivat laajennetulta perheeltään kaikenlaista. 9-vuotias lapseni ja hänen serkkunsa selostivat hiljattain, mitä tarkoittavat darra ja karma. Lähteenä olivat suvun teini-ikäiset. Serkuksilla oli maalla vietettyjen viikkojen jälkeen uusia tietoja myös julkkisperhe Kardashianista ja skootteriajokortista.

Nämä ovat tietenkin pikkuasioita, joita kuulee muiltakin. Mutta niiden mukana lapset ovat saaneet roolimalleja: oppineet mahdollisia tapoja olla tyttö, poika, teini, tanssija, futari. Samalla isommat lapset ovat oppineet ottamaan vastuuta nuoremmista ja saaneet olla jatkuvan ihailun kohteena. Ei ole mikään ihme, että kaikkialla päiväkotilapsia ei lajitella iän mukaan. Ystävän lapset eivät päässeet Berliinissä päiväkotiin, koska ryhmässä oli jo liikaa samanikäisiä. Kenestä pikkuiset voivat ottaa mallia, jos vieressä ei ole isompia lapsia, saksalainen kaveri kysyi.

Muualta kuin länsimaista Suomeen muuttaneet tuttavani puolestaan kutsuvat siskoiksi, veljiksi, serkuiksi ja enoiksi hyvin laajaa joukkoa ympärillään. Esimerkiksi enot ovat suunnilleen enoja, tärkeitä perheenjäseniä riippumatta siitä, kenen biologisia veljiä he tarkalleen ovat.

Meidän pitäisi tietoisesti venyttää perheen rajoja muulloinkin kuin kesäisin. Uusperheitäkään ei tarvitsisi käsitellä vain ongelmien kautta, jos näkisi ne perinteisinä, maailman mittakaavassa aika tyypillisinä perheinä. Talvimalliston suomalainen perhe - vanhemmat ja lapset keskenään neljän seinän sisällä - se ei sovi kaikille. Se on syytäkin välillä hajottaa.

 

Reetta Räty

Linkki Västöliiton Mikä perhe -julkaisuun:

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f785c819ce7b647d2dfaf10340b5d56a/1467047341/application/pdf/30

98673/MIKÄPERHE_nettikirja.pdf

 

Lähetykset

  • to 7.7.2016 11.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Koiviston valtiolliset hautajaiset.
    Donald  Trump Euroopassa, Trumpin EU-linjauksia arvioimassa europarlamentaarikot Anneli Jäättenmäki, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen.

    Syksyn palkkanäkymät talouskasvun valossa.

    Toimittaja Marja Ala-Kokko. 

    Kuva: Ranskan presidentti Emmanuel Macron juttelee Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa NATO-tapaamisessa Brysselissä 25.5.2017. Amerikan presidentti Donald Trump kävelee heidän ohi. (Armondo Babani/EPA)

  • Manchesterin isku, lehdistöneuvos Pekka Isosomppi. Metsät ja tutkijat, Jyri Seppälä, professori, Ilmastopaneelin jäsen, SYKE. Turvapaikanhakijat Euroopassa nyt, Kalle Löövi, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, SPR ja Mikko Simola, komentajakapteeni, rajaturvallisuusasiantuntija, eu-vastuuhenkilö, Rajavartiolaitoksen esikunta. Kolumni Tuija Siltamäki. Koiviston hautajaiset, Jari Niemelä. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Manchesterin isku, lehdistöneuvos Pekka Isosomppi, Lontoo, terrorismitutkija Otso Iho ja tutkija Antti Paronen, MPKK. Pohjoisen sotaharjoitukset, vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak..Trump ja Lähi-itä, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja tutkija Ville Sinkkonen, UPI. Kolumni, Inka Mero. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Helsingin väistyvä valtuusto haluaisi kaupungin osittain omistaman Vantaan energian irti Fennovoimasta. Miksi juuri nyt asiaan piti puuttua? Helsingin kaupunginvaltuutettu Maija Anttila (sdp), Vantaan Tapani Mäkinen (kok) ja Timo Juurikkala (vihr) vastaavat. Korkeakoulujen lukukausimaksut kuumentavat tunteita. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen ja Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ovat eri linjoilla. Maria Markus puhuu kolumnissaan viettelytaidoista. Idänuunilintu levittäytyy Suomeen kaakosta. Olli Seuri juontaa.

  • Iranissa valitaan presidentti, mitkä ovat vaihtoehdot? Professori Hannu Juusola vastaa. Vihreiden puheenjohtajaehdokkaat Emma Kari ja Touko Aalto ovat eri mieltä monessa asiassa. Professori Laura Kolbe selostaa valtiollisten hautajaisten perinnettä ja protokollaa. Sakri Kilpelä juontaa.

  • Uusi teollisuuden suurliitto syntyy. Minkä paikan se ottaa työmarkkinoilla? TEAM:n puheenjohtaja Heli Puura ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen keskustelevat. YK:n turvaneuvosto on huolissaan Venezuelan yhä vaikeammaksi käyvästä poliittisesta tilanteesta. Ratkaisumahdollisuuksia pohtivat VTT Virpi Salojärvi ja Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä. Pasi Myöhänen lukee Lontoossa ilmestyviä lehtiä. Juontajana Olli Seuri.

  • Kreikassa on yleislakko, kertoo Sara Saure Ateenasta.Turvallisuusasiantuntija Juha Pyykönen ja tutkija Ville Sinkkonen pitävät mahdollisia tiedustelutietojen vuotoja Yhdysvalloissa poikkeuksellisina ja vakavina. Kurditaistelijoita kouluttanut suomalainen ammattisotilas kertoo kokemuksistaan Irakissa. Jari Ehrnrooth on havainnut normaaliuden rajojen siirtyneen. Päivi Neitiniemi juontaa.

  • Professori Olli Mäenpää on Yle-selvityksessään tehnyt havaintoja ja parannusehdotuksia. Miten Ylen pitäisi muuttua? Vastaamassa Perussuomalaisten kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä, Kokoomuksen kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Arto Satonen sekä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma. Ranskan uusi presidentti Saksassa. Mitä uusi presidentti Emmanuel Macron haluaa Saksalta, mihin vie Ranskaa? Havaintojaan kertomassa tutkimusprofessori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistosta sekä toimittaja Annastiina Heikkilä. Kolumni: Maataloustuet ja ilmastonmuutos. Kolumnistina Jussi Viitala. Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Saksan suunta. Saksan suurimman osavaltion Nordrhein Westfalenin vaalin uskotaan näyttävän suuntaa koko maalle kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien kisassa. Mitä viikonlopun osavaltiovaalista on pääteltävissä? Turun yliopiston tutkija Kimmo Elo kertoo. Kotimaisen politiikan nykymeno. Hallintarekisteri, puolustuspolitiikka, alkoholilaki jne. Miksi moni hanke on nyt mennyt kiharaiseksi? Vastaamassa politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Pirjo Auvinen Ylestä. Ranskan suunta. Presidentti Emmanuel Macron on nimitetty virkaansa ja tänään hän kertoo seuraavan pääministerin nimen. Haastattelussa tutkimusprofessori Niilo Kauppi Jyväskylän yliopistosta sekä toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista.
    Heikki Hiilamon kolumni sotesta: Pakko tehdä valinnanvapaus.
    Luontoäänenä on punakuiri. Toimittaja Päivi Neitiniemi.

  • Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Keskusliitto kinaavat työeläkkeistä. Studiossa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja EK:n johtava asiantuntija Mika Rantahalvari. Suomi haluaa myydä jäänmurtajia Yhdysvaltoihin. Rauma Marinen varatoimitusjohtaja Håkan Enlund kertoo suomalaisten näkymistä. Pantasudet kartuttavat tietoa susien reviireistä. Studiossa erikoistutkija Katja Holmila Luonnonvarakeskuksesta.
    Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Pääseekö suomalainen sijoittaja piiloon? Miten laatia hallintarekisteri, joka estäisi suomalaisen omistuksen piilottelun, mutta ei vähentäisi ulkomaisten sijoittajien halua sijoittaa suomalaisiin yrityksiin? Haastattelussa kansanedustajat Mika Raatikainen, Perussuomalaiset ja Li Andersson, Vasemmistoliitto. FBI:n johtajan potkut. Mitä presidentti Donald Trump tavoittelee? Vastaamassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti, Benita Heiskanen Turun yliopistosta. Arktinen neuvosto ja ilmastopolitiikka. Neuvoston uuden puheenjohtajamaan, Suomen, tavoitteet ja haasteet. Haastattelussa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sekä Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta. Kreikan lehdet katsastaa Sara Saure. Toimittaja Olli Seuri.

  • Maatalousministeri Jari Leppä pohtii maatalouden kannattavuutta ja edellytyksiä. Koittaako suurvaltasuhteisiin uusi kevät, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapaavat Washingtonissa? Tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro kommentoi. Soten valinnanvapaus tuo uusia yrittäjiä julkisen sektorin ja vanhojen yksityisten palvelujen rinnalle. Marko Kilven kolumni elämän suurista virheistä. niiden syistä ja seurauksista. Presidentinlinnan avoimet ovet.
    Toimittaja Jakke Holvas

Klipit

  • Trumpin johtaman Amerikan NATO- ja EU-linjauksia arvioimassa europarlamentaarikot Anneli Jäättenmäki, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen eilisen Brysselissä järjestetyn tapaamisen pohjalta.

    Kuva: Amerikan presidentti Donald Trump ja NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg tarraavat tuolista kiinni NATO-tapaamisella Brysselissä 26.5.2017.

  • Trump vieraili Saudi-Arabiassa, josta lensi tänään Israeliin ja tänään hän vierailee palestiinalaisalueilla.

    Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan ja Ulkopoliittisesta instituutin tutkija Ville Sinkkosen kanssa puitiin sitä, miten Trump tekee Lähi-idässä ja Persianlahdella selkeää eroa Obaman politiikkaan. Kuva: Ronen Zvulun / Pool / EPA

  • Miten Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija, Ulkoministeriössä aiemmin Afganistan-politiikasta vastannut Olli Ruohomäki näkee Kabulin lauantaiset tapahtumat, jossa suomalaisnainen kidnapattiin? Hyökkäyksessä kuoli Operation Mercyn saksalainen työntekijä ja avustustyöntekijöiden majapaikan turvamies. Kuva: Epa/JAWAD JALALI

  • Yksi viikon pääpuheenaihe on ollut Yleisradio. Maanantaina julkaistiin professori Olli Mäenpään arviointiraportti Ylen journalistisesta päätöksentekoprosessista, tiistaina Ylegate-kirja ja eilen A-teema-illassa keskuteltiin aiheesta.
    Ykkösaamun haastattelussa on Jyväskylän yliopiston journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas.

    Toimittaja on Olli Seuri.

  • -Trump ei suostu toimimaan niin kuin Yhdysvaltain hallintokoneisto edellyttää. Isoon maljaan mahtuu vielä paljon ennen kuin republikaanit hylkäävät, sanoo turvallisuusasiantuntija Juha Pyykönen.
    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lörpötellyt huippusalaisia tietoja venäläisille. Uutta tietoa on tullut myös Trumpin sekaantumisesta liittovaltion poliisin tutkimuksiin. Asiasta keskustelevat tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittinen instituutista ja turvallisuusasiantuntija Juha Pyykönen. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • -Ylen rahoituksen pitää olla järjestettyä niin, ettei sen toiminta ole poliittisille suhdanteille alttiina.
    Maanantaina julkistettiin Ylen itsensä tilaama arviointiraportti "Yleisradion journalistinen päätöksentekoprosessi". Raportin on laatinut professori Olli Mäenpää. Hänen päätelmänsä on, että Ylen on vahvistettava riippumattomuuttaan ja vahtikoiran rooliaan, jotta yleisön luottamus saadaan säilymään. Poliitikkojen ja liike-elämän taholta tulevat painostusyritykset pitäisi käsitellä vakavammin, ja törkeimmät myös julkistaa, jotta kynnys edes yrittämiselle ja paineen luomiselle olisi korkeampi.
    Ylen tilanteesta keskustelevat Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä, Yle hallinotneuvoston varapuheenjohtaja Arto Satonen ja kansanedustaja Eero Heinäluoma. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • -Suomi selvisi poikkeuksellisen hyvin kylmän sodan aikakaudesta, muistuttaa Pesu.
    Ykkösaamussa muisteltiin vielä perjantaina kuollutta presidentti Mauno Koivistoa. Millainen on hänen ulkopoliittinen perintönsä ja mitä siitä voisi ottaa opiksi nykypäivänä? Päivi Neitiniemen vieraana nuoremman polven ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tutkija Matti Pesu.
    Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva

  • Hallintarekisterilaki on mielenkiintoinen esimerkki poliittisesta kamppailusta ja vallankäytöstä, yllättävistä käänteistä sekä paikoin rivikansalaisen ymmärryksen ylittävistä termeistä ja muotoiluista. Eduskunnan on määrä keskustella hallintarekisteristä ensi tiistaina - oppositio äänesti sen eilen pöydälle.
    Ykkösaamussa vierailivat kansanedustajat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, talousvaliokunnan jäsen Arto Pirttilahti keskustasta ja hallintarekisterilain yhteydessä poliisikansanedustajana profiloitunut Mika Raatikainen perussuomalaisista. Puhelimen päässä kommentoi Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius. Toimittaja on Olli Seuri.

  • -Yhä enemmän ketjun arvonlisä valuu kaupan puolelle. Nyt on pakko markkinoilla havahtua ja tehdä ketjun sisällä asioita toisin. Ei ole Suomen etu, että oma ruoantuotanto nääntyy, sanoo tuore maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
    Moni suomalainen viljelijä elää henkisessä ja taloudellisessa ahdingossa. Lihan ja viljan tuotannosta on tullut halpatuotantoa. Kannattavuus on suomalaisen maanviljelijän suurin ongelma. Onko luonnonvarataloudesta tai biotaloudesta maatalouden nostajaksi. Kuinka uusi ministeri luotsaa maatalouselinkeinoja? Viime perjantaina virkaan nimitetty maa- ja metsätalousministeri, keskustan Jari Leppä on Ykkösaamun vieraana. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Petri Lassheikki/Yle

  • - Marine Le Penistä tuli eurooppalaisen laitaoikeiston kiistaton johtaja, sanoo Hautala.
    Ranskan seuraavaksi presidentiksi nousee ennakkosuosikki Emmanuel Macron. Macron sai 66 % äänistä ja hänen vastaehdokkaansa Marine Le Pen 34 %. Kun Macron astui lavalle myöhään eilen illalla, taustalla soi Beethovenin Oodi ilolle eli EU:n tunnushymni.
    Macron sanoi puhuvansa omien kannattajiensa lisäksi myös niille, jotka äänestivät häntä vain vastustaakseen Le Peniä sekä myös niille, jotka äänestivät Le Peniä: “Teen viiden vuoden aikana kaikkeni, ettei kellään enää ole syytä äänestää äärilaitoja".
    Ykkösaamussa vierailivat europarlamentaarikot Heidi Hautala, Petri Sarvamaa ja Nils Torvalds. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • -Lähi-idän nykyinen tilanne puolestaan on erilaisten historiallisten tapahtumien tulos. Esimerkiksi Jemenin sota on saanut aivan liian vähän huomiota, muistuttaa Lähi-itää pitkään seurannut toimittaja Liisa Liimatainen.

    Lähi-idässä on Syyrian ja Irakin konfliktien lisäksi käynnissä valtataistelu Iranin ja Saudi-Arabian välillä. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Häkkäsen mukaan kiistelty hallintarekisteri parantaisi suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Hallintarekisterin on esitetty helpottavan veronkiertoa, rahanpesua ja lisäävän talousrikollisuutta. Häkkänen toteaa, että viranomaisilla ja medialla tulee olla kyky seurata, kuka mitäkin omistaa. - Nyt etsitään kaikki ne keinot, joilla läpinäkyvyyttä voidaan mahdollistaa ja omistajatietoja saamaan muista maista nopeasti suomalaisille viranomaisille, hän sanoo.
    Hallituksen lainvalmistelua on kritisoitu mm. siitä, että esityksissä on ollut suuria perustuslaillisia ongelmia. Haastattelussa Häkkänen esittää oman näkemyksensä siitä, miten lainvalmistelua tulisi kehittää. Toimittajana Jakke Holvas.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä