Ykkösaamu

Reetta Räty: Kesäisin Suomessakin eletään laajennetussa perheessä

  • 4 min
  • toistaiseksi

Kesällä ydinperheet särkyvät. En tarkoita loman jälkeen vireille pantuja avioeroja, vaan sitä, että elämme hetkellisesti tavalla, jolla monissa yhteiskunnissa aina eletään: suurperheessä, yhdessä oman tai puolison suvun kanssa.

Järven rannoilla ja saaristossa kokoonnutaan suvun kesäpaikoille. Kaupungeissa lainataan naapurin varapatjat ja majoitetaan lomareissulle saapuvat sukulaislapset. Siskonpetejä, anoppeja, veljenvaimoja. Kiristelyä keittiössä, avautumista saunalla. Tietenkään elämä suurperheessä ei ole helppoa.

Mutta mitä opimme, kun elämme hetken yhdessä? Itse olen saanut laajennetulta perheeltä kaksi tärkeää asiaa:  Ensinnäkin käytännön apu. Kun lapset olivat pieniä, meidän maalla saattoi olla 22 ihmistä ja kolme pinnasänkyä. Miten helppoa oli, kun saattoi jättää lapset siskoille ja mennä saunaan.

Tai kun pääsi käymään Varkaudessa kirpputorilla. Tunnin vapaus! Tuosta noin vain, ilman lapsenhoitojärjestelyitä!

Ja se suurempi asia: yhdessä eläessä näkee monta erilaista tapaa olla vanhempi, tehdä pannari, siivota ja olla siivoamatta. Eroperheissä malleja on erityisen paljon. Minulla on ympärilläni esimerkiksi isän perhe, äidin perhe, miehen äidin perhe, miehen isän perhe ja kuuden sisaruksen perheet. Ihan erilaisia koteja, perhetilanteita ja tapoja. Mutta kaikkien lattialle voi laittaa patjan ja pystyttää väliaikaisen leirin.

On ihanaa herätä, kun keittiössä istuu siskontyttöjä yöpaidoissa. Aina joku keittää lisää kahvia.

Nykyään on tapana pohtia siitä, miten sekaisin lapset menevät, jos heillä on monta kotia. Historia ja vilkaisu maailmalle kuitenkin osoittavat, että ydinperheessä eläminen ei ole historiallinen eikä globaali normi.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch vertailee eräässä Väestöliiton julkaisussa niin sanottua perinteistä perhettä ja modernia perhettä. Hän sanoo, että kuvittelemme perhemuotojen moninaistuneen, vaikka niin ei oikeastaan ole käynyt.

On totta, että 2010-luvun eurooppalaisten perheiden elämänkulku on hajanaisempi ja moninaisempi kuin 1950-luvulla, Rotkirch kirjoittaa. Mutta juuri toisen maailmansodan jälkeinen aika oli poikkeuksellista, eikä se siksi ole kovin hyvä vertailukohta. "Jos vertailee nykypäivää sata vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, huomaa, että perinteinen perhe oli aivan yhtä moninainen kuin moderni perhe."

Laajennetut perheet, uusperheet, sateenkaariperheet, ystävien muodostamat perheet, kesäiset suvut mökeillä - miksi pitäisi sulloa elämää yhteen muottiin, kun se ei sinne mene?

Rakkaatkin suvut ovat välillä raskaita. Tämä niissä on silti alati hienoa: suurperheisiin kuuluu ihan eri ikäisiä ihmisiä. Sukupolvien ketju on näkyvissä. Eikä se ketju mene niin, että nuoret ovat rajuja ja vanhukset kiikkustuoleissa. Juhannuksen jälkeen yli 70-vuotias lasteni mummi kertoi, millaista oli ollut Hernesaaren bilekeitaassa. Me nelikymppiset raportoimme siitä, kun yritimme pysyä hereillä kokon sytyttämiseen asti.

Oman kesäperheeni lapset ovat 4-17- vuotiaita. Ihan kuin minäkin, he oppivat laajennetulta perheeltään kaikenlaista. 9-vuotias lapseni ja hänen serkkunsa selostivat hiljattain, mitä tarkoittavat darra ja karma. Lähteenä olivat suvun teini-ikäiset. Serkuksilla oli maalla vietettyjen viikkojen jälkeen uusia tietoja myös julkkisperhe Kardashianista ja skootteriajokortista.

Nämä ovat tietenkin pikkuasioita, joita kuulee muiltakin. Mutta niiden mukana lapset ovat saaneet roolimalleja: oppineet mahdollisia tapoja olla tyttö, poika, teini, tanssija, futari. Samalla isommat lapset ovat oppineet ottamaan vastuuta nuoremmista ja saaneet olla jatkuvan ihailun kohteena. Ei ole mikään ihme, että kaikkialla päiväkotilapsia ei lajitella iän mukaan. Ystävän lapset eivät päässeet Berliinissä päiväkotiin, koska ryhmässä oli jo liikaa samanikäisiä. Kenestä pikkuiset voivat ottaa mallia, jos vieressä ei ole isompia lapsia, saksalainen kaveri kysyi.

Muualta kuin länsimaista Suomeen muuttaneet tuttavani puolestaan kutsuvat siskoiksi, veljiksi, serkuiksi ja enoiksi hyvin laajaa joukkoa ympärillään. Esimerkiksi enot ovat suunnilleen enoja, tärkeitä perheenjäseniä riippumatta siitä, kenen biologisia veljiä he tarkalleen ovat.

Meidän pitäisi tietoisesti venyttää perheen rajoja muulloinkin kuin kesäisin. Uusperheitäkään ei tarvitsisi käsitellä vain ongelmien kautta, jos näkisi ne perinteisinä, maailman mittakaavassa aika tyypillisinä perheinä. Talvimalliston suomalainen perhe - vanhemmat ja lapset keskenään neljän seinän sisällä - se ei sovi kaikille. Se on syytäkin välillä hajottaa.

 

Reetta Räty

Linkki Västöliiton Mikä perhe -julkaisuun:

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f785c819ce7b647d2dfaf10340b5d56a/1467047341/application/pdf/30

98673/MIKÄPERHE_nettikirja.pdf

 

Lähetykset

  • to 7.7.2016 11.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Eurooppaministeri Sampo Terhon ajatuksia Sinisestä tulevaisuudesta ja EU:sta. Toimittaja Liisa Liimatainen arvioi Saudi-Arabian kruununprinssin vaihtamisen taustoja. Kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Harri Jaskari (kok.) sekä johtaja Riikka Poukka Deloittesta keskustelevat Suomen kärkipaikasta kv. elämänlaatuvertailussa ja suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Ulkomaanlehtikatsaus Berliinistä. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Valtion omistajaohajuksen sudenkuopat.Temppeliaukion kirkkoa suojaavat nyt betoniesteet. Sisäisestä turvallisuudesta keskustelemassa kansanedustajat Päivi Räsänen, Elsi Katainen ja Li Andersson. Ratkaisevat taistelut Mosulista ja Raqqasta. Tilannetta arvioimassa CMI:n asiantuntija Mikki Patokallio, SPR:n kansainvälisen avun koordinaattori Rea Noponen ja tutkijaupseeri Juha Kukkolla Maanpuolustuskorkeakoulusta. Jani Kaarion kolumni laumasieluisuudesta.
    Toimittaja Olli Seuri

  • Portugalin laajojen metsäpalojen vahingot ja vaikutukset. Puhelimessa suurlähettiläs Tarja Laitiainen. Perussuomalaisten uusi johto paaluttaa oppositiopolitiikkansa linjauksia: studiossa 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Lehtikatsaus. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tutkintavyyhti. Erkki Virtasen kolumni pieleen menneistä julkisista rakennushankkeista.
    Tomittaja Päivi Neitiniemi.

  • Vihreiden oppositiopolitiikkaan on tulossa päivitys, kun puheenjohtaja vaihtuu. Mutta millainen? Haastattelussa Vihreiden uusi puheenjohtaja. Macronin ajan Ranska. Parlamenttivaalien toinen kierros on käyty ja valtaa jaettu. Miten Macron muuttaa Ranskaa ja Eurooppaa? Mepit Miapetra Kumpula-Natri ja Hannu Takkula kertovat näkemyksensä. Kolumnisti Janne Riiheläinen puhuu politiikan pehmeistä ja pimeistä voimista. Viikon luontoääni on kuhankeittäjä.
    Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Macronin ihme, onko hän mestaristrategi vai Hannu Hanhi? Haastattelussa Ulkopoliittisen insituutin johtaja Teija Tiilikainen. Perussuomalaisista eronnut kansanedustaja Arja Juvonen hakee uutta poliittista kotia. Haastattelussa myös Vihreiden puheenjohtajaehdokkaita. Nyt vuorossa ovat Krista Mikkonen ja Olli-Poika Parviainen. Ysärikatsaus.
    Toimittaja Olli Seuri

  • Talousennusteet ja talouskasvu, Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ja OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Lontoon palo, erikoistutkija Heikki Harri, Onnettomuustutkintakeskus. Tiedustelu ja Venäjän tilanne, kontra-amiraali Georgij Alafuzoff. Ulkomaanlehdet, Erkka Mikkonen. Toimittaja Päivi Neitiniemi.

  • Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, kansanedustajat Ritva Kike Elomaa ja Ville Tavio. Koulutus- ja innovaatiopolitiikka, Annu Kotiranta, tutkija, Etlatieto Oy. Ilkka Niiniluoto, akateemikko, Helsingin yliopisto. Kolumni, Kari Enqvist. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Perussuomalaiset ulos hallituksesta - mitä nyt? Puheenjohtaja Sari Essayah, KD, studiossa kansanedustajat Toimi Kankaanniemi, PS, Markus Lohi, Kesk. ja Ben Zyskowicz, Kok. Venäjän opposition mielenosoitukset, tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti. Kolumni, Marko Kilpi. Suomen poliisijärjestöjen liiton eläkkeelle jäävä puheenjohtaja Yrjö Suhonen haastattelussa. Toimittajana Olli Seuri.

  • Kultarantakeskustelut ja perussuomalaisten vallanvaihto, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja politiikan toimittaja Pirjo Auvinen. Ranskan vaalit, keskustelemassa europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ja professori Niilo Kauppi. Kolumni Maria Markus.Viikon luontoääni: Rastaskerttunen. Ykkösaamun toimittaa Seija Rautio.

  • FBI:n entisen puheenjohtajan James Comeyn kuuleminen, Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton-keskuksen johtaja Benita Heiskanen. Britannian ja Ranskan vaalit, yliopistotutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosto ja toimittaja Annastiina Heikkilä. Helsinki ja muu Suomi, pormestari Jan Vapaavuori. Ysärikatsaus, Johanna Östman. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Ylen kysely, politiikan tutkija, vt. professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto. Britannian vaalit, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä ja Oxford Brookes -yliopiston apulaisprofessori Mikko Kuisma. Iranin terrori-isku, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Uusi eläinsuojelulaki, MTK:n asiantuntija Leena Suojala ja SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli. Ulkomaanlehdet, Jyrki Palo, Madrid. Juontajana Olli Seuri.

  • Ilmailunäytökset ja hävittäjät, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. SDP:n presidenttiehdokasongelma, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi. Kemikaalivirasto 10 vuotta, apulaispääjohtaja Jukka Malm. Persianlahden kiistat, tutkija Mikko Patokallio, CMI. Kolumni, Jari Ehrnrooth. Juontajana Päivi Neitiniemi.

Klipit

  • -Euroopassa vanhoja puolueita haastetaan nyt joka suunnalta ja niiden asema ympäri Eurooppaa on nyt huterampi kuin aiemmin, sanoo Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
    Miltä Sinisen tulevaisuus -puolueen tulevaisuus näyttäytyy, kun perussuomalaiset selvittelevät pesäänsä ja Eu:ssa tehdään isoja päätöksiä integraation syventämisestä?
    Toimittaja on Sakari Kilpelä.
    Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

  • Terrori-iskun uhka Suomessa on kohonnut. Viranomaisten valmiudesta saatiin esimerkki Temppeliaukion kirkon edustalla viime sunnuntaina. Hetken kuluttua kansanedustajat arvioivat, miten uhkaan tulisi vastata - ja mikä on päättäjien ja suuren yleisön rooli.
    Studiossa on kolme kansanedustajaa: entinen sisäministeri, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hallintovaliokunnan jäsen Elsi Katainen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Aluksi kuitenkin keskustellaan Nesteen työntekijöiden mielenilmauksesta hallituksen omistajapolitiikkaa vastaan. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Lehtikuva/Irene Stachon

  • Perussuomalaisten johto muuttui ja hallitusvalta katosi. Millainen puolue on oppositiossa oleva Perussuomalaiset? Keskustelemassa ovat perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

  • -Olen sovitteleva ja pyrin kannustamaan vuoropuheluun. Kritiikkiä kuunnellaan parhaiten, kun se on harkittua ja punnittua eikä jokapäiväistä, muistuttaa vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto.
    Vihreät tavoittelee uuden puheenjohtajan johdolla pääministerin salkkua. Miten Touko Aalto yrittää vakuuttaa kansalaiset, että maan tärkein salkku tulisi hoidettua ja pysyisi tallessa? Uusi puheenjohtaja piipahti Ykkösaamussa Sakari Kilpelän vieraana.

  • -Ranskassa käydään isoa muutosta, josta vaalitulokset kertovat. Oikeisto-vasemmisto jakolinja ei enää pelaa eikä tuota vahvoja poliittisia liikkeitä. Nyt jakolinja kulkee globalisaation kannattajien ja vastustajien välillä. Tämä ajaa ahdinkoon ne puolueet, jotka ammentavat voimansa vanhasta ideologisesta jakolinjasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
    Emmanuel Macron on nostamassa En Marche -liikkeensä Ranskan kansalliskokouksen suurimmaksi puolueeksi. Sunnuntaina selviää Ranskan kansalliskokouksen toisella kierroksella, saako presidentti Emmanuelle Macron ja hänen Tasavalta liikkeessä -puolueensa suurimman valtakirjan sitten Charles de Gaullen ja 60-luvun. Kuinka paljon Macronin menestys on ranskalainen ilmiö? Onko näkyvissä, että samankaltainen ilmiö tapahtuisi jossain muualla Euroopassa? Ykkösaamussa vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Parlamenttivaalien tunnelmista kertoo Ranskassa asuva toimittaja Ismo Nykänen. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Epa/Philippe Lopez

  • Viimeaikaisten ennusteiden mukaan Suomen talouden tilaa näyttää valoisammalta kuin aikoihin. Pankit vuoron perään nostavat ennusteitaan talouskasvusta ja alkuvuonna Suomella meni jopa paremmin kuin Ruotsilla ja Saksalla. Mikä on talouden kasvun takana? Kuinka pitkästi iloa piisaa? Ykkösaamussa keskustelemassa Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ja OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Jyrki Lyytikkä/Yle

  • -Timo Soinia ei kohdeltu puoluekokouksessa korrektisti, sanoo Kike Elomaa. Mitä Jyväskylässä tapahtui? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen seurauksia pohtivat uuteen ryhmään lähtenyt Kike Elomaa ja ryhmään jäänyt Ville Tavio. Toimittaja on Sakari Kilpelä.
    Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

  • Perussuomalaiset pitivät puoluekokouksensa ja vaihtoivat johtonsa niin perusteellisesti, että alettiin puhua uudesta puolueesta, joka sitten ei kelvannut kumppaniksi hallitukseen keskustalle ja kokoomukselle. Eilen nähtiin sitten vielä toinenkin uusi tuleminen, kun viikonvaihteessa uudestisyntynyt perussuomalaiset hajosi kahdeksi ryhmäksi. Sekin aikoo olla jotakin uutta nimeä myöten, Uusi vaihtoehto. Sakari Kilpelän haastattelussa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
    Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

  • Keskusta ja kokoomus eivät halua jatkaa hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Miten uutta hallitusta nyt aletaan rakentaa? Olli Seurin vieraina perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi, keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz. Puhelimessa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

  • Perussuomalaiset siis valitsivat uudeksi puheenjohtajakseen lauantaina Jussi Halla-ahon Ja saman tien vaihtui koko puheenjohtajisto nuivan linjan kannattajiksi. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Huhtasaari, toiseksi varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen ja kolmanneksi Juho Eerola. Puoluekokousta oli seuraamassa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen. Ykkösaamun toimitti Seija Rautio.
    Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

  • Britannia äänestää tänään ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa eli käytännössä Englannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa valitaan edustajat Britannian parlamenttiin. Päähuomio on siinä, miten vaalit voimiensa tunnossa kutsunut pääministeri Theresa May onnistuu konservatiivien johdossa. Itse vaalikamppailua on värittänyt terrorismi. Ykkösaamussa Olli Seurin haastattelussa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja Oxford -yliopiston apulaisprofessori Mikko Kuisma.
    Kuva: EPA/Jon Super

  • -Nyt tarvitaan näkemystä ja tulevaisuuden visiota. Ei kokemus yksin ratkaise, kuka on hyvä presidenttiehdokas, muistuttaa päätoimittaja Mikko Salmi.
    Isoimmalla oppositiopuolueella SDPllä on suuria vaikeuksia löytää oma presidenttiehdokas. Nyt keskustellaan siitä, mistä löytyy ratkaisu jo kiusalliseltakin näyttävään ongelmaan. Päivi Neitiniemen vieraana ovat Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä