Ykkösaamu

Reetta Räty: Kesäisin Suomessakin eletään laajennetussa perheessä

  • 4 min
  • toistaiseksi

Kesällä ydinperheet särkyvät. En tarkoita loman jälkeen vireille pantuja avioeroja, vaan sitä, että elämme hetkellisesti tavalla, jolla monissa yhteiskunnissa aina eletään: suurperheessä, yhdessä oman tai puolison suvun kanssa.

Järven rannoilla ja saaristossa kokoonnutaan suvun kesäpaikoille. Kaupungeissa lainataan naapurin varapatjat ja majoitetaan lomareissulle saapuvat sukulaislapset. Siskonpetejä, anoppeja, veljenvaimoja. Kiristelyä keittiössä, avautumista saunalla. Tietenkään elämä suurperheessä ei ole helppoa.

Mutta mitä opimme, kun elämme hetken yhdessä? Itse olen saanut laajennetulta perheeltä kaksi tärkeää asiaa:  Ensinnäkin käytännön apu. Kun lapset olivat pieniä, meidän maalla saattoi olla 22 ihmistä ja kolme pinnasänkyä. Miten helppoa oli, kun saattoi jättää lapset siskoille ja mennä saunaan.

Tai kun pääsi käymään Varkaudessa kirpputorilla. Tunnin vapaus! Tuosta noin vain, ilman lapsenhoitojärjestelyitä!

Ja se suurempi asia: yhdessä eläessä näkee monta erilaista tapaa olla vanhempi, tehdä pannari, siivota ja olla siivoamatta. Eroperheissä malleja on erityisen paljon. Minulla on ympärilläni esimerkiksi isän perhe, äidin perhe, miehen äidin perhe, miehen isän perhe ja kuuden sisaruksen perheet. Ihan erilaisia koteja, perhetilanteita ja tapoja. Mutta kaikkien lattialle voi laittaa patjan ja pystyttää väliaikaisen leirin.

On ihanaa herätä, kun keittiössä istuu siskontyttöjä yöpaidoissa. Aina joku keittää lisää kahvia.

Nykyään on tapana pohtia siitä, miten sekaisin lapset menevät, jos heillä on monta kotia. Historia ja vilkaisu maailmalle kuitenkin osoittavat, että ydinperheessä eläminen ei ole historiallinen eikä globaali normi.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch vertailee eräässä Väestöliiton julkaisussa niin sanottua perinteistä perhettä ja modernia perhettä. Hän sanoo, että kuvittelemme perhemuotojen moninaistuneen, vaikka niin ei oikeastaan ole käynyt.

On totta, että 2010-luvun eurooppalaisten perheiden elämänkulku on hajanaisempi ja moninaisempi kuin 1950-luvulla, Rotkirch kirjoittaa. Mutta juuri toisen maailmansodan jälkeinen aika oli poikkeuksellista, eikä se siksi ole kovin hyvä vertailukohta. "Jos vertailee nykypäivää sata vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, huomaa, että perinteinen perhe oli aivan yhtä moninainen kuin moderni perhe."

Laajennetut perheet, uusperheet, sateenkaariperheet, ystävien muodostamat perheet, kesäiset suvut mökeillä - miksi pitäisi sulloa elämää yhteen muottiin, kun se ei sinne mene?

Rakkaatkin suvut ovat välillä raskaita. Tämä niissä on silti alati hienoa: suurperheisiin kuuluu ihan eri ikäisiä ihmisiä. Sukupolvien ketju on näkyvissä. Eikä se ketju mene niin, että nuoret ovat rajuja ja vanhukset kiikkustuoleissa. Juhannuksen jälkeen yli 70-vuotias lasteni mummi kertoi, millaista oli ollut Hernesaaren bilekeitaassa. Me nelikymppiset raportoimme siitä, kun yritimme pysyä hereillä kokon sytyttämiseen asti.

Oman kesäperheeni lapset ovat 4-17- vuotiaita. Ihan kuin minäkin, he oppivat laajennetulta perheeltään kaikenlaista. 9-vuotias lapseni ja hänen serkkunsa selostivat hiljattain, mitä tarkoittavat darra ja karma. Lähteenä olivat suvun teini-ikäiset. Serkuksilla oli maalla vietettyjen viikkojen jälkeen uusia tietoja myös julkkisperhe Kardashianista ja skootteriajokortista.

Nämä ovat tietenkin pikkuasioita, joita kuulee muiltakin. Mutta niiden mukana lapset ovat saaneet roolimalleja: oppineet mahdollisia tapoja olla tyttö, poika, teini, tanssija, futari. Samalla isommat lapset ovat oppineet ottamaan vastuuta nuoremmista ja saaneet olla jatkuvan ihailun kohteena. Ei ole mikään ihme, että kaikkialla päiväkotilapsia ei lajitella iän mukaan. Ystävän lapset eivät päässeet Berliinissä päiväkotiin, koska ryhmässä oli jo liikaa samanikäisiä. Kenestä pikkuiset voivat ottaa mallia, jos vieressä ei ole isompia lapsia, saksalainen kaveri kysyi.

Muualta kuin länsimaista Suomeen muuttaneet tuttavani puolestaan kutsuvat siskoiksi, veljiksi, serkuiksi ja enoiksi hyvin laajaa joukkoa ympärillään. Esimerkiksi enot ovat suunnilleen enoja, tärkeitä perheenjäseniä riippumatta siitä, kenen biologisia veljiä he tarkalleen ovat.

Meidän pitäisi tietoisesti venyttää perheen rajoja muulloinkin kuin kesäisin. Uusperheitäkään ei tarvitsisi käsitellä vain ongelmien kautta, jos näkisi ne perinteisinä, maailman mittakaavassa aika tyypillisinä perheinä. Talvimalliston suomalainen perhe - vanhemmat ja lapset keskenään neljän seinän sisällä - se ei sovi kaikille. Se on syytäkin välillä hajottaa.

 

Reetta Räty

Linkki Västöliiton Mikä perhe -julkaisuun:

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f785c819ce7b647d2dfaf10340b5d56a/1467047341/application/pdf/30

98673/MIKÄPERHE_nettikirja.pdf

 

Lähetykset

  • to 7.7.2016 11.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Brexit-neuvottelut, yliopistotutkija Timo Miettinen. Politiikan kieli, kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Outi Mäkelä ja Simon Elo. Puola ja EU, vanhempi tutkija Katalin Miklossy ja EU-suurlähettiläs Strasbourgissa Jari Vilen. Stalinin vainoissa teloitetut suomalaiset, Katariina Lahtosen haastattelussa Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Juontajana Olli Seuri.

  • Kortiston kautta eläkkeelle, Postin yt-neuvotteluja tutkinut Koneen säätiön Elisa Virkola ja Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino arvioivat eläköitymisen reittejä. 
    Ylen puoluegallupin antia avaa Pirjo Auvinen. Muuttaako Nordean pääkonttori pois Ruotsista, vaihtoehtoja puntaroi professori Timo Rothovius. 
    Kirjankustannuksen näkymiä arvioi kustantaja Jarkko Tuusvuori Ntamosta. Virossa haikaillaan Suomen elintasoa, ulkomaanlehdet Tallinnasta.

    Toimittaja Jakke Holvas

  • Diabetestutkimuksen edistysaskeleita arvioi professori Heikki Hyöty. Vieraiden valtioiden vihreitä miehiä ja lennokeita ei Suomessa sallita, miten hybridiuhkia torjutaan, vieraana professori Jarno Limnéll. Venezuelassa taistellaan demokratian puolesta, tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta Instituutista.
    Suomalaiset testaavat ripulilääkettä Afrikassa. Reetta Räty arvioi kolumnissaan, että aikuisen ja lapsen suhde on tunteiden vuoristorata.

    Toimittaja Olli Seuri. 

  • Presidenttiehdokkaiden määrä kasvaa, mutta onko Sauli Niinistön kilpailijoilla mitään mahdollisuuksia? Presidenttipeliä arvioimassa Salla Vuorikoski, Suomen Kuvalehti,
    Unto Hämäläinen, ja Tommi Parkkonen, Iltalehti.
    Saimaan talous Venäjän ja Aasian matkailun näkökulmasta, PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila. Nälkä tappoi 200 000 suomalaista 150 vuotta sitten, olisiko katastrofi voitu estää, vastaamassa taloushistorian professori Sakari Heikkinen. Kolumnisti
    Jussi Viitalan patistaa laulamaan!

    Toimittaja Jakke Holvas.

  • EU:n ja Britannian Brexit- neuvottelut jatkuvat. Vieraana Kalevi Sorsa Säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander ja Evli Pankin pääekonomisti Valtteri Ahti. -
    Sähköautojen suosio - pitäisikö sähköautojen hankkimista tukea Suomessakin? Keskustelemassa  tiimin vetäjä Mikko Pihlatie Teknologian tutkimuskeskuksesta ja pitkän uran sähköautotutkijana Aalto-yliopistossa tehnyt Pekka Malinen.
    - Kolumnistina Marko Kilpi. -
    Viikon luontoääni on pensaskerttu, Sen esittelee Juha Laaksonen. Ykkösaamun toimittaa Olli Seuri.

  • Pori tunnetaan jazzista ja Rauma pitsistä, mutta Satakunnan talouden perusta on metsä- ja metalliteollisuus. Porista tulevassa Ykkösaamussa keskustellaan talouden ohella sivistyksestä. Vieraina Porin kulttuurijohtaja Jaana Simula, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja Norilsk Nickelin toimitusjohtaja Joni Hautojärvi. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

  • Sisäministeri Paula Risikko arvioi turvapaikanhakijatilannetta ja kyberuhkia. Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnä ja tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista keskustelevat maailmanpoliittisten kriisien vaikutuksesta öljyn hintakehitykseen. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta pohtii Turkin suuntaa sotilasvallankaappausyrityksen vuosipäivän alla. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta. Toimittajana Jakke Holvas.

  • Kohu Yhdysvaltain presidentin Trumpin yhteyksistä Venäjän hallintoon jatkuu. Keskustelemassa ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliiittisesta instituutista ja tutkija Markus Kantola. -
    Qatarin kriisi, CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio. - 
    Tunnelmat Irakin Mosulissa Isisin kukistumisen jälkeen, vieraana ulkomaantoimittaja Aishi Zidan ja Punaisen Ristin avustustyöntekijä Kati Partanen. -
    Kolumnistina tutkija-kirjailija Jari Ehrnrooth. Ykkösaamun toimittaa Olli Seuri.

  • Irakissa armeija on ottanut haltuunsa Mosulin kaupungin terroristijärjestö Isisiltä. Miten järjestön arvioidaan toimivan tulevaisuudessa, vieraana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
    EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänestää metsien hiilinieluihin liittyvästä lulucf-esityksestä. Haastateltavana europarlamentaarikko jäsen Nils Torvalds (r.)
    Lapsen etu, miten lapsen ääni kuuluu päätöksiä tehtäessä? Vieraana tutkija Virve Toivonen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista
    Kolumnistina Jarno Limnell. Ykkösaamun toimittaa Päivi Neitiniemi.

  • Suurvalta-asetelmat G20-kokouksen jälkeen,vieraina entiset suurlähettiläät Hannu Himanen ja Jukka Valtasaari.
    - Japanin pääministeri vierailee Suomessa, millaiset ovat maiden väliset suhteet? Keskustelemassa ministerineuvos Juha Niemi ja Suomalais-japanilaisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Juha Pitkänen. -
    Kolumni Maria Markus. -
    Viikon luontoääni tunturikihu. Sen esittelee Pertti Koskimies. Ykkösaamun toimittaa Jakke Holvas.

  • Lainvalmistelun ongelmat, vieraana oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta. - 
    Suurvaltajohtajat tapaavat Hampurissa, mitä Yhdysvaltain Trump ja Venäjän Putin viestittvät käytöksellään? Keskustelemassa tutkija Anneli Portman Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Jouni Tilli. -
    Mikä ajaa afrikkalaisia turvapaikanhakijoiksi Eurooppaan? EU:n keinoista auttaa Afrikassa keskustelemassa Kehys ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner ja tarkastaja Johanna Rasimus Ulkoministeriöstä sekä Somaliaan matkalla oleva toimittaja Wali Hashi. Ykkösaamun toimittaa Marja Ala-Kokko.

  • Sote-uudistuksen voimaantulo siirtyy, vieraana tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). - Maailman talousmahtien johtajat kokoontuvat Hampuriin. Millaisia intressejä on Venäjällä, Yhdysvalloilla ja Euroopalla? Keskustelemassa tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta ja tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista. -
    Ranskan tuoreen presidentin Emmanuel Macronin uudistukset, vieraana tutkija Laura Parkkinen. -
    Ulkomaanlehtikatsaus Kreikasta, toimittajana Sara Saure. Ykkösaamun toimittaa Päivi Neitiniemi.

Klipit

  • -Joka hallitsee kieltä, hallitsee myös politiikkaa, tietää kansanedustaja Paavo Arhinmäki.
    Politiikassa sanoilla on väliä. Pitäisikö ilman laillista oleskeluoikeutta Suomessa olevista puhua paperittomina - kuten on totuttu - vai laittomasti maassa olevina - kuten jotkut propagoivat. Tästä ja tuoreista gallup-luvuista keskustelevat kolme kansanedustajaa Outi Mäkelä kokoomuksesta, Paavo Arhinmäki vasemmistoliitosta ja Simon Elo Uusi vaihtoehto -ryhmästä. Toimittaja on Olli Seuri.

  • -On tärkeää, että asioista uutisoidaan nyt kiihkottomasti. Vaikka turvallisuudesta uutisoidaan nyt paljon, niin se kertoo, että me suomalaiset otamme turvallisuusasiat vakavasti, muistuttaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell.
    Tunnuksettomia sotilaallisia ryhmiä koskevat lainmuutokset astuivat voimaan viime viikolla. Tunnuksettomien ryhmien eli niin sanottujen vihreiden miesten maahantulo ja maassa oleskelu on kielletty. Samaan aikaan rajavartiolaitos on saamassa lisää oikeuksia hybridiuhkien torjumiseksi. Millainen on hybridivaikuttamisen ilmapiiri tällä hetkellä? Tätä pohditaan Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin ja sotatieteiden tohtorin Jarno Limnellin kanssa. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: EPA/Piyal Adhikary

  • Viime viikolla Porin Suomi Areenalla käytiin ehdokkaiden ja istuvan presidentin, Sauli Niinistön, kesken sananvaihtoa siitä, milloin presidenttipelin pitäisi alkaa. Presidentinvaalit järjestetään tammikuussa 2018. Presidentinvaaleista keskustelevat toimittajista koostuva politiikkapaneeli, jonka jäsenenä ovat Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski, pitkän linjan toimittaja, nyt jo eläkkeellä oleva Unto Hämäläinen sekä Tommi Parkkonen Iltalehdestä. Keskustelua johdattelee Jakke Holvas.

  • Sähköautojen suosio kasvaa koko ajan. Kiinalaisomisteinen autonvalmistaja Volvo ilmoitti pari viikkoa sitten aikovansa luopua perinteisistä, vain polttomoottorilla toimivien henkilöautojen valmistamisesta jo vuonna 2019. Suomessa pohditaan samaan aikaan, miten ilmastotavoitteisiin päästään ja mikä sähköautojen merkitys siinä voisi olla. Ykkösaamussa asiasta keskustelevat teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n sähköajoneuvojen tiimin vetäjä Mikko Pihlatie ja pitkän uran sähköautotutkijana Aalto-yliopistossa tehnyt Pekka Malinen. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Epa/Sebastia Kahnert

  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valotti toissapäivänä omaa rooliaan kuukauden takaisessa hallituskriisissä, jossa odoteltiin jo hallituksen hajoavan perussuomalaisten johdon vaihduttua. Lopulta hallitus pelastui täpärästi, kun perussuomalaiset hajosivat. MTV3:n presidentin haastattelutunnilla presidentti Niinistö valotti taustoja, jotka johtivat pääministeri Juha Sipilän kuuluisaan U-käännöksen Kultarannan lähettyvillä Naantalissa. Niinistö kertoi, että hänellä oli oma vähän eri henkilökohtainen mielipide hallituksen hajottamistarpeesta kuin Sipilällä. Ja koska näin oli, ei kannattanut pääministerin ja presidentin myöskään kohdata mediaa yhdessä Naantalissa.
    Mitä tämä presidentin ja pääministerin näkemysero tarkoittaa käytännön kannalta, sitä arvioivat nyt kaksi presidentinvaaliehdokasta, keskustan Matti Vanhanen ja vihreiden Pekka Haavisto. Porin torilla toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • -Välimeren pakolaiskriisissä juurisyihin vaikuttaminen on kaikkein tärkeintä, muistuttaa Risikko.
    Tänä vuonna 100 000 siirtolaista on ylittänyt Välimeren. Libya-Italia -reitti on edelleen suosituin, mutta YK:n pakolaisjärjestön mukaan yhä useampi siirtolainen hakeutuu turvallisemmalle Marokon-Espanjan reitille. Italia on jo vaikeuksissa. Mutta tuleeko Suomeen syksyllä turvapaikanhakijoita ja miten täällä on varauduttu. Ykkösaamussa vieraili sisäministeri Paula Risikko. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva

  • Trumpin lähipiiri on jäänyt kiinni valheesta tai muunnellusta totuudesta, kun se on väittänyt, ettei sillä ole ollut kampanjan aikana yhteyksiä Venäjään. Viimeisimpänä käänteenä Donald Trump Junior on julkaissut sähköpostit, joista selviää miten hänen ja venäläisasianajajan tapaaminen järjestettiin. Asiaa ruotivat ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliiittisesta instituutista, tutkija Markus Kantola ja toimittaja Olli Seuri.
    Kuva: EPA/Sean Gallup/Pool

  • - Presidentti Putin oli ylivoimainen, selvästi keskustelua hallitseva osapuoli G20-kokouksen Trumpin ja Putinin kahdenkeskisessä tapaamisessa, pohtii entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Hannu Himanen.
    Viikonloppuna päättyi johtavien teollisuusmaiden G20-kokous, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaaminen venähti suunniteltua pidemmäksi. Maissa toimineet entiset suurlähettiläät Hannu Himanen ja Jukka Valtasaari arvioivat suurvalta-asetelmia ja globaalia turvallisuuspolitiikkaa. Toimittaja on Jakke Holvas.
    Kuva: Epa/Michael Klimentyev

  • Perustuslakia tulisi kunnioittaa enemmän kuin on viime vuosina on tehty. Oikeuden ja politiikan rajaveto on vaikeaa.
    Se, että perustuslaki olisi este tai joku johon törmätään, kummenksun kovasti, pohtii Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen. Mitä hyvä lainvalmistelu vaatii poliitikoilta? Ja mikä on perustuslain rooli kokonaisuudessa? Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • Hallitus päätti eilen siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen sekä maakuntauudistuksen voimaantuloa vuoden 2020 alkuun. Maakuntavaaleja ollaan siirtämässä tammikuulta ensi vuoden lokakuulle. Oliko lykkäyksen syynä hallituksen jääräpäisyys? Ykkösaamussa vieraili ensi viikolla perhe- ja peruspalveluministerinä aloittava keskustan Annikka Saarikko. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva

  • Ihminen ja eläin ovat tavan takaa nokat vastakkain. Kun silmä välttää, lokit varastavat ruoat käsistä torilla, kauriit ja peurat putsaavat kasvimaan ja syövät vielä kukatkin ohimennessään. Valkoposkihanhet valtaavat puistot ja rannat jätöksillään. Onko mitään tehtävissä? Asiaa pohtivat Metsästäjäliiton ex-puheenjohtaja, toimittaja Lauri Kontro ja Suomen Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen. Toimittaja on Marja Ala-Kokko.

  • Kesäkuun aikana Venäjän ja Naton koneet hävittäjät ja pommikoneet ovat useamman kerran häirinneet toisiaan Itämerellä. Kuinka vakavana tilanteen näkee Uudesta vaihtoehdosta, puolustusministeri Jussi Niinistö. Jakke Holvas haastattelee.
    Kuva: EPA/VALDA KALNINA

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä