Leikola ja Lähde

Eduskunnan puhemies toivoo hallitukselta jämäkämpää otetta

  • 53 min
  • toistaiseksi

Eduskunnan puhemies Maria Lohela on huolissaan poliittisten päätösten aikatauluista.

-Moni asia kilpistyy juuri näihin aikatauluihin. Nykyään usein käy niin että ei pysytä siinä mitä on aiottu tai mitä on luvattu.

Lohelan mielestä myös hallituksen pitäisi kantaa enemmän vastuuta päätösten aikatauluista.

-Jos hallitus sanoo, että näin tehdään niin silloin pitää pysyä siinä. Minä toivon hallitukselta enemmän topakkuutta ja jämäkkyyttä että asiat toteutetaan suunnitelmien mukaan.

Lohela korostaa, että asioiden pitkittymisestä ei kannata syyttää edellisiä hallituksia.

-Jos ennen on tehty virheitä niin niistä pitää ottaa opiksi ja tehdä itse paremmin.  Ei ole mitään järkeä .siinä, että asioita vain siirrellään seuraavien huolehdittaviksi. Sitä se vastuunkanto on.

Eduskunnalta puhemies Maria Lohela toivoo, että valiokunnat käyttäisivät laajempaa asiantuntijajoukkoa lainsäädäntötyön tueksi.

-Valiokunnilla on usein taustalähteinä  aina uudestaan samat ihmiset.  Toivon, että olisi enemmän rohkeutta laajentaa asiantuntijajoukkoa ja ottaa mukaan uusia ihmisiä. Koko ajan kuitenkin kasvaa uutta sukupolvea ja pitäisi ottaa laajemmin eri mielipiteitä mukaan.

Lohela toivoo myös että kansanedustajat keskittyisivät nykyistä vähemmän poliittisten pintakuohujen nostattamiseen ja syventyisivät paremmin oikeisiin isoihin asioihin. Lohela ei halua syyttää kohu-uutisita tiedotusvälineitä vaan hänen mielestään kohu-otsikoista on myös poliitikoilla oma vastuu.

 

 

 

Lähetykset

  • pe 2.9.2016 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Vappuna vietetään taas Suomalaisen työn päivää. Mutta millainen on suomalaisen työn tulevaisuus robotisaation aikakaudella?
    Miten työn olemus ja sisältö muuttuvat? Korvaavatko robotit tulevaisuudessa myös lakkoilevat työläiset?
    Onko robotti duunari, asiantuntija vai riistäjä? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen ja psykologian professori Göte Nyman.

  • Ulkoministeri Timo Soini on sanonut, että Valko-Venäjä on kuin flipperipallo EU:n ja Venäjän välissä.

    Valko-Venäjää on usein kutsuttu Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi. Presidentti Aljaksandr Lukašenka on pitänyt maan tiukasti otteessaan ja vaientanut tehokkaasti kaikki oppositioäänet.  Viime vuonna EU alkoi poistaa Valko-Venäjän vastaisia pakotteitaan ja mutta varsinaista demokratiakehitystä maassa ei ole tapahtunut.
    Valko-Venäjällä on ollut kiistoja myös vanhan tukijansa Venäjän kanssa muun muassa öljyn ja kaasun toimituksista.  Millainen on Valko-Venäjän poliittinen tilanne ja miltä näyttää maan tulevaisuus?
    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat tutkija Veera Laine Ulkopoliittisesta instituutista ja Suomi-Valko-Venäjä-Seuran puheenjohtaja Jussi Seppälä.

  • Yhdistyneillä kansakunnilla on edessään monia haasteita. Presidentti Donald Trump on uhannut leikata maailmanjärjestön rahoitusta, Afrikkaa uhkaa nälkäkatastrofi ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tarvittaisiin lisää kansainvälisiä toimia. Miten YK selviää vaikeista tehtävistään? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on Suomen YK-suurlähettiläs Kai Sauer.

  • Poliitikkojen ja virkamiesten jääviydestä on viime aikoina keskustelu paljon mediassa.

    Jääviys eli esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa.

    Jääviyssäännöillä pyritään siihen että, että vallanpitäjät eivät voisi ajaa omaa tai lähipiirinsä etuja päätöksiä tehdessään.

    Ovatko Suomen esteellisyyssäännöt ajan tasalla? Kuinka paljon jääviyttä koskevissa laeissa on tulkinnanvaraa?

    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on viestinnän valmentaja Jouko Marttila.

  • Maaliskuussa 1917 Venäjän tsaari Nikolai II luopui vallasta ja väliaikainen hallitus otti itselleen sekä keisarin, hallituksen että parlamentin valtaoikeudet. Tsaarin eroa edelsivät suuret mielenosoitukset ja sotilaiden kapinointi.  Usko tsaarivaltaan romahti lopullisesti kun sotilaat avasivat tulen mielenosoittajia vastaan 11. maaliskuuta.
    Maaliskuun vallankumous johti sekasortoon, joka mahdollisti boshevikkien vallankaappauksen ja myöhemmin myös Suomen itsenäistymisen.
    Miksi Venäjä ei kyennyt luomaan itsevaltiuden tilalle demokraattista järjestelmää? Kuinka kahden vallankumouksen vuosi 1917 vaikuttaa Nyky-Venäjän politiikkaan ja historiakäsitykseen?
    Vieraina ovat entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Heikki Talvitie ja toimittaja Leonid Laakso.

  • Sote- ja maakuntauudistus muuttavat rajusti kuntien roolia ja tehtäviä.

    Millaisia päättäjiä kunnat tarvitsevät tulevalla vaalikaudella? Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden kunnanvaltuutetuilta vaaditaan? Poliittinen keskustelu ja vaikuttaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Miten tämä vaikuttaa kuntapolitiikkaan? Miten some vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen?

    Markus Leikola ja Jussi Lähteen vieraina ovat Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksinen ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

  • Koko Eurooppa seuraa jännityksellä Hollanin parlamenttivaaleja, jotka käydään ensi viikolla. Vaalien voittajaksi on veikkailtu  Geert Wildersin johtamaa Vapauspuoluetta,  joka vastustaa ankarasti maahanmuuttoa ja EU-jäsenyyttä.  Tosin vaalivoittokaan ei takaa Wildersillle tietä valtaan koska Vapauspuolueelle ei ole luvassa hallituskumppaneita.
    Kuinka jakautunut Hollannin yhteiskunta on? Alkaako Hollannin vaaleista populististen puolueiden suosion kasvu koko Euroopassa? Muuttuuko suvaitsevaisuuden tyyssijana tunnetun maan politiikka radikaalisti?
    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat  politiikan tutkija Pasi Saukkonen ja projektipäällikkö Nathan Gaasenbeek.

  • Suomen koulutusjärjestelmä on monenlaisissa muutospaineissa. Peruskoulussa tehdään digiloikkaa, jonka tavoitteista ja tuloksista opettajat ovat kovin erimielisiä. Hyvien Pisa-tulosten arvoa himmentää se, että osa oppilaista jää kauaksi oppimisen minimitavoitteistakin. Varsinkin pojista moni päätyy pudokkaiksi.

    Myös yliopistoissa käy tuuli. Nyt on virinnyt kipakkaa keskustelua siitä, rekrytoivatko yliopistot aina etevimmät tutkijat vai suosiiko hyvä-veli –verkosto samanmielisiä tutkijoita osaamisen kustannuksella. Ja menevätkö tutkimusrahat parhaimmille vai sopivimmille?
    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

  • Suomen eduskunta on yli 100 vuotta vanha instituutio. Myös puolueiden toimintamalli on viime vuosisadalta. Kuinka hyvin nykyinen poliittinen järjestelmämme toimii nopeasti muuttuvassa ajassa?

    Pitäisikö digitalisaation ja jakamistalouden aikakaudella kehitellä uusia applikaatioita myös poliittiseen päätöksentekoon? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina on kaksi nuoren polven kansanedustajaa, Hanna Sarkkinen (vas.) ja Antero Vartia (vihr.).

  • Suomalaisilla on tähän saakka ollut luja luottamus poliisiin. Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio sai 13 vuoden vankilatuomion muun muassa lahjuksista, virka-aseman väärinkäytöksistä ja huumausainerikoksista.
    Mitä Aarnion juttu kertoo Suomen poliisin tilasta? Miksi poliisin sisäinen valvonta petti?
    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat  Aarnio-juttua tutkinut ja siitä Susanna Reinbothin kanssa kirjan kirjoittanut toimittaja Minna Passi ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen.

  • Hallituksella on työn alla suuria uudistuksia,  jotka vaativat paljon asiantuntija- ja  virkamiestyötä.  Niin soten kuin liikennekaarenkin suunnittelussa on ollut suuria vaikeuksia.
    Miksi rakenteiden uudistaminen on niin vaikeaa? Ovatko valmistelevat virkamiehet lojaaleja kansalle, veronmaksajille, asiakkaille vai poliitikoille? Kuinka paljon virkamiehillä on valtaa? Miitä on virkamiesetiikka?
    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen ja valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Teuvo Metsäpelto.

  • tävallan Vapauspuolue oli 1990-luvun alussa ensimmäisiä eurooppalaisia populistipuolueita, joka pystyi vakavasti haastamaan perinteisiä valtapuolueita parlamenttivaaleissa. Jörg Heiderin johtaman puolueen vaalivoitto vuoden 1999 vaaleissa johti EU-maiden boikottitoimiin.

    Viime vuoden presidentinvaaleissa Vapauspuolueen ehdokas Norbert Hofer kävi tiukan kamppailun vihreiden ehdokkaan Alexander Van der Bellenin kanssa.

    Onko Itävalta Euroopan politiikan suunnannäyttäjä? Onko Itävalta kahtia jakautunut kansakunta? Millainen on maan suhde Euroopan unioniin?

    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat entinen Suomen Itävallan suurlähettiläs Tom Grönberg ja yliopistonlehtori Kimmo Elo Turun yliopistosta.

Klipit

  • Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun punk-musiikki rantautui Suomeen.

    Omituisesti pukeutuvat ja outoa räminämusiikkia kuuntelevat takkutukat aiheuttivat pahennusta. Jopa rock-sukupolven kasvatit vieroksuivat näitä anarkistisesti ajattelevia uuden aallon nuoria.

    Miten punk-kulttuuri ja –ideologia muuttivat Suomea? Onko nyky-Suomessa tilaa vastakulttuureille? Miten entinen punkkari pärjää politiikassa?

    Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat entiset punk-muusikot Tumppi Varonen ja Tuukka Temonen, joilla molemmilla on kokemusta politiikan saroilta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä