Radio Suomi Rovaniemi

Sallan keilahallin suosio kasvaa

  • 5 min
  • toistaiseksi

Sallaan on viime vuosina kehitelty erilaisia harrastusmahdollisuuksia nuorille. Sallassa on nyt vuoden ajan toiminut keilahalli, joka on osa nuorison työpajatoimintaa. Työpajatoiminnassa nuoret saavat kokemusta erilaisista tehtävistä, josta voi olla sitten apua tulevaisuuden työ- ja opiskelupaikkoja hakiessa. Keilahallin historiasta ja käytännöstä kertovat Sallan liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi ja keilahallin työntekijä ja nuoriso-ohjaaja Sari Uutela. Matias Kaipio haastattelee.

Lähetykset

  • ti 19.7.2016 9.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Myönteisistä uutisista lapsiperheille ja ylivelkaantuneille kertoo pakinassaan Lapin kansanedustaja Markus Lohi.

  • Kai Ekholmin, Päivikki Karhulan ja Tuomo Olkkosen kirja käy läpi suomalaisia tabuja ja suomalaisen ihannekansan kasvatusta itsenäisyyden ajan Suomessa. Kirja nostaa esiin suomalaisen sensuurin pääteemat: Jumala, Kekkonen, itsesensuuri, Neuvostoliitto ja tietenkin seksi. Näitä aiheita kirjassa käsittelevät Jörn Donner, Janne Virkkunen, Jukka Rislakki ja Pekka Gronow.

    Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

  • Mitä siitä seuraa, kun kansallismieliset voimat ovat vahvistuneet Euroopassa? Siitä puhuu pakinassaan eurokansanedustaja Paavo Väyrynen.

  • Vappua vietetään tulevana viikonloppuna. Vappupöytään nakkien, munkkien, siman ja vappupallojen kaveriksi perunasalaattia. Tällä kertaa Martta Eeva-Maija Laurila loihtii perunasalaatin jossa on pekonia. Juha Mäntykentän odotus on korkealla.

  • Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vieraili Murmanskissa ja Kirovskissa. Veäjän ainoa lentotukialus Admiral Kuznetsov kunnostetaan murmanskilaisella telakalla Osmo Kolulle soittaa Sami Hiltunen.

  • Parsa-aika on parhaimmillaan. Millaisen salaatin parsasta saa? Entä kuinka innoissaan lihamiehenä tunnettu Juha Mäntykenttä on salaatin edessä joka on täysin vihreä siis ihan umpisen vihreä? Martta Eeva-Maija Laurila jatkaa marttakeittiöstä.

  • Hukatusta luontosuhteesta puhuu pakinassaan Lapin kansanedustaja Mikko Kärnä.

  • Esseekokoelmassaan Leif Salmén palaa eurooppalaisuuden ääreen. Sen ytimessä häntä kiinnostavat erityisesti orientaalinen kulttuuri ja Välimeren maat. Yhdessä esseistä Salmén kirjoittaakin kuuluisasta maanmiehestään, itämaiden tuntijasta ja tutkimusmatkailijasta Georg August Wallinista, ja pohtii tämän suhdetta eurooppalaiseen ja islamilaiseen kulttuuriin. Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Teos)

  • Pääsiäisarvonnan voittaja on Turkki, kertoo pakinassaan eurokansanedustaja Nils Torvalds.

  • Luulajan satama-allasta ruopataan isommille aluksille. Norrbottenin alueella on vain kaksi synnytysosasastoa. Supikoiria pyritään vähentämään Pohjois-Ruotsissa. Bertil Isakssonille soittavat Sami Hiltunen ja Anni Tolppi.

  • Ruotsalaisia pääsiäisen viettotapoja. Bertil Isakssonille soittaa Jarmo Siivikko.

  • Puikulaperuna ja poro on kova sana. Miksi näin on, kysyy pakinassaan europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Filosofian tohtori ja kertomusten tutkija Kirsi Laurén on kiertänyt viime aikoina Itä-Lappia ja Kainuuta. Hän tallentaa kertomuksia ja muistitietoa partisaanisodan uhreilta ja heidän omaisiltaan. Laurén haluaa tietää, miten partisaanisodan kauheuksia muistellaan ja muistetaan. Laurén ei kysy, miten asiat todella tapahtuivat vaan miten niistä kerrotaan.

    Tapani Niemi seurasi kertomusten ja muistitiedon tutkijaa Sallaan ja Savukoskelle. (Kuva: Kirsi Laurénin albumi)

  • Lapin sähköistyksen historiasta on tehty dokumenttielokuva 'Valontuojat'. Elokuvan on ohjannut Antti Haase joka tekee samalla tutkimusmatkan isiensä jalanjäljille. Antin isä ja isoisä olivat Rovakairan toimitusjohtajia. Anni Tolppi haastattelee.

  • YFU eli Youth For Understanding on vaihto-oppilasjärjestö, joka tuo kansainvälisiä koululaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vaihtarit asuvat vuoden ajan suomalaisessa perheessä, käyvät suomalaista koulua ja viettävät tavallista 17-vuotiaan nuoren elämää.

    Koululaisryhmä vierailee vuosittain Pyhätunturilla ja Luostolla. Tänä vuonna mukana oli 59 vaihto-oppilasta 17 eri maasta. Miten 17 eri kulttuurin vaihtarit suhtautuivat Lapin ihmeisiin? Petra Pajala ja Riikka Pasanen sanovat, että viikon Lapin matka on kansainväliselle porukalle ehdottomasti kouluvuoden kohokohta.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Petra Pajala (kuvassa) ja Riikka Pasanen kuuluvat YFU-nimisen järjestön vapaaehtoisiin. YFU eli Youth For Understanding on vaihto-oppilasjärjestö, joka tuo kansainvälisiä koululaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vaihtarit asuvat vuoden ajan suomalaisessa perheessä, käyvät suomalaista koulua ja viettävät tavallista 17-vuotiaan nuoren elämää.

    Petra ja Riikka ovat työskennelleet järjestössä useita vuosia ja heillä on työhön vahva eettinen motiivi. Se on heille elämäntehtävä. Petra ja Riikka haluavat, että nuoret ymmärtäisivät vieraita ihmisiä. Että kukaan ei vihaisi vierasmaalaisia tai suhtautuisi toiseen ihmiseen ennakkoluuloisesti vain sen vuoksi, ettei osaa hänen kieltään tai ymmärrä hänen tapojaan. YFU siis vastustaa ksenofobiaa eli vieraan pelkoa. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Kun lähdet tekemään juttua erinomaisesta tarinankertojasta, et koskaan tiedä, mihin kertoja tarinaa vie. Tapani Niemi halusi tutustua savukoskelaisen osuuskunnan tuotteeseen, Jängänkastikkeeseen, josta etelän turistit ja entiset lappilaiset erityisesti tykkäävät. Se kuulemma auttaa ikuiseen lapinikävään.

    No. Juttu karkasi omille teilleen. Kilpimaan Kari kertoi pyynnöstä ensin Jängänkastikkeen valmistuksesta, sitten hän raataa superfoodista ja eksyy koiran käyttöön marjastuksessa. Ja eihän Kilpimaan Kari olisi Kari Kilpimaa, ellei hän päätyisi lopuksi lohen tai hauenpyyntiin Utsjoen tuntureille.

  • Kullankaivaja, muusikko ja elämäntaiteilija Marko Lauronen on kohta myös elokuvatähti. Kaikki riippuu siitä, kuinka Tankavaarassa elokuvaa talvisesta kullankaivuusta tekevä lontoolainen EightEngines- filmiyhtiö onnistuu markkinoimaan 'Rich is the life' - työnimellä kulkevaa dokumenttiaan. Elokuva on tarkoitus viedä ainakin suuremmille dokumenttielokuva -festareille ympäri Euroopan ja BBC:kin on siitä kiinnostunut. Jarmo Siivikko tapasi Marko Laurosen ja elokuvan tekijät Tim Baxterin ja Jack Leighin. (Kuvassa vasemmalta: Tim Baxter, Marko Lauronen, Jack Leigh, Spesh Maloney. Edessä Phil Brooke)

  • Kolarilainen taiteilija Riikka Jokiaho on maaliskuussa Lapin taiteilijaseuran ja kulttuuritalo Korundin kuukauden taiteilija. Korundissa esillä oleva pienoisnäyttely on yhden ihmisen uni tajunnan hämäristä. Kuva: Toivo Jokinen. Riikka Jokiahoa haastattelee Bikka Puoskari.

  • Maaliskuun kirkkaat päivät ja viipyilevät illat houkuttelevat matkailijaa hiihtämään tunturissa ja paikalliset yrittäjät kilpailevat hänen suosiostaan. Yrittäjät ovat huomanneet, että itsensä hikeen kiusannut hiihtäjä syö mieluummin pikkusuolaisia välipaloja kuin niitä iänikuisia sokerimunkkeja tai hillolättyjä. Luoston päässä, Torvisen majan porukka tarjoaa poronkäristyksellä täytettyjä lättyjä ja Kiimaselässä, Luoston ja Pyhätunturin puolivälissä, Lomakeskus Lupon väki hirvenkäristyksellä täytettyjä lättyjä. Liisa Tervo sanoo erälättyjen menevän hyvin kaupaksi, vaikka niitä on tarjottu vasta muutaman tovin. Herkkusuu Tapani Niemi kuijottaa Kiimaselän latukahvilassa, että milloin hän saa vuorostaan maistaa hirvenkäristyksellä täytettyjä lättyjä.

    Lomakeskus Lupon väki pyytää ideoita, mikä sopisi parhaiten uuden tuotteen nimeksi. Onko se erälätty, eräohukainen, käristysräiskäle vain lapinlätty. Riistalätty se ei voi olla, koska riista-sana viittaa navetassa keinoruokittuun saksanhirveen. Ideat voi lähettää suoraan Lomakeskus Lupon Facebookiin.

  • Lapin Yliopiston oikeustieteen professorin Juha Karhun läksiäisnäytelmän, Oikeusjuttu 2:n takaa löytyvät tutut miehet, Seppo 'Rintsu' Rintamäki ja Esko 'Rantsu' Ranta. He kertovat Jarmo Siivikkolle kuinka Juha Karhun muodonmuutos Josef K:si on mennyt.

  • Kirjailija Pentti Haanpää on uskomattoman monipuolinen kirjailija. Hänen teoksensa vastustavat aikaa. Ne eivät vaikuta nykypäivänä vanhahtavilta kuten useimpien suomalaisten kansankuvaajien kirjat. Haanpää tarkasteli kansaa vinosti, mikä ei miellyttänyt kaikkia aikalaisia. Haanpää siteerasi mielellään Isoa Kirjaa, vaikka ei uskonut jumaliin eikä varsinkaan kirkkoon. Haanpään uusimman elämäkerran laatija kirjailija Matti Salminen määrittelee Haanpään seitsemän eri kirjailijakuvaa. Ensimmäinen Salmisen listassa on myytti yksinäisestä oppimattomasta korven eläjästä, joka hyppäsi Pohjolan pimentolasta suoraan suomalaisen kirjallisuuden kärkeen. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Into Kustannus)

  • 'Kaksi ihmistä vieretysten. Toinen heistä on pian paluumatkalla kosmokseen, toinen valvoo hänen vierellään päivät ja yöt.' Näin näyttelyään kuvailee valokuvaaja Michael Marnin Jacobs, jonka kuvat heijastelevat tuntoja kuolemansairaan viereltä. San Franciscosta aikanaan Suomeen muuttaneen Michaelin juuret ovat New Yorkissa, mutta Rovaniemi on ollut perheen koti jo parinkymmenen vuoden ajan. Michaelin kulttuuritalo Korundissa tapaa Bikka Puoskari.

  • Kirjailija Pentti Haanpään teokset kestävät hyvin aikaa ja ovat kummallisella tavalla ajattomia sekä myös ajankohtaisia tänä päivänäkin, vaikka Haanpää kirjoitti tuotantonsa ennen viime sotia ja vähän sotien jälkeen. Haanpää kuoli 1955. Nyt jos koskaan kannattaa tutustua esimerkiksi Haanpään purevaan arvioon Suomen 1930-luvun lamasta, työoloista ja köyhän ihmisen kurjuudesta. Kirjailija Matti Salminen on julkaissut viime vuosina erinomaisen Haanpään elämäkerran ja neljä Haanpään novellikokoelmaa, joista mennyt maailma vaikeni. Haanpään Pentti oli kuvien raastaja, vastarannankiiski ja totuuden puhuja, joka itse joutui kirjallisen vainon kohteeksi. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Teos)

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä