Metsäradio.

Sammalten kirjo lumoaa metsissä

  • 16 min
  • toistaiseksi

Kun vähänkin malttaa pysähtyä ja kumartua, huomaa kuinka värikäs ja elävä on sammalten maailma.
Ehkä moni onkin pitänyt sammalmattoa sellaisena itsestäänselvyytenä, että ei ole siihen sen suurempaa huomiota kiinnittänyt siitä huolimatta, että sammal peittää miljoonia hehtaareja suomalaisesta luonnosta.
Sammalkerros eristää ja suojaa. Sammal lääkitsee ja toimii vaikkapa miellyttävänä alustana lemmenpuuhissa. Tuhannet ja taas tuhannet Metsäradionkin kuuntelijat ovat saaneet alkunsa sammalvuoteella, joka on aina viehättänyt runoilijoita ja muita kaunosieluja.
Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pääsi astelemaan sammalpatjalle tuoreen Metsäkustannuksen kustantaman kirjan tekijän Kimmo Syrjäsen kanssa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lähetykset

  • ke 20.7.2016 20.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Lähes jokaisella luontokuvalla on tarinansa. Joidenkin kuvien eteen on tehty pitkä etukäteisvalmistelu, jolloin tarina alkaa siitä. Jotkut kuvat syntyvät ihan sattumalta ja tarina on yllätyksellisyys. Luontokuvaaja tarvitsee onnea ja onni on ahkeran paras ystävä, kuten kuuluisa luontokuvaaja Hannu Hautala on sanonut. Erään kuvan tarina -sarjassa pohjalainen Benga Pöntinen kertoo yhdestä valokuvastaan, jonka ympärille syntyi hyvinkin pitkä tarina. Toimittajana on Juha Laaksonen. Kuva: Benjam Pöntinen

  • Metsäradiossa kuultiin jälleen metsäprofessori Kari Mielikäisen pakina, jonka otsikko tällä kertaa oli Oma tupa-oma lupa. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Pääkaupunkiseudulla on vankka metsänomistajien joukko, josta vallitsee mielikuvia, jotka eivät välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa. Yleisesti taidetaan ajatella, että pääkaupunkiseutulaiset metsänomistajat ovat passiivisia ja hoitavat metsäomaisuuttaan huonosti. Pääkaupunkiseudun metsänomistajien oman yhdistys teki jäsenkyselyn ja kartoitti metsänomistajien ajatuksia sekä asenteita. Tuoreen tutkimuksen tuloksia esiteltiin yhdistyksen syyskokouksessa viime viikolla. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai tämän viikon Metsäradioon haastateltavakseen pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajan Eero Mikkolan.

  • Suomen luontoon mahtuu myös iloisia menestystarinoita. Tällainen on merikotkien taival maassamme. Huonoimmillaan 1970- luvulla poikasia kuoriutui vuodessa vain 5, tänä vuonna jo yli 400. Rengastaja Hannu Ekblom kiipeilee pesäpuihin, jopa kymmenien metrien korkeuteen rengastamaan noita Suomen suurimpia lintuja. Toimittaja Hannamari Luukkanen tapasi Hannun kesken linnunpönttötalkoiden. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa metsänkaadon tiedottamiseen liittyvistä ajatuksistaan kertoi järvenpääläinen hevostallin pitäjä Aino Koivukunnas. Koivukunnas eritteli tiedotusprosessiin liittyviä ehdotuksiaan tavalla, joka varmaankin herkisti analyyttisella otteellaan monen kuuntelijan korvan. Ei ihme, sillä Aino Koivukunnas on kauppatieteilijä, joka on liike-elämän palveluksessa hionut monia järjestelmiä ja tekemisen prosesseja.
    Mutta annetaanpa nyt tilaa puunostajille ja Metsäradion reportterille Olli Ihamäelle. Kuva: Ritva Tarkki

  • Metsänkaato on tapahtuma, johon moni ihminen suhtautuu ristiriitaisin tuntein. Eläimet eivät sen sijaan ajattele puunkorjuuta esimerkiksi eettisenä kysymyksenä, vaan saattavat yksinkertaisesti kavahtaa äkkinäisiä ääniä ja ylhäällä tapahtuvaa huojuntaa. Aron eläiminä tunnetut hevoset eivät yhtään pidä taivaalta tulevista epäilyttävistä elementeistä. Esimerkiksi puun kaatuminen saattaa pillastuttaa siihen tottumattoman ratsun. Olli Ihamäen kanssa aiheesta keskusteli järvenpääläinen hevostallinpitäjä Aino Koivukunnas. Kuva: Derrick Frilund

  • Metsäradiossa jatkui Metsistä ja vainioilta- ohjelmasarja. Erämaakämpän pihapiirissä hömö- ja töyhtötiaiset ovat ruokintapaikan peruslajistoa. Ruokinnan turvin pihalle on jäänyt tali- ja sinitiaisiakin, jotka ovat Suomen itäisimmissä kolkissa muuttolintuja. Linnuille tarkoitettu ruoka houkuttelee paikalle myös metsäahmoja. Lintututkija ja tietokirjailija Pertti Koskimies seurasi linturuokintaa erämaakämpän pihalla. Samana iltana hän kuuli ahman ravaavan pakoon. Ahma palasi useina öinä, repi metalliverkkoja ja katkaisi oksankin vieden mennessään talitangot ja talipallot. Kuva: Raine Martikainen / Yle

  • Moni lapsi ei tiedä millaista metsässä on. Lahtelaisen Kasakkamäen koulun opettaja Katarina Schavikin ei tyytynyt tähän. Hän vei oppilaansa metsäretkelle ja suunnitteli kokonaisen viikon ympäristöaiheiseksi - uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Ympäristöviikon aikana tehtiin vaikka mitä: mm. käytiin kaatopaikalla, kierrätettiin, tehtiin metsäaiheinen näyttely ja osallistuttiin Miljoona linnunpönttöä kampanjaan. Oppilaat rakensivat linnunpönttöjä, jotka ripustettiin koulun pihaan ja lähimetsään. Pirjo Koskinen kävi katsomassa, miten ripustus sujui. 6b-luokkalaiset Ella Koski, Jessi Lehtonen ja Jasmin Kairenius kertoivat pönttöjen ripustuksen lomassa myös metsäkokemuksistaan. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsämuseo Lustossa nyt avoinna olevassa teemanäyttelyssä luodaan linkki metsäsuomalaisiin. Metsäsuomalaisia olivat Suomesta Ruotsiin ja Norjaan asumattomille metsäseuduille muuttaneet kaskiviljelyyn erikoistuneet savolaiset. Nämä ennakkoluulottomat siirtolaiset lähtivät liikkeelle jo 1500 luvulla ja menestyivät uusissa oloissa hyvin. Kaiken muun hyvän lisäksi he muuttivat niin sanotulta vihan rajalta huomattavasti rauhallisemmille seuduille, joilla jatkuvista sodista Venäjän kanssa ei ollut välitöntä harmia. ja uhkaa. Metsäradio kuljetti kuulijansa metsäsuomalaisten historiaa esittelevään erikoisnäyttelyyn Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle, jossa piipahti Metsäradion reportteri Olli Ihamäki. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä