Luontoretki.

Vaasan saariston karikot

  • 11 min
  • toistaiseksi

Vaasan saaristossa on tunnetusti vaikea veneillä, vaikka tietäisi reitin mihin haluaisi mennä tai miten sinne on aiemmin kuljettu. Maannousemisen takia väylät madaltuvat ja talvella jäät kuljettavat kiviä paikasta toiseen. Reitit siis elävät.Vaasalaiset ovat tunnetusti ylpeitä taidoistaan kulkea merellä, mutta tosiasiassa pohjakosketuksia on vaikea välttää. Millaista merenkulkijakansaa Merenkurkun alueella on? Juha Laaksosen oppaana on pitkän linjan vaasalainen veneilijä Pertti Hissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 28.8.2016 8.10 • Yle Radio Suomi Pori

Jaksot

  • Millä eläimellä on hopeanharmaan värinen turkki, pyöreähkö pää, tummat nappisilmät ja pitkähkö häntä. Tämä mystinen nisäkäs painaa alle 200 grammaa, ja naaras on kookkaampi kuin koiras. Joko alkaa valjeta? Ai ei vaan, no kerrotaan lisää. Hypätessään ilmaan eläin levittää etu- ja takajalkojen välisen kalvomaisen ihopoimun ja liitää sen avulla yli viisikymmentä metriä. Luontoretkellä luontoharrastaja Pertti Panula ja Juha Laaksonen ovat Kirkkonummella liito-oravametsässä. Tavoitteensa on nähdä tuo mystinen veijari, vaan mitenköhän onnistuu kun se kuitenkin on hämärän eläin ja aamu on jo valjennut. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Toisen pääsisäispäivän Luontoretkellä ollaan isokoskelon pesäpaikalla Helsingin Lauttasaaressa. Kyseessä ei ole ihan tavallinen pesäpaikka, ja siksi puutarhuri Mikko Lagerströmillä ja Juha Laaksosella on melkoinen ongelma selvitettävänään. Lagerströmin havaintojen mukaan saman kerrostalon savupiipun onkalossa on pesinyt jo vuodesta 1990 lähtien isokoskelo. Jos kyse on samasta rouvasta, ikää sillä olisi vähintään 27 vuotta. Rengastustietojen mukaan maamme vanhin isokoskelo on kuitenkin elänyt vain 12 ja puoli vuotiaaksi. Uskovatko Laaksonen ja Lagerström, että kyseessä on sama yksilö? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lintujen rengastajat tietävät, että lintujen munista voi kuulua keväällä piipitystä. Poikaset ovat siis äänessä jo ennen kuin ovat kuoriutuneet. Mistä oikein on kyse? Luontoretkellä rengastaja Esa Aaltonen ja Juha Laaksonen ovat tutkimassa lehtopöllöjä Lohjalla ja pohtivat mm. ääntelevien munien arvoitusta ja lehtopöllöjen värien vaihtelua, pesinnän aloitusta, ravinnon merkitystä ja keväisiä reviirikampailuja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Pitkäperjantain Luontoretkellä ollaan etsimässä sisiliskoja Kirkkonummella. Aamu on hiukan viileä, joten saapa nähdä löytävätkö luontokuvaaja Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen liskoja lainkaan. Luonto on siitä yllätyksellinen, että mikään ei ole koskaan ihan varmaa. Paikka on kuulemma kuitenkin niin hyvä, että pitäisi onnistua. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Valkohäntäkauris, metsäkauris, täpläkauris ja hirvi. Nämä neljä lajia on mahdollista nähdä yhden aamun aikana, jos retkeilee mm. Hyvinkäällä, Inkoossa tai Kirkkonummella. Taktiikka on sinänsä helppo, joko asetutaan väijyyn jonkun suuren pellon laidalle tai sitten ajellaan hiljakseen hiekkateitä pitkin ja tarkkaillaan teiden varsia ja peltoaukeita. Polkupyörä on erinomainen kuluväline, mutta moni luontokuvaaja on tunnustanut, että auto on parempi piilokojuna. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja luontokuvaaja Jarmo Latva ovat Kirkkonummella Porkkalassa etsimässä kauriita ja hirviä. Saa nähdä onko metsän haltijat suosiolliset ja miten herroilta hommat onnistuvat? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lumet ovat etelärannikolta sulaneet ja etelään viettävät kallioiset rinteet lämpenevät aurinkoisina päivinä niin, että käärmeetkin heräilevät horroksestaan. Koiraskyyt lähtevät talvikoloistaan liikkeelle ennen naaraita. Tänäkin vuonna ensimmäiset koiraskyyt nähtiin jo maaliskuun puolivälin jälkeen paistattelemassa päivää. Luontoretkellä ollaan itäisellä Uudellamaalla käärmeiden talviluolaston äärellä. Aamu on hiukan kylmä, kolme astetta, mutta aurinko sentään paistaa. Ovatko käärmeet, siis koiraskyyt, lähteneet liikkeelle? Juha Laaksosen oppaana on käärmeiden ihailija ja tuntija luontokuvaaja Lisse Tarnanen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Runsas vuosi sitten käynnistyneen miljoona linnunpönttöä kampanjan ensimmäiset pöntöt rakensi presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio, apupoikinaan Juha Laaksonen ja Markku Sipi. Helmikuussa 2016 käydyn leikkimielisen nopeuskilpailun voittajaksi nousi niukasti rouva Jenni Haukio. Näin rouva Haukion nimiin merkittiin valtakunnan linnunpönttö numero yksi ja presidentti Sauli Niinistölle linnunpönttö numero kaksi. Pöntöt asetettiin Mäntyniemeen virka-asunnon maisemiin. Alueella on lähemmäs 50 linnunpönttöä. Mitä lajeja näissä pöntöissä viime kesänä pesi, ja olivatko valtakunnan ykkös- ja kakkospönttö asutut. Tämä selviää kun Juha Laaksonen ja Urpo Koponen puhdistavat ja huoltavat pönttöjä Helsingin Mäntyniemessä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Moni ulkoilija tietää, että vaikka keväällä aurinko paistaisi, se ei tarkoita sitä, että olisi lämmin. Jos tulee, niin merellä ja rannikolla on yleensä kylmä. Joskus retkeilyä taas haittaa tiheä sumu, joskus sade. Luontoretkellä Juha Laaksonen ottaa selvää, miten Suomen kuuluisin saaristo-opas, 1154 kertaa Bengskärissä käynyt Seppo Sällylä, pärjää silloin kun ilmat eivät ole parhaat mahdolliset, linnut eivät muuta, ryhmä on suuri ja varusteetkin vähän niin ja näin. Millaisia muistoja Sällylällä on vuosien varrelta, entä miten saaristo-opas pärjää Nauvon Norrvikenillä Laaksosen kanssa, kun sää ei ole linturetkeilylle paras mahdollinen? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kalahommissa vastuu on yleensä kuulijoilla. Kunnon tarinassa kalaa tulee aina paljon ja saaliin koko kasvaa usein vielä paistinpannullakin. Mutta onko rehellisiä kalamiehiä ja -naisia olemassa? Siis onko mahdollista, että joku lähtee kalaan, eikä saa saalista ja tunnustaa ettei tullut mitään? Se on vähän siinä ja siinä. Saas nähdä miten tänään käy kun Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä pyyhälletään Espoonlahdelle talviverkoille. Petri Ahlroth ja Riku Lumiaro ovat jo työn ääressä ja nyt otetaan miehistä mittaa. Millainen kalansaalis jään alta nousee? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Vielä vuosi sitten kaneja vilisteli siellä täällä pääkaupunkiseudun puistoissa. Kevään tullen kannat alkoivat harventua, kunnes kanit katosivat lähes kokonaan. Mitä oikein tapahtui? Miksi ja mihin kanit viime kesänä katosivat? Luontoretkellä nisäkäsharrastaja Heidi Kinnunen ja Juha Laaksonen selvittivät tätä ongelmaa. Löysikö parivaljakko Espoosta enää yhtään pitkäkorvaa? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretki vietettiin Inkoo Degerbyssä. Lintuharrastuksen grand old man Lasse Jii Laine muisteli millaisia keväitä oli 1960- ja 1970- luvulla. Mistä kevät alkaa, mikä on fenologinen kevät? Ja millä keinoin sanomalehtien lintuartikkeleista monille tuttu Laine keräsi aikoinaan lintuhavainnot, kun ei ollut nettiä, sähköisiä tiedotusjärjestelmiä ja kännykkää. Mikä lintulaji on Laineelle kevään mieluisin? Retkikaverina Degerbyn pelloilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä pohdittiin millaisia erilaisia luontoharrastus mahdollisuuksia on olemassa. Nurmijärveläinen Mika Ekholm haluaisi harrastaa jotain, mutta aihe on vielä hieman epäselvä. Vaihtoehtoja on: linnut, kasvit, nisäkkäät, kalat tai hyönteiset. Luontoretkellä Juha Laaksonen yritti auttaa nurmijärven seurakunnan suntioita innostumaan jostain näistä ryhmistä ja kyllähän se onnistuikin. Mihin harrastukseen Mika tarttui? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä