Luonto-Suomi.

Luonto-Suomen perhosbaari

  • 1 h 43 min
  • toistaiseksi

Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita? Lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan, millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle, studiossa Juha Blomberg.

Lähetykset

  • ke 31.8.2016 18.03 • Yle Radio Suomi Turku

Jaksot

  • Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Asiantuntijana studiossa on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajana on Juha Laaksonen.

  • Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa havaita samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa. Mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä? Luonto-Suomen kyyillassa on vieraana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja ohjelmassa ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Kesäkuussa koivujen värisävyt muuttuvat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Metsien vihreyttä ja järvien sinisyyttä ihailevat jälleen suorassa lähetyksessä Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho. Puheluja ja ajatuksia kesän voimasta, maisemista sekä luonnosta ottaa vastaan Petri Rinne.

  • Ohjelmassa pohditaan metsän ja metsien merkitystä ihmisille. Lisäksi keskustellaan metsien hoidosta ja suojelusta ja tutustutaan metsien jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Asiantuntijoina ovat WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja metsänomistaja Sampo Manninen. Juontajina Juha Laaksonen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Kesällä moni suomalainen törmää luonnossa eläimiin, joiden selviäminen mietityttää. Milloin luonnonvaraiset eläimet tarvitsevat hoitoa ja milloin ne on parasta jättää rauhaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Korkeasaaren villieläinsairaalasta vastaava kuraattori Ville Vepsäläinen ja Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Olli Vuori

  • Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat retkeilyasiantuntija Tapani Leppänen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Petri Rinne.

  • Monen lintuharrastajan kevät huipentuu toukokuun lopulle arktikan seurantaan. Moni suuntaa itäiselle Suomenlahdelle seuraamaan arktisten vesilintujen muuttoa pesimäalueilleen Venäjän tundralle. Vuosituhantisten reittiensä mukaan kuikat, sepelhanhet, valkoposkihanhet, allit, mustalinnut, pilkkasiivet, kahlaajat lentävät määrätietoisesti kohti pohjoista - parhaina päivinä voi nähdä satojatuhansia lintuja, sadoissa ohi lentävissä parvissa. Studiossa ovat akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen ja lintuharrastaja Jari Markkula. Toimittajana Minna Pyykkö.

  • Miljoona linnunpönttöä -kampanja päättyy viikonloppuna. Tunnelmissa mukana Juha Laaksonen ja Urpo Koponen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Pönttölintujen kevätkonsertti. Toimittajina Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö.

  • Luonto-Suomen perhosbaarissa käsitellään puutarhan hyötyjä ja iloja monelta kannalta. Ohjelmassa ollaan myös työn touhussa ja viritellään uutta perennapenkkiä Lastenklinikan leikkipihalle Helsingissä. Asiantuntijoina ovat Mikko Lagerström ja Riku Lumiaro. Paikan päällä ovat myös Pentti Kallio, Marika Suotula ja Juha Laaksonen. Puheluja studiossa ottaa vastaan Petri Rinne.

  • Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita menneiltä vuosisadoilta. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja tietokirjailija Tuomo Kesäläinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Petri Rinne.

  • Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä